Miksi asumistukilaissa on kirjoitettu ruokakunnasta eikä vaikka ruokajoukosta? Ainakin matematiikan puolella kunta on monimutkaisempi käsite kuin joukko, kun kunnassa on kaksi laskutoimitusta. Mitkä ovat ruokakunnan neutraalialkiot yhteen- ja kertolaskun suhteen?
Miksi ruokakunta eikä ruokajoukko?
äärellisenkunnanjohtaja
4128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voiko olla kuuden hengen ruokakuntaa?
Nykyajan ruokakunta saattaa olla yhtä monimutkainen kuin entisaikojenkin ruokakunnat, joissa saattoi asua saman perheen sekä useita sukupolvia että sukuhaaroja.
Nykyinen "sateenkaariperhe" on
(vanhempi_1 vanhempi_1:n_lapsi x n) (vanhempi_2 vanhempi_2:n_lapsi x n) (vanhempi_1_ja vanhempi_2:n_yhteiset lapset x n)
Samaan ruokakuntaan saattavat kuulua vielä
(muut_samasta_jakamattomasta_jääkaapista_syövät x n)
Siinähän on sitten mielestään asumistukeen oikeutetun ja Kelan välillä jaakopinpainia.
Entisajan ruokakunnat saattoivatkin olla sateenkaarimaisen kirjavia:
Vanhaisäntä Mooses Aataminpoika, raihnainen.
Vanhaemäntä Kreeta, puolisokea.
Poika Juho Mooseksenpoika, vaimo ja lapset, isäntänä.
Isännän veli Simo Mooseksenpoika, naimaton, talon renkinä.
Isännän veli Tahvo Mooseksenpoika, naimaton, kampurajalkainen, talon renkinä.
Tytär Ulrika, naimaton, avioliittoon kuulutettu.
Tytär Maija, naimaton, rippikoulun käynyt.
Tytär Marketta, alaikäinen.
Tytär Valpuri, naimaton, huonomaineinen, Edellisen avioton poika Antti Valpurinpoika.
Tytär Kustaava, naimaton, hupsu.
Kasvattipoika Lauri.
Pojan leski Anna ja tämän alaikäiset lapset.
Renki Yrjö
Piika Miina
Muonamies Eerikki
Sotilaan leski Sofia
Olisiko kyse sukulaisista tai huoltajista ja huollettavista tai ainakin vakituisista asukkaista. Vähän kuin perikunta, ei kai siinäkään kuitenkaan sukulaisia tarvitse olla jos merkattu perukirjaan.