Suuressa Magellanin pilvessä havaittiin vuonna 1987 supernova nimeltään 1987A. mutta miksi sen supernovan sanotaan tapahtuneen tuona vuonna? tosi asiassahan se on tapahtunut satojatuhansia vuosia sitten? ja 30 valovuotta aurinkokunnastamme poispäin tuo supernova havaitaan vasta tällä hetkellä? ja 31 valovuoden päässä meistä vuoden kuluttua?
Magellanin pilven supernova
r0lle
7178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä oon katellu vaan tähtiä:
https://www.youtube.com/watch?v=9AkO311TVrI
Supernovat nimetään sen vuoden mukaan jolloin ne havaitaan. Astronomiassa on käytössä tälläiset tavat nimetä kohteita:
https://en.wikipedia.org/wiki/Astronomical_naming_conventions#Supernovae
SN = supernova, 1987 = vuosi ja A = vuoden ensimmäinen havaittu supernova tokan ollessa B ja kolmannen C. Kun ollaan päästy 26 kohdalle niin sitten loppuun tulee kaksi kirjainta eli aa, ab, ac, ... az, ba, bb, bc, ...
Supernovan räjähtäessä siitä lähtee pallomainen valokuori liikkeelle avaruuden jokaiseen suuntaan. Tuon pallon pinta saavutti meidät vuonna 1987. Jos sijaitsisimme 30 valovuotta kauempana supernovasta niin siitä olisi tullut SN 2017 jotakin.
Nykyisellään supernovia havaitaan vuosittain luokkaa 100 kpl tai enemmän. Mitä paremmat teleskoopit sitä enemmän niitä nähdään. Vuoden alusta helmikuun lopulle mennessä supernovia on nykyisellään havaittu vuosittain jo parinkymmenen luokkaa eli kyseessä ei tosiaankaan olisi ollut SN 2017 A vaan ehkä SN 2017 W.
Jep.
Toisaalt ois kyl hyvä (ainaki mun mielestäni) et noitten supernovien notaatiossa otettais jotenki huomioon myös jotenkin toi posauksen tyyppi, ku varsinki noi Ia-tyypin SNt on vaa tollasia "tuhnuja" ja nää kunnon core-collapset on sit niitä kunnon miehekkäitä pamauksia.
Kannatetaan. Ei se haittais, vaiks sitte muokkaisivat merkintää myöhemmin jos tarvii.
Näkyvät kyllä pelkäävän tuhnuja enemmän kuin kovia paukkuja, kun tuhnut on ilmeisen hankalia tunnistaa ennalta. Ei tiedetä mikä suhteellisen tavanomaisen näkönen tähti on jo sytytyslanka palamassa valmistelemassa paukkua meidän takapihalla. Huonolla tuurilla menee otsonikerros ja saa sitte käyttää lopun ikäänsä tosi tuhtia aurinkovoidetta ulos mennessä.
Eikö tuollaiset pikku possaukset mustat aukot nialaise aika nopeasti ja röyhtäile ulos punasiirtyminä? Sitten taas mennään aivan älytöntä vauhtia jonnekin ja kaikki pyörii toistensa ympärillä että huiskista vaan!
Varmasti se mustalle aukolle maistuu, jos liian lähelle sattuu menemään. Punasiirtymällä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Valtavia punasiirtymäpilviä syntyy kun menemme kauhiassa pyärimisliikkeessä miljoonan kilometrin tuntivauhdilla jonnekin,. On sitä mukavaa katella.
NASAn taiteilijat ovat maalanneet siitä paljon kuviakin.