Sähkömagneetti ei hylji

Karkea yksinkertaistus:

Rauta tarttuu sähkömagneettiin siksi, että rauta magnetoituu virran ollessa päällä sen suuntaisesti että vastakkaiset magneettinavat ovat kosketuskohdissa kohdakkain. Kun käännät virran toisin päin niin rauta magnetoituu toiseen suuntaan. Hetken ajan virran käännön jälkeen se kokee hylkivää voimaa kun kenttien samanmerkkiset navat ovat vastakkain. Pian rauta suurimmaksi osaksi unohtaa vanhan kentän suunnan ja magnetoituu uudelleen tarttuen sähkömagneettiin. Vähän muistia sillä on, mitä kutsutaan nimellä hystereesis.

Jos laitat sähkömagneetin lähelle vahvan kestomagneetin niin silloin virran suunnan vaihtaminen saattaa heittää sen kauemmas. Jos taas on niin vahva kestomagneetti että se magnetoi sähkömagneettisi raudan siihen itse tarttuen niin sitten tilanne on toinen. Silloin sähkövirran suunta vaikuttaa vain siihen, kuinka suuri voima tarvitaan kestomagneetin repimiseen sähkömagneetista irti.

Rauta on magneettisesti pehmeää ja muuttaa mieltään sitä mukaa kun ympäristöstä tulee paineita. Kestomagneetin materiaali on magneettisesti kovaa eikä muuta mieltään ellei lämpötila nouse Curie - pisteeseen tai ulkopuolelta tule useiden teslojen suuruusluokkaa oleva magnetointipulssi.

http://users.jyu.fi/~hejajama/opetus/lukio/aine_magneettikentassa.pdf

Jos laittaisit magneettisi eteen vismuttia niin vismuttimöykky diamagneettisena pyrkii aina poispäin magneetistasi virran suunnasta riippumatta. Sama koskee pyrolyyttistä grafiittia (ei siis tavallista grafiittia), jona voi saada kellumaan magneetin päällä ilmassa. Vismutissa ilmiö on aika pieni ja näkyy helpoiten laittamalla aine roikkumaan pitkästä langasta magneetin viereen. Vismuttia käytetään hauleissa.