Näkyvän maailmankaikkeuden galaksit syntyivät sisältä ulos päin ja se energia josta supermassiiviset kohteet syntyivät, liikkui avaruudessa tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan erittäin nopealla vauhdilla.
Meidän aine on peräisin galaksien keskusten supermassiivisista kohteista.
Ja meidän aika on hyvin hidasta verrattuna siihen liikenopeuteen joka vie koko laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden yhdessä hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jossa se nyt on ja seuraavassa hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jonne se juuri siirtyi jne.
Erittäin kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella on kohteita jotka pysyvät avaruudessa suht paikoillaan suhteessa näkyvän maailmankaikkeuden galakseihin.
Niissä on energiaa äärimmäisen paljon enemmän kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa yhteensä.
Ja ne kierrättävät keskenään ikuista energiaa niin että niistä ulos työntyvästä energiasta syntyy supermassiivisia kohteita jotka laajenevat ja törmäilevät alkumatkastaan ja silloin niistä vapsutuu paljon laajenevaa energiaa josta satoja miljardeja laajenevia tähtiä jotka työntyvät kaarevalla radalla pois päin galaksin keskustan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta samassa suhteessa kuin tähdet ja se laajenevat.
MrNewTime
Meidän aine on peräisin galaksien keskusten supermassiivisista kohteista.
Ja meidän aika on hyvin hidasta verrattuna siihen liikenopeuteen joka vie koko laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden yhdessä hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jossa se nyt on ja seuraavassa hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jonne se juuri siirtyi jne.
Erittäin kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella on kohteita jotka pysyvät avaruudessa suht paikoillaan suhteessa näkyvän maailmankaikkeuden galakseihin.
Niissä on energiaa äärimmäisen paljon enemmän kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa yhteensä.
Ja ne kierrättävät keskenään ikuista energiaa niin että niistä ulos työntyvästä energiasta syntyy supermassiivisia kohteita jotka laajenevat ja törmäilevät alkumatkastaan ja silloin niistä vapsutuu paljon laajenevaa energiaa josta satoja miljardeja laajenevia tähtiä jotka työntyvät kaarevalla radalla pois päin galaksin keskustan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta samassa suhteessa kuin tähdet ja se laajenevat.
MrNewTime
Vastaukset 8
Vanhimmat
On olemassa havaintoja jotka todistavat suhteellisuusteorian olevan virheellinen.
Esim. Galaksien ulkokehien tähdet liikkuvat liian nopeasti. Eli nykyisten teorioiden mukaan niiden pitäisi sinkoutua ulos galakseista, koska hvaittavan aineen ns. vetävä voima ei riitä pitämään niitä radoillaan.
No, eipä hättee, suhteellisuusteorian ylipapit tempaisi hatustaan pimeää purukumia ja taas toimii muuten virheellinen teoria.
Eli ei ne havainnot voi koskaan todistaa suhteellisuusteoriaa virheelliseksi.
Aina voidaan tempoa pimeitä jumalia tekemään sitä ja tätä 😂😂😂
Niin, on siis havaittu että tähtien pitäisi työntyä pois päin galaksin keskustasta.
Ja niinhän ne työntyvätkin, mutta laajenevat samassa suhteessa, jolloin eivät loittone suhteellisesti ottaen.
MrNewTime
Kuopion kahjo pn näköjään päässyt hoidosta...väärillä lääkkeillä...
Millaisia+ovat+yleisimmät+mielenterveysongelmat?
Heräsin aamulla kivaan yllätykseen. Pojat olivat laittaneet suklaata alushousuihini.
Yllätys oli kiva, mutta en oikein tiedä kehtaanko sanoa pojille etten pitänyt sen suklaan mausta ja hajusta. Se oli varmaankin jotain ruotsalaista suklaata, koska siitä tuli mieleeni eräs Bengt-Åke...
Eikä tänään ollut edes Isänpäivä! 😂😂😂
Älähän ukko-kulta liioittele. Ei ole mitään todisteita laajentuvista tihentymistä. Haluat vain työntyä minuun, mitta minä olen jalat ristissä niin kauan, kun sinä hupatat noista olemattomista tihentymistäsi.
MrsNewTime
Mielisairauksien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä yhteyttä voidaan tutkia selvittämällä mielisairauksien esiintymistä väkivaltarikollisilla, väkivaltarikosten esiintymistä mielisairailla sekä seuraamalla väestötasolla kohorttitutkimuksin näiden molempien ilmiöiden ilmaantuvuutta. Luotettavan käsityksen saaminen on sitä vaikeampaa, mitä lievemmästä väkivaltarikoksesta on kyse. Henkirikosriskien selvittäminen on mahdollista Suomen tyyppisessä matalan rikollisuuden maassa, josta lähes puuttuu palkkamurhaajakulttuuri ja jonka yhteiskunnalliset olot rauhan aikana ovat vakaat. Epäselvyyttä riskilaskentaan aiheuttaa se, että osa sairaiden väkivaltakäyttäytymisestä on sellaista, etteivät kyseessä ole rikoksiksi rekisteröityvät teot, vaikka ne saattavat huomattavasti vaikeuttaa hoidon järjestämistä. Tutkimus on erittäin tärkeätä, jotta voitaisiin löytää ennakolta riskiryhmät, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ja mahdollisesti spesifiä hoitoa. Se on tärkeätä myös siksi, ettei koko sairausryhmä leimautuisi turhaan ja joutuisi ennakkoluulojen kohteeksi. Spesifien hoitomenetelmien kehittäminen edellyttää myös, että niiden tehoa voidaan tutkia adekvaatissa aineistossa. Vähäisintä ei liene myöskään yhteiskunnallinen aspekti; jos osataan ehkäistä väkivaltatapahtumia, välttyvät tragedioilta sekä potilas itse että potentiaalit uhrit.
Vakavan mielenterveyshäiriön ja väkivaltakäyttäytymisen yhteys
Vakavaan mielenterveyshäiriöön, joka käsittää skitsofrenian, maanisdepressiivisen mielisairauden, psykoottisen masennuksen ja älyllisen kehitysvammaisuuden, liittyy 4,5-kertainen väkivaltarikosriski yleisväestöön verrattuna syntymäkohorttitutkimuksen mukaan. Väkivaltakäyttäytymisen kannalta tärkein psykoosiryhmän sairaus on skitsofrenia. Vakavien väkivaltarikosten riski on todettu 5–10-kertaiseksi skitsofreniaa sairastavilla miehillä yleisväestöön verrattuna. Sitä lisää 25-kertaiseksi skitsofrenian kanssa samanaikaisesti esiintyvä alkoholismi. Myös persoonallisuushäiriö, varsinkin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, komorbidina esiintyessään lisää edelleen riskiä. Väkivaltakäytös mielisairaalla liittyy siis useasti samoihin ongelmiin kuin "terveemmillä", mutta osin se liittyy hoitamattomaan mielisairauteen sinänsä. Seurantatutkimustiedon mukaan kaikkein alttein ryhmä mielisairaiden joukossa henkirikoksen uusimisriskin kannalta on sairaalasta poistetut kriminaalipotilaat ensimmäisen vuoden aikana. Väkivaltakäytöksen etiologian suhteen pätee yleisesti ottaen seuraava: mitä vakaampi, rauhallisempi ja oikeudenmukaisempi ympäristö on, sitä tärkeämpiä ovat yksilön ominaisuudet väkivaltakäyttäytymisen selittäjänä. Kuitenkin näennäisen rauhallisissa yhteiskunnallisissa oloissa on paikallisia eroja siten, että ympäristön väkivaltaisuus ja päihteiden käyttö sekä väkivallan uhriksi joutuminen lisäävät mielisairaiden tekemiä pahoinpitelyjä.
Väkivaltakäyttäytymisen biologisesta taustasta
Biologiset löydökset väkivaltakäyttäytymisen taustalla ovat jo yli 20 vuoden ajan keskittyneet aivojen serotoniinitransmissioon. Aivo-selkäydinnesteestä on mitattu matalia serotoniinin metaboliitin (5-hydroksi-indolietikkahappo, 5-HIAA) pitoisuuksia ensin väkivaltaisesti itsemurhaa yrittäneillä ja myöhemmin impulsiivisilla väkivaltarikollisilla. Samaan aineenvaihdunnallisia poikkeavuuksia - tai elimistön erilaisuutta – kuvastavaan jatkumoon liittynevät seerumin matalaa kolesterolipitoisuutta ja insuliiniherkkyyttä väkivallan riskitekijöiksi nostavat tutkimustulokset. Kuvantamistutkimukset ovat valaisseet asiaa lisää; väkivaltaisten henkilöiden serotoniini- ja dopamiinitoiminnat poikkeavat normaalista erityisesti aivojen otsalohkon alueella. Henkirikosten vuodenaikavaihtelu saattaa liittyä serotoniinimetaboliaan, joka vaihtelee vuodenajan funktiona. Näiden tutkimusten henkilöt ovat kuitenkin yleensä muutoin psyykkisesti häiriintyneitä eivätkä mielisairaita, mikä haittaa tulosten yleistettävyyttä mielisairaisiin.
Modernien biologisten löydösten rinnalla on hyvä muistaa, että jo vuosikymmeniä sitten epäiltiin mm. kromosomihäiriöiden lisäävän väkivallan riskiä. Itse asiassa löydökset ovat nykyään siten tarkentuneet, että tunnetaan muutamia mutaatioita, jotka vaikuttavat monoamiinimetaboliaan, minkä seurauksena huonoon kasvuympäristöön tai huonoon kohteluun yhdistettynä puolestaan voi olla epäsosiaalinen käytös. Sen sijaan sukukromosomianomalioiden vaikutus väkivaltariskiin mielisairaillakin on jäänyt näyttämättä. Raskauden aikaiset tekijät (äidin nuori ikä ja tupakointi, lapsen kehitysviivästymä, ei-toivottu raskaus) voivat lisätä myöhemmän elämän väkivaltariskiä, erityisesti jos samalle henkilölle kertyy monta tekijää. Tärkeimpiä on äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö, jonka suoran myrkkyvaikutuksen arvioidaan aiheuttavan sekä käyttäytymisen hallinnan puutosoireita että älyllisen suoriutumisen heikkoutta.
Rikokset ovat olleet huomattavasti yleisimpiä miehillä kuin naisilla; näin on pääsääntöisesti myös mielisairaiden henkilöiden kohdalla. Kuitenk
APUKOULULAISET TAAS KESKUSTELEVAT KIIHKEÄSTI. ONHAN SE YMMÄRRETTÄVÄÄ KUN PIAN TULEE ENSI-ILTAAN KOVASIKAJUTTU 2. KUN EI MILLÄÄ MALTETA ODOTTAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kalakukko (APT) kehitettiin aikakaudella, jolloin kylmäsäilytystiloja ei vielä ollut ja matkat esimerkiksi työmaille olivat pitkiä. Tiiviiseen taikinakuoreen pakatun kalaa, lihaa ja toisinaan juureksia sisältävän säilykkeen keskeisin ominaisuus on sen pidentynyt säilyvyysaika, mikä on merkittävä tekijä liikuttaessa päivämatkojen taitse tai elettäessä olosuhteissa, joissa ruuan valmistaminen ei onnistu joka päivä.
Kalakukon valmistaminen perusmuotoisenaan on varsin helppoa - kukon koostaminen taikinasta ja täytteistä onnistuu keneltä tahansa kotikokilta pienellä harjoittelulla. Ainoa todellinen riskitekijä ja kokemuksen antamaa tietoa vaativa seikka liittyy kalakukon kypsentämiseen. Satunnainen kukkoleipuri saattaa nimittäin paistaa malttamattomuuksissaan kalakukon kuivaksi koppuraksi ylikuumassa uunissa - kalakukon oikeaoppinen kypsyntäminen tapahtuu aina nopean alkupaiston jälkeen miedolla lämmöllä hauduttamalla, jolloin sen täytteenä olevien kalojen ruodot pehmenevät ja sen kuori säilyy ruisleivän tapaan kiinteän taipuisana.
Savolaisen muikkukukon resepti
- noin kilo ruisjauhoja
- joku desi vehnäjauhoja
- puoli litraa vettä
- desi voisulaa
- suolaa
- puhdistettuja muikkuja noin kilo
- sian kylkiviipaleita noin puoli kiloa
Sekoita suurin osa jauhoista, suola ja voisula kylmässä vedessä kiinteäksi tahnaksi, minkä jälkeen vaivaa taikinaa pöydällä sekoittamalla siihen loput jauhot. Kaulitse taikina melko pyöreäksi levyksi, jonka paksuus on noin sentti, levitä taikinalevyn päälle ohuesti ruisjauhoja ja ala latoa muikkuja ja siankylkiviipaleita kerroksittain kasaksi. Lisää suolaa joka kerroksen väliin.
Kun täyteainekset on ladottu taikinalevyn sisään, taita sen reunat täytteen päälle ja sulje liitos vettä ja lastaa (tai vaikka voiveitseä) hyväksi käyttäen.
Kukko on nyt valmis siirrettäväksi uuniin, jossa sitä paistetaan ensin noin 250 asteessa 45 minuuttia, jonka jälkeen se voidellaan kauttaaltaan voisulalla ja kääritään lämmönkestävään pakettin - esimerkiksi alumiinifolioon Tämän jälkeen kukko siirretään takaisin uuniin hautumaan reilun sadan asteen lämpötilaan vähintään 5 tunniksi. Sen jälkeen kukko saa vielä tekeytyä muutaman tunnin huoneenlämmössä lämmön pitävään pakettiin kiedottuna - jotkut käyttävät tähän tarkoitukseen sanomalehteä ja toiset villapaitaa tai jotain huopaa.
Joka tapauksessa uunituore kalakukko on säilykkeille ominaisesti lähes hetivalmista ruokaa ja sen makuarvo vain paranee ajan kuluessa.