flottare med färg

Ensin tuli mieleen, että jos vaikka värifilmit tuli tuohon aikaan. Mutta silloin teksti kai kuuluisi, että en flottare i färg. Voisiko se vaan viitata taitavaan tai osaavaan?

Väärinkuulemissa on mainittu sellainen väärinkuulema kuin "Jag var ung en gång för längesen, en blottare med färg."

Itsensäpaljasta (= blottare) saattaa kuulla näin, tai sitten kielitaitoinen, jolla tosin on kieli poskessa. Taidat muuten olla huumorimiehiä, 10 pistettä ja plussa.

Filmi Flottarkärlek (1952) ilmestyi Ruotsissa. Siellä ei käytetty silloin vielä värifilmiä teatterielokuvissa.

Kysymys on edelleen voimassa.

Aika värikkään mutta valitettavan lyhyen elämän taisi kokea toinenkin sanoittaja-Gösta, yhtyeessään Leevinäkin esiintynyt G. Sundqvist (1957–2003).

Tukkilaisethan olivat perinteisesti vaaleatukkaisia ja vaaleaihoisia skandinaaveja. Laulussa esiintyvä värillinen tukkipoika on siten poikkeus.

Ensin tuli mieleen, että värillisiä tukkilaisia oli saatu töihin pienemmällä palkalla ja heistä oli tehty laulu.

Toinen mahdollisuus on, että hän olisi ns. mainemies. Tumma jo luonnoltaan.

Nuori tukkilainen oli tietysti pukeutunut värikkäämmin kuin harmaantuneet savottaäijät!

En ole nähnyt filmiä, mutta varmaan Nordgren patsasteli siinä kansallispuvussa liiveineen, polvihousuineen ja värikkäine sukkineen.

Ainakin ruutupaitaa, huivia ja helapääpuukkoa on täytynyt olla. Unohtamatta tietenkään kulmien värjäystä ja poskipunaa, joita ilman tyylitietoinen elokuvasankari ei metsään lähde.

Enpä minäkään ole filmiä nähnyt, mutta kappale on Snoddasin laulamana netissä ja toisessa artikkelissa on myös sanat.

Olikohan Snoddas suomalaisten filmien tapaan metsänhoitaja ja firman omistajan poika, joka oli naamioitunut tavalliseksi tukkijätkäksi selvitelläkseen kämpän epämääräisiä tapahtumia? Samalla sitten tietenkin rakastui kämpän suloiseen keittäjättäreen.