Ilmeisesti tämän hetken tieetojen mukaan maahan ei ole lähiaikoina tulossa asteroidia/kappaletta joka voisi tappaa kaiken maanpinnan yläpuolisen elämän telluksella. En tiedä kuinka tarkkaan näitä juttuja pystytään tarkkailemaan, mutta jossain joku vuosi sitten joku näin sanoi.
Kysymystä:
Kuinka nopeaan vauhtiin esim maapallon kokoinen kappale voi saavuttaa avaruudessa suhteessa muihin kappaleisiin?
Jos iso asteroidi tai toinen planeetta olisi jostain syystä saavuttanut vaikka edes puolet valonnopeudesta ja olisi matkalla maahan niin kuinka pian tuo havaittaisiin? Jos se olisi vaikka 10 vuotta niin parempi kun ei kerro kansalle vaan antaa ison tulla. Jos se olisi 1000 vuotta niin ratkaisu ongelmaan voitaisiin varmaan keksiä. Eli onko tässä nyt mitään toivoa maailmanlopusta?
Kysymystä:
Kuinka nopeaan vauhtiin esim maapallon kokoinen kappale voi saavuttaa avaruudessa suhteessa muihin kappaleisiin?
Jos iso asteroidi tai toinen planeetta olisi jostain syystä saavuttanut vaikka edes puolet valonnopeudesta ja olisi matkalla maahan niin kuinka pian tuo havaittaisiin? Jos se olisi vaikka 10 vuotta niin parempi kun ei kerro kansalle vaan antaa ison tulla. Jos se olisi 1000 vuotta niin ratkaisu ongelmaan voitaisiin varmaan keksiä. Eli onko tässä nyt mitään toivoa maailmanlopusta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Turhaa moisia on pohtia.
Maa on liiteä ja päälläämme on suojaava kupu.
Toi herätti ainaki mulle lähinnä sen kysymyksen, et:
Kuinkahan tarkkoja ratalaskelmia sitä pystytään tekemään?
Veikkaan ettei edes ton sun 10 vuotta aikasemmin havaitun murikan rataa voida vielä noin paljon ennakkoon laskea et missä ihmeessä se 10 vuoden kuluttua porottaa menemään. Saati TUHANNEN!
Ja NASAlta löytyy ait "Asteroid and comet watch" sivusto, jotennsieltä vaikka loput?
PS: Veikkaat et yskikään murika taivaalla ei tu kyl saavuttamaan löhellekään pulta valon nopeudesta.
Osaan laskea liki 3000 vuoden päähän, mutta laitoin jo koneen kiinni enkä jaksa avata uudestaan.
Ai no sit!
Hyvää yötä
Kappaleen nopeudet aurinkokunnassa noin 30-70km/s suhteessa maahan
Suurin nopeus joka on havaittu ohi viipottavassa objektissa oli noin 350km/s ja sen oli päätelty singonneen toisesta linnunradasta. On muuten aikamoinen ero törmäysvoimassa onko nopeutta 30km/s vai 300km/s
Puoliin valonnopeuksiin ei pääse mikään. Ratalaskuja voi tehdä satojen vuosien päähän. mutta mitä pienempiä ja lähempänä häiritseviä muita vetovoimaisia kappaleita alkaa kumulatiivisia virheitä tulla. Jos on todella tarkat sijainti tiedot useammasta kohtaa rataa, rataennusteen tarkkuus luonnollisesti kasvaa. Mahtaako etäisyys olla vaikein määritettävä asia, joskin tutka tekniikka on todella hyvä pitkillekin etäisyyksille, jopa pinnan muotojen kartoitukseen, niin eteisyyskin on aika hyvin selvillä.
Juu ja onhan sitä olemassa noita "karkuri" planeettoja, ja -tähtiäkin, et eihän sitä koskaan tiedä? :/ Tollasta jälkimmäistä ainakin olis ihan turha alkaa edes yrittää mitenkä väistelemään, ja se olis sit menoa se! Vaik toki noikin havaittas jo hyvissä ajoin. Mut minkäs sille tekisit, jos tollai törmäyskursilla olis?! :/
Esmes täs yks jonka NASA on löytäny tost suht läheisestä Isommasta Magellanin pilvestä, ja porhaltaa menemään ihan kiitettävää 250 000 mailia/tunnissa haipakkaa!
https://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_1662.html
Ja juu kyllähän noit ratoja pystyis tyhjässä avaruudessa laskemaan suht luotettavasti hyvinki kauaks, mutta: Kun tää aurinkokunta nyt ei o kovinkaan tyhjä, niin saattais kaikenmaailman muut matkalla vastaan tulevat murikat mutkistaa laskuja ihan kiitettävästi? Elikkäs: Sit pitäs laskea kyl KAIKKIEN muidenkin aurinkokunnan kappaleiden radat, ja pähkäillä et osuuks ne riittävän likelle sitä alkupelästä murkulaa et josko ne vaikka vaikuttais sen rataan. Haluutko siitä pikku jobin itelles? :P :D
Nopeudet voidaan aivan hyvin mitata tutkalla.
Sillä on mitattu etäisyys Aurinkookin ja aika tarkalle lukemalle päästiinkin, eiks je?
Ei siin mitää tutkia tartteta!
Kunhan on vaan vähän haisua siitä et mikä sen murkulan massa on, ni sen voi vallan hyvin laskeakin. Täs kaavat, jos kiinnostaa:
http://mathscinotes.com/2011/07/speed-of-a-meteor/
"Aurinkookin ja aika tarkalle lukemalle päästiinkin, eiks je?"
MIllä tuon pystyy tarkastamaan miten tarkalle lukemalle päästiin?
Vaikkapa googlaamalla?
https://physics.stackexchange.com/questions/303659/when-was-todays-radar-measurement-of-the-earth-sun-distance-made-and-by-who
Aika tarkka? 149 597 870 700 metriä?
Muista kappaleista, kuin Aurinkokunnan omista, ei ole mielestäni juurikaan huolta, ellei olla törmäämässä useamman kappaleen joukkioon. Törmäys ylipäätään mihinkään planeettaan ei ole kovinkaan todennäköistä.
Aurinkokunnan omat murikat voivat olla vaarallisempia lähinnä jos niiden radat risteävät usein (mahdollisuuksia osua) Maan radan kanssa, ja/tai jos rata muuttuu paljon muiden Aurinkokunnan kappaleiden lähiohituksen takia (ennustettavuus).
Usein risteävä kuten linkin takaa esim. 2017 QC36 (linkki: https://cneos.jpl.nasa.gov/sentry/ )
Muualta, kuin Aurinkokunnasta, peräisin olevat kappaleet eivät tyypillisesti jää kiertämään, koska Aurinkokunnan nopeus on suuri. Ne suhahtavat Aurinkokunnan läpi yleensä, törmäämättä mihinkään. Tai jos törmäävät, kohtalo on joutua Auringon tai suurimpien planeetojen kuten Jupiterin törmäyskurssille. Tämä koskee myös Aurinkokunnan omia murikoita.
Laskuharjoituksia
Aurinkokunnan nopeus on n.200km/s (Linnunradam ympäri). joten Aurinkokunnan ulkopuolisten, Linnunradasta peräisin olevien, kohteiden törmäysnopeus ei voi olla paljoa tuota suurempi. Käytän siis sitä. Aurinkokunnan sisäisten murikoiden nopeudet ovat 20-30km/sek tyypillisesti, vertailun vuoksi.
Havainto 200km/sek kulkevasta kappaleesta.
Riippuu koosta, koostumuksesta ja mistäpäin se olisi tulossa.
Jos olisi normaalin asteroidin tyyppinen valon heijastavuuden suhteen, asteroidin kokoinen (alle kilometrin halkaisija) ja ei mistään piilosta tulisi, havainto voisi olla mahdollista vähintään Auringon ja Maan väliseltä etäisyydeltä 1 AU eli noin 150 miljoonan kilometrin päästä. Se on noin puolet Maan ja Asteroidivyöhykkeen välimatkasta, eli ehkä hieman alakanttiin havainnointikyvyn suhteen. Tämän 1 AU matkan kappale hujauttaisi 210 tunnissa, eli noin 8.5 päivässä, eli reilussa viikossa.
Planeetan kokoisia kohteita on havaittu nykyään Kuiperin vyöhykkeeltä eli jostain Pluton kiertoradan huitteilta vähän kauemmaksi, joka on noin 40 AU:n etäisyydellä, joten Pluton kokoinen pikkuplaneetta samaisella 200km/sek vauhdilla tulisi havainnosta Maapallon lähelle hieman vajaassa vuodessa.
Ja toki on toivoa, koska aika varmaan maailmanloppu tulee tavalla tai toisella, mutta ei kovinkaan todennäköisesti yksittäisten vaeltelevien planeettojen takia. Ehkä samalla tavalla, kuin aina tähänkinasti on tullut, maanjäristys/tulivuorenpurkaus tms. paikallinen juttu tai sitten asteroidin törmäys, tosin paikallinen sekin. Sellainen Aurinkokunnan hävittävä eventti on vielä harvinaisempi, ei ole vielä tapahtunut, ja jos tapahtuu niin, se on frontopage news.
Kumma muute et kaikki aina kammoo VAAN noit komeetoita, mut ketää ei kiinnosta (josko ovat ees kuulleetkaan?) noist sagittariuksen kääpiöellipsi galagsista ja Canis majorin kääpiögalaksista, joita tää Linnunrata rouskuttelee poskeensa kokoajan, ja nois molemmissa noist on varmaa miljardeja tähtiä, mut ketään ei sit noi pelota yhtään?! :D
Ehä sitä tiiä vaik täs paukahtais kokonainen tähti päähän kohtapuolee? :P Jos oikee paska säkä käy! (Vaik tais noi viel olla aika etäällä kuitenki aurinkokunnasta. Mut jos vaikka tän kierroksen aikana galaksin ympäri osuis?)
Karkeasti 225-250 miljoonaa vuotta menee Auringolta kiertää Linnunrata ja tähtiä käväisee "lähellä" keskimäärin 50.000 vuoden välein. (https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/tahtien-ohitukset-ovat-edelleen-yleisia.html) Tuon mukaan semmoset 500 vaaran paikkaa JOKA kierroksella.
PS. En mä AINA kammoo vaan komeetoita. Esimerkiks maanantai-aamusta asterodit pelotti enemmän ja nyt alko tutisuttaa kääpiöellit ja psi-kalaasit. Kokeilen viikonloppuna jos pääsis karkuun ginisiirtymällä. Kierrosta en kyllä tarjoo, sori vaan.
Nojoo mut kantsii varautuu tarpeeks ajoissa!? (Ainiin! Muistinhan mainita, et sijaitsen Hämeessä?) Meinaa kyllähä ne ainaki jenkki-lehdissä ja tv-ohjelmissa (ja paskimmissa kotimaisissakin) et aurinko nielasee meidät "ihan kohta" ku siit tulee punanen jätti!!!!! :D
Ja siihen verrattuna tollai yks pyörähdys galaksin ympäri on _vain tuokio_! :P
Hmmm ... ja nyt teki aivot kyllä uparin ton sun linkittämäs artikkelis kans, ku rupesin vähä miettimään tota!?
Siis ei voi MILLÄÄN pitää paikkaansa!?
Siis lähitn tähti on Proxima Centauri, yli 4 VALOvuoden päässä!!
Ja tos artikkelissa väitettään et ihan solkenaan (50 000 vuotta on tähtitieteellisesti "ihan solkenaan") joku stara tulee muka VAIN 60 biljoonan kilometrin päähän?!
No kuis monta kilometriä toi reilu 4 valovuotta on? :)
Eiku siis 30 biljoonaa!
Jopa on optimismia ilmassa. Tuho voi edelleen tulla niin nopeasti, ettei kannata tehdä muuta kuin vetää hermosauhut.
Ei kun Rengon keinun rakennukseen jokainen. Sitten ei pääse tuho yllättämään.