https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/pinttyneilla-poikamiehilla-erilaisia-taustoja-enemmisto-yksin-vasten-tahtoaan/4976272
Onko naiset liian vaativia. Alhaisen koulutustason omaava nainenkin vaatii korkeasti koulutetun miehen
Onko naiset liian vaativia. Alhaisen koulutustason omaava nainenkin vaatii korkeasti koulutetun miehen
Vastaukset 80
Vanhimmat
Tarkalleen ottaen 30–49-vuotiaissa on yksineläviä miehiä noin 150 000 ja yksineläviä naisia noin 85 000. Seuraavassa 50–54-vuotiaiden ikäluokassa yksineläviä miehiä on noin 43 000 ja naisia noin 37 000. Vasta 55-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä yksinelävät naiset nousevat esimerkiksi leskeytymisten takia enemmistöön.
Sekä myös sen takia, että matkalla moni mies päättää olla kunnian mies.
Ei kaikkia parisuhteita ole rekisteröity. Yksineläviä on huomattavasti enemmän mitä tuossa jutussa lukee. Yksinasuvia suomessa on yli miljoona joten sinkkujakin on varmaan lähemmäs miljoonaa joista suurin osa miehiä.
"Kun etsii parasta, hyvä ei käy."
- Vaan mistä sen parhaan sitten tunnistaa?
Paras on se, joka itsestä tuntuu parhaalta.
Toki, mutta mistä sen parhaan tunnistaa. Kun tuolla mailla ja mannuilla juoksentelee ihmisiä ristiin rastiin, niistähän voi kuka tahansa olla se paras. Mutta mistä sen tunnistaa, että nappaa sen parhaan. :)
Minä en ole koskaan osannut sanoa, kuka on paras vaihtoehto. Olen vain tutustunut ja lyönyt sitten lukkoon, tässä tämä on. Kun yksi kerrallaan kuhunkin tutustuu ei pysty edes vertailemaan, että osaisi ottaa sen parhaan. Jälkeenpäin on helppoa sanoa, että sainpas parhaan. Mutta sainko?
Vai oisiko jossain vieläkin parempi. :)
Mä nyt takerruin sanaan. Mknusta kun se hyvä riittää, koska parasta en mahdollisesti edes tunne. :)
Uskotko sä tosissaan että paras on olemassa. Jos hakee parasta sitä saa hakea loppuelämän..
Aina on olemassa joku parempi ja sitä parempi. Ei siitä valmista tule, ei koskaan.
Ihmisen oppi tuntemaan ehkä muutamassa vuodessa suurelta osin, siltikin jää aukkokohtia.
EN edes usko että toista voi tuntea kokonaan. Eli vaikka valitset parhaan voit aina joutua tilanteeseen että en saanutkaan parasta.
Mikä se paras muka edes on. Jos noin ajattelee parisuhdetta niin paljon pitää tapahtua että tapahtuu mitään järkevää liikettä parisuhteen suhteen.
Otat jonkun kadulta katsot jaksatko viikon vai kaksi viikkoa vai jopa kuukauden. Jos ei synkkaa niin vaihdat uuteen. Jatkat niin kauan kun et halua enää vaihtaa.
Miksi sinun pitäisi tuntea paras ethän sinäkään tunne edes itseäsi kokonaan.
Jos kaikki etsii parasta niin päästäänkö koskaan itse asiaan.
Ei päästä senhän näkee jo tilastoista.
Nimenomaan en usko juuri tuosta syystä, että johonkin se raja on vedettävä, kurjaa jos se ei kirjoituksestani käynyt julki. Hyvä riittää, paras on se jonka kanssa on hyvä olla. :)
Siksi koitinkin tiedustella, että mistä sen parhaan tunnistaa? Hypoteettinen heitto, voihan joku olla parempi kuin toinen, jonka olen elämääni valinnut. Mutta onko se kovinkaan relevanttia kyylätä sitä lopun elämäänsä? Ei minusta.
Ei vaan voi haikailla sinne ja tänne, tuuliajolla. Täytyyhän se tietää mikä riittää ja mikä tuntuu hyvälle, jotta siihen voi asettua.
Alunperinkin siis ihmettelin koko asetelmaa, "Kun etsii parasta, hyvä ei käy." Mitä tällä tarkoitetaan, kun en oikein tajua sanoman sisältöä.
Pitäis olla liuta ihmisiä, joista valita eeei tuo, eikä tuokaan, ööö toi ehkä ja toi joo se...emmä ymmärrä. Ei mun tarvikaan ymmärtää. :)
Emmä tajua kuinka sen "parhaan" muuten löytäs kun pitämällä seulaa.
Jos on rakastunut niin eihän silloin osaa kuvitella, että jossain olisi joku vielä parempi.
.. Jeps.. Mut olen tullut siihen tulokseen, että Aikast harva osaa Rakastaa Oikeasti.. Varsinkaan NykyAikaiset Yksilöt.. Osalla on puuttunut siihen tarvittavat eväät jo Syntymästä asti ja osa on PannutHajalle kykynsä siihen, kun on PantuMenemään ja/tai on lapsuudessaan kokenut jotain sellaista, että Kyky Oikeaan Rakkauteen on rikkoontunut ja hajalla.. ;P
Ei niin eikä ole tarvettakaan. Mutta hypoteettisesti ilman nyt mitään tunne hässäkkää, onhan se aina mahdollista että jossain olisi se jonka janssa olisi vielä enemmän yhteistä tai kivempaa tms.
Kun nyt miettii asiaa asiana, eikä lataa mitään tunteita. Teoriaa ja teoriassa on mahdollista, käytännössä onko tarvetta?
Mä tykkään miettiä asioita teoriassa, pilkkoa osiin ja koota uudelleen. 😃
Jos mä heitän tuollasen kysymyksen ilmaan, se ei tarkoita että just minä raavin pääni ouhki pitäskö vaihtaa. Mä vaan mietin asiaa teoreettisesti. Hypoteettisesti. Ei henkilökohtaista.
Selvennyksenä jos joku otti asian toisin.
Joo on naiset liian vaativia eikä 2000-luvun naisesta ole vaimomatskuksi. Niin kuin nyt tuokin tuossa:
http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201709222200410936_tw.shtml
50-luvun kunnollinen vaimo olisi tottakai laittanut terveellistä ja maittavaa ruokaa kotona, 2000-luvun vaimon pitää päästä mättämään kebabbia miehen piikkiin ja jos mies ei haluakaan syödä (eli nainen joutuukin itse maksamaan eväänsä) täytyy siitä kehittää riita. Mies on paha ku ei halua syödä roskaruokaa. Vaimon mukaan asiasta keskustellaan vielä. Miksi itsestäänsevyydestä pitää keskustella? Jos vaimo ei laita ruokaa tai edes myönny siihen että mies saa laittaa kotona ruokaa kun se on terveellisempää se on huono vaimo, ei siitä tarvitse edes keskustella varsinkin kun mies vielä reilusti antoi huonolle vaimolle luvan syödä kebabbia jos se niin haluaa.
Sitten vielä kun nämä vaativaiset mitääntekemättömät naiset tahtoo esiintyä julkisesti miten sattuu, kysy vaikka lineriltä kun se tuolla yhdessä ketjussa kehui miten tykkää käydä kaupassa hikisenä ja miten sattuu niin että punttitalkki vain sinne tänne pölisee eikä tuorre hiki kuulemma haise, ihme kassialmoja. Niin ja sitten jos saat kauniin naisen, oikein vegaanin se saattaa olla melkoinen pierupussi:
http://www.is.fi/viihde/art-2000005381173.html
Joo, ei 2000-luvun naisella oikein mitään tee, pahaäänisen linnunpelättimen siitä varmaan saisi mutta jos ei ole peltoa tai marjapuskia on se aika turhake.
Tuosta sai käsityksen, että olivat matkalla Berliinissä - eihän sitä silloin oikein voi laittaa ruokaa kotona, jos on matkalla. En minäkään kyllä sitä ymmärrä, mikä ongelma se on, jos toinen ei halua syödä kebabia (tai mitään muutakaan), mutta en kyllä oikein ymmärrä sitäkään, miksi tällaisia tosi-tv-ohjelmia pitää tulkita yleispätevinä. Moni nainen ja mies varmaan tykkää syödä kebabia - toisaalta moni ei. Moni tekee ongelmia pikkuasioista - toisaalta moni ei. Tosi-tv:n formaattiin kuuluu draamojen hakeminen, ja eihän mitään ohjelmaa saisi aikaiseksikaan, jos kaikki olisi harmonista ja tasaista.
Enemmän tuo kertoo Tosi-tv:stä ja sen kaavasta kuin 2000-luvun naisesta, 2000-luvun miehestä tai yleensä 2000-luvun ihmisestä.
Ihan yhtä lailla 50-luvulla oli naisia, jotka kävivät töissä ja naisia, joilla ei ollut mahdollisuuksia laittaa mitään "maittavaa ja terveellistä" ruokaa, vaan yksipuolista ja tylsänmakuista. Ei kannata romantisoida sitä 50-lukuakaan - Suomessa oli silloin myös aika paljon puutetta. Harvapa silloin söi ravintoympyrän mukaisesti, ja varsinkin maaseudulla olivat ruoka-ajatkin ihan muuta kuin nykyisin. Peltotöissä saatettiin olla koko päivä, kaikki yhdessä, eikä siis puhettakaan, että joku olisi kokkaillut kaunis esiliina yllään ja tullut iloisesti hymyillen vastaan joskus klo 17. Mielikuvat ovat mielikuvia, todellisuus jotain muuta.
Ja en oikein saa kiinni siitäkään ajatuksesta, miksi sinusta on jotenkin ihanaa ja romanttista juuri se, että pariskunnan elämät ovat täysin eriytyneet eri maailmoihin? Kuulostaa siltä, että ihannoit jotain kotirouvayhteiskuntaa. Mutta siinähän nimenomaan elettiin erillistä elämää: miehellä oli oma elämässä työn parissa, naisella kotona ja muiden kotirouvien kanssa. Kumpikaan ei tajunnut toistensa kuvioita. Nykyisin sentään kun molemmat käyvät töissä, eletään jotenkin samoissa sfääreissä, ja sen sijaan että toinen tekisi kotityöt yksin, ne voidaan tehdä vaikka yhdessä, ja kun molemmat tienaavat, on paremmin varaa mennä vaikka yhdessä syömään työpäivän päätteeksi jonnekin ravintolaan.
Enemmän tuollainen kebabin syöminen, kuten muutkin pikaruuat, kuulostaa teinien jutuilta.
"Mutta siinähän nimenomaan elettiin erillistä elämää: miehellä oli oma elämässä työn parissa, naisella kotona ja muiden kotirouvien kanssa. Kumpikaan ei tajunnut toistensa kuvioita....."
Nimenomaan, mies oli mies ja nainen oli nainen, kumpaisellakin oli oma selkeä roolinsa ja kun kumpainenkin hoiti tonttinsa elämä oli rikasta yhdessä. Nykyään taas kumpikin sukupuoli häärää kilpaa toiselle sopivammissa rooleissa ja laiminlyö omaansa, eihän siitä muuta voikaan kin syntyä konflikteja kun kumpainenkin on vähän hukassa siitä miten kuuluisi olla ja elää kun se on toisesta aina väärin.Tjoo, eihän se ole enää parisuhde jos mies ja nainen ovat toistensa klooneja, samahan se olisi sitten olla mies-mies tai nais-nais -pareja, no niitähän kyllä nykyään onkin ihan riittämiin.
Suurin osa parisuhdeongelmista taitaa syntyä juuri silloin, kun kumpikin hoitaa vain sitä "omaa tonttiansa".
Parit, jotka osaavat jakaa tehtävät mieltymysten ja taipusten mukaan ja tekevät ja toimivat enemmän yhdessä -> vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Eipäs vaan ennen kun kummallakin on ollut myös "oma elämä" perheroolin lisäksi on se toiminut pakopaikkana perhe-elämän paineista, miehet jutelleet keskenään metsästys- ja kalareisuilla ongelmistaan ja naiset taas ompelukerhoissaan yms, ja on ikäänkuin ollut vastapainoa kun on ollut "omia" juttuja yhteisten lisäksi. Nykyään kun kaikessa ollaan paitaa ja p..ttä niin kyllästyyhän siinä, seksi loppuu vuodessa ja avioliitto kahdessa, lasten vuoksi sinnitellään vielä vähän aikaa kunnes tulee aika jutella.
"Eipäs..." Alat sä kinaa mun kanssani? :-D
Voin mainita pari asiaa ihan käytännön läheltä. Ei ole pakko olla paita&peppu-kuviota, eikä kyllästytä. Kun kaksi ihmistä tekee omat työnsä esimerkiksi monivuorotyössä ja näkee niin harvoin tosiaan, että yhdessä saatu vapaa-aika on luksusta. Se mahdollistaa myös "omat jutut". Silloin on hieman pakko molempien roolitella ne kotityöt siten molemmille kuuluviksi, että ne kutakuinkin tulevat tehdyksi, olipa se sitten ruoan valmistaminen tai lumityöt, jotka ovat kotitöinään vain pisara meressä. Vapaa-aikana ihan kiva rehkiä yhdessä liittyipä se sitten puunkaatoon tai neljän ruokalajin illallisten suunnitteluun ja valmisteluun.
Lapsia ei ole pakko hankkia, silloin sinnitellään vain siksi, että kaksi ihmistä viihtyy toistensa kanssa ja haluavat olla ihan vain toistensa kanssa. Aikaa on nimittäin löydyttävä muillekin mahdollisille yhteisön jäsenille, joista on myös samalla huolehdittava ja kiinteistöistä ja matkusteltava pitkin maata. Seksi ei lopu ikinä, vaan sitä voi harrastaa vielä kuudenkin yhteisen vuoden jälkeen vaikka kolmesti päivässä. Tuo tosin vaatii jo sitä yhteistä vapaa-aikaa. Yksinkertaisesti, nää hommat ovat mielekkäimpiä ja vähemmän kuluttavia yhdessä. Ja ehtiihän siinä hoitaa puhumisenkin sivussa, mitkä puheenaiheet ovat jääneet käsittelemättä.
Mitä sanoin oman tontin tuomista ongelmista, ne syntyy yleensä siitä, ettei toinen tule ymmärretyksi, mitä tekee silloin kun tekee. Arvostuksen puute näkyy vähättelynä ja siinä, ettei sitä toinenkaa halua tehdä. Sekä siinä erillisyyden tunteesssa, mikä syntyy kun kumpikin huitelee pitkin maita ja mantuja tekemässä niitä oman tontin töitä. Tämän olen lukemattomilta naisilta ja miehiltä kuullut. Joka lopulta on johtanut siihen toteamukseen, ettei mitään yhteistä ole.
Mutta jokainen pari haluamallaan tavalla.
Tietysti.
Vai+top+20%+taas.+Ei+löydy+nykymaailmasta+miestä+koka+täyttää+kriteerit.
Sanoisin että tuo prosentti on huomattavasti pienempi - hätäisesti heitettynä alle promillen luokkaa. Mutta koskee niin naisia kuin miehiä.
Kiinteästi yhdessä merkitsee kuitenkin jonkinlaista parisuhdetta. Nuorempi väestö ei ajattele aktiivisesti parisuhdetta. Tutustumis- ja seurustelusuhdetta ehkä, ja kiinnostavia kumppaniehdokkaita saattaa olla enemmän. Suhteet vain jää lyhyemmäksi. On opiskeltava, etteei jää toisen "elättämäksi". Varttuneemmat ovat kriittisempiä ja haluavat mieluummin pelata pidemmän/varman päälle, mutta ehdokasluettelo on huomattavan suppeampi. Kompromisiit korostuvat, luonnollisesti, koska harvempi on herkkä muuttamaan asuinseutua, työpaikkaa, luopumaan läheisistään jne.
Ruuhkavuosina on hankala järjestää aikaa hauskanpidolle. Tai näkisin sen hieman kyseenalaisena, jos ruuhkavuodet tarkoittavat perheestä (omista lapsista) huolehtimasta. Kumma että se halutaan nähdä negatiivisena seikkana. Ruuhkavuosissa tapahtuu eniten, ja eniten ehkä, mitä kasvaville lapsille on merkitystä myöhemmässäkin elämässä.
Tuo elättämisajattelu kuulostaa vieraalle, jos puhutaan Suomesta ja nykypäivästä. Jokaisen oikeustoimikelpoisen tehtävä on kouluttautua ja hakeutua työhön sukupuolesta huolimatta. Ei heitä sen jälkeen kukaan elätä. Yhteiskunta ehkä? Mitä sitten perheessä on sovittu toisen työttömyyden, opiskelun, sairastelun tai lapsen hoitovapaan ajaksi niin senhän se pari on neuvotellut yhdessä. Se on niitä kipeitä kompromissejä, joita joskus tarvitsee tehdä parisuhteessa.
Kompromisseistä puheenollen. Tuo käytännön esimerkkini edellisessä tarkoittaa juuri niitä kompromissien luomista kahden eri henkilön välillä, muutoin homma ei toimisi. Sitä en kiellä, että kaikista samaan olisi. Mutta tätähän olen tarkoittanutkin että kaikki eivät elä muutoinkaan niinsanottua tavanomaista parisuhdetta.
"Nimenomaan, mies oli mies ja nainen oli nainen, kumpaisellakin oli oma selkeä roolinsa ja kun kumpainenkin hoiti tonttinsa elämä oli rikasta yhdessä. Nykyään taas kumpikin sukupuoli häärää kilpaa toiselle sopivammissa rooleissa ja laiminlyö omaansa, eihän siitä muuta voikaan kin syntyä konflikteja kun kumpainenkin on vähän hukassa siitä miten kuuluisi olla ja elää kun se on toisesta aina väärin.Tjoo, eihän se ole enää parisuhde jos mies ja nainen ovat toistensa klooneja, samahan se olisi sitten olla mies-mies tai nais-nais -pareja, no niitähän kyllä nykyään onkin ihan riittämiin. "
Tietyllä tavalla ajatellen toki ARKI sujui varmaan. Mutta ei suhteen sisällöksi oikein riitä se, että toinen tekee kotityöt ja toinen käy muualla töissä. Tai että toinen siivoaa ja toinen pilkkoo puut. Se on vain arjen logistiikkaa. Nimenomaan nykyään haetaan sisältöä myös siihen parisuhteeseen. Ja nykyisin ihmisillä on sen oman elämän lisäksi myös yhteinen elämä, jossa keskiöön nousee yhteiset jaetut kokemukset, yhteiset harrastukset, yhteiset asiat, yhteinen perhe ja yhteinen koti. Kyllä ihmisillä silti omakin elämä on, kun on omat työt ja omatkin harrastukset, omat ystävät myös. Nykyisin ei ajatellakaan, että parisuhde muodostuu kotityörooleista, vaan ajatellaan parisuhteen muodostuvan keksinöisestä kumppanuudesta, rakkaudesta ja halusta.
Aika harvan naisen tai miehen identiteetti enää nykyisin rakentuu sen varaan, minkälaisia kotitöitä tekee, vaan nykyisin ihmiset mieltävät minäkuvansa muiden asioiden kautta: ajatusmaailma, kiinnostuksen kohteet, ammatti, perheellisyys, elämäntyyli... vähemmän niitä klooneja siis taitaa tällä ajattelulla olla ;)
Mutta tokihan kukin saa oman suhteensa luoda millaiseksi haluaa, ja eri ihmisillö on tietenkin eri asiat, joita pitää tärkeänä. Huomaan kuitenkin, että sinulla on vähän vääristynyt käsitys siitä, millaisia nykyajan ihmiset ja nykyajan suhteet ovat. Entisaikoihin verrattuna nykypäivän pariskunnat toivovat ja hakevat suhteelta kyllä syvempää kohtaamista kuin aiemmin. Ja kokemuksesta voin sanoa, että nimenomaan yhteiset kokemukset yhdistävät: esimerkiksi vanhemmuuden kokeminen yhdessä on ihan eri juttu ja tuo suhteeseenkin enemmän syvyyttä verrattuna sellaiseen tilanteeseen, että vain toinen hoitaisi lapsia ja toinen pysyttelisi suurimman osan aikaa taustalla "rahan ansaitsijana".
"Nimenomaan, mies oli mies ja nainen oli nainen, kumpaisellakin oli oma selkeä roolinsa ja kun kumpainenkin hoiti tonttinsa elämä oli rikasta yhdessä. Nykyään taas kumpikin sukupuoli häärää kilpaa toiselle sopivammissa rooleissa ja laiminlyö omaansa, eihän siitä muuta voikaan kin syntyä konflikteja kun kumpainenkin on vähän hukassa siitä miten kuuluisi olla ja elää kun se on toisesta aina väärin.Tjoo, eihän se ole enää parisuhde jos mies ja nainen ovat toistensa klooneja, samahan se olisi sitten olla mies-mies tai nais-nais -pareja, no niitähän kyllä nykyään onkin ihan riittämiin. "
Tietyllä tavalla ajatellen toki ARKI sujui varmaan. Mutta ei suhteen sisällöksi oikein riitä se, että toinen tekee kotityöt ja toinen käy muualla töissä. Tai että toinen siivoaa ja toinen pilkkoo puut. Se on vain arjen logistiikkaa. Nimenomaan nykyään haetaan sisältöä myös siihen parisuhteeseen. Ja nykyisin ihmisillä on sen oman elämän lisäksi myös yhteinen elämä, jossa keskiöön nousee yhteiset jaetut kokemukset, yhteiset harrastukset, yhteiset asiat, yhteinen perhe ja yhteinen koti. Kyllä ihmisillä silti omakin elämä on, kun on omat työt ja omatkin harrastukset, omat ystävät myös. Nykyisin ei ajatellakaan, että parisuhde muodostuu kotityörooleista, vaan ajatellaan parisuhteen muodostuvan keksinöisestä kumppanuudesta, rakkaudesta ja halusta.
Aika harvan naisen tai miehen identiteetti enää nykyisin rakentuu sen varaan, minkälaisia kotitöitä tekee, vaan nykyisin ihmiset mieltävät minäkuvansa muiden asioiden kautta: ajatusmaailma, kiinnostuksen kohteet, ammatti, perheellisyys, elämäntyyli... vähemmän niitä klooneja siis taitaa tällä ajattelulla olla ;)
Mutta tokihan kukin saa oman suhteensa luoda millaiseksi haluaa, ja eri ihmisillö on tietenkin eri asiat, joita pitää tärkeänä. Huomaan kuitenkin, että sinulla on vähän vääristynyt käsitys siitä, millaisia nykyajan ihmiset ja nykyajan suhteet ovat. Entisaikoihin verrattuna nykypäivän pariskunnat toivovat ja hakevat suhteelta kyllä syvempää kohtaamista kuin aiemmin. Ja kokemuksesta voin sanoa, että nimenomaan yhteiset kokemukset yhdistävät: esimerkiksi vanhemmuuden kokeminen yhdessä on ihan eri juttu ja tuo suhteeseenkin enemmän syvyyttä verrattuna sellaiseen tilanteeseen, että vain toinen hoitaisi lapsia ja toinen pysyttelisi suurimman osan aikaa taustalla "rahan ansaitsijana".
"Eipäs vaan ennen kun kummallakin on ollut myös "oma elämä" perheroolin lisäksi on se toiminut pakopaikkana perhe-elämän paineista, miehet jutelleet keskenään metsästys- ja kalareisuilla ongelmistaan ja naiset taas ompelukerhoissaan yms, ja on ikäänkuin ollut vastapainoa kun on ollut "omia" juttuja yhteisten lisäksi. Nykyään kun kaikessa ollaan paitaa ja p..ttä niin kyllästyyhän siinä, seksi loppuu vuodessa ja avioliitto kahdessa, lasten vuoksi sinnitellään vielä vähän aikaa kunnes tulee aika jutella. "
Sillä erotuksella vaan, että nykyisin ihmisillä on myös YHTEISIÄ juttuja. Kyllähän niitäkin pareja on, jotka tekevät kaiken yhdessä, mutta normaalimpi kuvio lienee se, että on myös omaa elämää. Ja parisuhteen toimimisen kannalta parempi on se, että ongelmista jutellaan YHDESSÄ kumppanin kanssa eikä vaan vuodateta ulkopuolisille, joiden tehtäväksi jää tsempata toista jatkamaan (kun aiemmin ei erotakaan voinut).
Seksi ja rakkaus loppuvat sitä todennäköisemmin, mitä erillisempää elämää kumppanit viettävät. Kun toisesta ajautuu riittävän kauas, kiinnostuskin loppuu. Nimenomaan yhdessä vietetty aika ja yhteiset jutut ylläpitävät suhdetta. Mutta siinä olet oikeassa, että näiden vastapainoksi täytyy tietenkin olla myös oma, suhteen ulkopuolinen elämä.
"Mutta+ongelma+on+siinä+että+miehistä+vain+top+20%+on+naisten+silmissä+niin+kiinnostavia+että+naiset+haluavat+olla+kiinteästi+yhdessä."
Toki.
Aiai. Tulit sitten myöntäneeksi, ettei kaikilla naisilla olekaan samanlainen miesmaku.
On ja ei ole.
Asia pitää nähdä syvällisemmin. Naisten miesmaku eroaa voimakkaastikin esim. pukeutumisen, stailauksen, treenauksen ja kategorian (pukumies/hippi/hevari/urheilija) jne osalta.
On helppoa olla näkemättä metsää puilta.
Ratkaisevaa on geneettinen komeus ja miehen status omassa kategoriassaan. Mies joka on alfa hevaripiireissä, olisi sitä myös hippipiireissä. Geneettisesti komea mies voi olla treenattu tai iskävartaloinen, kalju tai pitkähiuksinen, pukumies tai vaimonhakkaajapaitamies, tärkeintä on syntyminen geneettisesti komeaksi.
Kuten olen sanonut, kyse on samasta miehestä eri paketissa.
Oletko tullut isääsi vai äitiisi?
Tämä+on+ainoa+asia+mistä+näköjään+olen+sinun+kanssasi+vähän+niinkuin+samaa+mieltä.+Kuka+jaksaa+katsella+samaa+naamaa+24+h/vrk+ja+joka+paikkaan+pitäisi+mennä+muka+yhdessä+ja+olla+yhteiset+ystävät,+eieiei.+Varsinkin+tällaisissa+suhteissa+elävät+naiset+ovat+sietämättömiä.+Minusta+on+täysin+normaalia+että+puolisoilla+on+omia+harrastuksia+ja+samoiten+on+luontevaa+että+kukin+sukupuoli+ryhmäytyy+keskenään+välillä+vaikka+ompelemaan,+kalastelemaan+ja+haukkumaan+toista+sukupuolta+sekä+juoruamaan.+Kalastaa+voi+myös+yhdessä.+Todella+erilaiset+ihmiset+voivat+viihtyä+yhdessä+koko+elämän+kunhan+muistaa+hoitaa+suhdetta+ja+keskustella+odotuksista.
Osaisitko halutessasi verhota ikiaikaisen mammanpoikaluokkauksen kysymykseksi taitavammin?
Mä koitan kuvitella millaiset vanhemmat sulla on ollu. Väkisinkin tulee mieleen, että olet kasvanut jossain koeputkessa ja läheisyyttä olet saanut kun sua on käyty tökkimässä lasisauvalla ja mittailemassa elintoimintoja. Ei kellään voi olla noin kylmä ajatusmaailma, jollei lapsuus ole ollut täynnä torjumisia.
Aikuinen on jo itse vastuussa itsestään ja kehityksestään. Ikävää jos lapsuus on ollut turvaton. Sen sijaan että jankkaat noita sulle ahdistusta aiheuttavia juttujasi täällä, sun pitäisi mennä purkamaan traumojasi terapiaan. Kun et näemmä itse niitä omin avuin saa auki. Et ole ainoa palstalainen, jolla on pahat henkiset solmut. Jos se yhtään lohduttaa. Mutta voit olla eka vahva ätmi, joka hoidattaa päänsä kuntoon oikeaa elämistä varten.
Minusta on hassua ettet vieläkään ole tajunnut mistä tässä nimimerkissä on kyse :)
Olin vähän aikaa sitten varma että olen antanut liikaa vihjeitä, mutta enpäs olekaan.
Tietysti numerosarjan takana on ihan oikea ihminen - eikä edes koeputkessa kasvanut - jolla on oma tarinansa. Mutta toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt kovin hyviä arvauksia kummastakaan. Tökkäisy lasisauvalla ei ikävä kyllä aiheuta älähdystä silloin kun se ei osu maaliin. Voimme toki sopia toisin, jos ajatus onnistuneesta sohaisusta nahkavyön alle tuottaa hyvää mieltä.
Hyvää yötä ätännä, nyt täytyy mennä labran alahyllylle nukkumaan ennen kuin flowersreally tulee töihin taas.
Kyllä minäkin tuen miestäni opiskelussa tällä lapsi katraalla, että mies saa hyvän palkkaisen työpaikan. Se oli hänen omansa toive, ei minun.
Olen sipilälle ehdottanut jos valtiotukisi huono palkkaista perhe koon mukaan palkan mukaan että on edes sen verran hyvät tulot että voisi ostaa lapselle ne kaupasta vaatteet ja harrastaa ja itsensä pitää myös kunnossa. Ei sillä huonolla palkalla olisi merkitystä.
Vaatiessa saisi lapsikin tuet hänen heikkouksiin.
Onko niitä lapsia pakko tehdä niin paljon jos ei ole varaa elättää? Ihan vilpittömästi kysyn, ei tarvitse suuttua.
en välitä tuloista vaan lapsista ja haluan olla onnellinen eli on koska ne tekee minut onnelliseksi.
Ne olivat ainoita asioita miksi halusin elää ja haluan elää.
Sekin siinä on vamhempi lapsi kuluttaa enemmän kuin saadaan ja pienempi vähemmän kuin saadaan ja kotihoito lapsille tekee mahdolliseksi vain tekemällä lapsia ja yrittävät vaan kiihdyttää lapsien tekoa vielä nopeammaksi lyhentämällä lapsenhoidontukea.
Eli on tehtävä lapsia jos haluan tukea lapsien mahdollista kotihoitoa pitkälle ja yrittää opiskella hyvä työ paikka kun sellainen tilaisuus taas tulisi opiskella kun vaativa(erityisen takia) lapsi tarvitsee kaiken avun katsokaa kun lapseni ei ole vammainen vaikka tarvitsee ympärivuotisen avun vanhemmalta ja tuen.
Lapseni halusi jo päästä kotiopiskeluun kun on hankala selvitä koulusta sosiaalisista vaikeuksista.
Ei sillä ole kuin neurologinen häiriö.
Sinäänsä tutkimus todistaa mitä isompi perhe sitä onnellisempi varsinkin heillä, mitkä lapset luo syyn elää.
http://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/tutkimus-paljastaa-suurperheiden-vanhemmat-ovat-onnellisimpia
Hyvä ja herättävä kirjoitus. Itse olen koulutettu ja kohtuullisen hyvin pärjäävä. Mieheni oli hyväpalkkainen hitsari. Nyt 50 naisena haluaisin miehen olevan omillaan toimeentuleva ja, että hän kykenisi silloin tällöin tekemään / kokemaan kanssani asioita joista pidän. Ja kyllä, raha tuo turvan tässä karussa maailmassa.
Kuitenkin tapaamillani miehillä on ollut jonkun tason ongelma eletyn elämänsä kanssa. Rahaa on voinut olla, mutta sekään ei auta, jos ei menneisyytensä kanssa pysty olemaan sinut.
Miehet ja naiset ei kohtaa toisiaan. Vaikka kohtaamisisia tapahtuisi niin nainen antaa pakit jos mies ei ole komea ja pitkä mies. Rumila naisilla on samat kriteerit kun kauniilla naisilla. Vähemmän koulutetuilla miehille ei ole kysyntää. Eli jos nainen on siivooja tonnin kuukausi palkalla niin ei kelpaa mies siivooja. Nainen löytää miehen vaikka olisi tulotaso mikä.
Naiset eivät myöskään helpolla paljasta kiinnostustaan. Ennemmin teeskentelevät jotain maailmanluokan missiä ja katselevat nenänvartta pitkin kun miehen silmä välttää.
Monesko samansisältöinen aloitus vuorokauden sisällä..
Ei kai se miehen murhe ole jos nainen jää yksin. Itse elän yksin ihan vapaaehtoisesti.
Totuus leviää.
Mielelläni "jään" sinkuksi.
Tietenkin naiset ajattelee että komea pitkä varakas mies on hyvä kumppani joka kohtelee naista hyvin eikä ole väkivaltainen eikä petä. Siksi rumat jääkin yksin. Naiset mielummin siis joutuu hakattavaksi kun olisivat ruman turvallisen miehen kanssa. Kriteerit vaan ylöspäin, kyllä ne komeat miehet tekee onnelliseksi.
Ei naiset mitään ajattele kumppania valitessa, nuo jutut tapahtuu tiedostamatta. Joku vain viehättää ja joku toinen ei.
Mieluiten elän yksin. Miksi menisin parisuhteeseen kun on riski tulla hakatuksi.
Ei ulkonäöstä voi päätellä kenenkään väkivaltaisuutta. Kummallinen päähänpinttymä.
Kyllä sen yleensä tietää, miksi joku viehättää ja toinen ei. Esim. minua ei viehätä liian rauhallinen mies, ei siksi että rauhallisuudessa olisi sinänsä mitään vikaa, vaan koska sellaisessa temperamentissa on myös huonot puolensa, joista en tykkää.
Eli laskelmoit, "tuossa on komea ja varakas mies, joten parempi ottaa se ennemmin kuin ruma mies"? Näinkö naiset toimii
"Pienituloiset miehet jäävät huomattavasti muita miehiä useammin yksineläjiksi. Naisilla tulotaso ei vaikuta parisuhteen löytämiseen millään tavalla."
"Naisilla on huomattavasti enemmän odotuksia ja vaatimuksia parisuhteen osalta kuin miehillä. Miehet tyytyvät huomattavasti vähempään ja ovat tyytyväisempiä parisuhteisiinsa."
Palstatotuudet todistettu, taas kerran.
Valitettavasti tuo on ihan totta että naiset ovat tulleet erittäin vaativiksi. Hyvä yhteiskunnallinen asema, paksu lompakko kuin myös fiksu, sympaattisuus ym ym ym ominaisuudet ei enää riitä vaan miehen pitää olla myös todella komea ja pitkä.
Lyhyillä miehillä ei tässä nykymaailmassa ole juuri minkäänlaisia mahiksia naisten suhteen. Olkoompa sitten muilta ominaisuuksiltaan millainen hyvänsä. Valitettavasti asia on noin, ei mahda mitään. Miehen pituus ja ulkonäkö on nykynaisille erittäin tärkeä asia.
Ei tarvitse olla komea ja pitkä. Saa olla ihan millainen vaan. Tykkään sinkkuelämästä sen verran etten huoli minkäänlaista miestä.
arvoisa nykynainen
tuo kommenttisi oli ihan turhaa koska olet päättänyt olla sinkku etkä huoli minkäänlaista miestä. Epäilempä kuitenkin että juuri sinä ja sinunlaisesi ehkä saattaa olla niitä joille ei kelpaa oli sitten mies millainen hyvänsä noinhan sanotkin. Joku voisi todeta että on erittäin ronkeli
Taitaapa olla niin että ehkä odotat mieheltä komeutta ja että miehen pitää olla todella pitkä. Eli ulkonäkö taitaa sittenkin olla naisille se tärkein kriteeri
Ovatko naiset liian vaativia?
Ei, eivät ole. Miksi naiset olisivat liian vaativia? Siksikö, kun joku/jotkut tietyt yksilöt eivät kelpaa naisille/joillekin naisille parisuhteeseen tms? Ovatko naiset liian vaativia, jos eivät edes halua parisuhdetta?
Aluksi voitaisiin tarkastella niitä naisten vaatimuksia ja sitten niitä miehiä jotka sen parisuhteen tahtovat ko. naisen kanssa, joiden kovat kriteerit takaavat että nämä miehet jäävät yksin. Voidaan päätellä, että naisten kovat kriteerit liittyy oleellisesti työllistymiseen ja koulutukseen. Ei, sinun ei tarvitse olla lentokapteeni, lääkäri tms. riittää aivan hyvin, että olet ahtaaja, varastotyöntekijä tms.
Koulutuksesi ei tarvitse olla korkeakoulututkinto, toisen asteen tutkinto riittää.
Fitnestypy, jolla on oma sali tai toimii henkilökohtaisena valmentajana varmasti omaa liian isot kriteerit sellaiselle miehelle jolla on sohvallaistumisen ja sipsinsyönnin EM-mitallit.
Aivan ensiksi tarvitsisi hiotut näkökulmat, kun ensimmäisen mielestä jollakin voi olla kovat kriteerit, toisen mielestä mitään kriteerejä ei edes ole.
"Fitnestypy, jolla on oma sali tai toimii henkilökohtaisena valmentajana varmasti omaa liian isot kriteerit sellaiselle miehelle jolla on sohvallaistumisen ja sipsinsyönnin EM-mitallit."
Tyypillisempi esimerkki on tavallinen salia harrastava nainen joka työskentelee Siwan kassalla. Riittääkö tälle naiselle että mies on töissä Siwan kassalla ja harrastaa salia niin kuin hänkin? Ei todellakaan riitä: Listaan lisätään joko huippuluokan geneettinen komeus, statuksekkaampi ammatti vaikka muutaman salin omistajana, tai jopa molemmat.
Ja hupsista, kun salinainen on vienyt yhden menestyneistä miehistä (joka ei katsonut pariutuessa naisen statusta), nyt yhdelle yrittäjänaisista (joka ei suostu pariutumaan alaspäin) olisikin tarjolla se Siwan kassamies. Ja sehän ei kelpaa.
Toit kyllä esiin mielenkiintoisen pointin. Monet _hyvän näköiset_ naiset näkevät itsensä kunnianhimoisina ja määrätietoisina ja vaativat samaa mieheltäkin. Eli nainen joka työskentelee Siwan kassalla ja haaveilee joskus elämästä rikkaana saliyrittäjänä haluaa miehen joka on perustanut sen oman yrityksen ja saanut sen menestymään.
En tuosta sinun Siwastasi tiedä, mutta Kesko Oyj:llä ja S-ryhmällä kyllä ne tavalliset salia harrastavat naiset pariutuvat niiden tavallisten salia harrastavien miesten kanssa.
Suurimmaksi osaksi tapauksia, ne Kesko Oyj:n ja S-ryhmän kassaneidit ovat tasokkaampia kuin saman yrityksen miespuoleiset työntekijät, joiden kanssa ovat pariutuneet.
Käsittämättömästä syystä, lukuisat naiset pariutuvat alaspäin, eikä sillä puolisolla ole edes geneettistä komeutta. Se on varmasti totta, että naisilla on useampi rima, se jonka toivovat ylittävänsä ja se jonka alapuolelle eivät mene. Pituus taitaakin olla ainoa ratkaiseva tekijä, mutta naisten keskipituushan on pienempi kuin miesten vastaava. Voisin tehdä hyvin pitkän listan alaspäinpariutuneista naisista, riittääkö jos vain mainitsee maisteri pariutuu roska-autonkuljettajan kanssa?
Miksi ihmeessä tunnen monta pätkätyöllistä, työtöntä ja huonostatuksisessa työssä olevaa MIESTÄ jotka ovat vakaissa parisuhteissa? Kiistätkö tämän vai myönnätkö että teoriasi on taas mennyt pieleen? Romahtivatko nyt defenssit?
Minun pitäisi katsoa peiliin koska väittelen trollin kanssa.
Mutta millaisten naisten kanssa he ovat parisuhteissa?
Esimerkin mies joka harrastaa aktiivisesti liikuntaa/urheilua, mutta ei ole geneettisesti komea eikä rahan/statuksen (ml. sosiaalinen status) osalta menestynyt, on heikossa asemassa jos etsii kumppania jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin.
Tällaisella miehellä ei juuri ole mahdollisuuksia sopivaan naiseen koska liikunnallisuuden/urheilun sivutuotteena on timmi vartalo, jonka nainen vaihtaa geneettiseen komeuteen ja/tai rahaan ja statukseen.
Jos mietin tuntemiani liikunnallisia/urheilullisia naisia, _jokaisen_ mies on ainakin jompaa kumpaa näistä:
- geneettisesti komea
- menestynyt rahan ja/tai statuksen (ml. sosiaalinen status) osalta
Monet ovat myös urheilullisia kuten naisensakin, mutta tämä on se josta joustetaan mieluummin kuin jykevästä leuasta tai kyvystä hankkia naiselle unelmatalo ja tasokkaat sosiaaliset piirit.
Höpönlöpön, kyllä urheilullinen nainen ottaa mieluummin urheilullisen miehen kuin jonkun leuan. Pääskää nyt jo tuosta leukapakkomielteestänne.
Suurimmalla osalla miehistä on ihan tavallinen perusleuka - ei iso eikä jykevä, ei pieni eikä olematon. Ja suurin osa naisista on suhteessa ihan tavisleukaisen tyypin kanssa. Suurimmalle osalle naisista ei joku leuanmuoto ole tärkeä tai ainakaan kynnyskysymys.
Teoria ei ole mennyt pieleen. Tämä on ainakin jokaiselle korkeakoulussa opiskelleelle selvää pässinlihaa. Koko perusjoukkoa koskevassa tilastollisessa yleistämisessä myös poikkeukset ovat sallittuja.
Kyllä on naisilla kovat kriteerit kun työssä käyvänä en naista ole koskaan saanut. Juopot alkoholisti kaverit saaneet naisia vaikka eivät ole 10 vuoteen tehneet mitään töitä eikä mitään muutakaa.
Koetko siis, että jos joku nainen ottaa juopon miehen, hänellä on "kovat kriteerit"? Eikö pikemminkin päinvastoin - tällaisella naisellahan on aika alhaiset kriteerit. Vai ajatteletko, että se juoppo mies on jotenkin erityisen kovatasoinen mies?
Yleensä ne naiset, jotka ottavat päihdeongelmaisia miehiä hyysättäväkseen, ovat joko itse päihdeongelmaisia tai sitten heillä on jokin trauma tai muu päänsisäinen ongelma, jonka vuoksi päätyvät tällaisiin suhteisiin. Esim. alkoholistiperheen lapsi saattaa aikuisena toistaa samaa kaavaa kuin lapsena eli päätyy hoivaamaan huollettavaksi taantunutta juoppoa. Tällainen kierre on kyllä mahdollista katkaista - terapian kautta.
Tätä tosiasiaa palstamiehet ei hyväksy. Sama juttu siitä, kuinka hullut murhamiehet saavat vankilaan kirjeitä mielenterveydeltään epävakailta naisilta. Tai kuinka rumat ja lihavat (yleensä vanhat) naiset alkaa olla mamun kanssa.
Jos nää palstamiehet ei halua rumaa lihavaa vanhaa tai mielenterv.epävakaata naista itse, miksi ovat kateellisia kun joku muu saa? Aika usein ym naiset ei saa tavallista suomalaista miestä, ja ottavat sitten sen ainoan oka on tarjolla. Sitten täällä kuulutetaan kuinka naiset haluaa jännämiehen...hohhoijaa.
Todella fiksut ja koulutetut kauniit naiset kelpuuttaa niitä murhamiehiä ihan yhtä lailla kun joku amiksen partukampaaja linjan käynyt nainen. Sitten on tosi fiksuja tavis miehiä kunnollisia jotka eivät koskaan pääse naisen kanssa juttelee koska mies on lyhyt eikä mitenkään komea. Naisia kiehtoo enemmän kun joku linnakundi kuin nörtti ätmi joka maalaa taloja työkseen.
Mutta yleensähän päihdeongelma pilaa ulkonäön, joten jos ulkonäkö=kemia, niin juopot ja narkkarit eivät todellakaan ole niitä, joita eniten halutaan. Ja mitä linnakundeihin tulee, niin aika harva nainen kuitenkaan sellaisista kiinnostuu. Palstalla jauhetaan samaan aikaan, että vain menestynyt ja varakas mies kelpaa ja että vain rikollinen kelpaa, mutta aika lailla nämä ovat toistensa vastakohdat.
Ettei nyt vaan olisi niin, että kun joku ns. tavismies ei onnistu löytämään tyttöystävää, hän vetää jostain Seiskan artikkeleista johtopäätöksiä, ja kun Seiskan artikkelissa "jollain linnakundilla" oli ollut nainen ja toisaalta "julkkiksillakin on naisia", niin loppupäätelmä on se, että "tavalliset miehet eivät saa naisia ollenkaan, ainoastaan rikkaat julkkikset ja köyhät kriminaalit". Ja sitten onkin hyvä tulla tänne palstalle vaahtoamaan aiheesta.
Ehkäpä syy on jossain muualla kuin päihteiden käytössä tai päihteettömyydessä. Ihmisessä on paljon muutakin kuin se juoko (paha sinänsä) vaiko ei juo. Oletko itse miettinyt mikä voisi olla selitys omalla kohdallasi? Se, ettei juo ei voi olla syy aloittaa parisuhdetta.
Onko ne sinusta fiksuja, kun ne halua murhamiehiä? Mä en kovin ylös fiksuna arvosta ihmistä joka ihailee jonkinsortin rikollista tai pahantekijää. Niinpä en ymmärrä, kuinka jotkutmiehet eivät pysty syrjäyttämään kokonaan mielestään näitä naisia, joille konnat on mieleisiä.
Ei kai ne ole teidän kohderyhmää ellette ole itsekin konnia?
Maailma on naisia täynnä, ei nyt kaikki naiset mitenkään voi olla vaan jännisten ja rikollisten perään. Ei mitenkään. Täytyy itsessäkin olla häikkää, jos ei osaa muunlaisia naisia haluta, kun niitä jotka haluaa susta poikkeavia.
MILLAINEN MIES ON NAISILLE UNELMIEN MIES ?
Uskokaa tai älkää mutta jos mies on ns. renttutyyppi ei haittaa vaikka olisi ihan tyhjä taskukin mutta pitää olla jokseenkin pitkä vähintään 185- 200 cn pitkä. tietenkin jokseenkin hoikka ja ennenkaikkea komea. Jos vielä lentelee ns. kukasta kukkaan eli on naistenmies niin sellaisella miehellä on menekkiä naiset tappelee sellaisesta miehestä.
Niin se vaan on.
Minusta naisilla on alhaiset kriteerit kun tämmöinen rumilus kuten minä on tyttöystävän saanut. Olen työtön ja läski ja olen kolmen naisen kanssa seurustellut. En ymmärrä kriteeri keskustelua lainkaan.
On+se+kumma+kun+täällä+on+todistettu+tilastojen+yms.+avulla+jo+satoja+kertoja+naisten+pinnallisuus,+niin+silti+aina+joku+nainen+tai+tyhmä+valkoritari+yrittää+kiistää+näitä+tosiasioita.
No kummallisesti silti suurin osa naisista on suhteessa nimenomaan jonkun rauhallisen toimistonörtin kanssa, joka on ok-tuloinen, usein alle 180cm, joskus ujokin.. ja suurin osa naisista on sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole mitään erityistä varallisuutta tai statusta. Vain tietty marginaali hengailee joidenkin kriminaalien kanssa.
Lol, mitä scheissea. Minä olen nähnyt ihan jotain muuta. :D
Jos haluu saada on pakko antaa. Jostain syystä tää jää osalta mieskuntaa tajuamatta. Ei ole naiselle mitään annettavaa henkisellä puolella varsinkaan. Sit hengataan täällä toisten miesten kanssa haukkumassa naisia.
Nykyään ei riitä edes se että mies herättää naisen kiinnostuksen itseään kohtaan. Pitää herättää myös naisen kiinnostus seurustelua ja parisuhdetta kohtaan. Tämä vaatii melkoisen kemian ja kolahduksen ja on ihan selvä että tavallinen mies on tässä heikoilla. Poikkeusyksilöt pärjäävät paremmin, oli poikkeusyksilö sitten hyvässä tai pahassa.
No sellaista se on. Mutta sama pätee myös toisinpäin.
Ei päde toisinpäin paitsi siinäsuhteessa, että jännämiesten entiset ovat pilattu parisuhdekelvottomiksi eikä sellaista tulekaan huolia ihan itsesuojelun nimissä.
Kaveri seurustelee yh naisen kanssa. Kaveri käy töissä ja nainen hoitaa lastaan.