Olen huomannut, että ns. fysiikan vakiot, kuten valon nopeus tai gravitaatiovakio
herättävät hämmennystä keskusteluissa.
Mietitään esim. sellaisia hulluuksia, että "kuka ne on keksinyt".
Otetaan esimerkiksi tässä se valonnopeus, koska se taitaa olla yleisimmin
tunnettu vakio. Valonnopeus c on noin 300 000 000 m/s, kuten kaikki tietävät.
Mennään ajassa hieman taaksepäin ja mietitään miksi määrittelimme metrin, juuri
sellaiseksi, kuin se mittanauhalla näyttää olevan. Jos olisimme alunperin määritelleet
metrin 300 000 000 kertaa suuremmaksi, kuin sen teimme, olisi valonnopeus
silloin 1 m/s ja tällöin olisi luonnollista sanoa, että 1 metri on 1 sekunti, eli ne
ovat yksi ja sama asia!
Einstein kertoi meille, että maailma on 4-ulotteinen. Mittaamme sitä kolmen suunnan
sijasta neljään eri suuntaan: x, y, z ja aika. Tässäkin mielessä olisi hyvin luontevaa, että
jos olisimme alunperin määritelleet metrin 300 000 000 kertaa pidemmäksi, niin
valonnopeus olisi se ihmeellinen luku 1 ja käyttäisimme samaa suuretta ajan ja etäisyyden
laskemisessa.
No, näin tietenkin tehdään - ja on iät ja ajat jo tehty - fysiikkaan liittyvissä laskuissa.
c = 1, oli ihmisen virhe ottaa metrin pituudeksi alunperin joku askeleen pituus ja myöhemmin korjailla sitä suuntaan ja toiseen
herättävät hämmennystä keskusteluissa.
Mietitään esim. sellaisia hulluuksia, että "kuka ne on keksinyt".
Otetaan esimerkiksi tässä se valonnopeus, koska se taitaa olla yleisimmin
tunnettu vakio. Valonnopeus c on noin 300 000 000 m/s, kuten kaikki tietävät.
Mennään ajassa hieman taaksepäin ja mietitään miksi määrittelimme metrin, juuri
sellaiseksi, kuin se mittanauhalla näyttää olevan. Jos olisimme alunperin määritelleet
metrin 300 000 000 kertaa suuremmaksi, kuin sen teimme, olisi valonnopeus
silloin 1 m/s ja tällöin olisi luonnollista sanoa, että 1 metri on 1 sekunti, eli ne
ovat yksi ja sama asia!
Einstein kertoi meille, että maailma on 4-ulotteinen. Mittaamme sitä kolmen suunnan
sijasta neljään eri suuntaan: x, y, z ja aika. Tässäkin mielessä olisi hyvin luontevaa, että
jos olisimme alunperin määritelleet metrin 300 000 000 kertaa pidemmäksi, niin
valonnopeus olisi se ihmeellinen luku 1 ja käyttäisimme samaa suuretta ajan ja etäisyyden
laskemisessa.
No, näin tietenkin tehdään - ja on iät ja ajat jo tehty - fysiikkaan liittyvissä laskuissa.
c = 1, oli ihmisen virhe ottaa metrin pituudeksi alunperin joku askeleen pituus ja myöhemmin korjailla sitä suuntaan ja toiseen
Vastaukset 7
Vanhimmat
No aika käyttökelvoton se olis tota valon matkaa sekunnissakaa käyttää yksikkönä ihan arkielämässä?
"Kävin tossa just 3,7 miljoonas-osa c:n lenkillä just"? :D
(toki yksikötkin mättää, mut tää nyt oli muutenkin vaan vähän tällai!)
Ja monien vakioiden kans ei kyl tartte miettii hetkeekään et kuka ne on keksiny, ku niin monelle on annettu keksijänsä NIMI?! Kuten "Protonin massa"n keksi herra nimeltä Protoni.
Niin no tottakai, me olemme ihmisiä ja 300 000 000 metriä ei ole meille luonteva mitta.
(En tiedä mitä olet poltellut, mutta taitaa olla ihan hyvää kamaa?)
Kyllä tuossa c:n ottamisessa perusmitaksi on ideaakin. Käytettyä autoakin kaupatessa voisi ilmoittaa autolla ajetun 1,5 valosekuntia. Vanha kiisseli- Mersukin vaikuttaisi heti tuoreemmalta.
Pikkusikareita. Kyl noilla nikotiininhimosta eroon pääsee, ihan jees.
(nyt tiedät)
Tai sit ei?
Vois jäädä Mersu kauppaan, jos asiakas älyis kysyy "Mites toi kiihtyvyys?" ja kauppias joutuis myöntämään et "No se on ihan kohtalainen 0,0000000001 ceetä toiseen"? :P :D
Jos valittaisiin c=1, niin aika pysyisi ennallaan ja myös energia (E) ja Planckin vakio (h), koska E = h/T, missä T on värähdysaika. Mutta massan määritelmä pitäisi muuttaa, jotta myös E=m c^2 pätisi edelleen.
Miten niin pitäs?
Eikös tossa yksiköt pysy ihan samana kuin ennenkin (kg ja m/s^2).
Ainoastaan tuloksen skaala toki muuttuis. mut jos sen kertois sit sillä wanhalla ceellä, niin eikös se sit olis ihan tismalleen sama? Vai mitä?