Kuvitellaan vihainen koira.
Minun onnistui usuttaa se itseään vastaan: koira puri itseään.
Minun onnistui usuttaa se itseäni vastaan: koira puri minua.
Hänen onnistui usuttaa se itseään vastaan: en tiedä, puriko koira itseään vai häntä.
Onko ensimmäinen näistä väärin? Ja kolmas tarkoittaa, että koira puri häntä?
Minun onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira puri itseään.
Hänen onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira puri itseään.
Jälkimmäinenkin on tietysti yksiselitteinen, koska usuttaja on ihminen eli hän eikä eläin eli se. Mutta kuvitellaanpa kissa ja koira.
Sen onnistui usuttaa se itseään vastaan: koira kävi kissan kimppuun.
Sen onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira kävi itsensä kimppuun.
Ovatko nämä oikein? Vai menevätkö ne juuri päinvastoin: ensimmäisessä koira käy itsensä kimppuun ja jälkimmäisessä kissan kimppuun? Mitä enemmän näitä päässäni toistan ja pyörittelen, sitä kuurommaksi kielikorvani tulee.
Minun onnistui usuttaa se itseään vastaan: koira puri itseään.
Minun onnistui usuttaa se itseäni vastaan: koira puri minua.
Hänen onnistui usuttaa se itseään vastaan: en tiedä, puriko koira itseään vai häntä.
Onko ensimmäinen näistä väärin? Ja kolmas tarkoittaa, että koira puri häntä?
Minun onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira puri itseään.
Hänen onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira puri itseään.
Jälkimmäinenkin on tietysti yksiselitteinen, koska usuttaja on ihminen eli hän eikä eläin eli se. Mutta kuvitellaanpa kissa ja koira.
Sen onnistui usuttaa se itseään vastaan: koira kävi kissan kimppuun.
Sen onnistui usuttaa se sitä itseään vastaan: koira kävi itsensä kimppuun.
Ovatko nämä oikein? Vai menevätkö ne juuri päinvastoin: ensimmäisessä koira käy itsensä kimppuun ja jälkimmäisessä kissan kimppuun? Mitä enemmän näitä päässäni toistan ja pyörittelen, sitä kuurommaksi kielikorvani tulee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikös toi "hänen" kohta tulis mennä:
"Hänen onnistui usuttaa se itseänsä vastaan."
Jos koita puri "häntä"
Ja noin kuten se sulla olikin, jos koira puri itseään.
Mielenkiintoista. Sanooko kielikorvasi noin?
Mutta eihän nsa/nsä ja an/än -päätteillä ole eroa muissakaan sanoissa: hän vaivasi asialla päätään / päätänsä; hän ei jaksanut remontoida taloaan / taloansa.
Ja jos muutetaan lausetta vähän toisenlaiseksi, toista taivutusmuotoa ei ole tarjolla:
Sen onnistui usuttaa se itsensä kimppuun. Siis kumman kimppuun?
Tällaisissa lauseissa asia on selvä:
Hän ei antanut hänen tappaa itseään.
Hän salli hänen purra itseään.
Jälkimmäinen verbi (tappaa, purra) kertoo, mitä jälkimmäinen hän tekee. Tekemisen kohde on jälkimmäisen hänen itse. Jos kohde olisi edellinen hän, sanottaisiin:
Hän ei antanut hänen tappaa häntä.
Hän ei salli hänen purra häntä.
(Kuten: En antanut hänen tappaa minua
En salli hänen purra minua.)
Tosin näissä tekemisen kohde voi olla myös joku kolmas hän.
Mutta lauseessa "Sen onnistui usuttaa se itsensä kimppuun" vain ensimmäinen se tekee jotain (onnistuu ja usuttaa) ja jälkimmäiseen ei liity mitään verbiä, vaikka sekin tekee jotain (käy kimppuun, mutta asiaa ei ilmaista verbillä).
Isosta jotain asiaan ehkä jotenkin liittyvää: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1453
"Jos vaikutuksenalaista henkilöä ei panna ilmi, korrelaatiksi tulkitaan hallitseva subjekti (d)."
Esimerkkilauseena: "En enää ihmettele, että Jumala kieltää tekemästä kuvaa itsestään. (k)"
Mutta entä jos halutaan sanoa, että Jumala kieltää tekemästä omakuvaa, että ihminen ei saa tehdä itsestään kuvaa? Se ilmaistaisiin kai samalla tavalla: en ihmettele, että Jumala kieltää tekemästä kuvaa itsestään.
Toisin sanoen tuo esimerkkilause voisi (vai voisiko?) tarkoittaa myös sitä, että hän ei ihmettele, että Jumala kieltää ihmistä maalaamasta omakuvaansa tms.
"...en tiedä, puriko koira itseään vai häntä..."
Niin, koiralla on häntä.
Mutta häntä tuskin puree ketään.