Kuinka teen Linux-distron?

OmaDistro

Haluaisin tehdä itselleni kevyen Linux-distron. Kuinka se käytännössä tehdään? Tarvitsen ainakin Kernelin?

Lisäksi haluaisin siihen Firefoxin, VLC-mediatoistimen ja Libreoffice Calcin.

Ilmeisesti nuo kaikki pitää jotenkin kääntää yhdeksi kokonaisuudeksi?

Ja distron pitäisi tietysti sitten asentua vielä itsestään käynnistyväksi.

50

472

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hankit haluamasi komponentit joista käännät ja kasaat ajettavan käyttöjärjestelmän.

      Minkäslaiset ohjelmointitaidot oli?

      • OmaDistro

        Olen minä assemblerillakin koodannut, tosin 8-bittisiä. C-kielikin menee jollain tavalla. Tiedän kyllä miten bittiä shiftataan. Logiikka on siis jollain tapaa hallussa.

        Vaan nyt en ole niinkään kiinnostunut ohjelmoimisesta, vaan ainoastaan niiden valmiiden palikoiden kasaamisesta yhdeksi paketiksi. Virittelyä olisi tarkoitus testata virtuaalikoneilla. Paketointi valmiilla Linux-distrolla, esim. Ubuntulla.


      • OmaDistro kirjoitti:

        Olen minä assemblerillakin koodannut, tosin 8-bittisiä. C-kielikin menee jollain tavalla. Tiedän kyllä miten bittiä shiftataan. Logiikka on siis jollain tapaa hallussa.

        Vaan nyt en ole niinkään kiinnostunut ohjelmoimisesta, vaan ainoastaan niiden valmiiden palikoiden kasaamisesta yhdeksi paketiksi. Virittelyä olisi tarkoitus testata virtuaalikoneilla. Paketointi valmiilla Linux-distrolla, esim. Ubuntulla.

        No ohjemointia nyt tarvitsee kun kasailet niitä komponentteja. Saa vapaasti valita haluamat komponentit joista kasailee. Markkinoilla on aika laaja valikoima valmiita komponentteja, että ei tuohon nyt mitään yleisohjetta ole. Jokainen komponentti on oma juttunsa.

        Nuo mitä mainitsit ovat sovelluksia ja ne ovat riippuvaisia monista komponenteista.


      • 98u98u8u

        Lataa vaikka mini-iso, siinä on kaikki minimi mitä tarvitaan käynnistykseen. Lisäpalikoita ja ohjelmia voit tuohon sitten laittaa tarvitsemasi. Taitaa löytyä Debianillekin josta saa varsin kevyen. Tuossa linkki Ubuntuun joka on aika helppo saada haluamakseen:

        https://help.ubuntu.com/community/Installation/MinimalCD


      • M-Kar

        Debian on tuollaisessa hyvä, mutta tässä nyt taidettiin haluta tehdä oma.


      • OmaDistro

        Kiitoksia vinkeistä. Kuinka esimerkiksi Libre Calcin tarvitsemat komponentit saa selville?

        Ovatko ne sama asia kuin ns. riippuvuudet mitä esimerkiksi komento "aptitude show libreoffice-calc" näyttää?


      • OmaDistro kirjoitti:

        Kiitoksia vinkeistä. Kuinka esimerkiksi Libre Calcin tarvitsemat komponentit saa selville?

        Ovatko ne sama asia kuin ns. riippuvuudet mitä esimerkiksi komento "aptitude show libreoffice-calc" näyttää?

        aptitude-show libreoffice-calc näyttää kohdassa "depends" komponentteja joista kyseinen paketti on riippuvainen.

        Niillä voi olla ja yleensä onkin sitten omat riippuvuutensa ja niillä taas omansa ja... riippuvuudet loppuvat käytännössä tietokoneen laitteistoon.

        Debianin porukat ovat kyllä voineet paketoida komponentteja oman maun mukaan eikä Debianin paketti välttämättä suoraan ole sama kuin jokin lähdekoodi jossain.


    • jhyulk

      Jos tuolla tavalla "distroja" tehdään niin eipä tarvitse ihmetellä sitten millaisia ne ovat! ubuntut, mintit, debianit sun muut kokeiltu ja jyrätty. Kympillä mennään vakaasti!

      • nolasit_itsesi

        Kymppi ei ole vakaa.


      • vakoilevat_itsesi
        nolasit_itsesi kirjoitti:

        Kymppi ei ole vakaa.

        Kymppi on kakkaa.


      • hdu.100.prosenttia

        Alkuviikon kymppipäivitys ainakin yli kymmenkertaisti käynnistys-laman.
        Normaalistikin käynnistän muutaman minuutin ennen käyttötarvetta ja annan puuhata omiaan kunnes kiintolevyvalo ei pala koko aikaa.

        Nyt taskmanager (ctrl-shift-esc) näyttää levylle sataa prosenttia tosikauan. Täyssattumaako että rauhoitui kun poistin 'combatility telemetry'n?

        BTW: Törkeää että sammuttaessa kympin ruutu pimenee kauan ennen koneen sammumista. Monikin voi irroittaa töpselin ja saada pc:n sekaisin.


    • heinäntekoo

      Ekaks tarvit toimivan linux pohjasen käyttöjärjestelmän (sillä helpompi kasata oma linux distro kuin esimerkiks windowsilla toki se silläkin onnistuu)
      kernel ite käännetty mielellään
      busybox ite käännetty mielellään (tietää mitä sisältävät)
      /dev kansioon duunaat nodet console, null, zero
      udev (tai muuten joudut ite tekeen kaikki nodet)
      ( sen tarvitsemat kirjastot saa selville ldd udevd udev=udevd :))
      /etc kansioon pitää osata kirjoitella oikeet scriptit config tiedostot
      Ja noilla pääseekin jo konsolin komento kehotteeseen
      Kun toi onnistuu niin palataan ja asennetaan Xorg ;)

      • lisääheinää

        http://www.slitaz.org/en/
        Tosta jakelusta hyvä ottaa mallii ei tarvi ihan niinku tyhjästä aloittaa
        Ja on kivasti paketoinu erikseen rootfs4.gz pelkkä konsoli rootfs3.gz Xorg ja minimi ohjelma määrä xterm jne..
        noi .gz paketit voi purkaa ja tehdä omat muutokset ja paketoida uudestaan (aluks nyt vaihtaa oletus näppäimistö asetukset vaikka suomeksi jne...


    • Kevyt jakelu ja Firefox, VLC-mediatoistin ja Libreoffice Calc eivät oikein sovi yhteen. VLV vaaatinee paljon QT kirjastoja ym. jos sitä ei halua ihan komentoriviltä käyttää. Firefox on raskas käännettävä. Sillä myös paljon riippuvuuksia - riippuu tietty siitä mitä haluaa mukaan.

      Muokattavin jakelu on omasta mielestäni Gentoo. Jos haluaa jakelun jossa ei tukea skannerille, tulostimelle ym. laitteille, tiedostojärjestelmiä rajoitettu, Verkkopalveluita rajoitettu eli ei samba, ssh tai IPv6. Suppea Xorg & Openbox hankala asentaa jos haluaa tuen vain tietylle näytönohjaimelle ja ei Open GL ja muita laajennoksia. Gentoon ebuildeja helppo muokata. Niistä voi editoida itselleen oman paikallisen pakettivaraston. Toki Debianin paketteja voi muokata ja kääntää chrootin alla.

      Tuollaisen jakelun teossa ei järkeä muuta kuin opiskelumielessä. Firefox löytynee useimmista asennusmedioista ja VLC asentuu äkkiä. VLC:n kääntäminen on useamman päivät työ jos aloittaa nollasta. Eli ensin pitää kääntää QT, xorg kodekit, Open GL, tuki rautapurulle ym. muuutamat QT-kirjastot hankalia kääntää. Inhottavin niistä tarvitsee 6G muistia, paljon levytilaa ja aikaa kuluu melkoisesti. Myös gcc kääntäjän bootstrap kestää tunteja hitaalla koneella. Siiinä C kääntäjä käännetään lähdekoodista ja sen voi samalla optimoida tietylle prosessorille. Tuossa tarvitaan yli 6G levytilaa. Ja aikaa tunteja.

      • Voihan tässä olla tavoitteena optimoida sitä Firefoxia kevyeksi.

        Mutta sehän se kun tavoitteet ei ole kovinkaan selvät tässä. Halutaan tehdä vain oma.

        Jos homman tekee puhtaasti Debianin paketeista kasaamalla niin sehän ei oikein ole "oma" vaan riisuttu Debian.


    • samojahan-ne

      "Jos homman tekee puhtaasti Debianin paketeista kasaamalla niin sehän ei oikein ole "oma" vaan riisuttu Debian"

      Debian otti paketit Slackwarelta muokkas niitä pikkasen teki asetustiedostoihin muutoksii ohjelmiin ja julkas jakelun Debianina? Ubuntu nyt ei oikeestaan ole edes tehnyt muutoksii kunhan teki Debianista entistä helppokäyttösemmän.

      • "Debian otti paketit Slackwarelta muokkas niitä pikkasen teki asetustiedostoihin muutoksii ohjelmiin ja julkas jakelun Debianina?"

        Debian ylläpitää omaansa riippumatta Slackwaresta.

        Ubuntussa tehty rajuja muutoksia Debianiin ja Canonical ylläpitää sitä riippumatta Debianista. On siis oma juttunsa.

        Nyt kysyjällä on tarkoitus tehdä oma, eli ottaa olemassa olevat lähdekoodit jossain muodossa, ottaa haltuun ja ylläpitää itse sitä koodia.


      • oma-on-oma
        M-Kar kirjoitti:

        "Debian otti paketit Slackwarelta muokkas niitä pikkasen teki asetustiedostoihin muutoksii ohjelmiin ja julkas jakelun Debianina?"

        Debian ylläpitää omaansa riippumatta Slackwaresta.

        Ubuntussa tehty rajuja muutoksia Debianiin ja Canonical ylläpitää sitä riippumatta Debianista. On siis oma juttunsa.

        Nyt kysyjällä on tarkoitus tehdä oma, eli ottaa olemassa olevat lähdekoodit jossain muodossa, ottaa haltuun ja ylläpitää itse sitä koodia.

        Jos alan valmistaan omaa auto ;) mallii Niin en todellakaan aloita nollasta?
        Eli teki uuden distron taikka automallin? niin hyödynnetään jo olemassa olevii "komponenteja"? Renkaat tulee Pireliltä laturit Poshilta jne...?
        Ja lopputulos ei ole "riisuttu" Mercedes-Benz? vaan .. oma distro?
        (Toi huomio hyvä et jos muutoksii tekee niin lähdekoodit säilytettävä tästä hyvä esimerkki
        https://www.absolutelinux.org/
        Merkkaa joka paketin johon tekee muutoksii )


      • oma-on-oma kirjoitti:

        Jos alan valmistaan omaa auto ;) mallii Niin en todellakaan aloita nollasta?
        Eli teki uuden distron taikka automallin? niin hyödynnetään jo olemassa olevii "komponenteja"? Renkaat tulee Pireliltä laturit Poshilta jne...?
        Ja lopputulos ei ole "riisuttu" Mercedes-Benz? vaan .. oma distro?
        (Toi huomio hyvä et jos muutoksii tekee niin lähdekoodit säilytettävä tästä hyvä esimerkki
        https://www.absolutelinux.org/
        Merkkaa joka paketin johon tekee muutoksii )

        "Jos alan valmistaan omaa auto ;) mallii Niin en todellakaan aloita nollasta?"

        Niin, ei tarvitse nytkään. Komponentteja löytyy valmiita.

        "Eli teki uuden distron taikka automallin? niin hyödynnetään jo olemassa olevii "komponenteja"? Renkaat tulee Pireliltä laturit Poshilta jne...?"

        Aivan.

        "Ja lopputulos ei ole "riisuttu" Mercedes-Benz? vaan .. oma distro?"

        No se on oma sitten jos koodi on omassa hallinnassa ja ylläpidossa.

        "(Toi huomio hyvä et jos muutoksii tekee niin lähdekoodit säilytettävä tästä hyvä esimerkki"

        No kun tekee oman niin lähtökohtahan on se, että on ne komponentit, lähdekoodit joista kasailet ne yhteen mieleiseksi. Käytännössä et voi ottaa komponenttia sieltä toista muualta muuten kuin lähdekoodina koska ne käännetyt komponentit ovat riippuvaisia käyttöjärjestelmästä kokonaisuutena. Et voi esimerkiksi ottaa Applelta kääntäjää, Red Hatilta kerneliä ja Debianista käyttöliittymää ja laittaa niitä kasaan sellaisenaan.


    • "Jos homman tekee puhtaasti Debianin paketeista kasaamalla niin sehän ei oikein ole "oma" vaan riisuttu Debian."

      Paketinhallinta ja riippuvuudet kova työ koodata alusta asti. Helpompi käyttää jotain olemassa olevaa ja muokata sitä. Gentoon portage on alkujaan BSD:stä. Riippuvuuksia on kuitenkin helppo editoida.

      "Voihan tässä olla tavoitteena optimoida sitä Firefoxia kevyeksi."
      Firefoxista on monta versiota ja sen voi kääntää useammalla tavalla. Jos haluaa kääntää gtk 2 kirjastoilla ja ilman pulsea joutuu tyytymään hieman vanhempaan versioon. gstreamer ja sen kodekit sitten oma sotkunsa. Googlen selain vielä hitaampi kääntää. Nykykoneet kyllä tehokkaita. Se mikä joskus kesti 10 tuntia voi mennä alle tunnissa make -j9 ram levyllä. Olen firefoxia joskus käännellyt. Nykyään tyydyn valmiiseen binaariin.

      • "Paketinhallinta ja riippuvuudet kova työ koodata alusta asti."

        Eli, se oma käyttöjärjestelmä. Ei tarvitse koodata alusta asti, voi vapaasti ottaa vaikka Androidin paketin hallinnan ja hakea komponentteja sieltä ja täältä ja paketoida komponentteja. Mutta pointti se, että se on oma jos se on omassa hallinnassa.


      • Eihalpa-harrastus
        M-Kar kirjoitti:

        "Paketinhallinta ja riippuvuudet kova työ koodata alusta asti."

        Eli, se oma käyttöjärjestelmä. Ei tarvitse koodata alusta asti, voi vapaasti ottaa vaikka Androidin paketin hallinnan ja hakea komponentteja sieltä ja täältä ja paketoida komponentteja. Mutta pointti se, että se on oma jos se on omassa hallinnassa.

        Oman distron tekeminen on kallista?
        10 miljoonalla pääsee vasta alkuun ja joka vuosi kuluu miljoonii lisää...

        "ja sijoitti siihen 10 miljoonaa dollaria. Säätiön tarkoituksena on tukea Ubuntun kehitystä."
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth

        Ja koska rahat vähissä Ubuntukin jäänyt tollai vaiheeseen (Unitykin kusi reisille)


      • Eihalpa-harrastus kirjoitti:

        Oman distron tekeminen on kallista?
        10 miljoonalla pääsee vasta alkuun ja joka vuosi kuluu miljoonii lisää...

        "ja sijoitti siihen 10 miljoonaa dollaria. Säätiön tarkoituksena on tukea Ubuntun kehitystä."
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth

        Ja koska rahat vähissä Ubuntukin jäänyt tollai vaiheeseen (Unitykin kusi reisille)

        Oman distron tekeminen joka kelpaisi yleiseen käyttöön tarvitsee vähintään kymmeniä ihmisiä tekemään ja huolehtimaan ylläpidosta.

        Sekoilet nyt jotain. Säätiöön sijoitetut rahat on tarkoitettu turvaamaan jatkuvuus. Tarkoittaa sitä, että jos Canonicalilla menee hommat perseelleen niin ylläpito voidaan turvata säätiön rahoituksella. Se raha on siis edelleen siellä puskurina.

        Canonicalilla ei ole rahat vähissä eikä se ole jäänyt mihinkään vaiheeseen, eikä Unity ole kussut reisille. Canonical luopui omasta työpöytäympäristöstä koska olivat liian myöhässä mobiilimarkkinoilla joten oman käyttöliittymän ylläpito ei kannata. Joten muokkaavat nyt sitten Gnome 3:a sopivaksi vähentääkseen ylläpitokuluja.

        Canonical kannattava yritys, että ei niillä rahat ole vähissä.


    • LfS_

      >>Haluaisin tehdä itselleni kevyen Linux-distron. Kuinka se käytännössä tehdään?<<
      Etpä taida oikein ymmärtää, mitä haluat.
      Jos haluat tehdä omaan käyttöösi sopivan jakelukokonaisuuden, voit asentaa minkä tahansa jo valmiiksi tehdyn Linux-jakelun vain minimalistisena. Kun tiedät, mitä ohjelmia jakeluusi haluat asennat ne sitten tuon valmiin Linux-jakelun ohjelmalähteistä.
      Aikuisen oikeasti vain 'Linux From Scratch' tarjoaa palikat ihan oman Linux-distron rakentamiseen: http://www.linuxfromscratch.org/

      Toki kaikki Linux-koodi on avointa, ja niidenkin pohjalta voi aloitella millaisen jakelun hyvänsä, mutta jos tarpeesi on täällä Suomi24 -sivustoilla aiheesta kysellä, taitaa oma tietämyksesi olla vielä hieman vajavainen ihan oman Linux-jakelun rakentamiseen.

      • No se on sitten käytännössä se käyttöjärjestelmä minkä on valinnut, ei oma.


      • LfS_

        >>No se on sitten käytännössä se käyttöjärjestelmä minkä on valinnut, ei oma. <<
        Eipä tietenkään, mutta alkuperäinen kysyjä kuvittelee, että oman Linux-jakelun tekeminen olisi yksinkertaista ja tapahtuu käden käänteessä. Toki se on yksinkertaista, kun kaikki lähdekoodi on tarjolla ja ammattitaitoa riittää.
        Oma projektini on kehittää ikiliikkuja, mutta ko. projekti on vielä hieman keskeneräinen...


    • pyörän_keksiminen

      Ainakin olen nähnyt live-cd:tä, joiden imageja voi muokata haluamallasi tavalla. Sehän ei ole ihan sama asia, kuin oman distron tekeminen, mutta voi hyvinkin riittää jos haluamasi softat on siinä valmiina. Ennen kaikkea homma on muutamia kertaluokkia helpompi eli editoi imageen mukaan halutut ohjelmistopaketit ja lisää skriptaukseen, joka asentaa koko höskän kiintolevylle, mukaan em. pakettien purun. Ei vaikeaa, pitää vain tietää mitä tiedostoja editoi ja se taas riippuu siitä, minkä live-cd distron valitsee pohjaksi. Ja se pohjan valintakin kannattaa tehdä tarkasti koska se vaikuttaa mm. siihen voiko cd:ltä ajaa haluamasi ohjelmat vaikka suoraan vai ovatko ne vain asennettavissa sieltä. Ennen kaikkea hommaan varmasti löytyy esimerkkejä netti pullollaan eikä tarvitse keksiä pyörää aluksi uudestaan.

      • mintlinux-mään

      • non-PAE-Xenial

        Tuo keijos.arkku.net tarjoaa harvinaisuuden eli non-PAE Xenialin.
        Tuskin olen ainoa ThinkPad R51:n (1400x1000 näyttö!) omistaja.
        Halpa RAM tuplattuna käypä kone,


    • sekavainensoppa

      "Toki kaikki Linux-koodi on avointa, ja niidenkin pohjalta voi aloitella millaisen jakelun hyvänsä, mutta jos tarpeesi on täällä Suomi24 -sivustoilla aiheesta kysellä, taitaa oma tietämyksesi olla vielä hieman vajavainen ihan oman Linux-jakelun rakentamiseen."

      Tietämättä alkuperäisen kyselijän motiivia on hankala toki antaa neuvojakaan. Linux-maailman ongelma on sekamelska. Eihän siellä oikein kukaan tiedä muutenkaan mitä pitäisi tehdä.

      Ehkä siinä on myös Linuxin voima. Se kehittyy jos on kehittyäkseen.

      • Ei tuo ole mitään Linux maailmaa jos joku haluaa tehdä oman käyttöjärjestelmän. Se on ihan oma maailma silloin.

        Se "maailma" kun on jokin ekosysteemi mihin asioita tehdään ja ne ovat käyttöjärjestelmäkohtaisia. Ei liity mitenkään Linuxiin.


    • hömpötyksii

      Asiasta kolmanteen teki kuinka surkeen distron tahansa niin jakoonhan se pitäs saada?
      Osaako joku vastata onko laillista tehdä ilmanen kotisivu esimerkiks täällä
      https://www.arkku.net/hakemus/3
      (ilmasessa tilaa vaan 50 Mt?)
      Joten sivulle linkit google driveen (jonka jakaa?) ja kah ilmasta tilaa lähes rajattomastti?
      (vai oonko ymmärtäny väärin?)

    • hilipiati

      Kannattaa ehkä aloittaa muokkaamalla olemassa olevaa distroa, jos teet oman distron niin mieti sitten ne asennusohjelmat ja paketinhallinta. Käytännössä tuo on kannattaa vain opettelun vuoksi - muuten niitä distroja on jo olemassa joka käyttöön.

      • syitä.on

        Olemassa olevat distrot on tehty (lontoon murteella) miksi?
        Suomalainen ei sellasella mitään tee? Joten on niissä distroissa ainakin paranneltavaa?
        Ja jos tekee live systeemin niin paketinhallinta "turhake" okei muokattavuus hidastuu...
        Mutta on käyttövarmempi ja ei tarvi pöpöjä pelätä.


      • härmäksi.ei.pärjää.aina

        Ensinnäkin kerron että moniin on (valitettavasti) kielipaketit.
        Toisekseen sanon että harmitti kun Puppy Xenial-nonPAE löytyi vain suomenkielisenä.
        Laajin tuki on englanninkielisillä foorumeilla.

        Työssäni ohjelmoinnin opettajana kaiken on oltava englanniksi.


      • Tuki_eri_kielille

        "Olemassa olevat distrot on tehty (lontoon murteella) miksi?
        Suomalainen ei sellasella mitään tee? Joten on niissä distroissa ainakin paranneltavaa?"
        Kaikki laajemmat Linux-jakelut tukevat myös suomen kieltä. Tämähän vain vaatii henkilöitä, jotka vaivautuvat kääntämään Linux:in ja sen avoimet ohjelmat tukemaan ko. kieltä.
        Mm. Kiinan eri murteet lienevät laajalti tuettuja - suomenkieli on vain hyvin pienen vähemmistön käyttämä. Linux-jakelujen eri kielien tuki on todella suurta.

        Linux:in tarinahan alkaa siitä kun Thorvalds julkaisi tekemänsä kernel:in avoimena lähdekoodeineen, jota pääsivät kehittämään kaikki halukkaat ympärimaailman. Yleiskielenä englanti on ihan sopiva.
        Suomenkielisten tietotaito ja osaaminen on sillä tasolla, ettei ihan omaa, yksinomaan suomenkielistä järjestelmää tarvita. Tuki suomenkielelle on myös mm. MS:n Windowssissa.
        Mutta yksinomaan suomalaista Windows-versiota ei liene olemassa.


      • distroayer

        Kyllä tuo distron muokkaus tietyissä tapauksissa voi olla ihan relevantti taito. Asiakkaan koneessa olevaan viritelmään ei aina voi luottaa, että on ihan sitä mitä luvataan - saati sitten yhteensopiva. Helppo tapa tehdä hyväksyntätestit on tehdä oma asennus-distro, joka vakioi ympäristön ja asentuu napin painalluksella virtuaalikoneeseen. Tämän jälkeen on helppo katsoa, onko jokin ongelma asiakkaan systeemeissä vaiko toimitetussa järjestelmässä. Eikä asiakas pääse kiemurtelemaan asiassa enää mihinkään suuntaan mm. vastuukysymyksissä. Muutenkin testaukset hyvä tehdä puhtaalta pöydältä joten tuollaisen värkkäys voi käydä jossain vaiheessa jopa kannatettavaksi vaihtoehdoksi, varsinkin jos asennetaan sarja kirjastoja, joita alkuperäisessä järjestelmässä ei ole vielä asennettuna. Sitä helposti unohtuu asennuspaketista jotain riippuvuuksia taikka sitten niitä ei olla osattu tehdä.


      • distroayer kirjoitti:

        Kyllä tuo distron muokkaus tietyissä tapauksissa voi olla ihan relevantti taito. Asiakkaan koneessa olevaan viritelmään ei aina voi luottaa, että on ihan sitä mitä luvataan - saati sitten yhteensopiva. Helppo tapa tehdä hyväksyntätestit on tehdä oma asennus-distro, joka vakioi ympäristön ja asentuu napin painalluksella virtuaalikoneeseen. Tämän jälkeen on helppo katsoa, onko jokin ongelma asiakkaan systeemeissä vaiko toimitetussa järjestelmässä. Eikä asiakas pääse kiemurtelemaan asiassa enää mihinkään suuntaan mm. vastuukysymyksissä. Muutenkin testaukset hyvä tehdä puhtaalta pöydältä joten tuollaisen värkkäys voi käydä jossain vaiheessa jopa kannatettavaksi vaihtoehdoksi, varsinkin jos asennetaan sarja kirjastoja, joita alkuperäisessä järjestelmässä ei ole vielä asennettuna. Sitä helposti unohtuu asennuspaketista jotain riippuvuuksia taikka sitten niitä ei olla osattu tehdä.

        Asennuksen automatisointi ja muokkaus, joo, on kyllä kannattavaa.

        Nyt oli kyse siitä tehdään oma. Se hyödyttää oikein paljon kun tehdään vaikka omaa laitetta.

        Ja joo, on kannattavaa kirjoittaa ensiksi hyväksymistestit ja sopia niiden hyväksymistestien muodossa mitä toimitetaan ja järjestelmä asentuu nappia painamalla.


    • joko-valmis

      No joko on Distro tehty?
      Mistä voin ladata ja koekäyttää? Tarvittaessa myös valmis esittään parannuksii ;)

    • slaaaaackwaree

      Käsittääkseni Slackware on lähimpänä sitä mitä tässä haetaan. Asennus on aina ollut skriptipohjainen ja paketit .tgz muotoisia eli ihan perus .tar.gz zippejä. Slackwaren modifiointi korvaamalla skriptit omilla on ihan mahdollista ja suhteellisen helppoakin. Vaatii tosin UNIX perusteiden hallintaa ja vähän enemmänkin.

    • eikö-tietoo

      "Asiasta kolmanteen teki kuinka surkeen distron tahansa niin jakoonhan se pitäs saada?
      Osaako joku vastata onko laillista tehdä ilmanen kotisivu esimerkiks täällä
      https://www.arkku.net/hakemus/3
      (ilmasessa tilaa vaan 50 Mt?)
      Joten sivulle linkit google driveen (jonka jakaa?) ja kah ilmasta tilaa lähes rajattomastti?
      (vai oonko ymmärtäny väärin?)"

      No vastauksii kehiin..
      Jos ihan ilmatteeks voi niin voin pistää omii harrastelija virityksii jakoon ;)

      • kaikelle_kansalle

        Pelkän tiedoston saat jakoon Google-drivellasi. Ehkä toisena tiedostona dokumentoinnin


      • vai-onko
        kaikelle_kansalle kirjoitti:

        Pelkän tiedoston saat jakoon Google-drivellasi. Ehkä toisena tiedostona dokumentoinnin

        Kuin niin "Pelkän tiedoston"?
        Jos sulla ilmainen kotisivu? niin.... sehän pystyy käyttään Google-drivella olevii tiedostoja?
        (ihmetyttää miksi joku maksais yleensä mistään "tilasta" jos se näin tehtynä ilmaista?)


    • PuppyLinux

      Ihan samaa pohdin tuossa joku aika sitten, halusin pienen ja kevyen käyttöjärjestelmän jossa olisi kaikki itselle tarpeellinen eikä kovin paljoa ylimääräistä, mutta kuitenkin niin että tarvittaessa saa asennettua isompaakin sovellusta (vaikka jonkun officepaketin).
      Päädyin Puppy Linuxiin, josta sai ilman suurempia linux- tai muitakaan taitoja muokattua oman maun mukaisen sisäänrakennetulla cd-remaster ohjelmalla. Systeemi on suorastaan naurettavan helppo ja kätevä, kone käyntiin haluamallasi Puppyn versiolla (kannattanee valita joku tuoreehko), poistat kaiken mitä et tarvitse ja asennat kaiken mitä haluat, sen jälkeen remasterointi joka tekee muokatusta systeemistä .iso levykuvan, jonka sitten voikin poltella levylle tai tehdä siitä buuttaavan usb-tikun. Remasterointeja voi tehdä aina uudelleen niin monta kertaa kunnes lopputulos on mieluinen.
      Tuo oma tekeleeni löytyy osoitteesta
      www.keijos.arkku.net
      Saa latailla ja testailla, palautekin on tervetullutta.

      • kurapoiskoneelta

        Kannattaa poistaa moinen kura koneelta kokonaan.


      • win-töyttöröy
        kurapoiskoneelta kirjoitti:

        Kannattaa poistaa moinen kura koneelta kokonaan.

        Vaihda sinäkin kurahousut lumikenkiin.


      • mintlinux-mään

        "Saa latailla ja testailla, palautekin on tervetullutta."
        Täällä on käytössä vanhassa eee-pc:ssä täysasennuksena ja tikulla myös on vanhempi Tahr-versio:)
        Ehkä joskus laitan siihen pikkuläppäriin tuon uudemman.


      • lopeta_jo
        kurapoiskoneelta kirjoitti:

        Kannattaa poistaa moinen kura koneelta kokonaan.

        Poista sinä itsesi täältä trollaamasta! Linuxit ei ole kuraa!


      • rahaa-ei-oo

        Hienosti olet viihtinyt pitää (suomipainotteista) sivuu yllä vuosikaudet?
        Jakelu (Puppy Linux) muuten hyvä (32 pit) mutta hivenen turhan "raskas"
        eikä oletus selaimella voi "kirjoittaa" edes tänne.
        (paas kertoen onko sivun ylläpito ihan ilmaista? vai itekkö kustannat "harrastuksen")


      • raha-on-yliarvostettua
        rahaa-ei-oo kirjoitti:

        Hienosti olet viihtinyt pitää (suomipainotteista) sivuu yllä vuosikaudet?
        Jakelu (Puppy Linux) muuten hyvä (32 pit) mutta hivenen turhan "raskas"
        eikä oletus selaimella voi "kirjoittaa" edes tänne.
        (paas kertoen onko sivun ylläpito ihan ilmaista? vai itekkö kustannat "harrastuksen")

        Viitseliäisyys on kyllä ollut satunnaista. Uudemmat on toki raskaampia, lucid-pohjainen on melko vikkelä vanhoissakin vehkeissä, mutta ikä jo painaa ja tuki ontuu.
        Lisälevytila maksoi "jotain", oisko ollut satasen luokkaa ja siis kertamaksu. Sivujen "ylläpito" ei maksa mitään, tuon verran osaa joka jamppa htmllää kirjoitella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5540
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3537
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1662
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      206
      1636
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      78
      1092
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1088
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      907
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      836
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      809
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      808
    Aihe