Mitä mieltä ootte tuollasesta ikäerosta?
Minä 18-vuotias ja mies 30-vuotias. Ollaan tunnettu jo 3v ajan, mutta meistä ei aluksi tullut muuta kuin ystäviä tämän isomman ikäeromme ja sen takia kun olin vielä aika nuori tutustumis vaiheessamme. Oon kuitenkin havainnut molemmin puolista ihastumista jo pidemmän aikaa ja ajattelin olla rohkeampi osapuoli ja ehdottaa tälle miehelle että mitä jos alettaisiin seurustelemaan. :)
Itse en näe 12v ikäeroa edes suurena, mun mielestä suuria ikäeroja parisuhteessa on yli 20v ikäerot. Mua huvittaa aina jos lehdestä luen jostain julkkiksista niin siellä on maininta että " kääk, näillä on yli 10v ikäeroa ! " tuntuu että itse olen ainut ihminen joka pitää 12v ikäeroa aivan normaalina. Mun mielestä se on luonnollista että mies on naista vanhempi, näin päinhän sen kuuluu mennä! ja onneks ei tarvii tuntee morkkista siitäkään, että mies ois isän ikäinen, vanhempani ovat 18v miestä vanhempia. Voisivat siis jopa ikänsä puolesta olla miehen vanhemmat, jos olisivat saaneet lapsen nuorena.
Mies on komea ja tuntuu luonteeltaan kaikin puolin mulle sopivalta. Villi mutta hyväsydäminen, näin tiivistettynä ja haluamme samoja asioita!
Mulla on esimerkiksi aina ollut toive tulla nuorena äidiksi ja mies haluaisi kovasti myös isäksi, ollaan alustavasti puhuttu näistä asioista ja jos minusta tulisi äiti 20v/23v ja miehestä isä 32v/35v niin ne olisi mielestäni aika sopivat iät tulla vanhemmiksi meille molemmille. Valmistun ammattiin ensi vuonna ja olen jo töissä koska oppisopimuksella opiskelen, itsenäistyin varhain kun muutin 16v omilleni ja töitähän kerkeen tekemään paljon lasten syntymän jälkeenkin koska eläke iän odotetaan nousevan jatkuvasti! syy miksi haluan nuorena äidiksi niin koen sen vaan sisimmässä oikeaksi ratkaisuksi minulle ja en oo sellasta ihmistyyppiä että bilettäisin joka viikonloppu.. viihdyn aika paljon kotona ja luonteeltani olen hoivaaja, joten lapsi ei todellakaan pilaisi mun elämää, päinvastoin.
Yksi asia mua kuitenkin mietityttää, mies on entinen narkomaani ja rikollinen. Pahin tuomio tullut tapon yrityksestä, puukotuksesta. Huumeista ja rikollisesta elämästä hän on nyt kuitenkin ollut kuivilla 4v ajan, aloitti narkkaamisen 14-vuotiaana ja lopetti 26-vuotiaana, joitakin taukoja ollut välissä. En haluaisi tuomita häntä kuitenkaan menneisyytensä takia, jokaisella meillä on oma menneisyytemme.. toisilla rajumpi ja toisilla puhtoisempi, pääasia että virheistä opitaan ja muuten kun on myös aivan ihana ihminen. Miten te suhtautuisitte jos kumppanilla on tällänen menneisyys?
Minä 18-vuotias ja mies 30-vuotias. Ollaan tunnettu jo 3v ajan, mutta meistä ei aluksi tullut muuta kuin ystäviä tämän isomman ikäeromme ja sen takia kun olin vielä aika nuori tutustumis vaiheessamme. Oon kuitenkin havainnut molemmin puolista ihastumista jo pidemmän aikaa ja ajattelin olla rohkeampi osapuoli ja ehdottaa tälle miehelle että mitä jos alettaisiin seurustelemaan. :)
Itse en näe 12v ikäeroa edes suurena, mun mielestä suuria ikäeroja parisuhteessa on yli 20v ikäerot. Mua huvittaa aina jos lehdestä luen jostain julkkiksista niin siellä on maininta että " kääk, näillä on yli 10v ikäeroa ! " tuntuu että itse olen ainut ihminen joka pitää 12v ikäeroa aivan normaalina. Mun mielestä se on luonnollista että mies on naista vanhempi, näin päinhän sen kuuluu mennä! ja onneks ei tarvii tuntee morkkista siitäkään, että mies ois isän ikäinen, vanhempani ovat 18v miestä vanhempia. Voisivat siis jopa ikänsä puolesta olla miehen vanhemmat, jos olisivat saaneet lapsen nuorena.
Mies on komea ja tuntuu luonteeltaan kaikin puolin mulle sopivalta. Villi mutta hyväsydäminen, näin tiivistettynä ja haluamme samoja asioita!
Mulla on esimerkiksi aina ollut toive tulla nuorena äidiksi ja mies haluaisi kovasti myös isäksi, ollaan alustavasti puhuttu näistä asioista ja jos minusta tulisi äiti 20v/23v ja miehestä isä 32v/35v niin ne olisi mielestäni aika sopivat iät tulla vanhemmiksi meille molemmille. Valmistun ammattiin ensi vuonna ja olen jo töissä koska oppisopimuksella opiskelen, itsenäistyin varhain kun muutin 16v omilleni ja töitähän kerkeen tekemään paljon lasten syntymän jälkeenkin koska eläke iän odotetaan nousevan jatkuvasti! syy miksi haluan nuorena äidiksi niin koen sen vaan sisimmässä oikeaksi ratkaisuksi minulle ja en oo sellasta ihmistyyppiä että bilettäisin joka viikonloppu.. viihdyn aika paljon kotona ja luonteeltani olen hoivaaja, joten lapsi ei todellakaan pilaisi mun elämää, päinvastoin.
Yksi asia mua kuitenkin mietityttää, mies on entinen narkomaani ja rikollinen. Pahin tuomio tullut tapon yrityksestä, puukotuksesta. Huumeista ja rikollisesta elämästä hän on nyt kuitenkin ollut kuivilla 4v ajan, aloitti narkkaamisen 14-vuotiaana ja lopetti 26-vuotiaana, joitakin taukoja ollut välissä. En haluaisi tuomita häntä kuitenkaan menneisyytensä takia, jokaisella meillä on oma menneisyytemme.. toisilla rajumpi ja toisilla puhtoisempi, pääasia että virheistä opitaan ja muuten kun on myös aivan ihana ihminen. Miten te suhtautuisitte jos kumppanilla on tällänen menneisyys?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Narkit ja alkoholistit eivät ole parhaita aviopuolisoja, saati isiä. Ikäero ei ole tässä se oleellinen asia.
Ei tuo ole mitään. Olen minäkin usein ollut ihastunut itseäni 30v. nuorempaan naiseen, enkä kokenut sitä millään tavalla ongelmaksi.
On se jännä, siis aito jännämies.
Alkuun mietin et joopajoo, mikä tuossa jos kummatkin ovat henkisesti samoilla aalloilla mut..
Lapsi entisen narkkarin kanssa? Jos se turhake olisi ollut edes vaik reilu 10v kuivilla ja vakkarityöpaikka, asunto jne kunnossa niin homma olis toinen. Onko se edes töissä?!
Taas yks tai enemmän yhteiskunnan elättejä kun alat sikiämään sen kanssa. Voi luoja.. Äijä varmaan laskenut miten isomman kämpän saa ja tuet kun lisäänytte.
On täs jokunen narkki nähty elämässä.. Yksi mies on nykyään mm.toimitusjohtaja ja aloitti oman firman pyörityksen (taustat salattiin korvaushoidon alkaessa..) mutta muut.. Ratiritirallaa näennäisesti lisääntyneet ja kamaa yhä vetävät "sivistyneemmin". Tukia sataa kun vähän itkee kuinka kova riski on retkahtaa jos ei saa esim monen huntin uusia talvivaatteita.. Hohhoijaa ja prkl! Sit ihmettelevät kun harvakseltaan viitsin käydä ym. Pysynpä ajantasalla kuinka nistejä paapitaan. ;-)
Kuules me kaikki ollaan oltu kovin aikuisia tuolloin 18-vuotiaana. Mitäs jos ensin valmistuisit, hankit vakiduunin jot paremmat äitiysrahat joku kiva oma asunto (vuokriin nähden oma omistisasunto parempi jo nuorena hankkia!) ja katsot vaikka viiskymppisen hyvän miehen, jolla ei ole noin isoa riskiä retkahtaa!
Oon aikoinaan nähnyt monta tyttöä lähteneen hihatikan tielle niiden rutkujen "mies"ystävien vuoksi. Muka kuivilla ja paskat! Paras ystäväni 21-vuotiaana aloitti kaman vetämisen myös "koska rakasti ja halusi näin tukea miestään".
Tiedätkö kuinka hirveeltä näyttää vastasyntynyt jolla on viekkarit? Se ei ole kovin herttaista kun ajetaan vauvan huumeaddiktiota alas, koska äippä vetäny raskausajan.. :-\
Suomi on täynnä hyviä ja raittiita miehiäkin.
Joojoo jänniähän ne narkkarit & muut kriminaalit on ja sulla se hoivavietti ajaa niihin mut.
Perhettä perustaessa mieti vielä hyvä lapsi!!!
Aloittaja on mies.
Ite olin ihastunut itseäni 60 vuotta vanhempaan herrasmieheen.. Kukkoa huuleen ja satku taskuun. Että näin.. Ei kelvannut suhde..