Suomi länsimaistuu kovaa vauhtia, miksei siis kielikin?
Suomen kieltä kehitettäessä on unohtunut yksi länsimaisista kielistä tuttu asia, nimittäin sukupuolen mukaan määräytyvät yksikön kolmannen persoonan pronominit.
Ehdottaisin tähän korjausta. Jätetään "hän" naisille, ja aletaan kutsumaan hän-miestä sanalla "män". Ja jottei pronominien kokonaismäärä kasvaisi, niin lopettaisin kokonaan sinuttelun, ja jatkossa oltaisiin aina kohteliaita ja pelkästään teititeltäisiin.
Persoonapronominit olisivat näin jatkossa: minä, hän, män, me, te ja he.
Suomen kieltä kehitettäessä on unohtunut yksi länsimaisista kielistä tuttu asia, nimittäin sukupuolen mukaan määräytyvät yksikön kolmannen persoonan pronominit.
Ehdottaisin tähän korjausta. Jätetään "hän" naisille, ja aletaan kutsumaan hän-miestä sanalla "män". Ja jottei pronominien kokonaismäärä kasvaisi, niin lopettaisin kokonaan sinuttelun, ja jatkossa oltaisiin aina kohteliaita ja pelkästään teititeltäisiin.
Persoonapronominit olisivat näin jatkossa: minä, hän, män, me, te ja he.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Alkuperäinen kolmas persoonpronomini oli laji- ja kohdeneutraali se jota käytetään vielä persoonapronominina muumuassa hämäläismurteiden kuten Jyväskylän alueella sekä viron kielessä. Muita ovat muumuassa hän, hää, hie, häe ja hä. Silti itse sanon vielä ihan jatkossakin "se"oli sitten kyse ihmisestä, eläimestä, kasvista tai esineestä.
"...se jota käytetään vielä persoonapronominina muumuassa hämäläismurteiden kuten Jyväskylän alueella..."
Taidetaan tätä "se" pronominimuotoa käyttää puhekielessä melko yleisesti ja lähes kaikissa murteissa. Olen kylläkin sitä mieltä, että Jyväskylä ympäristöineen kuuluu savolaismurteiden alueeseen. Tuli savolaissyntyisenä "se"pronominin käyttäjänä siellä muutama vuosi asuttuakin.
Taisi muuten Heikki Turunen olla "Simpauttaja"- romaanin 1970-luvun alussa kirjoittaessaan ensimmäisiä, joka kyseisen pronominin oman murteeensa mukaisesti sovelsi myös kirjakieliseen tekstiinsä.
Terveiset vain täältä Jyväskylästä. Jyväskylässä ja se lähiseudulla aina Lahtee asti puhutaa Päijät-Hämeen murretta. Se luetaa suomen välimurteisii ja alkujaa se on hämäläis peräine murre (jolta se vieläki kuulostaa), mutta 1800-luvulla kaaditussa karkeassa murrekartassa se luetaa suomen itämurteeksi sillä Keski-Suome alueet kuuluivat pitkää Rautalammi pitäjää. Asutushistoria kannalta, suurimma osa Keski-Suome asukkaide juuret on kuitenki Satakunna, Pirkammaa ja Varsinais-Suome seuduilta jos ei lasketa mukaa sotien jäkkeisiä Karjala evakkoja.
Ai, että länsimaalainen länsimaalaistuu kovaa vauhtia?
Suomen kielessä on harmittavan vähän F-alkuisia sanoja, vaikka länsimaisissa kielissä Suomikin on Finland.
Fän kävisi hänen feminiinimuodoksi. Jätetään sukupuoleton hän niille nykyajan ongelmatapauksille, jotka eivät tiedä ovatko munia vai kanoja.
Saksassa (maa) pitää "kolmas sukupuoli" merkitä tulevaisuudessa myös syntymätodistuksiin.
Kävisikö luonnonoikkuihin viittaamiseen sana "toi"? Useinhan kuulee kysyttävän muutenkin "mikä toi on"?
https://yle.fi/uutiset/3-9922018