Mikset säteilisi hyvyyttä itsekkyyden sijaan?

Ei noi asiat sulje toisiaan mitenkään pois. Voi ajatella itseään ja olla silti hyvä.

Liian mukaviin naisiin ihastutaan tahtomattaan. Parin stalkkerin ja muutaman ahdistelun jälkeen oppii esittämään takakireää ja tunnekylmää. Eihän ne kaikki miehet, mutta se vainoamiseen taipuvainen 5 %, joita on kolleegoissa, kavereissa, tutuissa, asiakkaissa ja kaupan hyllyjä täyttämässäkin...

Huomaavaista miestä naiset vain käyttävät hyväksi.

Ihmisillä ei useinkaan ole käsitystä viesteistä, joita heidän kasvonsa antavat ulospäin, vaikka yrittäisivät olla miten ilmeettömiä tahansa.

On myös sinänsä tulkinnanvaraista, mitä aloittaja hyvyydellä tarkoittaa. Ainakin itsekkyyden hän sulkee sen ulkopuolelle.

Niin sanotusti säteilevä ihminen on avoin ja valmis ottamaan osaa minkälaiseen kohtaamiseen tahansa. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä varauksellisuus näkyy kasvoilta. Ilman varauksellisuutta ihminen ikäänkuin loistaa, koska hänen ilmeensä on avoin ja ilmaisee tyytyväisyyttä tilanteessa, missä sellaista ei yleensä avoimesti ilmaista.

Empatia, siis kyky eläytyä kanssaihmisten kokemiin tunteisiin näkyy myös kasvoilta. En tiedä, onko se hyvyyttä, mutta useimmiten ihmiset kokevat olonsa miellyttäviksi empaattisen ihmisen seurassa.

Itsekkyys ei säteile. Se on muuri. Omahyväisyys saattaa sen sijaan loistaa kasvoilta, mutta siihenkin liittyy tietty sisäänpäinkääntyneisyys. Omahyväinen ihminen on ylpeä ennenkaikkea itsestään ja ilmaisee sen kasvoillaan.

Pitääkö kadullakin kulkea aurinkolasit päässä jotta saisit olla omissa oloissaan ettei olisi joidenkin arvostelun kohteena?

Älä nyt, nyt jo menee hirmusti aikaa karistella sakkia lahkeista pois. :D

Ei tässä ole olo tuntunut siltä että säteilyttäisi, kun on ollut kauan huolia omaan elämään liittyen ja siksi henkistä väsymystä.

Minähän säteilen......tai no jaa, kyllä sitä kai aikalailla naama peruslukemilla tulee tuolla kylillä usein liikuttua, itsekukin saa nähdä miten haluaa. No sen olen huomannut että ihmiset väistää ja antaa tietä kiitettävästi, joskus pannut merkille että jo hyvän matkan päässä astuvat sivuun jotta pääsen ohitse- Mistä lie sitten johtuneekaan, varmaan mun energisesta kävelytyylistä.

Miten se itsekkyyden säteileminen ilmenee?

Ei se ole huonompi ajatus ollenkaan, jos kyseessä on entuudestaan tuttu ihminen.