Palikkaselitys

Pyörimismäärä eli kiertoliikemäärä eli kulmaliikemäärä eli liikemäärämomentti eli impulssimomentti on pyörimisliikettä kuvaava suure. Pyörimismäärä voidaan määritellä kaksiulotteisessa liikkeessä jonkin pisteen suhteen. Ympyräliikkeessä se on kappaleen massan, sen ratanopeuden ja pyörimissäteen tulo.

Asiaa voisi selventää selitys miksi tälläinen suure on käytössä (säilymisen laki) ja miksi tämä suure säilyy suljetussa järjestelmässä (kappaleiden vaikuttaessa toisiinsa)
ehkä analogia suoraviivaisen liikkeen liikemäärään/impulssiin ??

Lyhyt kansantajuinen selitys kysymykseen "Miksi se säilyy" on tämä: Sitä ei oikein voi selittää kansantajuisesti.

Perusteet maailmankaikkeudessa havaittaville fysikaalisten systeemien säilymislaeille ovat Noetherin teoreemassa (Amalie Emmy Noether, 1915)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Noetherin_teoreema

"Jokaiseen fysikaalisen systeemin aktion differentioituvaan symmetriaan liittyy jokin sitä vastaava säilymislaki."

r-säteisellä radalla ratanopeudella v pyörivä murikka, jonka massa on m

w=v/r # kulmanopeus
J = m r^2 # hitausmomentti

p = m v = m r w = m r^2 w/r = J w/r # liikemäärä
r p = J w = L # liikemäärä * r eli liikemäärämomentti

liikemäärämomentti Jw on analoginen liikemäärälle mv
jos ulkoisia voimia ei vaikuta, niin murikan liikemäärä ja myös liikemäärämomentti säilyy

Tuolta voisi löytyä jotain

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160030/urn_nbn_fi_uef-20160030.pdf

eikös (kimmoisasti) törmäävissä kappaleissa säilymisen sai laskettuakin, vaikkei olisi tuntenut säilymisen lakia. (kappaleen vaikuttavat saman aikaa samalla voimalla toisiinsa -> sama impulssi)

Siis kansantajuisesti: "Mitta jolla määritellään kuinka lujalla voimalla jokin pyörii".

Mekaniikassa: L = X * P (paikka kertaa liikemäärä)

Kvanttimekaniikassa: Aaltofunktion käyttäytymiseen liittyvä asia kun argumenttia kierretään