Sodan päätyttyä laillisen hallituksen joukkojen voittoon ja liittämisen Venäjään epäonnistuttua punikkien ikuiseksi katkeruudeksi, oli tehtävä tili aseelliseen kapinaa, murhiin ja ryöstöihin syyllistyneiden punikkien kanssa.
Punikkien kokonaistappioiksi muodostui kaikkiaan noin 27 000, johon on lisättävä noin 11 000 Venäjälle paennutta, jotka likvidoitiin eri vaiheissa 1920- ja 30-luvuilla. Jostain syystä punikit vaikenevat näistä visusti.
Suomenhallitus kuitenkin tajusi tilanteen ja ryhtyi punavankien laajamittaiseen armahtamiseen. Jo alkuvaiheessa vapautettiin syyttöminä 7 683 punaista. Alle 2 vuotta vankeutta tai sakkoja sai 13 116 punaista.
Vankeja oli alkuaan noin 75 000. Syyskuussa 1918 oli jäljellä vielä 23 000. Näistäkin pääosa vapautettiin, niin että vuoden lopussa oli jäljellä noin 6 700 vankia.
Armahduksista on pyritty olemaan hiljaa ja kieltämään ne, koska ne eivät sovi punikkien luomaan uhrikuvaan.
Vuoden 1918 salattu tieto: armahdukset
165
2661
Vastaukset
- Mikä-vaivaa
punikkeja?
Eikö totuus miellytä? - viisas.teko
Suomen johto toimi erittäin viisaasti armahtaessaan punaiset sotavangit nopealla aikataululla vapaussodan jälkeen. Suurin osa noista kapinaan osallistujista oli lainkuuliaisia suomalaisia , jotka puna-aate oli sokaissut väkivaltaiseen toimintaan. Heidän paikkansa ei missään nimessä ollut vankila, vaan yhtenäisen itsenäisen Suomen kansalaisen kunniakas asema.
20 -luvun lainsäädännöllä Suomen työläisten asema koheni paljon Neuvostoliiton työläisten yläpuolelle. Eikä naapurissa koskaan saavutettu Suomen tasoa näissä asioissa.- pikkuyksityiskohta
Ja kun ajatellaan että SDP:n annettiin kapinan jälkeen jatkaa puolueena se osoitti myös yhteistyö halukkuutta muiden puolueiden osalta
- Eläke-Timpuri
Osa lainkuuliaisista kansalaisista pakotettiin mukaan kapinaan, vaihtoehtoja ei annettu.
Löytyy myös paikkakuntia missä työväenyhdistyksen jäsenet kiältäytyivät aseellisesta kapinasta ja ilmoittivat porvareille, että eivät sellaiseen hankkeeseen osallistu. Ruotsin kielisistä kasatut tappopartiot jotka kiersivät maata ampuivat syyttömätkin ilman oikeudenkäyntejä jos nimi löytyi työväenyhdistyksen jäsenrekisteristä.
Aloittaja unohtaa kirjoittaa Dragsvikin leirin työläisten nälkään tappamiset, johon Kytäjän kartanoherra Hjalmar Linder puuttui. Hän oli naimisissa Sofia Mannerheimin kanssa, joka oli Mannerheimin sisko. Linder joutui porvareiden silmissä huonoon valoon ja sen seurauksena myymään Kytäjän sekä poistumaan maasta. Pelasi uhkapelillä koko omaisuuden ja teki itsemurhan.
Linder ymmärsi työläisen arvon ja järjesti työntekiöilleen hyvät asunnot, maksoi kunnon palkan, järjesti ilmaisen sairaanhoidon, lääkityksen ja myöskin sairasajalta tuli palkka.
Hän oli paljon edistyksellisempi kartanoherra verratuna Mommilan isäntään, josta porvarit muistavat kirjotella. - Eläke-Timpuri
Eläke-Timpuri kirjoitti:
Osa lainkuuliaisista kansalaisista pakotettiin mukaan kapinaan, vaihtoehtoja ei annettu.
Löytyy myös paikkakuntia missä työväenyhdistyksen jäsenet kiältäytyivät aseellisesta kapinasta ja ilmoittivat porvareille, että eivät sellaiseen hankkeeseen osallistu. Ruotsin kielisistä kasatut tappopartiot jotka kiersivät maata ampuivat syyttömätkin ilman oikeudenkäyntejä jos nimi löytyi työväenyhdistyksen jäsenrekisteristä.
Aloittaja unohtaa kirjoittaa Dragsvikin leirin työläisten nälkään tappamiset, johon Kytäjän kartanoherra Hjalmar Linder puuttui. Hän oli naimisissa Sofia Mannerheimin kanssa, joka oli Mannerheimin sisko. Linder joutui porvareiden silmissä huonoon valoon ja sen seurauksena myymään Kytäjän sekä poistumaan maasta. Pelasi uhkapelillä koko omaisuuden ja teki itsemurhan.
Linder ymmärsi työläisen arvon ja järjesti työntekiöilleen hyvät asunnot, maksoi kunnon palkan, järjesti ilmaisen sairaanhoidon, lääkityksen ja myöskin sairasajalta tuli palkka.
Hän oli paljon edistyksellisempi kartanoherra verratuna Mommilan isäntään, josta porvarit muistavat kirjotella.Lisäys.
Kordelinin tappoivat venäläiset matruusit kun häntä oltiin kuljettamassa kuulusteltavaksi Helsinkiin.
Kuljetuksen aikana Lahden suojeluskuntalaisia vastaan syntyneessä kahakassa venäläinen matruusi surmasi hänet. - jooseppikas
Eläke-Timpuri kirjoitti:
Osa lainkuuliaisista kansalaisista pakotettiin mukaan kapinaan, vaihtoehtoja ei annettu.
Löytyy myös paikkakuntia missä työväenyhdistyksen jäsenet kiältäytyivät aseellisesta kapinasta ja ilmoittivat porvareille, että eivät sellaiseen hankkeeseen osallistu. Ruotsin kielisistä kasatut tappopartiot jotka kiersivät maata ampuivat syyttömätkin ilman oikeudenkäyntejä jos nimi löytyi työväenyhdistyksen jäsenrekisteristä.
Aloittaja unohtaa kirjoittaa Dragsvikin leirin työläisten nälkään tappamiset, johon Kytäjän kartanoherra Hjalmar Linder puuttui. Hän oli naimisissa Sofia Mannerheimin kanssa, joka oli Mannerheimin sisko. Linder joutui porvareiden silmissä huonoon valoon ja sen seurauksena myymään Kytäjän sekä poistumaan maasta. Pelasi uhkapelillä koko omaisuuden ja teki itsemurhan.
Linder ymmärsi työläisen arvon ja järjesti työntekiöilleen hyvät asunnot, maksoi kunnon palkan, järjesti ilmaisen sairaanhoidon, lääkityksen ja myöskin sairasajalta tuli palkka.
Hän oli paljon edistyksellisempi kartanoherra verratuna Mommilan isäntään, josta porvarit muistavat kirjotella.KYLLÄ NÄIN OLI
Kun puhutaan ns. punaisista ja valkoisista niin punaiset oli lähes kaikki lainkuuliaisia kansalaisia
vain hyvin pieni osa onnistui lietsomaan kapinahenkeä joka sittemmin sai laajamittaiset suhteet. Myöhemmin tulleet armahdukset oli erittäin viisas teko koko kansakunnan yhdistämiseksi. - tietopankki
Eläke-Timpuri kirjoitti:
Osa lainkuuliaisista kansalaisista pakotettiin mukaan kapinaan, vaihtoehtoja ei annettu.
Löytyy myös paikkakuntia missä työväenyhdistyksen jäsenet kiältäytyivät aseellisesta kapinasta ja ilmoittivat porvareille, että eivät sellaiseen hankkeeseen osallistu. Ruotsin kielisistä kasatut tappopartiot jotka kiersivät maata ampuivat syyttömätkin ilman oikeudenkäyntejä jos nimi löytyi työväenyhdistyksen jäsenrekisteristä.
Aloittaja unohtaa kirjoittaa Dragsvikin leirin työläisten nälkään tappamiset, johon Kytäjän kartanoherra Hjalmar Linder puuttui. Hän oli naimisissa Sofia Mannerheimin kanssa, joka oli Mannerheimin sisko. Linder joutui porvareiden silmissä huonoon valoon ja sen seurauksena myymään Kytäjän sekä poistumaan maasta. Pelasi uhkapelillä koko omaisuuden ja teki itsemurhan.
Linder ymmärsi työläisen arvon ja järjesti työntekiöilleen hyvät asunnot, maksoi kunnon palkan, järjesti ilmaisen sairaanhoidon, lääkityksen ja myöskin sairasajalta tuli palkka.
Hän oli paljon edistyksellisempi kartanoherra verratuna Mommilan isäntään, josta porvarit muistavat kirjotella.Hjalmar Linderhän oli Sisällissodan Länsiarmeijan, Satakunnan Ryhmän ja Savon Ryhmän komentajan sekä Talvisodan Svenska Frivilligkårenin ja Pohjois-Suomen puolustuksen päällikön Ernst Linderin serkku.
Ernst Linder oli muuten syntyjään suomalainen, kuten Hjalmar Linderkin. - Eläke-Timpuri
tietopankki kirjoitti:
Hjalmar Linderhän oli Sisällissodan Länsiarmeijan, Satakunnan Ryhmän ja Savon Ryhmän komentajan sekä Talvisodan Svenska Frivilligkårenin ja Pohjois-Suomen puolustuksen päällikön Ernst Linderin serkku.
Ernst Linder oli muuten syntyjään suomalainen, kuten Hjalmar Linderkin.Niin oli mutta ei osallistunut millään lailla sisällissotaan vaan oli pois maasta kapinan aikana ja palasi takaisin sen lopputua. Hän kävi Suomenlinnan vankileirillä tarkastamassa tilannetta ja kirjoitti Mannerheimille kirjeen ja lähteen valkoisten jatkamasta terrorista vaikka kapina oli jo ohi. Tämän vuoksi hän joutui porvarien silmissä huonoon valoon ja poistumaan maasta.
- einehaluamuistaa
Sosialidemokraatit ei siedä että totuus on se että yli 80% demareista oli armahdettu vuoden 1918 loppuun mennessä. Eivät millään suostu muistamaan.
- Ei_tarvinnut_armahtaa
80 % demareista ei edes osallistunut kapinaan eikä tarvinnut armahduksia. SDP sai vuoden 1917 eduskuntavaaleissa 445000 ääntä ja näistä äänestäjistä 350000 ei ollut punakaartissa eikä vankileirillä.
- Tärkeää-on-muistaa
että kapinaan osallistui tai sitä tuki ehkä noin 100 000 henkeä. Suomesta oli silloin jotain 3,1 miljoonaa asukasta.
Sdp oli suurin puolue 1919-1945. Se oli täysin suomalaisen demokratian kannalla. - noniintaasjuu
Ei_tarvinnut_armahtaa kirjoitti:
80 % demareista ei edes osallistunut kapinaan eikä tarvinnut armahduksia. SDP sai vuoden 1917 eduskuntavaaleissa 445000 ääntä ja näistä äänestäjistä 350000 ei ollut punakaartissa eikä vankileirillä.
80% kapinaan osallistuneista demareista armahdettiin ennen vuoden 1918 loppua. Noin kolmasosa kansasta. Eipä pyykätä liikaa. Valehtelu ja kertomatta jättäminen on niin tavanomaista tietyille poliittisille suuntauksille.
- murhaajat-suojattiin
Avaus on ainakin osin totta. Harva koulukirja kertoo siitä miten kaikki valkomurhamiehet armahdettiin niin ettei edes heidän rikoksiaan tutkittu.
Jopa Jämsässä, tukevalla valkoisten hallitsemalla alueella, yli 50 ihmistä renkinsä kanssa murhannut Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. Jos suomalaisilta kysyttäisiin Saaren Jallusta mitä hän teki ja miten hänelle kävi niin tuskin 1:20 tietäisi tai olisi koskaan kuullutkaan. Sama taitaisi pitää paikkansa valkoisten armahdukseen.
Että niin hyvin on tietoa salattu.- Lykkäät-pötyä
Erotessaan Svinhufvud säädätti syytesuojan valkoisille koskien 1918 tapahtumia. Se johti mm. jo tuomitun Saaren Jallun armahtamiseen.
Toimi oli johdonmukainen. koska yli 50 000 punikkia oli armahdettu. Ei voitu ajatella, että valkoiset olisi pantu tuomiolle. Aihettahan kyllä oli.
Syytesuoja oli silloin viisas teko. Ilman sitä olisi jouduttu valkoisten keskinäiseen rähinöintiin. Sitä oli riittämiin nytkin. Kuningashanke oli pahasti jakanut valkoisen rintaman.
Myös punikkien armahdukset herättivät kiukkua.
- hyvin.kävi.kuitenkin
Nopea punaisten armahtaminen oli tietysti uskomaton suoritus heti erittäin verisen sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tuskinpa vastaavaan on missään muualla pystytty. Vastaava ainutlaatuinen operaatio oli siirtolaisten asuttaminen sodan jaloista. Suomen hallinto on aina pyrkinyt suojelemaan omaa kansaa keinolla millä hyvänsä, olkaamme siitä ylpeitä.
Tämä ei tietenkään tee tyhjäksi niitä julmuuksia, mitä sisällissodan aikana, sitä ennen ja sen jälkeen tehtiin. Vieläkään niitä ei pystytä kiihkottomasti käsittelemään. - ammutaan.paikalla
Sanaa "armahdus" käytetään taas kerran erikoisesti. Jos noin 8 000 aiheettomasti vangittua päästetään vapaaksi niin se ei ole mikään armahdus. Silloin kun laillinen tuomioistuin on tuominnut ihmisen vankilaan tai ammuttavaksi niin Suomessa presidentti on voinut armahtaa tämän.
- Mitä-höpiset
Kyse oli lopulta reilusti 60 000:sta oikeudessa tuomitusta. Heidät päästettiin ehdonalaiseen tai tuomioita lyhennettiin.
"Armahdus" voi tosiaan olla lakiteknisesti väärä termi. - viisaita_neuvoja
Mitä-höpiset kirjoitti:
Kyse oli lopulta reilusti 60 000:sta oikeudessa tuomitusta. Heidät päästettiin ehdonalaiseen tai tuomioita lyhennettiin.
"Armahdus" voi tosiaan olla lakiteknisesti väärä termi.Ketään punaista ei tuomittu laillisessa tuomioistuimessa, joten laittoman tilan palauttaminen eli rehabilitointi ei ole armahtamista.
Mitään kapinaakaan ei ollut 1918, koska ei ollut laillista hallitustakaan. Laillinen eduskunta hajotettiin laittomasti ja estettiin toimittamasta työtään 31.7.1917.
Tätä on valkoisten valehtelijoiden katkeruudessaan täysin mahdotonta tunnustaa. - Valehtelet-taas
VRO:t olivat laillisia tuomioistuimia. Niitä oli lopulta noin 250.
Kapinan julistivat punikkien johtoportaat mm. kansanvaltuutettujen neuvosto, punakaartin päämaja jne. Eikö niitä ollutkaan olemassa?
Jos laillista eduskuntaa ei ollut, niin miksi sossut osallistuivat sen työskentelyyn?
Totuus on, että totuutta vuosista 1917-18 on punikkien mahdoton tunnustaa. Niin katkera pala on valkoisten voitto ja siitä lähtenyt kehitys maailman yhdeksi mallivaltioksi. - viisaita_neuvoja
Valehtelet-taas kirjoitti:
VRO:t olivat laillisia tuomioistuimia. Niitä oli lopulta noin 250.
Kapinan julistivat punikkien johtoportaat mm. kansanvaltuutettujen neuvosto, punakaartin päämaja jne. Eikö niitä ollutkaan olemassa?
Jos laillista eduskuntaa ei ollut, niin miksi sossut osallistuivat sen työskentelyyn?
Totuus on, että totuutta vuosista 1917-18 on punikkien mahdoton tunnustaa. Niin katkera pala on valkoisten voitto ja siitä lähtenyt kehitys maailman yhdeksi mallivaltioksi.Ilman laillista hallitusta ei voi olla mitään rikosta sitä vastaan, vaikka kuinka sitä vastaan julistettaisiin "kapina". Ootko vähä-älyinen vai missä päässä sun aivot sijaitsee?
Onko vaikeata tunnustaa se, minkä eduskunta itsekin totesi Säätytalolla elokuussa -17 kokoontuessaan, että Venäjän armeijan laittomasti väkivallan voimalla 31.7.-17 tehty eduskunna kokoontumisen estäminen oli se vallankaappaus?
Valkoiset aloittivat vallan kaappaamisen venäläisten tuella, kun he menivät Pietariin anelemaan väkivallan käyttämistä laillista eduskuntaa vastaan. Senaatin oikeistojäsenet vielä tekivät yhteistyötä kenraalikuvernöörin kanssa julistaessaan laittoman manifestin eduskunnan hajottamisesta. Tästä olisi tullut tuomita valtipetoksesta. Asiaa ei kumma kyllä käsitelty tuomioistuimessa eikä sen jälkeenkään ole rikosta tunnustettu. Valkoiset eivät katkeruudessaan tunnusta tosiasioita, koska se tekisi liian kipeää olla itse väärässä. - Toistat-valeita
Ei ne sillä tosiksi muutu. Mitään valkoisten käyntiä Pietarissa ei ole kuin punikkien valeissa.
Eduskunnan hajotti väliaikainen hallitus.
Porvarit ajoivat laillista linjaa prokuraattori Svinhufvudin johdolla. Se voitti, vaikka punikit yrittivät kaataa laillisen hallituksen bolsevikkien tuella.
Katkeruus ei ole lientynyt vieläkään. Haave Venäjään kuuluvasta sosialistisesta Suomesta elää punikeissa edelleen. - tätä-äärioikeisto
Toistat-valeita kirjoitti:
Ei ne sillä tosiksi muutu. Mitään valkoisten käyntiä Pietarissa ei ole kuin punikkien valeissa.
Eduskunnan hajotti väliaikainen hallitus.
Porvarit ajoivat laillista linjaa prokuraattori Svinhufvudin johdolla. Se voitti, vaikka punikit yrittivät kaataa laillisen hallituksen bolsevikkien tuella.
Katkeruus ei ole lientynyt vieläkään. Haave Venäjään kuuluvasta sosialistisesta Suomesta elää punikeissa edelleen.----Haave Venäjään kuuluvasta sosialistisesta Suomesta elää punikeissa edelleen. ---
Niin tyypillisiä kremlinsien puheita. Miten sosialistinen Suomi voitaisiin liittää äärioikeistolaiseen Venäjään, sekopäitten houreita sellaisista haluista puhuminen.
Sosialistit siitä liitoksesta eivät ainakaan haaveile mutta äärioikeisto kylläkin. Silloin pääsisi taas homoja, kommunisteja ja muita erilaisia lahtaamaan halujensa mukaan.
Joten, kremlinsit, pankaa parastanne. Kaikkea ette Suomi-Venäjä-liitoksen hyväksi ole vielä tehneet. - Emeritius
viisaita_neuvoja kirjoitti:
Ketään punaista ei tuomittu laillisessa tuomioistuimessa, joten laittoman tilan palauttaminen eli rehabilitointi ei ole armahtamista.
Mitään kapinaakaan ei ollut 1918, koska ei ollut laillista hallitustakaan. Laillinen eduskunta hajotettiin laittomasti ja estettiin toimittamasta työtään 31.7.1917.
Tätä on valkoisten valehtelijoiden katkeruudessaan täysin mahdotonta tunnustaa.1.1.1918 Suomi oli itsenäinen Neuvostoliiton tunnustama maa ja lisää ulkovaltojen tunnustuksia tuli nopeaan tahtiin. Suomella oli laillinen hallitus jota vastaan punakaartit aloittivat kapinan 27.1.1918. Tilanne riistäytyi SDP:n käsistä ja käytännössä SDP:n radikaali siipi hyväksyi kapinan ja tuki sitä. Moni vasemmistolainen joutui näin vastoin tahtoaan osallistumaan kapinaan.
- En_ole_robotti_1
Kake löi Pertsaa pullolla päähän, ja Pertsa joutui teho-osastolle.
Mutta sitä ei haluta kertoa, että Pertsa oli siellä teholla vain kaksi viikkoa. Ja sekin salataan, että Pertsa käveli omin jaloin jo kahden kuukauden kuluttua.
Tästä vaietaan, koska Pertsasta halutaan tehdä uhri.- ArmollinenArmahtaja
Totta toinen puoli.
Tulee mieleen Israelin armeijan klassiset tiedotukset, joissa milloin sanotaan vapautetun sata, milloin tuhat palestiinalaisvankia. Armollista, eikö totta?
Moni unohtaa kysyä, että miksi nämä ylipäätään vangittiin?
- ArmollinenArmahtaja
Armahtaa voidaan vain syyllisiä.
Syyttömiä ei olisi pitänyt edes vangita.- Syyttömät-tosiaan
vapautettiin heti. Vankileireiltä päästettiin oitis pois noin 15 000 ihmistä jo järjestelyvaiheessa ja 7 000 lisää oikeudenkäyntien jälkeen.
Huomattava osa sai hyvin lievän rangaistuksen, jopa vanin sakkoaja.
Totuus on punikeille sietämätön asia. - Ei-se-mitään
Aivopestyillä punikeilla riittää loputtomiin valeita kuin koiralla kusta.
- Naakanketale
Syyttömät-tosiaan kirjoitti:
vapautettiin heti. Vankileireiltä päästettiin oitis pois noin 15 000 ihmistä jo järjestelyvaiheessa ja 7 000 lisää oikeudenkäyntien jälkeen.
Huomattava osa sai hyvin lievän rangaistuksen, jopa vanin sakkoaja.
Totuus on punikeille sietämätön asia.-----Huomattava osa sai hyvin lievän rangaistuksen, jopa vanin sakkoaja----
Lahtarien ylläpitämillä keskitysleireillä kuoli nälkään, tauteihin, teloituksiin ja kurjuuteen n. 14500 vankia hyvin lyhyessä ajassa. Kuuluvatko nämäkin tapaukset niihin hyvin lieviin rangaistuksiin vai mihin kategoriaan luet rangaistusasteikolla ?
- niin_miten_niin
Niin, ehkä mukana oli myös käytännön syitä. Nimittäin mihin ihmeeseen sen vankimäärän olisi laittanut, millä ruokkinut, joten armahdus parempi vaihtoehto. Toisekseen, ulkovallat alkoivat kiinnittää huomiota suomalaisten epäinhimillisiin touhuihin. Kolmanneksi, kai sitä vähitellen tajuttiin, että työkykyisistä tai sellaisiksi toipuvista olisi maalle enemmän hyötyä muualla kuin vankileireillä tai vankiloissa.
Sisällissodan jälkeisinä vuosina Venäjälle porukkaa siirtyi varmaankin muistakin kuin (poliittisen vainon aiheuttamista) pakenemissyistä (ehkä näistä muista syistä jopa enemmän).- raha-sen-teki
Punaisia alettiin päästää pois leireistä ihan kustannussyistä. Porvarit alkoivat laskea miten paljon tällaisen vankijoukon elättäminen tulee maksamaan siltikin vaikka kaikki olisivat kuolleet loppukesään mennessä ja vaikkei heille ruokaakaan olisi annettu.
RAHA RATKAISI ! - sanat_tarkemmiksi
Itse asiassa vaatii tarkennusta. Armahtaminen ja vankileiriltä tuomiota odottamaan päästäminen ja kolmanneksi ehdonalainen tuomio.
Vankileiriltä pois päästäminen tuomiota odottamaan ja ehdonalainen, siinä punnittavana oli juuri se, että tämä porukka leireillä pidetään hengissä - ruoka ja taudit. Ei ollut resursseja hoitaa.
Armahtaminen, eli tuomiosta vapauttaminen. Mahtaako siinäkin olla resurssien riittämättömyys. Mutta entäs sitten se, että tuomituilta punaisilta meni äänioikeus ja vaalikelpoisuus. Totta mooses äänestäjiä kaivattiin, taisi olla piankin esim. kunnallisvaalit tulossa.
Ja edelleen tietysti se, että sodan myötä syntyneiden siviiliväestön ongelmien hoitamista auttoi se, että ihmisiä palasi vapauteen ja ajan myötä työhön ja perheen elättäjiksi.
- valheita_vaan
Ihmettelen kyllä tuota otsikointia. Miten niin kyseessä on salattu tieto näiden armahdusten suhteen. Kaikissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessahan ne mainitaan.
Sinulle itsellesi taitaa olla täysin tiedostamatonta seikkaa ne syyt, jotka armahdusten aloittamiseen johtivat. Silkkoja käytännön syitä sekä ulkovaltojen vankileirien oloihin kohdistaman arvostelun tuottamaa tapahtumaa.
Niin, että kehitys lähti inhimillisistä valkoisista etenemään kohti yhtä maailman mallikkaimmista valtioista.
Juu, kehitystä lähti tapahtumaan... lastensuojelua ja muuta sosiaalipoliittista toimintaa oli pakko ryhtyä jollakin tavalla (ei niin mallikkaalla ja inhimillisellä tavalla alun alkujaankaan) toteuttamaan. Amerikan apukin jollakin tavalla velvoitti kansaa itseään hoitamaan itseään.
Jep jep, valkoisia valheita siinä kuin punaisiakin!
Aika älytöntä edes osallistua tällaiseen keskusteluun, mutta tulipa nyt osuus kirjoitettua.- Otsikko-on-sarkasmi
vaikka et sitä ymmärrä.
Ulkovallat eivät puuttuneet vankileireihin. Se on punikkien kehittämä vale.
Amerikan apu oli leipäviljaa, eikä velvoittanut mihinkään.
Yhteiskunnan sosiaalinen kehitys lähti tarpeista ja voimavaroista.
"Jep jep, valkoisia valheita siinä kuin punaisiakin!"
Lisäsit jälkimmäisiä.
"Aika älytöntä edes osallistua tällaiseen keskusteluun, mutta tulipa nyt osuus kirjoitettua."
Jos tuntisit asiat, kirjoittaisit viisaammin. - no_entäs_omas
Niin, mihin sinun asiantuntemuksesi perustuu?
En väitä olevanikaan mikään ekspertti oman tutkimuksen kautta, mutta siinä mielessä olen jotain asioista tietooni saanut, että olen tutkinut erinäisiä yliopistotutkimuksiin perustuvia kirjoituksia. Nämä yliopistotutkimukset taas pohjautuvat tuona aikana tehtyihin asiakirjoihin.
Luotan enemmän tutkijoiden (yliopistotutkimus, oikea historiantutkimus suhtautuu asioihin neutraalisti, siinä jätetään erilaiset asenteita värittävät tekijät pois) kirjoituksiin kuin sinun omituiseen vänkäämiseesi. - huuda_mitä_huudat
Otsikko-on-sarkasmi kirjoitti:
vaikka et sitä ymmärrä.
Ulkovallat eivät puuttuneet vankileireihin. Se on punikkien kehittämä vale.
Amerikan apu oli leipäviljaa, eikä velvoittanut mihinkään.
Yhteiskunnan sosiaalinen kehitys lähti tarpeista ja voimavaroista.
"Jep jep, valkoisia valheita siinä kuin punaisiakin!"
Lisäsit jälkimmäisiä.
"Aika älytöntä edes osallistua tällaiseen keskusteluun, mutta tulipa nyt osuus kirjoitettua."
Jos tuntisit asiat, kirjoittaisit viisaammin.Kaikkea valhetta sitä ja levitetäänkin punavankien oloista leireillä julkisissa tiedotusvälineissä, levitettiin jo vuonna 1918 ja ihan vankileirin oman lääkärin kirjoittaman raportin perusteella.
"Valtaapitäville kiusallinen suuri kansainvälinen huomio syksyllä 1918 Suomen katastrofaalisesta ihmisoikeustilanteesta vankileireillä aiheutti painetta vankileirien olosuhteiden parantamiseen, vankien päästämiseen ehdonalaiseen odottamaan tuomioitaan sekä armahdusten jakamisiin. Sosialidemokraatit Väinö Tannerin johdolla olivat vuotaneet professori Robert Tigerstedtin raportin vankileirien olosuhteista elokuussa Ruotsin lehdistölle, josta tiedot levisivät muihin maihin. Ensimmäiset joukkoarmahdukset tulivat lokakuussa 1918. Vuonna 1927 sosialidemokraattinen hallitus päätti kaikkien jäljellä olevan viidenkymmenen punavangin armahduksesta."
Kyseinen Tigerstedt oli Tammisaaren leirillä lääkärinä. - sillä_selvä
Otsikko-on-sarkasmi kirjoitti:
vaikka et sitä ymmärrä.
Ulkovallat eivät puuttuneet vankileireihin. Se on punikkien kehittämä vale.
Amerikan apu oli leipäviljaa, eikä velvoittanut mihinkään.
Yhteiskunnan sosiaalinen kehitys lähti tarpeista ja voimavaroista.
"Jep jep, valkoisia valheita siinä kuin punaisiakin!"
Lisäsit jälkimmäisiä.
"Aika älytöntä edes osallistua tällaiseen keskusteluun, mutta tulipa nyt osuus kirjoitettua."
Jos tuntisit asiat, kirjoittaisit viisaammin.Ulkovallat eivät puuttuneet...
Viittisitkö edes kiinnittää huomiota siihen, mitä on kirjoitettu ja mitä sanoja käytetty!
Juuri tuolla sitä vääristynyttä tietoa syntyy ja vääriä käsityksiä, kun ei edes lueta kunnolla mitä eteen on lyöty!
- Niin-se-vain-oli
Punikkien enmmistö armahdettiin, vaikka sitä kuinka vääristeltäisiin.
- laitonta
Vaikka sitä kuinka vääristeltäisiin, ei voinut olla mitään armahduksia. Oli vain laittomia vangitsemisia ja vankikuolemia.
- PunikitLahtasivatInnolla
Ehkäpä sitten kerrot meillekin, mitä Suomen lain kohtia maanpettureiden vangitseminen ja vankilakuolemat rikkoivat?
- laitonta
PunikitLahtasivatInnolla kirjoitti:
Ehkäpä sitten kerrot meillekin, mitä Suomen lain kohtia maanpettureiden vangitseminen ja vankilakuolemat rikkoivat?
Katso siitä kohtaa lakikirjasta, missä lukee Murha.
- yleinen.armahdus
laitonta kirjoitti:
Katso siitä kohtaa lakikirjasta, missä lukee Murha.
Tarkoitatko, ettei vankileireillä olevia murhaajia olisi saanut armahtaa.
- ifis
PunikitLahtasivatInnolla kirjoitti:
Ehkäpä sitten kerrot meillekin, mitä Suomen lain kohtia maanpettureiden vangitseminen ja vankilakuolemat rikkoivat?
5-6 v. lapsien ampuminen äitineen on murha.
- PunikitLahtasivatInnolla
ifis kirjoitti:
5-6 v. lapsien ampuminen äitineen on murha.
Kuka näin teki ja missä? Punaisten tiedetään surmanneen kokonaisia perheitä polttamalla nämä koteihinsa, mutta tietoa 5-vuotiaan teloituksesta ei löydy.
- eikai.omia
Venäläiset olisi pitänyt tappaa kaikki. Lantasaappaat halusivat leikkiä 'sivistyneetä' ja päästivät ryssät lopulta menemään enimmäkseen. Viipuri oli hyvä esimerkki siitä miten venäläisiä eli sodan oikeita syypäitä olisi pitänyt kohdella sata vuotta sitten.
- Anonyymi
Ai, oliko oikein, että noin 200 venäläistä siviiliä ammuttiin Viipurissa? Hekö olivat oikeita syyllisiä sotaan. Kosola-vainaakaan ei edes viinahoureissaan puhellut moisia...
- hyvin.kävi.lopulta
Punavankien armahdukset ja sen merkitys heti sisällissodan jälkeisinä vuosina ei ole saanut sille kuuluvaa huomiota Suomalaisessa historian opetuksessa. Lukemattomat punakaartin jäsenet palasivat kotiseuduilleen tunnelmissa "paska reissu, ei olis pitänyt lähteä". Vähitellen todellisuus kommunismista sitten valkeni suurimmalle osalle ja kommunismin hyökkäys haluttiin jo 20 vuotta myöhemmin Talvisodassa torjua yhteisvoimin.
- niinpä_niin
Niin, kieltämättä osa punakaartilaisista (etenkin sodan viimeisissä vaiheissa) lähtivät mukaan pakon edessä. Miehiltä evättiin hätäaputyöt ja toisaalta leipäkortit, jos ei lähtenyt.
Sinun on aika paha kuitenkaan mennä sanomaan mitä kukakin on noina aikoina ajatellut.
Selviäminen eteenpäin jokaiselle niinä aikoina oli ensimmäinen tavoite.
Ihan eivät kyllä kommentit tässä ketjussa kaikin osin niin kuin sisällölliseltä arvoltaan meikäläiselle ainakaan aukene!
Nykypäivänä tätä historian jaksoa pohdittaessa, mietittäessä pitäisi kyllä oikeasti järkevien ihmisten jo olla sen verran irtaantuneita aatteellisuudesta, että asioita katseltaisiin aika neutraalista näkökulmasta. Mutta joillekin henkilöille se ei näköjään ole mahdollista.
- Tosiasiaksi-jää
että punikkien suuri enemmistö armahdettiin tai päästettiin ehdonalaiseen jo 1918. Valitettavasti vain toimittiin kovin hitaasti ja kohtalokkaat kuolinluvut ehtivät toteutua ensin.
Punikeille on silti totuuden myöntäminen vuodesta 1918 täysin mahdotonta.- Tottahan-tuo
Armahduksista punikit kantavat katkeraa kaunaa.
He olisivat halunneet koko työväenluokan tuhoamista.
Nythän sdp oli suurin puolue 1919-1945 kommunistien hajotusyrityksistä huolimatta. - Toinen-puoli
asiassa on koko vasemmiston huvennut kannatus.
Se johtaa osaltaan epätoivoiseen valehteluun ja historian vääristelyyn. Perinteitähän varsinkin äärivasemmalla on. - ifis
Mitäs jos punikkeja olis tapettu vähemmän , niin SA lla olis ollut Talvisodassa v1939 noin 15 000 sotilasta lisää,kun punikit poikineen olisivat olleet jarruttamassa iippojen höökimistä itärajalla.Entinen punakaartilainen Arvonen nimettiin
jopa Mannerheimin ristin ritariksi v.1944. - Anonyymi
Toinen-puoli kirjoitti:
asiassa on koko vasemmiston huvennut kannatus.
Se johtaa osaltaan epätoivoiseen valehteluun ja historian vääristelyyn. Perinteitähän varsinkin äärivasemmalla on.Valehtelun perinteitä on oikeallakin, ihan riittävästi.
- 27000.n_muistolle
Avaaja on oikeassa, yli 50 ihmistä murhanneen valkoidolin Saaren Jallun armahduksestakaan ei yksikään koulukirja kerro. Hyvin harva on koskaan tapauksesta kuullutkaan, niin hyvin sekin on salattu.
Kuten ei ole kuullut valkoisten murhaamien työläisten oikeaa lukumäärääkään n. 27 000.- Valeet-jatkuvat
Saaren Jallua ihannoivat vain punikit, jotka jaksavat häntä ylistää. Jallu sai tuomion, mutta Svinhufvudin syytesuoja pelasti. Hän kuoli pian tapaturmaisesti, mutta elää ikuisesti punikkien ylistämänä.
Kapinallisten kokonaistappiot olivat noin 27 000. Vähällä pääsivät.
Teloitettuja oli noin 8 000, armahdettuja yli 60 000.
Punikit välttävät huolella maininnatkin omista joukkomurhaajistaan ja mielipuolisista teloittajistaan. On kova yritys valkopestä punaiset murhaajat. - laitonta
Valeet-jatkuvat kirjoitti:
Saaren Jallua ihannoivat vain punikit, jotka jaksavat häntä ylistää. Jallu sai tuomion, mutta Svinhufvudin syytesuoja pelasti. Hän kuoli pian tapaturmaisesti, mutta elää ikuisesti punikkien ylistämänä.
Kapinallisten kokonaistappiot olivat noin 27 000. Vähällä pääsivät.
Teloitettuja oli noin 8 000, armahdettuja yli 60 000.
Punikit välttävät huolella maininnatkin omista joukkomurhaajistaan ja mielipuolisista teloittajistaan. On kova yritys valkopestä punaiset murhaajat.Punaisien joukossa ei ollut 27.000 murhaajaa. Murhaajat, ryöstäjät ja muut väkivalta ja anastusrikoksia tehneet olisi tullutkin tuomita. Muutaman kymmen tuomiota siis olisi riittänyt oikeudenmukaisen lopputuloksen samiseksi. Nyt murhattiin viattomia ihmisiä.
- PunikitLahtasivatInnolla
laitonta kirjoitti:
Punaisien joukossa ei ollut 27.000 murhaajaa. Murhaajat, ryöstäjät ja muut väkivalta ja anastusrikoksia tehneet olisi tullutkin tuomita. Muutaman kymmen tuomiota siis olisi riittänyt oikeudenmukaisen lopputuloksen samiseksi. Nyt murhattiin viattomia ihmisiä.
Kuolemantuomio oli laillinen rangaistus maanpetoksesta. Suurin osa siihen syyllistyneistä punakaartilaisista selvisi vähällä.
- Kuka-oli-viaton
laitonta kirjoitti:
Punaisien joukossa ei ollut 27.000 murhaajaa. Murhaajat, ryöstäjät ja muut väkivalta ja anastusrikoksia tehneet olisi tullutkin tuomita. Muutaman kymmen tuomiota siis olisi riittänyt oikeudenmukaisen lopputuloksen samiseksi. Nyt murhattiin viattomia ihmisiä.
"Nyt murhattiin viattomia ihmisiä. "
Totta kyllä, mutta miksei muistella punikkien murhaamia ihmisiä. Mihin olivat syyllistyneet esimerkiksi koteihinsa huhtikuussa poltetut työläisperheet Vesilahdella tai Kalvolan, Hausjärven ja Sääksmäen joukkomurhien uhrit. Niitä oli huhtikuussa yli 200 yksin Hämeen läänin alueella - laitonta
Kuka-oli-viaton kirjoitti:
"Nyt murhattiin viattomia ihmisiä. "
Totta kyllä, mutta miksei muistella punikkien murhaamia ihmisiä. Mihin olivat syyllistyneet esimerkiksi koteihinsa huhtikuussa poltetut työläisperheet Vesilahdella tai Kalvolan, Hausjärven ja Sääksmäen joukkomurhien uhrit. Niitä oli huhtikuussa yli 200 yksin Hämeen läänin alueellaSisällissodissa kärsivät aina viattomat eniten. Tositekijät pääsevät pälkähästä, kuten 31.7.1917 ne valkoiset, jotka tekivät valtiopetoksen estäessään laillisen eduskunnan kokoontumasta. Tuolloin vielä oli laillinen hallinto Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sen jälkeen ei luonnollisestikaan voinut olla enää mitään valtiopetosrikoksia.
Maanpetoksestahan ei olisi voitu syyttä kuin jääkäreitä, jotka suunnittelivat Venäjän keisarikunnan kukistamista. Tätä mieltähän oli mm. Mannerheim. - Punikit-pettivät
maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.
"Maanpetoksestahan ei olisi voitu syyttä kuin jääkäreitä, jotka suunnittelivat Venäjän keisarikunnan kukistamista. Tätä mieltähän oli mm. Mannerheim. "
Oliko? Miksi hän sitten paraatissa 26.2. 1918 toivotti jääkärit tervetulleiksi" itsenäisen Suomen nuoren armeijan kasvattajiksi ja kouluttajiksi?"
Hän ylenteli vielä 1918 parin kuukauden aikana jääkäreitä jopa everstitasolle.
Ja viime sotien aikana kymmenittäin aina kenraaleiksi. - Jääkärit-olivat
valkoisen Suomen sankareita. He TAISTELIVAT KOLMESSA SODASSA JA MUUTAMILLA RETKILLÄ SUOMEN VAPAUDEN JA ITSENÄISYYDEN PUOLESTA.
SIINÄ ON YLLIN KYLLIN SYYTÄ PALSTAN PUNIKEILLE JA STALLAREILLE VÄITTÄÄ HEITÄ MAANPETTUREIKSI. - laitonta
Punikit-pettivät kirjoitti:
maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.
"Maanpetoksestahan ei olisi voitu syyttä kuin jääkäreitä, jotka suunnittelivat Venäjän keisarikunnan kukistamista. Tätä mieltähän oli mm. Mannerheim. "
Oliko? Miksi hän sitten paraatissa 26.2. 1918 toivotti jääkärit tervetulleiksi" itsenäisen Suomen nuoren armeijan kasvattajiksi ja kouluttajiksi?"
Hän ylenteli vielä 1918 parin kuukauden aikana jääkäreitä jopa everstitasolle.
Ja viime sotien aikana kymmenittäin aina kenraaleiksi.SDP:n tavoite oli itsenäisyys niin kuin muillakin suomalaisilla. Valehtelet vain katkeruudessasi.
Mannerheim on sanonut, että jääkärit olisivat maanpettureita, mutta myöhemmin hän häveliäästi on unohtanut tarkoituksella mielipiteensä. Valehtelu on valkoisten puolella yleistä. Punikit-pettivät kirjoitti:
maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.
"Maanpetoksestahan ei olisi voitu syyttä kuin jääkäreitä, jotka suunnittelivat Venäjän keisarikunnan kukistamista. Tätä mieltähän oli mm. Mannerheim. "
Oliko? Miksi hän sitten paraatissa 26.2. 1918 toivotti jääkärit tervetulleiksi" itsenäisen Suomen nuoren armeijan kasvattajiksi ja kouluttajiksi?"
Hän ylenteli vielä 1918 parin kuukauden aikana jääkäreitä jopa everstitasolle.
Ja viime sotien aikana kymmenittäin aina kenraaleiksi.-----Punikit-pettivät maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.----
Pelkkää propagandaa taas. Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä.
Porvaristo sen sijaan esti Suomen irrotusyrityksen Venäjästä kesällä -17 yhdessä Kerenskin ja kasakkain ruoskien avulla. Maaliskuussa -18 porvaristo liitti Suomen Saksan siirtomaaksi. Nämä ovat historiassa tapahtuneita tosiasioita, joita ei tarvitse keksiä.- PunikitLahtasivatInnolla
Valcosoturi kirjoitti:
-----Punikit-pettivät maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.----
Pelkkää propagandaa taas. Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä.
Porvaristo sen sijaan esti Suomen irrotusyrityksen Venäjästä kesällä -17 yhdessä Kerenskin ja kasakkain ruoskien avulla. Maaliskuussa -18 porvaristo liitti Suomen Saksan siirtomaaksi. Nämä ovat historiassa tapahtuneita tosiasioita, joita ei tarvitse keksiä.Suomea ei yritetty irrottaa Venäjästä kesällä 1917. Jopa demarien valtalaissa jätettiin viimeinen sana turvallisuusasioissa ruoskaa heiluttaville kasakoille. Niinpä nämä saattoivat turvallisuuden nimissä toimia täysin laillisesti.
Saksalla oli oikeita siirtomaita. Niiden ja emämaan välillä ei tehty mitään sopimuksia, säännöt saneltiin Berliinistä. Suomen tasavalta ja Saksan keisarikunta sen sijaan tekivät sopimuksen kahden itsenäisen valtion välillä. - Tietoa-stallarille
Valcosoturi kirjoitti:
-----Punikit-pettivät maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.----
Pelkkää propagandaa taas. Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä.
Porvaristo sen sijaan esti Suomen irrotusyrityksen Venäjästä kesällä -17 yhdessä Kerenskin ja kasakkain ruoskien avulla. Maaliskuussa -18 porvaristo liitti Suomen Saksan siirtomaaksi. Nämä ovat historiassa tapahtuneita tosiasioita, joita ei tarvitse keksiä.Punikki: "Pelkkää propagandaa taas. Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä."
Vain bolsevikit tunnustivat punikkihallituksen ja tukivat sitä.
Keväällä 1919 Lenin muutatti kansallisuusohjelman ja ryhtyi palauttaman eronneita kansoja takaisin Venäjän yhteyteen.
Se oli alunperinkin Suomelle varattu kohtalo. Venäjälle paenneet punaiset lietsoivat uutta kapinaa vuosikausia.
Stalinhan yritti uudelleen 1939. - TarkkisValehteleeAINA
Valcosoturi kirjoitti:
-----Punikit-pettivät maansa ryhtyessään kapinaan bolsevikkien tuella tavoitteena liittäminen takaisin Venäjään.----
Pelkkää propagandaa taas. Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä.
Porvaristo sen sijaan esti Suomen irrotusyrityksen Venäjästä kesällä -17 yhdessä Kerenskin ja kasakkain ruoskien avulla. Maaliskuussa -18 porvaristo liitti Suomen Saksan siirtomaaksi. Nämä ovat historiassa tapahtuneita tosiasioita, joita ei tarvitse keksiä."Mikään asia historiassa ei todista punaisten tavoitteena olleen Suomen liittämisen Venäjään koska se ei ollut heidän tavoitteenaan. "
MUTTA siihen olisi punaisten voitto kuitenkin johtanut. Bolsevistinen Venäjä liitti itseensä monia vastahakoisia rajanaapureitta kuten esim. Ukrainan. Ja hyvä yriys liittämiseen oli myös Puolassa ja Baltian maissa!
"Päinvastoin, nimenomaan työväki halusi Suomen irti alikehittyneestä ja alkeellisesta Venäjästä."
Halu saattoi olla, mutta kyky liitttämisen estämiseen puuttui!
"Porvaristo sen sijaan esti Suomen irrotusyrityksen Venäjästä kesällä -17 yhdessä Kerenskin ja kasakkain ruoskien avulla."
Ja ne samat porvaritt toimittivat 2.000 nuortta sotilasoppiin Saksaan ja jääkäreeittten ehdoton tavoite oli itsenäisyys!
Lisäksi porvarit julisttivat Suomen ittsenäisyyden 6.12.1917 ja hakivat sille tttunnustuksen.
"Maaliskuussa -18 porvaristo liitti Suomen Saksan siirtomaaksi."
Joka oli väliaikaiseksi tarkoitettu järjestelmä, joka purkaantui ittsestään!
"Nämä ovat historiassa tapahtuneita tosiasioita, joita ei tarvitse keksiä."
Ei niin... Tarkkis vaan jättää puolet pois ja kertomatta:-D - Anonyymi
Jääkärit-olivat kirjoitti:
valkoisen Suomen sankareita. He TAISTELIVAT KOLMESSA SODASSA JA MUUTAMILLA RETKILLÄ SUOMEN VAPAUDEN JA ITSENÄISYYDEN PUOLESTA.
SIINÄ ON YLLIN KYLLIN SYYTÄ PALSTAN PUNIKEILLE JA STALLAREILLE VÄITTÄÄ HEITÄ MAANPETTUREIKSI.Olivatkohan nyt Vienan retket yms. muut millään tavoin retkiä itsenäisen Suomen puolesta? Sama Suur- Suomi vouhotus eli osan upseeriston parissa ylväänä vielä jatkosodassakin. Tosi asiassa Itä-Karjalan miehityshallinto ei saanut varauksetonta tukea edes suomensukuisilta ja slaavilaiset aineksethan siellä laitettiin siirtoleireihin. Kyllä AKS saisi edelleenkin paljon kannatusta ja niissä olisi paljon muitakin kuin räkänokkaisia ja fanaattisia ylioppilaita, Bobi Sivenin jalanjäljissä.
- Tuska-on-suuri
kun punikeille kerrotaan heidän omista murhatöistään. Niitä ei voida tunnustaa, vaikka samaan aikaan jauhetaan vuodesta toiseen valkoisten syyllisyyttä juuri samoihin asioihin. Kuitenkin valkoiset taistelivat laillisen hallituksen puolesta, Punikit yrittivät yhteiskunnan tuhoamista.
- laitonta
Valkoiset toimivat laillisesti 1916 valittua eduskuntaa vastaan ja yrittivät tuhota laillisen yhteiskunnan, koska pelkäsivät työväen valtaa. Kun valkoisille kerrotaan tästä ja punaisiin kohdistetuista joukkotuhonnasta, he ryhtyvät jupisemaan, että punaiset tekivät murhia. Joo, mutta valkoisten murhatyöt olivat moninkertaisia punaisiin verrattuna. yhtään valkoista ei kuitenkaan tuomittu, vaan Svinhufvud järjesti laittoman syytesuojan heille.
Sen jälkeen valkoiset myivät itsenäistyneen Suomen Saksan keisarikunnalle kuningasseikkailuissan.- alaspunakaarti
"Valkoiset toimivat laillisesti"
Näinhän asia oli. Punakaartit sen sijaan aloittivat terrorimurhat jo syksyllä 1917 ja talvella 1918 ne yrittivät kumota Suomen perustuslain ja siihen perustuvan laillisen yhteiskunnan ryhtymällä laittomaan veriseen ja väkivaltaiseen kapinaan. Onneksi laillisen hallituksen joukot tekivät punakaartien maanpetoksen tyhjäksi.
Jos Suomi oli muka myyty Saksalle, niin kuinka sitä ei mainittu Saksasta irrotettavana osana Versaillesin rauhansopimuksen missään osassa? MIksi Suomen tunnustaneet maat pitivät jatkuvasti yllä diplomaattisia yhteyksiään? Tietysti siksi, että Suomen itsenäisyyttä ei niiden mielestä kyseenalaistettu. - puhtain.asein
alaspunakaarti kirjoitti:
"Valkoiset toimivat laillisesti"
Näinhän asia oli. Punakaartit sen sijaan aloittivat terrorimurhat jo syksyllä 1917 ja talvella 1918 ne yrittivät kumota Suomen perustuslain ja siihen perustuvan laillisen yhteiskunnan ryhtymällä laittomaan veriseen ja väkivaltaiseen kapinaan. Onneksi laillisen hallituksen joukot tekivät punakaartien maanpetoksen tyhjäksi.
Jos Suomi oli muka myyty Saksalle, niin kuinka sitä ei mainittu Saksasta irrotettavana osana Versaillesin rauhansopimuksen missään osassa? MIksi Suomen tunnustaneet maat pitivät jatkuvasti yllä diplomaattisia yhteyksiään? Tietysti siksi, että Suomen itsenäisyyttä ei niiden mielestä kyseenalaistettu.Punainen terrori tappoi 1 600 ihmistä ja valkoinen 8 300. Vahkileireillä valkoiset ampuivat tai näännyttivät nälkään yli 14 000 ihmistä. Näistä oli monta sataa alaikäistä. Naisia ammuttiin pelkästään Hennalan keskitysleirillä n. 200 joista nuorin 14 vuotias tyttö.
puhtain.asein kirjoitti:
Punainen terrori tappoi 1 600 ihmistä ja valkoinen 8 300. Vahkileireillä valkoiset ampuivat tai näännyttivät nälkään yli 14 000 ihmistä. Näistä oli monta sataa alaikäistä. Naisia ammuttiin pelkästään Hennalan keskitysleirillä n. 200 joista nuorin 14 vuotias tyttö.
----- valkoinen 8 300. Vahkileireillä valkoiset ampuivat tai näännyttivät nälkään yli 14 000 ihmistä---
Hieman ristiriitainen tuo kommenttisi. Ensin sanot, että valkoterrori tappoi 8 300 mutta sitten myönnät leireillä tapetun yli 14 000. Kyllä leireillä tapetut olivat yhtälailla terrorin eli rikoksen uhreja kuin nuo 8 300:kin. Terrorin uhreja myönnät siis olleen ainakin n. 22 300.
Mutta tuosta luvusta puuttuu vielä antautuneiden vankien ampuminen heti kentällä ainakin n. 2 000 ainakin sekä siviilipakolaisten ampuminen myöskin ainakin 2 000. Näin saadaan lähellä oikeaa oleva luku eli valkoterrori tappoi ainakin yli 26 000 ihmistä.- alaspunakaarti
puhtain.asein kirjoitti:
Punainen terrori tappoi 1 600 ihmistä ja valkoinen 8 300. Vahkileireillä valkoiset ampuivat tai näännyttivät nälkään yli 14 000 ihmistä. Näistä oli monta sataa alaikäistä. Naisia ammuttiin pelkästään Hennalan keskitysleirillä n. 200 joista nuorin 14 vuotias tyttö.
Juuri näin. Punaiset murhasivat yli puolet ottamistaan vajaasta 3000 vangista. Valkoiset ottivat noin 90 000 vankia, joista siis teloittivat alle kymmenesosan. On siis päivänselvää, kummalle joukolle kannatti antautua.
- Punikit-murhasivat
syyttömiä.
Valkoiset rankaisivat kapinallisia.
Valkoiset armahtivat 61 000 punakapinallista eli noin 80 % vangituista. - laitonta
Punikit-murhasivat kirjoitti:
syyttömiä.
Valkoiset rankaisivat kapinallisia.
Valkoiset armahtivat 61 000 punakapinallista eli noin 80 % vangituista.Nimenomaan valkoiset murhasivat viattomia. Syyllisiä punaisista oli ehkä promille.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Nimenomaan valkoiset murhasivat viattomia. Syyllisiä punaisista oli ehkä promille.
Yksikään veriseen aseelliseen kapinaan laillista hallitusta vastaan omasta tahdostaan ryhtynyt punakaaartilainen ei voinut olla viaton.
- sodan.huumaa
alaspunakaarti kirjoitti:
Juuri näin. Punaiset murhasivat yli puolet ottamistaan vajaasta 3000 vangista. Valkoiset ottivat noin 90 000 vankia, joista siis teloittivat alle kymmenesosan. On siis päivänselvää, kummalle joukolle kannatti antautua.
Punaiset eivät teloittaneet vankejaan vaan ihmisiä tapettiin sodan kiihkossa koska näitä pidettiin vihollisina.
- eri.asioita
Valcosoturi kirjoitti:
----- valkoinen 8 300. Vahkileireillä valkoiset ampuivat tai näännyttivät nälkään yli 14 000 ihmistä---
Hieman ristiriitainen tuo kommenttisi. Ensin sanot, että valkoterrori tappoi 8 300 mutta sitten myönnät leireillä tapetun yli 14 000. Kyllä leireillä tapetut olivat yhtälailla terrorin eli rikoksen uhreja kuin nuo 8 300:kin. Terrorin uhreja myönnät siis olleen ainakin n. 22 300.
Mutta tuosta luvusta puuttuu vielä antautuneiden vankien ampuminen heti kentällä ainakin n. 2 000 ainakin sekä siviilipakolaisten ampuminen myöskin ainakin 2 000. Näin saadaan lähellä oikeaa oleva luku eli valkoterrori tappoi ainakin yli 26 000 ihmistä.Valkoinen terrori katsotaan eli asiaksi kuin tapot vankileireillä. Se tapahtui aikaisemmin.
- alaspunakaarti
sodan.huumaa kirjoitti:
Punaiset eivät teloittaneet vankejaan vaan ihmisiä tapettiin sodan kiihkossa koska näitä pidettiin vihollisina.
Aivan oikein. Punaisten suorittamat "teloitukset" olivat laittomia, joten ne olivat oikeasti murhia.
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Aivan oikein. Punaisten suorittamat "teloitukset" olivat laittomia, joten ne olivat oikeasti murhia.
Molempien osapuolten teloitukset sisällissodan aikana olivat murhia. Vain taistelukentällä taistelussa tapetut olivat osa laillista sodankäyntiä.
Koska Suomessa ei ollut 1918 laillista hallitusta, mitään kapinaa ei ollut. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Molempien osapuolten teloitukset sisällissodan aikana olivat murhia. Vain taistelukentällä taistelussa tapetut olivat osa laillista sodankäyntiä.
Koska Suomessa ei ollut 1918 laillista hallitusta, mitään kapinaa ei ollut.Suomella oli täysin laillinen hallitus vuonna 1918. Jopa punakaarti tunnusti sen kertomalla ryhtyneensä "vallankumoukseen". Ja marsissaan punakaarti lauloi "hallitus on vankka", eikä sillä todellakaan tarkoitettu kansanvaltuuskuntaa.
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Suomella oli täysin laillinen hallitus vuonna 1918. Jopa punakaarti tunnusti sen kertomalla ryhtyneensä "vallankumoukseen". Ja marsissaan punakaarti lauloi "hallitus on vankka", eikä sillä todellakaan tarkoitettu kansanvaltuuskuntaa.
Vallankumous ei tarkoita laillisen hallituksen kaatamista, vaan koko yhteiskunnan uudistamista. Siinä ei ole mitään laitonta.
Laulujen sanat ovat propagandaa, jolla agitoidaan ihmisiä liikkeelle. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Vallankumous ei tarkoita laillisen hallituksen kaatamista, vaan koko yhteiskunnan uudistamista. Siinä ei ole mitään laitonta.
Laulujen sanat ovat propagandaa, jolla agitoidaan ihmisiä liikkeelle."Siinä ei ole mitään laitonta"
Jos yrittäisit aloittaa väkivaltaisen aseellisen vallankumouksen vaikkapa ampumalla pari poliisia, sotilasta tai virkamiestä ja kehottamalla "kansaa" menettelemään samoin, niin huomaisit pian, että Suomen laissa on yhtä ja toista toimintaasi vastaan.
- Salattua-on-sekin
tieto, että Suomi siirtyi Mannerheimin johdolla länsimaiseen demokratiaan 1919. Ståhlberg sitten jatkoi hänen työtään tosin osittain herran itsensä kiukuksi.
Ja lopultahan juuri Mannerheimin joukot pelastivat Suomen demokratian kolmessa sodassa, vaikka herra itse oli taantumuksellinen aristokraatti.- laitonta
Ståhlberg olikin todellinen laillisuusmies ja kävikin monta kiistaa valkoisten johtomiesten kanssa näiden laittomien toimien takia.
- Demokratian-voitto
Suomessa kaihertaa punikkeja ja stallareita ikuisesti.
- lainyläpuolella
Mannerheimia otti päähän demokratia!
- Niin-otti-mutta
hän tyytyi tilanteeseen tarkistaen jo 1920-luvulla mielipiteitään ja ottaen 30-luvulla vastaan ylipäällikkyyden ja 1944 presidentin tehtävät.
Hän ei koskaan ymmärtänyt sisäpolitiikkaa.
- Ei_voitu_armahtaa
Ei voitu armahtaa niitä punaisiksi epäiltyjä, jotka oli tapettu valkoisten vankileireillä ja muuten epäselvissä olosuhteissa. Heitä ei laki ehtinyt tavoittaa. Mutta armahdettiin ne, jotka tappoivat näitä vangittuja varsinaisen sodan ulkopuolella. Näitä murhia ei edes suostuttu tutkimaan.
Ei armahduslaki oikeasti koskenut omankäden oikeutta käyttäneitä, mutta asiat jätettiin sikseen.- alaspunakaarti
Myöskään taisteluissa kaatuneita sekä tauteihin tai onnettomuuksissa kuolleita ei voitu armahtaa. Miksi tätä yksinkertaista totuutta pitää selittää ketjusta ketjuun? Luuletko että asia on vielä jollekin epäselvä? Kymmenettuhannet elävät punakaartilaiset armahdettiin ja se tuntuu vielä kovasti häiritsevän Venäjälle paenneiden päämurhaajien jälkeläisiä.
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Myöskään taisteluissa kaatuneita sekä tauteihin tai onnettomuuksissa kuolleita ei voitu armahtaa. Miksi tätä yksinkertaista totuutta pitää selittää ketjusta ketjuun? Luuletko että asia on vielä jollekin epäselvä? Kymmenettuhannet elävät punakaartilaiset armahdettiin ja se tuntuu vielä kovasti häiritsevän Venäjälle paenneiden päämurhaajien jälkeläisiä.
Ei syytöntä voi armahtaa mistään.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Ei syytöntä voi armahtaa mistään.
Väärin. Armahdusoikeus on olemassa juuri "oikeusmurhien", eli inhimillisesti katsoen liian raskaiden tuomioiden varalta. Jos esimerkiksi ilmenee uusia todisteita, jotka osoittavat jonkun tulleen tuomituksi väärin perustein, niin on paljon halvempaa armahtaa tuomittu kuin käydä raskas oikeusprosessi uudelleen. Ja punakaartihan syyllistyi kokonaisuudessaan ainakin maanpetokseen.
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Väärin. Armahdusoikeus on olemassa juuri "oikeusmurhien", eli inhimillisesti katsoen liian raskaiden tuomioiden varalta. Jos esimerkiksi ilmenee uusia todisteita, jotka osoittavat jonkun tulleen tuomituksi väärin perustein, niin on paljon halvempaa armahtaa tuomittu kuin käydä raskas oikeusprosessi uudelleen. Ja punakaartihan syyllistyi kokonaisuudessaan ainakin maanpetokseen.
Jos ilmenee uusia todisteita yms. jotka osoittavat jonkun syyllisen sittenkin olevan syytö, ei tehdä armahdusta, vaan tuomion purku. Mitään uutta oikeusprosessia ei tarvita, vaan käsittely tapahtuu hakemuksesta korkeimmassa oikeudessa.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Jos ilmenee uusia todisteita yms. jotka osoittavat jonkun syyllisen sittenkin olevan syytö, ei tehdä armahdusta, vaan tuomion purku. Mitään uutta oikeusprosessia ei tarvita, vaan käsittely tapahtuu hakemuksesta korkeimmassa oikeudessa.
Myöskään armahduksessa ei tarvita uutta oikeusprosessia. Ja myös syyttömänä tuomitun voi armahtaa.
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Myöskään armahduksessa ei tarvita uutta oikeusprosessia. Ja myös syyttömänä tuomitun voi armahtaa.
Syytöntä ei voida armahtaa. Silloin tehdään tuomion purku, koska syytön on tuomittu väärin perustein. Näin asia oli juuri lähes jokaisen "punaisen" kohdalla, jotka tuomittiin väärin perustein, ilman laillista toimivaltaa olevissa "valtiopetostuomioistuimissa" näytöoikeudenkäynneissä.
Samalla tavalla aikanaan tuomittiin Risto Ryti yms. "sotasyylliset" toisen maailmansodan jälkeen. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Syytöntä ei voida armahtaa. Silloin tehdään tuomion purku, koska syytön on tuomittu väärin perustein. Näin asia oli juuri lähes jokaisen "punaisen" kohdalla, jotka tuomittiin väärin perustein, ilman laillista toimivaltaa olevissa "valtiopetostuomioistuimissa" näytöoikeudenkäynneissä.
Samalla tavalla aikanaan tuomittiin Risto Ryti yms. "sotasyylliset" toisen maailmansodan jälkeen.Mitäköhän asiasta kirjoittavat Kansallisbiografia ja Työväen arkisto? Tässä teksti:
"Sisällissodan jälkeen Svinhufvud armahti 30. lokakuuta 1918 kaikki enintään neljän vuoden tuomion saaneet punaiset. Lisäksi yli 30 000 vankileireillä ollutta punavankia pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Armahdus ei koskenut punaisten johtajia eikä esimerkiksi murhista epäiltyjä. Hieman myöhemmin 7. joulukuuta hän antoi toisen armahdusasetuksen, jonka nojalla enintään kuuden vuoden tuomion saaneet punaiset päästettiin ehdonalaiseen. Lisäksi tämä asetus vapautti rikosoikeudellisesta vastuusta kaikki sodan tai sen jälkiselvittelyjen aikana laittomiin teloituksiin ja muihin sotarikoksiin osallisina olleet valkoiset."
Eli kyseessä oli selvästi laillista tuomiota seurannut laillisen valtionpäämiehen armahdus. En ole kuullut yhdenkään entisen punakaartilaisen väittäneen armahdustaan tai ehdonalaiseen päästämistään laittomaksi ja vaatinut palautusta vankilaan.
Älä turhaan sotke henkilökohtaista mielipidettäsi toteutuneeseen lainsäädäntöön. Ne eivät ole sama asia. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Mitäköhän asiasta kirjoittavat Kansallisbiografia ja Työväen arkisto? Tässä teksti:
"Sisällissodan jälkeen Svinhufvud armahti 30. lokakuuta 1918 kaikki enintään neljän vuoden tuomion saaneet punaiset. Lisäksi yli 30 000 vankileireillä ollutta punavankia pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Armahdus ei koskenut punaisten johtajia eikä esimerkiksi murhista epäiltyjä. Hieman myöhemmin 7. joulukuuta hän antoi toisen armahdusasetuksen, jonka nojalla enintään kuuden vuoden tuomion saaneet punaiset päästettiin ehdonalaiseen. Lisäksi tämä asetus vapautti rikosoikeudellisesta vastuusta kaikki sodan tai sen jälkiselvittelyjen aikana laittomiin teloituksiin ja muihin sotarikoksiin osallisina olleet valkoiset."
Eli kyseessä oli selvästi laillista tuomiota seurannut laillisen valtionpäämiehen armahdus. En ole kuullut yhdenkään entisen punakaartilaisen väittäneen armahdustaan tai ehdonalaiseen päästämistään laittomaksi ja vaatinut palautusta vankilaan.
Älä turhaan sotke henkilökohtaista mielipidettäsi toteutuneeseen lainsäädäntöön. Ne eivät ole sama asia.Hehe!! Koitapa lukea vähän Suomen historian mitä tahansa merkittävää teosta. Kaikki tietää, että v 1918 oli interregnum, jolloin valtiohallinto on kumoutunut, mutta uutta ei ole vielä laillisesti muodostunut. Joten koita jättää ne omat mielipiteet kertomatta, kun et ymmärrä asiaa.
Myös valkoisten vapauttaminen rikosoikeudellisesta vastuusta oli laiton toimenpide.
Valkoisilla ja heidän seuraajillaan on epätoivoinen tarve selittää toimiaan laillisiksi, vaikka laillisuudesta ei ollut tietoakaan tuona aikana. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Hehe!! Koitapa lukea vähän Suomen historian mitä tahansa merkittävää teosta. Kaikki tietää, että v 1918 oli interregnum, jolloin valtiohallinto on kumoutunut, mutta uutta ei ole vielä laillisesti muodostunut. Joten koita jättää ne omat mielipiteet kertomatta, kun et ymmärrä asiaa.
Myös valkoisten vapauttaminen rikosoikeudellisesta vastuusta oli laiton toimenpide.
Valkoisilla ja heidän seuraajillaan on epätoivoinen tarve selittää toimiaan laillisiksi, vaikka laillisuudesta ei ollut tietoakaan tuona aikana.Olen lukenut ja maininnut Kansallisbiografian ja Työväen arkiston. Kerropa sinä vuorostasi pari "merkittävää teosta", jotka väittävät Suomessa olleen laillisten hallitusten välisen interregnumin. Esittele myös laki, jota Svinhufvudin hallituksen olemassaolo rikkoi. Kerro myös se laki, pykälä ja momentti, jota Svinhufvud rikkoi antaessaan asetuksensa.
- historioitsija
alaspunakaarti kirjoitti:
Olen lukenut ja maininnut Kansallisbiografian ja Työväen arkiston. Kerropa sinä vuorostasi pari "merkittävää teosta", jotka väittävät Suomessa olleen laillisten hallitusten välisen interregnumin. Esittele myös laki, jota Svinhufvudin hallituksen olemassaolo rikkoi. Kerro myös se laki, pykälä ja momentti, jota Svinhufvud rikkoi antaessaan asetuksensa.
Haapala, Antti Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914-20; Helsinki 1995
Luntinen & Manninen Itsenäistymisen vuodet 1917-20 osa 1; Helsinki 1992
Hannikainen, Hyrkkänen & Vehviläinen Suomi 1917-18; Hämeenlinna 1990
Vares, Vesa Demokratian haasteet 1907-16 teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta; Helsinki 2006
Polvinen, Tuomo Venäjän vallankumous ja Suomi1917-20; Helsinki 1967
Svinhufvudin hallitus rikkoi valtalakia (18.7.1917) jonka laillinen eduskunta oli säätänyt. Venäjän armeija esti 31.7.1917 eduskuntaa kokoontumasta. Eduskunta kokoontui kuitenkin Säätytalolla elokuussa -17, jossa totesi laittoman tilan Suomessa; ks. eduskunnan pöytäkirja Eduskunnan arkistosta
Svinhufvudilla ei ollut asetuksen antoon toimivaltaa, joten tämä kääntyy niin, että sinun tulee esittäää se laki, lainkohta ja momentti, johon sanottu laiton toimi olisi voinut nojata. - alaspunakaarti
historioitsija kirjoitti:
Haapala, Antti Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914-20; Helsinki 1995
Luntinen & Manninen Itsenäistymisen vuodet 1917-20 osa 1; Helsinki 1992
Hannikainen, Hyrkkänen & Vehviläinen Suomi 1917-18; Hämeenlinna 1990
Vares, Vesa Demokratian haasteet 1907-16 teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta; Helsinki 2006
Polvinen, Tuomo Venäjän vallankumous ja Suomi1917-20; Helsinki 1967
Svinhufvudin hallitus rikkoi valtalakia (18.7.1917) jonka laillinen eduskunta oli säätänyt. Venäjän armeija esti 31.7.1917 eduskuntaa kokoontumasta. Eduskunta kokoontui kuitenkin Säätytalolla elokuussa -17, jossa totesi laittoman tilan Suomessa; ks. eduskunnan pöytäkirja Eduskunnan arkistosta
Svinhufvudilla ei ollut asetuksen antoon toimivaltaa, joten tämä kääntyy niin, että sinun tulee esittäää se laki, lainkohta ja momentti, johon sanottu laiton toimi olisi voinut nojata.Esittämissäsisi teoksissa todella esiintyy pyytämiäni väitteitä. Sinun kannaltasi valitettavasti nuo väitteet jäävät todistamatta. Ne kun perustuvat siihen, että heinäkuun 1917 valtalaki olisi ollut voimassa, mitä se ei missään vaiheessa ollut. Eduskunnan hajottaminen lakiesityksen jälkeen oli täysin laillista, minkä silloinen prokuraattorikin (nyk. oikeuskansleri) vahvisti. Näin ollen myös seuranneet vaalit, uusi eduskunta ja sen nimittämä senaatti olivat täysin laillisia.
"Eduskunta kokoontui kuitenkin Säätytalolla elokuussa -17, jossa totesi laittoman tilan Suomessa"
Yrität oikaista. Todellisuudessa istunto yritettiin siirtää säätytalolle, mutta puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen istunnon virallisuudesta. Asiasta äänestettiin, mutta maalaisliittolaiset kieltäytyivät enää osallistumasta istuntoon. Lopulta myös sosiaalidemokraatit luopuivat istunnon pitämisestä. Pöytäkirjat eivät siis ole virallisesta istunnosta eivätkä päätökset lainvoimaisia.
Svinhufvud oli laillisesti nimitetty Suomen valtionhoitaja eli valtionpäämies. Valtionpäämiehen tai hänen sijaisenaan toimivan henkilön armahdusoikeus on ollut osa lainsäädäntöä jo satoja vuosia ja on edelleen voimassa. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Esittämissäsisi teoksissa todella esiintyy pyytämiäni väitteitä. Sinun kannaltasi valitettavasti nuo väitteet jäävät todistamatta. Ne kun perustuvat siihen, että heinäkuun 1917 valtalaki olisi ollut voimassa, mitä se ei missään vaiheessa ollut. Eduskunnan hajottaminen lakiesityksen jälkeen oli täysin laillista, minkä silloinen prokuraattorikin (nyk. oikeuskansleri) vahvisti. Näin ollen myös seuranneet vaalit, uusi eduskunta ja sen nimittämä senaatti olivat täysin laillisia.
"Eduskunta kokoontui kuitenkin Säätytalolla elokuussa -17, jossa totesi laittoman tilan Suomessa"
Yrität oikaista. Todellisuudessa istunto yritettiin siirtää säätytalolle, mutta puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen istunnon virallisuudesta. Asiasta äänestettiin, mutta maalaisliittolaiset kieltäytyivät enää osallistumasta istuntoon. Lopulta myös sosiaalidemokraatit luopuivat istunnon pitämisestä. Pöytäkirjat eivät siis ole virallisesta istunnosta eivätkä päätökset lainvoimaisia.
Svinhufvud oli laillisesti nimitetty Suomen valtionhoitaja eli valtionpäämies. Valtionpäämiehen tai hänen sijaisenaan toimivan henkilön armahdusoikeus on ollut osa lainsäädäntöä jo satoja vuosia ja on edelleen voimassa."Ne kun perustuvat siihen, että heinäkuun 1917 valtalaki olisi ollut voimassa"
Itse asiassa eivät, vaan voimassa olleeseen valtiopäiväjärjestykseen, jonka mukaan eduskunta valitaan kolmen vuoden välein.
V 1906 VJ 3 § "Edustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa. Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes senjälkeiset vaalit on suoritettu.
Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on kuitenkin oikeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa mainitun kolmivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauksessa ovat, jollei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, edustajain valtakirjat voimassa kolme vuotta."
Venäjän keisari oli luopunut vallasta maaliskuussa 1917 eikä vallanperijä ottanut tehtävää vastaan. Keisari oli ennen eroaan hajottanut Duuman, jolloin Venäjälle ei jäänyt mitään toimivaltaista valtioelintä. Ns. väliaikainen hallitus oli laiton alusta alkaen. Sillä ei voinut olla mitään eduskunnan hajotusvaltaa tästäkään syystä. Ei tietysti muutenkaan, koska eduskunan hajotuksen olisi voinut tehdä vain keisari ja suuriruhtinas, eikä mikään muu elin.
Edskunnan kokouksen epävirallisuudella/virallisuudella ei ole merkitystä sen suhteen, että kansanedustajat ilmaisivat kantansa Venäjän toimien laittomuuteen. Siitä oltiin yksimielisiä.
Svinhufvudin poppoot eivät tietysti myöhemmin välittäneet tilanteensa laittomuudesta saadakseen vallan anastettua itselleen. Tästä valtiopetoksesta ei kuitenkaan tunnuta Suomen historiassa pidettävän ääntä kummemmin. Tarina kulkee valkoisen puolen ideologiassa niin, että punaiset toimivat lakia vastaan, vaikka todellisuudessa sen tekivät ensin valkoiset. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
"Ne kun perustuvat siihen, että heinäkuun 1917 valtalaki olisi ollut voimassa"
Itse asiassa eivät, vaan voimassa olleeseen valtiopäiväjärjestykseen, jonka mukaan eduskunta valitaan kolmen vuoden välein.
V 1906 VJ 3 § "Edustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa. Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes senjälkeiset vaalit on suoritettu.
Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on kuitenkin oikeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa mainitun kolmivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauksessa ovat, jollei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, edustajain valtakirjat voimassa kolme vuotta."
Venäjän keisari oli luopunut vallasta maaliskuussa 1917 eikä vallanperijä ottanut tehtävää vastaan. Keisari oli ennen eroaan hajottanut Duuman, jolloin Venäjälle ei jäänyt mitään toimivaltaista valtioelintä. Ns. väliaikainen hallitus oli laiton alusta alkaen. Sillä ei voinut olla mitään eduskunnan hajotusvaltaa tästäkään syystä. Ei tietysti muutenkaan, koska eduskunan hajotuksen olisi voinut tehdä vain keisari ja suuriruhtinas, eikä mikään muu elin.
Edskunnan kokouksen epävirallisuudella/virallisuudella ei ole merkitystä sen suhteen, että kansanedustajat ilmaisivat kantansa Venäjän toimien laittomuuteen. Siitä oltiin yksimielisiä.
Svinhufvudin poppoot eivät tietysti myöhemmin välittäneet tilanteensa laittomuudesta saadakseen vallan anastettua itselleen. Tästä valtiopetoksesta ei kuitenkaan tunnuta Suomen historiassa pidettävän ääntä kummemmin. Tarina kulkee valkoisen puolen ideologiassa niin, että punaiset toimivat lakia vastaan, vaikka todellisuudessa sen tekivät ensin valkoiset."Venäjän keisari oli luopunut vallasta"
Voimassa olleen lain mukaan Suomen kenraalikuvernööri toimi keisarin sijaisena ja ylimmän hallintovallan edustajana. Suomi oli tunnustanut sekä Venäjän väliaikaisen hallituksen että tämän nimittämän kenraalikuvernöörin, jotka siis saattoivat täysin laillisesti päättää eduskunnan hajottamisesta, joka tapahtui senaatin äänestyksellä, edelleen täysin laillisesti.
Epävirallisen kokouksen mielipide on vain mielipide. Se ei tee kenenkään hallinnosta laitonta. Kaikkein vähiten seuraavan, laillisesti valitun eduskunnan. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
"Ne kun perustuvat siihen, että heinäkuun 1917 valtalaki olisi ollut voimassa"
Itse asiassa eivät, vaan voimassa olleeseen valtiopäiväjärjestykseen, jonka mukaan eduskunta valitaan kolmen vuoden välein.
V 1906 VJ 3 § "Edustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa. Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes senjälkeiset vaalit on suoritettu.
Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on kuitenkin oikeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa mainitun kolmivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauksessa ovat, jollei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, edustajain valtakirjat voimassa kolme vuotta."
Venäjän keisari oli luopunut vallasta maaliskuussa 1917 eikä vallanperijä ottanut tehtävää vastaan. Keisari oli ennen eroaan hajottanut Duuman, jolloin Venäjälle ei jäänyt mitään toimivaltaista valtioelintä. Ns. väliaikainen hallitus oli laiton alusta alkaen. Sillä ei voinut olla mitään eduskunnan hajotusvaltaa tästäkään syystä. Ei tietysti muutenkaan, koska eduskunan hajotuksen olisi voinut tehdä vain keisari ja suuriruhtinas, eikä mikään muu elin.
Edskunnan kokouksen epävirallisuudella/virallisuudella ei ole merkitystä sen suhteen, että kansanedustajat ilmaisivat kantansa Venäjän toimien laittomuuteen. Siitä oltiin yksimielisiä.
Svinhufvudin poppoot eivät tietysti myöhemmin välittäneet tilanteensa laittomuudesta saadakseen vallan anastettua itselleen. Tästä valtiopetoksesta ei kuitenkaan tunnuta Suomen historiassa pidettävän ääntä kummemmin. Tarina kulkee valkoisen puolen ideologiassa niin, että punaiset toimivat lakia vastaan, vaikka todellisuudessa sen tekivät ensin valkoiset."Venäjän keisari oli luopunut vallasta"
Voimassa olleen lain mukaan Suomen kenraalikuvernööri toimi keisarin sijaisena ja ylimmän hallintovallan edustajana. Suomi oli tunnustanut sekä Venäjän väliaikaisen hallituksen että tämän nimittämän kenraalikuvernöörin, jotka siis saattoivat täysin laillisesti päättää eduskunnan hajottamisesta, joka tapahtui senaatin äänestyksellä, edelleen täysin laillisesti.
Epävirallisen kokouksen mielipide on vain mielipide. Se ei tee kenenkään hallinnosta laitonta. Kaikkein vähiten seuraavan, laillisesti valitun eduskunnan. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
"Venäjän keisari oli luopunut vallasta"
Voimassa olleen lain mukaan Suomen kenraalikuvernööri toimi keisarin sijaisena ja ylimmän hallintovallan edustajana. Suomi oli tunnustanut sekä Venäjän väliaikaisen hallituksen että tämän nimittämän kenraalikuvernöörin, jotka siis saattoivat täysin laillisesti päättää eduskunnan hajottamisesta, joka tapahtui senaatin äänestyksellä, edelleen täysin laillisesti.
Epävirallisen kokouksen mielipide on vain mielipide. Se ei tee kenenkään hallinnosta laitonta. Kaikkein vähiten seuraavan, laillisesti valitun eduskunnan."Epävirallisen kokouksen mielipide on vain mielipide. Se ei tee kenenkään hallinnosta laitonta."
En ole muuta väittänytkään. Sinun mielipiteesi myötäilee Venäjän keisarikunnan kannanottoja, joten olet puolesi valinnut.
"Voimassa olleen lain mukaan Suomen kenraalikuvernööri toimi keisarin sijaisena ja ylimmän hallintovallan edustajana."
Olipa hyvinkin: kenraalikuvernöörinä toimi 1909 alkaen maaliskuulle 1917 asti Franz Albert Aleksandrovitš Seyn. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi maaliskuun -17 vallankumouksen jälkeen. Suomessa ei ollut laillisesti valittua kenraalikuvernööriä sen jälkeen.
Suomessa ei tehty mitään ns. Venäjän väliaikaisen hallituksen tunnustamistoimia 1917. 20.3.1917 väliaikainen hallitus antoi maaliskuun manifestin, jossa Suomelle vakuutettiin muun ohessa; että "Tällä valtiotoimella me juhlallisesti vakuutamme Suomen kansalle sen valtiosäännön perustuksella sille tulevan sisällisen itsenäisyyden, sen kansallisen sivistyselämän ja kielten oikeuksien loukkaamattomuuden."
Em. toimella saatiin epäselvä tilanne siten ratkaistua, että valittiin uusi senaatti ja eduskunnassa ryhdyttiin toimeen uuden valtiosäännön valmistelemiseksi. Tässä prosessissa annettiin sittemmin valtalaki 18.7-17, jossa jo maaliskuun manifestissa myönnetty "sisällinen itsenäisyys" sai lakiin perustuvan vahvistuksensa. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
"Epävirallisen kokouksen mielipide on vain mielipide. Se ei tee kenenkään hallinnosta laitonta."
En ole muuta väittänytkään. Sinun mielipiteesi myötäilee Venäjän keisarikunnan kannanottoja, joten olet puolesi valinnut.
"Voimassa olleen lain mukaan Suomen kenraalikuvernööri toimi keisarin sijaisena ja ylimmän hallintovallan edustajana."
Olipa hyvinkin: kenraalikuvernöörinä toimi 1909 alkaen maaliskuulle 1917 asti Franz Albert Aleksandrovitš Seyn. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi maaliskuun -17 vallankumouksen jälkeen. Suomessa ei ollut laillisesti valittua kenraalikuvernööriä sen jälkeen.
Suomessa ei tehty mitään ns. Venäjän väliaikaisen hallituksen tunnustamistoimia 1917. 20.3.1917 väliaikainen hallitus antoi maaliskuun manifestin, jossa Suomelle vakuutettiin muun ohessa; että "Tällä valtiotoimella me juhlallisesti vakuutamme Suomen kansalle sen valtiosäännön perustuksella sille tulevan sisällisen itsenäisyyden, sen kansallisen sivistyselämän ja kielten oikeuksien loukkaamattomuuden."
Em. toimella saatiin epäselvä tilanne siten ratkaistua, että valittiin uusi senaatti ja eduskunnassa ryhdyttiin toimeen uuden valtiosäännön valmistelemiseksi. Tässä prosessissa annettiin sittemmin valtalaki 18.7-17, jossa jo maaliskuun manifestissa myönnetty "sisällinen itsenäisyys" sai lakiin perustuvan vahvistuksensa.Hyväksymällä maaliskuun manifestin Suomen eduskunta tunnusti Venäjän väliaikaisen hallituksen suuriruhtinaan seuraajaksi. Kenraalikuvernööriä ei valittu, vaan Suomen suuriruhtinas (tai 1917 tämän seuraaja/sijainen) nimitti kyseisen Suomen korkeimman virkamiehen.
Heinäkuun valtalaki määritteli myös Venäjän valtaoikeudet Suomessa, joten se ei voinut tulla voimaan ilman Venäjän hyväksyntää.
Tietenkin olen puoleni valinnut. Kannatan itsenäistä Suomen tasavaltaa, en Venäjästä riippuvaista puoli-itsenäisyyttä kuten sossut kesällä 1917. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Hyväksymällä maaliskuun manifestin Suomen eduskunta tunnusti Venäjän väliaikaisen hallituksen suuriruhtinaan seuraajaksi. Kenraalikuvernööriä ei valittu, vaan Suomen suuriruhtinas (tai 1917 tämän seuraaja/sijainen) nimitti kyseisen Suomen korkeimman virkamiehen.
Heinäkuun valtalaki määritteli myös Venäjän valtaoikeudet Suomessa, joten se ei voinut tulla voimaan ilman Venäjän hyväksyntää.
Tietenkin olen puoleni valinnut. Kannatan itsenäistä Suomen tasavaltaa, en Venäjästä riippuvaista puoli-itsenäisyyttä kuten sossut kesällä 1917.Suomessa ei kukaan "hyväksynyt" maaliskuun manifestia. Sellainen saatiin tiedoksi ja Suomessa valittiin uusi senaatti syntyneessä uudessa tilanteessa, jossa suuriruhtinas oli luopunut vallasta eikä uutta vallanperijää ollut laillisesti tullut hänen sijaansa. Väliaikaisesta hallituksesta ei tullut, eikä olisi manifestilla edes voinut tulla suuriruhtinaan seuraajaa.
Koska uutta laillista vallanperijää ei Venäjällä ollut, ei voitu laillisesti nimittää uutta kenraalikuvernööriäkään.
"Heinäkuun valtalaki määritteli myös Venäjän valtaoikeudet Suomessa, joten se ei voinut tulla voimaan ilman Venäjän hyväksyntää."
Tämä käsityksesi ei perustu mihinkään lakiin. Eduskunta ryhtyi laillisessa menettelyssä käsittelemään valtiosäännön uudistamista suuriruhtinaskunnassa ja sääti sitä varten lain 18.7.-17. Mitään toimivaltaista elintä ei ollut Venäjällä, joka olisi voinut siihen kantaa ottaa eikä säädetty valtalakikaan edellyttänyt vahvistusta, joten se tuli voimaan heti. Asiasta tehtiin tarvittavat voimassa olleen hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen mukaiset toimet.
Se on aivan sama mitä sinä kannatat, koska tässä on vain kysymys siitä, mikä oli laillista Suomessa 1917. Ja laillista oli toimet 31.7.1917 asti, kunnes Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin laillinen 1916 vaaleilla valittu eduskunta toimestaan ja ryhdyttiin käyttämään väkivaltaan perustuvaa voimaa. Sen jälkeisten toimenpiteiden laittomuus ei pyhity sillä, että sen jälkeen Suomi onnistui jouluussa itsenäistymään.
Laillisuuteen palattiin vasta 1919, jolloin olisi muutoinkin tullut pitää uudet eduskuntavaalit v 1906 valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Uusi valtiosääntö vahvistettiin heinäkuussa 1919. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Suomessa ei kukaan "hyväksynyt" maaliskuun manifestia. Sellainen saatiin tiedoksi ja Suomessa valittiin uusi senaatti syntyneessä uudessa tilanteessa, jossa suuriruhtinas oli luopunut vallasta eikä uutta vallanperijää ollut laillisesti tullut hänen sijaansa. Väliaikaisesta hallituksesta ei tullut, eikä olisi manifestilla edes voinut tulla suuriruhtinaan seuraajaa.
Koska uutta laillista vallanperijää ei Venäjällä ollut, ei voitu laillisesti nimittää uutta kenraalikuvernööriäkään.
"Heinäkuun valtalaki määritteli myös Venäjän valtaoikeudet Suomessa, joten se ei voinut tulla voimaan ilman Venäjän hyväksyntää."
Tämä käsityksesi ei perustu mihinkään lakiin. Eduskunta ryhtyi laillisessa menettelyssä käsittelemään valtiosäännön uudistamista suuriruhtinaskunnassa ja sääti sitä varten lain 18.7.-17. Mitään toimivaltaista elintä ei ollut Venäjällä, joka olisi voinut siihen kantaa ottaa eikä säädetty valtalakikaan edellyttänyt vahvistusta, joten se tuli voimaan heti. Asiasta tehtiin tarvittavat voimassa olleen hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen mukaiset toimet.
Se on aivan sama mitä sinä kannatat, koska tässä on vain kysymys siitä, mikä oli laillista Suomessa 1917. Ja laillista oli toimet 31.7.1917 asti, kunnes Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin laillinen 1916 vaaleilla valittu eduskunta toimestaan ja ryhdyttiin käyttämään väkivaltaan perustuvaa voimaa. Sen jälkeisten toimenpiteiden laittomuus ei pyhity sillä, että sen jälkeen Suomi onnistui jouluussa itsenäistymään.
Laillisuuteen palattiin vasta 1919, jolloin olisi muutoinkin tullut pitää uudet eduskuntavaalit v 1906 valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Uusi valtiosääntö vahvistettiin heinäkuussa 1919.Yrität epätoivoisestiselittää, että kun joku rikkoo lakia, niin mitkään lait eivät ole voimassa ja kaikki rikkovat lakia yleisen anarkian vallitessa. Näinhän asia ei ole eikä ollut myöskään Suomessa 1917.
"suuriruhtinas oli luopunut vallasta eikä uutta vallanperijää ollut laillisesti "
Venäjän lakia säätävä elin oli duuma. Se oli olemassa. Väliaikainen korkeimman vallan käyttäjä oli duuman hyväksymä väliaikainen hallitus.
"Tämä käsityksesi ei perustu mihinkään lakiin"
Pitäisi olla yleistietoa, että kahta osapuolta koskeva sopimus tarvitsee molempien suostumuksen. Suomi ei voinut sanella Venäjän valtaoikeuksia.
"Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin"
Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille. Mutta oikeasti eduskunta hajoitettiin senaatin äänestyksellä eli laillisesti. Ja laillista hajotustahan seurasivat lailliset vaalit. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Yrität epätoivoisestiselittää, että kun joku rikkoo lakia, niin mitkään lait eivät ole voimassa ja kaikki rikkovat lakia yleisen anarkian vallitessa. Näinhän asia ei ole eikä ollut myöskään Suomessa 1917.
"suuriruhtinas oli luopunut vallasta eikä uutta vallanperijää ollut laillisesti "
Venäjän lakia säätävä elin oli duuma. Se oli olemassa. Väliaikainen korkeimman vallan käyttäjä oli duuman hyväksymä väliaikainen hallitus.
"Tämä käsityksesi ei perustu mihinkään lakiin"
Pitäisi olla yleistietoa, että kahta osapuolta koskeva sopimus tarvitsee molempien suostumuksen. Suomi ei voinut sanella Venäjän valtaoikeuksia.
"Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin"
Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille. Mutta oikeasti eduskunta hajoitettiin senaatin äänestyksellä eli laillisesti. Ja laillista hajotustahan seurasivat lailliset vaalit."Yrität epätoivoisesti selittää, että kun joku rikkoo lakia, niin mitkään lait eivät ole voimassa ja kaikki rikkovat lakia yleisen anarkian vallitessa. Näinhän asia ei ole eikä ollut myöskään Suomessa 1917."
En ole epätoivoinen. Voin oikein hyvin! Käsityksesi, että lain rikkominen johtaisi siihen, että mitkään lait eivät ole voimassa, on myös väärä (ja ilmeisesti väärinkäsitys!). Suomen suuriruhtinaskunnassa oli voimassa paljon lakeja ja myös valtiosäännön tasolla olevat, 1772 säädetty Hallitusmuoto ja 1906 säädetty valtiopäiväjärjestys.
"Venäjän lakia säätävä elin oli duuma. Se oli olemassa."
Sen keisari Nikolai II hajotti ennen vallasta luopumistaan. Duuma jopa tunnusti näin tapahtuneen kokoontuessaan.
"Pitäisi olla yleistietoa, että kahta osapuolta koskeva sopimus tarvitsee molempien suostumuksen."
18.7.1917 ei tehty mitään valtiosopimusta. Eduksunta sääti laillisessa menettelyssä uuden lain, joka koski valtiovallan jakoa Suomen suuriruhtinaskunnassa sen sisäisissä asioissa. Suomessa ei olisi voitu säätää lakia keisarin toimivaltaan aiemmin kuuluvista Venäjän ulkopoliittisista asioista eikä sotilashallntoon kuuluvista asioista, jotka olivat Venäjän keisarikunnalle kuuluvia valtaoikeuksia. Siksi valtalaissa ei säädetty näitä em. asioita koskevia säännöksiä.
Sen sijaan Suomen suuriruhtinaskunnassa kuuluvissa sisäisissä kysymyksissä eduskunta saattoi säätää lakeja. Tämänhän "väliaikainen hallituskin" myönsi manifestissaan 20.3.-17, jossa se totesi mitättömäksi Venäjän aiemmin tekemät venäläistämistoimia koskevat lait, joita suomalaiset olivat pitäneetkin laittomina valtiosäännön vastaisina (ks. edellä Hallitusmuoto ja VJ). Lisäksi manifestissa kehotettiin ryhtymään lainsäädäntötoimiin Suomen suuriruhtinaskunnassa vallitsevan valtiosäännön muuttamiseksi vallitsevaa tilannetta vastaamaan.
"Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille."
Venäjän armeija ei vastannut Suomen siäsisestä järjestyksestä ja turvalliseuudesta vaan Suomessa ollut venäläiset miliisi- ja poliisivoimat, jotka lakkautettiin. Niiden tilalle tulivat suomalaiset järjestyskaartit ja paikalliset poliisivoimat. Näiden asema oli kuitenkin heikko, koska niissä oli väkeä vähän eikä palkan maksukaan toiminut hyvin. Niinpä molemmat osapuolet perustivat omia kaartejaan järjestystä ylläpitämään; suojeluskunnat ja punakaarti.
Senaatin äänestys koski eduskunnan hajottamista koskevan manifestin julkaisemista. Sillä ei sinänsä ole merkitystä itse asiassa, eli oliko "väliaikaisella hallituksella" toimivaltaa antaa hajotusmääräystä. Ei ollut, kuten todettu.
"Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin"
Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille. Mutta oikeasti eduskunta hajoitettiin senaatin äänestyksellä eli laillisesti. Ja laillista hajotustahan seurasivat lailliset vaalit. - laitonta
laitonta kirjoitti:
"Yrität epätoivoisesti selittää, että kun joku rikkoo lakia, niin mitkään lait eivät ole voimassa ja kaikki rikkovat lakia yleisen anarkian vallitessa. Näinhän asia ei ole eikä ollut myöskään Suomessa 1917."
En ole epätoivoinen. Voin oikein hyvin! Käsityksesi, että lain rikkominen johtaisi siihen, että mitkään lait eivät ole voimassa, on myös väärä (ja ilmeisesti väärinkäsitys!). Suomen suuriruhtinaskunnassa oli voimassa paljon lakeja ja myös valtiosäännön tasolla olevat, 1772 säädetty Hallitusmuoto ja 1906 säädetty valtiopäiväjärjestys.
"Venäjän lakia säätävä elin oli duuma. Se oli olemassa."
Sen keisari Nikolai II hajotti ennen vallasta luopumistaan. Duuma jopa tunnusti näin tapahtuneen kokoontuessaan.
"Pitäisi olla yleistietoa, että kahta osapuolta koskeva sopimus tarvitsee molempien suostumuksen."
18.7.1917 ei tehty mitään valtiosopimusta. Eduksunta sääti laillisessa menettelyssä uuden lain, joka koski valtiovallan jakoa Suomen suuriruhtinaskunnassa sen sisäisissä asioissa. Suomessa ei olisi voitu säätää lakia keisarin toimivaltaan aiemmin kuuluvista Venäjän ulkopoliittisista asioista eikä sotilashallntoon kuuluvista asioista, jotka olivat Venäjän keisarikunnalle kuuluvia valtaoikeuksia. Siksi valtalaissa ei säädetty näitä em. asioita koskevia säännöksiä.
Sen sijaan Suomen suuriruhtinaskunnassa kuuluvissa sisäisissä kysymyksissä eduskunta saattoi säätää lakeja. Tämänhän "väliaikainen hallituskin" myönsi manifestissaan 20.3.-17, jossa se totesi mitättömäksi Venäjän aiemmin tekemät venäläistämistoimia koskevat lait, joita suomalaiset olivat pitäneetkin laittomina valtiosäännön vastaisina (ks. edellä Hallitusmuoto ja VJ). Lisäksi manifestissa kehotettiin ryhtymään lainsäädäntötoimiin Suomen suuriruhtinaskunnassa vallitsevan valtiosäännön muuttamiseksi vallitsevaa tilannetta vastaamaan.
"Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille."
Venäjän armeija ei vastannut Suomen siäsisestä järjestyksestä ja turvalliseuudesta vaan Suomessa ollut venäläiset miliisi- ja poliisivoimat, jotka lakkautettiin. Niiden tilalle tulivat suomalaiset järjestyskaartit ja paikalliset poliisivoimat. Näiden asema oli kuitenkin heikko, koska niissä oli väkeä vähän eikä palkan maksukaan toiminut hyvin. Niinpä molemmat osapuolet perustivat omia kaartejaan järjestystä ylläpitämään; suojeluskunnat ja punakaarti.
Senaatin äänestys koski eduskunnan hajottamista koskevan manifestin julkaisemista. Sillä ei sinänsä ole merkitystä itse asiassa, eli oliko "väliaikaisella hallituksella" toimivaltaa antaa hajotusmääräystä. Ei ollut, kuten todettu.
"Venäjän armeijan väkivallan voimalla syrjäytettiin"
Juuri tämähän ei ollut valtalainkaan mukaan laitonta, koska viimeinen sana turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta oli sen mukaan jätetty Venäjän asevoimille. Mutta oikeasti eduskunta hajoitettiin senaatin äänestyksellä eli laillisesti. Ja laillista hajotustahan seurasivat lailliset vaalit.Venäjän armeija oli maassa turvaamassa ulkoista turvallisuutta, kuten kuuluikin aina siihen asti, kun se vetäytyi maasta. Venäjä oli sodassa Saksan ja muiden akselivaltojen kanssa 1917.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Venäjän armeija oli maassa turvaamassa ulkoista turvallisuutta, kuten kuuluikin aina siihen asti, kun se vetäytyi maasta. Venäjä oli sodassa Saksan ja muiden akselivaltojen kanssa 1917.
Valtalaki: "Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa."
Eli ulkopolitiikka ja sotilasasiat jäivät Venäjän valtaan. Siis myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät sotilasasiat.
Suomen eduskunta saattoi säätää lakeja Suomen sisäisistä asioista, mutta ei yksipuolisesti Venäjän valtaoikeuksista. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Valtalaki: "Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa."
Eli ulkopolitiikka ja sotilasasiat jäivät Venäjän valtaan. Siis myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät sotilasasiat.
Suomen eduskunta saattoi säätää lakeja Suomen sisäisistä asioista, mutta ei yksipuolisesti Venäjän valtaoikeuksista."Siis myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät sotilasasiat." ???
Yleensä kyllä valtion sisäinen turvallisuus tarkoittaa poliisiasioita ja ulkoinen turvallisuus maanpuolustusta ulkoista vihollista vastaan (tuolloin Saksaa ja sen liittolaisia).
Jo ennen suojeluskuntia ja punakaarteja oli v 1902 perustettu Helsinkiin järjestyskaarteja, joissa oli jäseninä niin työläisiä kuin muidenkin yhteiskuntaryhmien edustajia. Nämä liittyivät kutsuntalakkoihin, jolloin kaartit turvasivat suomalaisia kansanjoukkoja venäläisiä santarmeja vastaan.
V 1905 Suomessa perustettiin myös Kansalliskaarti, joka oli enimmäkseen työläisistä koottu ja käytti punaista käsivarsinauhaa (ilman myöhempää poliittista merkitystä). Se hajosi myöhemmin ja rinnalle/sijaan tuli ylioppilaiden muodostama suojakaarti.
Suojeluskunnat perustettiin alun perin yleissuomalaisiksi kokoamaan jäsenistöä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Ainakin paikallisesti suojeluskunnissa oli loppukesällä ja alkusyksyllä 1917 mukana monia työväenluokkaan kuuluvia. Työläiset kuitenkin alkoivat varsin pian syksymmällä eroamaan näistä järjestyskaarteista. Ne käyttivät valkoista käsivarsinauhaa.
Suojeluskunnat itse katsoivat voivansa avustaa myös valtion ulkoisessa turvallisuudessa Suomen itsenäisen armeijan tukena 1918 eteenpäin.
Helsinkin perustettiin maaliskuussa 1917 oma miliisi suomalaisista venäläisen santarmiston hajaannuttua. Tämän asema ei ollut laillinen, vaan sen perustajina olivat kaupunginvaltuusto, maistraatti ja venäläisen sotaväen toimeenpaneva neuvosto. Se käytti punaista käsivarsinauhaa.
Senaattori Serlachius perusti ratsastavan poliisikolulun Saksanniemelle heinäkuussa 1917. Se olisi toiminut Järjestyslipuston nimellä (n. 200 miestä). Punakaarti hajotti Järjestyslipuston ja koulun myöhemmin syksyllä venäläisten sotilaiden avustamana. - alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
"Siis myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät sotilasasiat." ???
Yleensä kyllä valtion sisäinen turvallisuus tarkoittaa poliisiasioita ja ulkoinen turvallisuus maanpuolustusta ulkoista vihollista vastaan (tuolloin Saksaa ja sen liittolaisia).
Jo ennen suojeluskuntia ja punakaarteja oli v 1902 perustettu Helsinkiin järjestyskaarteja, joissa oli jäseninä niin työläisiä kuin muidenkin yhteiskuntaryhmien edustajia. Nämä liittyivät kutsuntalakkoihin, jolloin kaartit turvasivat suomalaisia kansanjoukkoja venäläisiä santarmeja vastaan.
V 1905 Suomessa perustettiin myös Kansalliskaarti, joka oli enimmäkseen työläisistä koottu ja käytti punaista käsivarsinauhaa (ilman myöhempää poliittista merkitystä). Se hajosi myöhemmin ja rinnalle/sijaan tuli ylioppilaiden muodostama suojakaarti.
Suojeluskunnat perustettiin alun perin yleissuomalaisiksi kokoamaan jäsenistöä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Ainakin paikallisesti suojeluskunnissa oli loppukesällä ja alkusyksyllä 1917 mukana monia työväenluokkaan kuuluvia. Työläiset kuitenkin alkoivat varsin pian syksymmällä eroamaan näistä järjestyskaarteista. Ne käyttivät valkoista käsivarsinauhaa.
Suojeluskunnat itse katsoivat voivansa avustaa myös valtion ulkoisessa turvallisuudessa Suomen itsenäisen armeijan tukena 1918 eteenpäin.
Helsinkin perustettiin maaliskuussa 1917 oma miliisi suomalaisista venäläisen santarmiston hajaannuttua. Tämän asema ei ollut laillinen, vaan sen perustajina olivat kaupunginvaltuusto, maistraatti ja venäläisen sotaväen toimeenpaneva neuvosto. Se käytti punaista käsivarsinauhaa.
Senaattori Serlachius perusti ratsastavan poliisikolulun Saksanniemelle heinäkuussa 1917. Se olisi toiminut Järjestyslipuston nimellä (n. 200 miestä). Punakaarti hajotti Järjestyslipuston ja koulun myöhemmin syksyllä venäläisten sotilaiden avustamana.Kuten itse huomautit, niin Venäjä oli sodassa vuonna 1917. Sodan aikana on tavallista, että asevoimat auttavat viranomaisia järjestyksenpidossa. Ja jos Venäjän turvallisuuden katsottiin vaativan esimerkiksi Heimolan talon sulkemista, niin se voitiin tehdä myös sotaväen tuella.
Mutta valtalakihan ei koskaan tullut voimaan, joten sillä ei ollut muuta merkitystä kuin se, että Venäjä toi Suomeen 30 000 sotilasta lisää ja määräsi uudet vaalit. - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Kuten itse huomautit, niin Venäjä oli sodassa vuonna 1917. Sodan aikana on tavallista, että asevoimat auttavat viranomaisia järjestyksenpidossa. Ja jos Venäjän turvallisuuden katsottiin vaativan esimerkiksi Heimolan talon sulkemista, niin se voitiin tehdä myös sotaväen tuella.
Mutta valtalakihan ei koskaan tullut voimaan, joten sillä ei ollut muuta merkitystä kuin se, että Venäjä toi Suomeen 30 000 sotilasta lisää ja määräsi uudet vaalit.Heimolan talolla Venäjän armeija ei kertonut kansanedustajille mitään turvallisuudesta syynä toimiinsa, vaan että kenraalikuvernöörin käskystä estää eduskunnan kokoontuminen. Käsky oli laiton.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Heimolan talolla Venäjän armeija ei kertonut kansanedustajille mitään turvallisuudesta syynä toimiinsa, vaan että kenraalikuvernöörin käskystä estää eduskunnan kokoontuminen. Käsky oli laiton.
Ei Venäjän armeijan tarvinnnut selittää, vaan vastata valtakunnan turvallisuudesta. Se ei ollut vastuussa tekemisistään Suomen eduskunnalle, myöskään valtalain mukaan (joka ei tullut koskaan voimaan).
- laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Ei Venäjän armeijan tarvinnnut selittää, vaan vastata valtakunnan turvallisuudesta. Se ei ollut vastuussa tekemisistään Suomen eduskunnalle, myöskään valtalain mukaan (joka ei tullut koskaan voimaan).
Armeijan ei tarvinnut selittää. Väkivallan voimalla toteuttivat laittoman hajotuskäskyn ja siten estivät laillisesti valitun eduskunnan kokoontumasta rauhanomaiseen istuntoon. Se oli valtiopetos.
- alaspunakaarti
laitonta kirjoitti:
Armeijan ei tarvinnut selittää. Väkivallan voimalla toteuttivat laittoman hajotuskäskyn ja siten estivät laillisesti valitun eduskunnan kokoontumasta rauhanomaiseen istuntoon. Se oli valtiopetos.
Laillisen hajotuksen jälkeen kansanedustajien on syytä keskittyä vaalityöhönsä, jos haluavat vielä tulla valituksi. Jos sen sijaan valittaa vain vaalien laittomuutta, niin saattaa tulla vaaleissa takkiin.
Jos valtalaki olisi tullut voimaan, niin se pitäisi löytyä Suomen asetuskokoelmasta. Kuinka mahtaa olla? - laitonta
alaspunakaarti kirjoitti:
Laillisen hajotuksen jälkeen kansanedustajien on syytä keskittyä vaalityöhönsä, jos haluavat vielä tulla valituksi. Jos sen sijaan valittaa vain vaalien laittomuutta, niin saattaa tulla vaaleissa takkiin.
Jos valtalaki olisi tullut voimaan, niin se pitäisi löytyä Suomen asetuskokoelmasta. Kuinka mahtaa olla?Huumorimiehiä olet näemmä. Oi, kun naurattaa *** nauraa kippurassa***
Oliskohan niin, että ne valkoiset, jotka tässä kohden syyllistyivät valtiopetokseen venäläisten kanssa, ovat jotenkin "unohtaneet" koko asian. Ja samalla ovat lisänneet sinne kokoelmaansa kaikenlaisia lakeja ja päätöksiä, jotka eivät ole laillisia. Siitähän tässä on ollut puhetta!
- SotaorvonPoika
Jottei totuus unohtuisi niin tämä Suomen työläisiä sekä köyhiä ja vähävaraisia hengestään vapauttanut sota jota jotkut kutsuvat myös nimeltä vapaussota, on Euroopan historiassa ainutlaatuinen sota siitä syystä että käytyjen sotatoimien jälkeen kuoli sodan jälkiseurauksena enemmän toiseksi osapuoleksi luokiteltuja ihmisiä kuin taistelujen aikana. Mitä mieltä te olette tästä inhottavasta faktasta, olen sillä pistänyt lukuisten "totuuttaan" ruikuttavan lahtariäpärien suuret suut tukkoon.
- alaspunakaarti
Lintuinfluenssa tuli koko voimallaan Suomeen vasta sodan jälkeen. Suomessa, samoin kuin koko Euroopassa, kuoli enemmän ihmisiä kyseisen taudin kuin sotatoimien seurauksena. Suomi ei siis ollut poikkeus tässäkään suhteessa.
- Valkosoturi
Punikki: "käytyjen sotatoimien jälkeen kuoli sodan jälkiseurauksena enemmän toiseksi osapuoleksi luokiteltuja ihmisiä kuin taistelujen aikana. "
Ihan hyvä. Kyseessä olivat nimittäin maan tuhoamiseen pyrkineet punikit.
Aina unohtuu, että heitä armahdettiin noin viisi kertaa enemmän.
Punikit ovat siitä katkeria vieläkin. - Anonyymi
Valkosoturi kirjoitti:
Punikki: "käytyjen sotatoimien jälkeen kuoli sodan jälkiseurauksena enemmän toiseksi osapuoleksi luokiteltuja ihmisiä kuin taistelujen aikana. "
Ihan hyvä. Kyseessä olivat nimittäin maan tuhoamiseen pyrkineet punikit.
Aina unohtuu, että heitä armahdettiin noin viisi kertaa enemmän.
Punikit ovat siitä katkeria vieläkin.Sinä et taida pitää näitä punikeiksi kutsumisia ihmisinä ollenkaan?
- Punikkeja-riepoo
vieläkin, kun heidän haaveilemaansa työväestön joukkomurhaa ei 1918 tapahtunut.
Asiaa yritetään nyt 100 vuotta jälkikäteen korjata esittämällä järjettömiä valeita tällä palstalla. - Punikit-alottivat
terrorin ja murhat jo keväällä 1917. Väkivalta kiihtyi syksyllä erityisesti suurlakon aikana, jolloin punikit ja venäläiset sotilaat murhasivat 34 viatonta ihmistä.
Taistelujen alkaessa punikkien tilillä oli noin 150 murhaa.- Anonyymi
On kyllä totta, että punaiset aloittivat murhat. Suinulankin verilöyly oli aivan tarpeeton ja älytön verilöyly, joka kohdistui vihattuihin "herraspentuihin". Vielä sodan lopullakin punaiset surmasivat mm. Kouvolassa/Korialla tehtaanherroja ja muita siviilejä. Mutta tämän saivat punaiset kalliisti maksaa. Niin kuin hyvin usein muulloinkin sen saivat maksaa sivulliset joiden niskaan syydettiin mielikuvituksellisia syytteitä murhista ja ryöstöistä. Valkoisten kosto oli hirveä! Mannerheiminkaan terrorin hillintäpuheita ei otettu kuuleviin korviinkaan sodan jälkeisinä viikkoina tässä puhdistusvimmassa. Olen kuullut ihmisiltä, että kun he veivät kukkasia 1920- ja vielä 1930- luvullakin punaisten teloituspaikoille, niin jo seuraavana yönä kukat olivat kadonneet. Asialla lienevät olleet ne "isänmaalliset" ainekset joiden suonissa virtasi yhä kuuma punikki iha eri - tai sitten jopa omatunto kolkutteli jossakin kaukana sielun sopukoissa...
- Mikähän-siinä-on
ettei punikeilla ole kykyä asioiden rehelliseen ja tasapuolisen käsittelyyn edes sata vuotta jälkikäteen?
Niin syvälle on propaganda ja valehtelu syöpynyt. - Taas-on-avattu
saitti, jossa esitetään valeita kansanmurhasta 1918.
Totuus on kuitenkin, että vielä 1918 armahdettiin 80 % kapinallisista.
Teloituksia oli kaikkiaan noin 8 000. Kyseessä olivat kapinaan tai muihin rikoksiin syyllistyneet.
Työväestöä oli noin 1,5 miljoonaa.
Mistään kansanmurhasta ei ollut kyse. Jo 1919 maaliskuun vaaleissa sdp oli suurin eduskuntapuolue. Sitä ennen he olivat 1918 joulukuussa voittaneet kuntavaalit. - Miten-voidaan
todistaa kansanmurha, kun kapinaan syylliset armahdettiin?
- Punikkien-toivo
pääsemisestä osaksi Neuvostoliittoa sammui uudelleen 1939 ja taas uudelleen 1944, Ja taas--- ?
- LueEnemmänPunikeistakin
"Punikkien kokonaistappioiksi muodostui kaikkiaan noin 27 000"
Tuosta kuolleiden määrästä suurin osa oli laittomia murhia ja teloituksia. Taisteluissa kuoli suoraan vain muutama tuhat,( arviolta n. 3000-4000). Loput oli taistelupaikoille lahdattuja antautuneita ja haavoittuneita.
Seuraavana tuli nälkäkuolemat ja taudit vain muutaman kuukauden vankeusaikana. Kansainvälisen kohun takia syksyyn 1918 mennessä suurin osa hengissä säilyneistä jouduttiin vapauttamaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punakaartin_sota
>Punakaartin sota on kaksiosainen Suomen sisällissodan aikaisia punaisten sotatoimia käsittelevä Jussi T. Lappalaisen kirjoittama teossarja, joka ilmestyi vuonna 1981. Kyseessä on ensimmäinen tieteellisesti laadittu kokonaisesitys punaisen Suomen sodankäynnistä. Teoksen kustansi opetusministeriön alainen punakaartin historiakomitea, joka perustettiin kesäkuussa 1967. Punakaartin sotahistoria annettiin Jussi T. Lappalaisen kirjoitettavaksi, ja lisäksi historiakomitea julkaisi kolme muuta projektin tuloksena syntynyttä tutkimusta vuosina 1982–1986.
Suomen tietokirjailijat ry valitsi Punakaartin sodan vuonna 2014 julkaisemansa 100 merkittävän suomalaisen tietokirjan listalle.
Vaikka Punakaartin sotaa pidetään laadukkaana ja ainutlaatuisena tutkimuksena sai se osakseen myös rankaa kritiikkiä vuonna 1993 ilmestyneessä professori Heikki Ylikankaan teoksessa Tie Tampereelle. Hänen mukaansa Lappalaisen historiankirjoitus tarjoaa siloitellun kuvan sodasta ja pimittää kaikki valkoisten heti taisteluiden jälkeen tekemät antautuneiden punaisten teloitukset. Ylikangas pitää tätä tarkoituksellisena pimityksenä. Hän kritisoi myös sitä, ettei kirjassa oteta kantaa vanhaan kiistaan sodan nimestä. Lappalaisen teoksessa ei kertaakaan mainita sodan nimeä.<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_Tampereelle
>Tie Tampereelle – dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa 1918 on vuonna 1993 ilmestynyt professori Heikki Ylikankaan kirja, joka käsittelee Suomen sisällissodan aikana käytyä Tampereen taistelua. Teos on yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä sisällissodan tutkimuksista, joka käynnisti myös kokonaan uuden tutkimusalan sisällissodan käsittelyssä. Ylikankaan esittämät tulkinnat herättivät kiivasta keskustelua etenkin Ylikankaan synnyinmaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla, mutta teos toimi myös tiennäyttäjänä nuoremman polven historioitsijoille 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Vuonna 1994 Ylikangas sai kirjasta Tieto-Finlandia-palkinnon.<
Vuoden 1918 sotakirjallisuutta punaisten puolelta nähtynä:
Kärsimysten teiltä: Kymmenvuotismuistoja
Kustantaja Osakeyhtiö Hämeen Kansa, Hämeenlinna 1928
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144335
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144335/Kärsimysten teiltä.232849.pdf?sequence=1
Edellinen linkki toimivana
https://tinyurl.com/yc5c4nye
Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta
Julkaisuvuosi 1924
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153362
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153362/Kuoleman_kentiltä.Muistojulkaisu_vuoden_1918_ajoilta..pdf?sequence=1
Suomen luokkasota : historiaa ja muistelmia
toim, Halonen, A 1928
Tyomies Society print
https://archive.org/stream/suomenluokkasota00halo/suomenluokkasota00halo_djvu.txt
https://ia800500.us.archive.org/9/items/suomenluokkasota00halo/suomenluokkasota00halo.pdf- Anonyymi
Eipä ihmetytä, että Ylikankaan teos herätti kiukkua juuri Etelä-Pohjanmaalla. Siellähän tämä vapaussodan glorifiointi elää yhä voimakkaimmin. Lapuanliikehän julisti vievänsä vapaussodassa kesken jääneen työn loppuun - mitähän sekin tarkoitti? Kyseinen liike hän hyökkäsi lopulta "vaaleanpunaisten" sosdemien ja liberaalien oikeistolaistenkin kimppuun. Ukko-Pekka Svinhufvudistakin tuli "Akka-Pekka", kun hän käski Mäntsälän kapinalliset kotiinsa. Vasemmistolaiset saivat surkeasta vallankumoustuhertelustaan vuosien kuritushuonetuomioita, mutta esim. Kosola taisi istua kapinanjohtajanakin vain parisen vuotta ja hänestä tehtiin IKL:n puheenjohtaja ja "marttyyri". Pulloon ja sokeritautiin vain kaatui tämänkin vapaussoturin elämä. Vihtori oma poika muuten syyllistyi tappoon muilutuksen yhteydessä ja totesi oikeudessa olleensa mahdollisesti syyllinen, muttei känninsä takia muistanut tapauksesta mitään. Viinan voimalla tehtiin teloituksia ja sittemmin muilutuksia - sekö oli urhoollista ja isänmaallista?
- LakiSamaTuomiotEi
Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.
Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
Väinö Tanner teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20
1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...
Amnestialaki s. 83
Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."
Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos - ArmoaEiSiperiaan
Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...
Ahvenanmaan kapinalliset pääsivät kuin koirat veräjästä, mutta tuota samaa armahdusta saivat suomalaiset odottaa aina vuoteen 1927 saakka. Rikosnimikekin taisi olla aivan sama eli valtiopetos.
Ahvenanmaalaiset suunnitteli ja toteutti valtiopetosta toimiessaan Ahvenanmaan liittämiseksi Ruotsiin. Ruotsihan miehittikin keväällä 1918 Ahvenanmaan, mutta apuun kutsutut saksalaiset antoivat svenssoneille lähdöt saarilta!
"Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."
Veljenpoika: Vahingollisia ruotsalaisia
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0039-5552. 1948 : 39, s. 8
http://www.doria.fi/handle/10024/10283
"Ruotsinkielistemme pyrkimykset kohdistuivat tuolloin kahdelle taholle: toisaalla olivat ahvenanmaalaiset, jotka halusivat kokonaan eroon vastaikään itsenäistyneestä ja kansalaissodan haavoittamasta maasta; toisaalla muut ruotsinkielisemme, jotka eivät niinkään suopein silmin katselleet Ahvenanmaan separatistien hankkeita, koska heidän eroamisensa olisi heikentänyt ruotsalaisuuden kokonaisvaikutusta Suomessa.
Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin."- Typeriä-valeita
Ahvenanmaalaisilla on oikeus haaveilla itsenäisyydestä tai liittymisestä Ruotsiin. He ovat ruotsalaisia perimältään, kieleltään ja kulttuuriltaan.
Jo she rikkovat lakia, siitä rangaistaan.
Toisin kuin punikit a-maalaiset eivät ole syyllistyneet murhiin, ryöstöihin ja aseelliseen kapinaan.
- sekään.ei.onnistunut
Eivät ole syyllistyneet mihinkään. Eivät edes Suomen puolustamiseen toisessa maailmansodassa. Eivät ole syyllistyneet asevelvollisuuteen koska ovat keplotelleet siitäkin pois. Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu alue. Vain sodan aikana siellä on sotaväkeä mutta ne eivät tietenkään ole omasta maakunnasta. Yrittivät liittyä Ruotsiin 1918 kun Suomen valtio oli heikossa tilassa.
- Lykkäät-pötyä
Ahvenanmaalaiset olivat sodan aikana asevelvollisia. Varsin moni palveli vapaaehtoisena Suomen asevoimissa.
Pääosa a-maalaisia toimi Ålands Hemvärnissä, joka oli osa sk-järjestöä.
- Pian-alkaa
vuoden 1918 satavuotismuistelo.
Saapa nähdä, onko punikeilla mitään kanttia muistella omia syntejään vuodelta 1918 ja sen jälkeen?
Listaa kyllä riittää, mutta rehellisyys ei taida olla muotia vieläkään?- perkeleenäpärät
Noin kuukausi aikaa. Alkoi sosialidemokraatit tappotalkoisiin.
- Sahaseisoi
Käytännössä armahdus tuli vain suhteilla.
- Armahdukset-perustuivat
lähinnä rangaistusten pituuksiin. Eli lyhyen tuomion saaneet armahdettiin ensin, koska he olivat syyllistyneet lievempiin rikoksiin. Rankimman tuomion saaneet armahti sosdem hallitus vasta 1927.
Joissain tapauksissa armahdettiin kyllä henkilöitä tai ryhmiä eri anomuksen perusteella. - Eikuk
Kuka tätä armahdusta haki, luulet varmaan, että vanki itse piikkilangan takaa, kyllä se oli viety sinne ukkopekan tapettavaksi.
- Valehtelet-taas
Punavangit olivat syyllistyneet aseelliseen kapinaan ja paljoon muuhunkin. Heidät tuomittiin valtionrikosoikeuksissa pääasiassa alle kolmen vuoden vankeusrangaistuksiin..
Hallitus laati armahduslait ja eduskunta hyväksyi ne. - Ehtoollista
Ehdonalaista vain
- alaspunakaarti
Ehtoollista kirjoitti:
Ehdonalaista vain
Armahtaa voidaan joko kokonaan tai ehdonalaiseen vapauteen.
- lepäärauhassa
Olisi se kyllä hienoea, että ensi vuonna palattaisiin 100 vuotta sitten tapahtuneisiin murhiin.
Henkilölistat kaikista niin punaisista kuin valkoisista:
Antti isotalo, valkoinen, murhasi 10 naapuriaan teloittamalla läheisellä pellolla, ei syytettä
Pekka Pehkonen, punainen, murhasi kännipäissään ohikulkeven kauppiaan, vangittiin ja kuoli nälkään
Jaana Ala-Suutari, punainen, syytön, vangittiin ja kuoli lavantautiin
jne.- alaspunakaarti
"Antti isotalo, valkoinen, murhasi 10 naapuriaan teloittamalla läheisellä pellolla"
Milloin tämä tarkalleen ottaen tapahtui ja keitä olivat teloitetut "naapurit"? Jääkäriluutnantti Isotalo kun sattui asumaan melkoisen vitivalkoisella seudulla. Sotasurmat-projektin mukaan Alahärmässä ei murhattu ketään vuoden 1918 sodan yhteydessä.
- eijaksaymmärtää
Voi voi niitä kusipäisiä, täysin aivohapatettuja punikkeja, demareita, kun ei vaan pysty totuutta myöntämään. Onko teillä mitään päässä? Joku helvetin katkeruus on mutta miksi, olisiko NL ollut parempi? Taikka täysi suomen kansan hävitys?
- Punikin-on
ylivoimaista myöntää vuoden 1918 epäonnistumista samoin kuin Suomen säilymistä itsenäisenä viime sodissa.
Yhtä lailla riepoo nykyinen länsisuuntaus ja hyvinvointi.
- Punikit-eivät
koskaan pysty tunnustamaan omia murhatekojaan, eikä myöntämään yli 60 000:n punikin armahdusta.
Vielä vähemmän myöntämään yrityksiään liittää Suomi Neuvostoliittoon.- ei.onnistuneet
Sisällissodan punaisilla ei ollut mitään suunnitelmia liittää Suomea Neuvostoliittoon. Sellaista valtiota ei edes ollut ennen vuotta 1921. Sen sijaan valkoiset valitsivat Suomelle saksalaisen kuninkaan ja tekivät sopimukset joilla Suomesta olisi tullut Saksan määräysvallassa oleva vasallivaltio. Sattuma pelasti Suomen koska Saksa hävisi I maailmansodan ja sopimukset raukesivat.
- Lykkäät-pötyä
"Sisällissodan punaisilla ei ollut mitään suunnitelmia liittää Suomea Neuvostoliittoon."
Mikä olisi ollut vaihtoehto? Punikkihallitusta ei kukaan muu tunnustanut.
" Sellaista valtiota ei edes ollut ennen vuotta 1921."
Toukokuussa 1918 nimettiin naapurimme Neuvosto-Venäjäksi. Sieltä annettiin kovasti tukea SKP:n puuhaamalle uudelle punakapinalle.
Keväällä 1919 bolsevikit hyväksyivät uuden kansallisuusohjelman, jonka perusteella Venäjästä eronneita alueita alettiin Puna-armeijan voimin palauttaa takaisin emämaan yhteyteen.
Suomi. Puola ja Baltia välttyivät turvauduttuaan ajoissa länsimaihin.
NL lietsoi maailmanavallankumousta vuoteen 1927.
Punikeilta puuttuvat aina alkeistiedotkin. - kaikkeasitäkuulee
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
"Sisällissodan punaisilla ei ollut mitään suunnitelmia liittää Suomea Neuvostoliittoon."
Mikä olisi ollut vaihtoehto? Punikkihallitusta ei kukaan muu tunnustanut.
" Sellaista valtiota ei edes ollut ennen vuotta 1921."
Toukokuussa 1918 nimettiin naapurimme Neuvosto-Venäjäksi. Sieltä annettiin kovasti tukea SKP:n puuhaamalle uudelle punakapinalle.
Keväällä 1919 bolsevikit hyväksyivät uuden kansallisuusohjelman, jonka perusteella Venäjästä eronneita alueita alettiin Puna-armeijan voimin palauttaa takaisin emämaan yhteyteen.
Suomi. Puola ja Baltia välttyivät turvauduttuaan ajoissa länsimaihin.
NL lietsoi maailmanavallankumousta vuoteen 1927.
Punikeilta puuttuvat aina alkeistiedotkin.Virossa ei turvauduttu länsimaihin, vaan juuri ennen saksalaisten tuloa Tallinnaan Viron väliaikainen hallitus julisti Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Konstantin Päts muodosti uuden väliaikaisen hallituksen, mutta saksalaiset joukot miehittivät Tallinnan seuraavana päivänä. Viro asetettiin suoraan Saksan sotilashallinnon alaisuuteen. Saksa ei tunnustanut sen enempää Viron, Liettuan kuin Latviankaan itsenäisyyttä, vaan piti Baltiaa miehitysvallan alaisuudessa.
- KuuleSittenTämä
Viroon tekivät Venäjän bolsevikit retkiä tarkoituksenaan luoda punainen Viro.
Suomalaiset vapaaehtoiset puolestaan riensivät auttamaan Viroa selviämään itsenäisenä!
Tästä kaikesta saa oikean kuvan virolaiset elokuvasta "Nimet marmoritaulussa"!
- TymätjaHullutpalsta
Tykistötulikin on ollut niin tarkaa ja armotonta.
https://im.mtv.fi/image/6719086/landscape16_9/1024/576/80a5ca340dca243c086590c57a16f819/eI/sisallisota.jpg - hullut.punikit
Valkoisia ei olisi armahdettu, ryssä olis tapattanut kaikki kiinni saadut.
- mutta.Saksa.hävisi.sodan
Jos Suomi olisi jäänyt Saksan vasalliksi niinkuin valkoiset olivat sopineet niin suomalaiset olisi viety Saksan hiilikaivoksille pakkotyöhön ruokapalkalla.
- UhkapelurinaKuoli
Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918
Osmo Pekonen
Kotimaa 26.5.2008 10:38
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hjalmar-linder-ihmisyyden-aani-kevaalla-1918/
Toukokuun 28. päivänä 1918 ilmestyi Hufvudstadsbladetissa historiallinen yleisönosastokirjoitus otsikolla ”Jo riittää verilöyly!”. Kansalaissota oli päättynyt ja elämä alkanut etsiytyä takaisin normaaleihin uomiinsa. Punavankileirien ympärillä vallitsi kuitenkin pahaenteinen hiljaisuus. Sen rikkoi mielipidekirjoituksellaan kamariherra Hjalmar Linder, Mustion kartanon isäntä Karjaalta, kirjoittaa historioitsija Osmo Pekonen.
”Se mitä maassa tapahtuu, on hirvittävää. Ylipäällikön kiellosta huolimatta teloitukset jatkuvat taukoamatta. Punaista hulluutta on tosiasiallisesti seurannut valkoinen terrori”, Linder julisti. Kartanonherra Linder oli Suomen rikkain mies, 50 000 hehtaarin maanomistaja ja ennen sotaa yli 5 000 ihmisen työnantaja. Tällainen pohatta olisi todennäköisesti ammuttu kuten Alfred Kordelin, ellei hän Mannerheimin neuvosta olisi paennut sodan ajaksi Ruotsiin.
Ulkomailta palattuaan Linder näki Suomessa vallitsevan luokkavihan ulkopuolisen silmin. Useita hänen entisten työmiestensä vaimoja tuli hädissään pyytämään kartanosta apua saadakseen miehensä pois vankileireiltä. Linder teki omia tutkimuksiaan ja totesi olosuhteet leireillä kammottaviksi: ”Vankileireillä kuolee vankeja kuin kärpäsiä. Pietarsaaren leirillä on toukokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana kuollut 21 vankia tauteihin ja 26 nälkään. Suomenlinnassa ovat vankien olosuhteet sietämättömät. Ja samaan aikaan yläluokka kulkee ohi olkapäitään kohauttaen: antaa heidän kuolla, he ovat ansainneet sen, tartunta on kitkettävä juurineen.”
Linder varoitti, että tästä syntyy viha, joka ei sammu sukupolvienkaan aikana. Hän vetosi maamme sivistyneistöön, jotta se ajattelisi yhteisen isänmaan tulevaisuutta hetkellistä kostonhalua pitemmälle. Linder näki, että piikkilankojen takana oli kehkeytymässä oikea ”kansankatastrofi”. Hän oli saanut selville vankien kokonaismääränkin: 70-80 000 ihmistä.
Lehdistö petti tehtävänsä
Linder halusi myös varoittaa valkoisen vallankaappauksen vaarasta. Hän nimitti kuninkaanvaaliin valmistautuvaa tynkäeduskuntaa ”hokkuspokkus-politiikan” näyttämöksi, poliittiseksi ilveilyksi, jota jälkimaailma ei tulisi antamaan anteeksi. Hän vaati sosiaalidemokraattien pikaista paluuta politiikkaan.
On ihme, että porvarillinen Hufvudstadsbladet ylipäänsä julkaisi Linderin kirjoituksen.
Maassa ei ollut täyttä lehdistönvapautta. Keväällä ja kesällä 1918 suomalainen sanomalehdistö itse asiassa petti tehtävänsä ja tuli osasyylliseksi maamme historian pahimmasta ihmisoikeuksien rikkomukseen, kun se vaikeni tai suorastaan valehteli vankileirien todellisuudesta.
Hbl:n toimitus vastasi Linderille pitävänsä hänen tietojaan perättöminä. Tosiasiassa vangit eivät kuole nälkään, lehti vakuutti lukijoilleen, vaan huhut Suomenlinnassa muka vallitsevasta kurjuudesta ovat suuresti liioiteltuja. ”Sellaisia kohtaan, jotka ovat syyllistyneet punabandiittien eläimellisiin väkivallantekoihin, ei tarvitse osoittaa mitään armeliaisuutta”, lehti julisti. ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
Utopistin traaginen loppu
Kamariherra Linder meni kirjoituksessaan niin pitkälle, että ehdotti päivärahan maksamista vangituille punakaartilaisille. Vankileiriltä vapautuessaan kunkin heistä tulisi saada nostaa säästökassasta täysi korvaus ansionmenetyksestään, kamariherra järkeili.
Ei ihme, että omia haavojaan vielä nuoleva valkoinen Suomi raivostui moisesta ehdotuksesta, joka tehtiin vain kaksitoista päivää Mannerheimin voitonparaatin jälkeen.
Suomen rikkainta miestä kohtaan tunnettiin kaunaa valkoisessakin leirissä. Olihan mokoma pohatta piileskellyt Ruotsissa sillä aikaa, kun toiset vuodattivat vertaan hänen maidensa ja mantujensa edestä. Kaiken lisäksi hän oli niitä keinottelijoita, jotka olivat hyötyneet sota-ajan suhdanteista taloudellisesti. Ja nyt hänellä oli otsaa tulla jakelemaan hyviä neuvoja.
Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Linderin entinen lanko, sillä Linder oli ollut eroon päättyneessä avioliitossa vapaaherratar Sophie Mannerheimin kanssa. Yliampuvalla kirjoituksellaan Linder saattoi heikentää Mannerheiminkin poliittista asemaa. Kartanonherra leimattiin ”patkuliksi” eli punikkien myötäilijäksi.
Hjalmar Linderin ehdotus punakaartilaisten päivärahasta jäänee aikakirjoihin Suomen historian utopistisimpana yleisönosastokirjoituksena. Vasta vuonna 1973 oltiin niin pitkällä kansalaissodan haavojen sitomisessa, että korvauksia vuonna 1918 vangituiksi joutuneille – sekä punaisille että valkoisille – alettiin maksaa valtioneuvoston päätöksellä.
Linderin asema kävi niin tukalaksi, että hänen oli käytännössä lähdettävä maanpakoon, ensin Ruotsiin ja sitten Ranskaan. - LoppuosaJutusta
Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918
Osmo Pekonen
Kotimaa 26.5.2008 10:38
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hjalmar-linder-ihmisyyden-aani-kevaalla-1918/
Linderin asema kävi niin tukalaksi, että hänen oli käytännössä lähdettävä maanpakoon, ensin Ruotsiin ja sitten Ranskaan. Hänen elämänsä päättyi oman käden kautta Marseillessa 4. kesäkuuta 1921.
Jälkimaailma voi muistaa Hjalmar Linderin miehenä, jolla oli omatunto. Vihan keskellä hän kohotti yksinäisen ihmisyyden äänen.
Teksti Osmo Pekonen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.
(STT)
Aiheesta lisää
Tie Tampereelta (pdf; 48/2007)
https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/tietampereelta.pdf
Kolmen suvun edustajat puhuvat kansalaissodasta. - LoppuosaJutusta
Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918
Osmo Pekonen
Kotimaa 26.5.2008 10:38
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hjalmar-linder-ihmisyyden-aani-kevaalla-1918/
Linderin asema kävi niin tukalaksi, että hänen oli käytännössä lähdettävä maanpakoon, ensin Ruotsiin ja sitten Ranskaan. Hänen elämänsä päättyi oman käden kautta Marseillessa 4. kesäkuuta 1921.
Jälkimaailma voi muistaa Hjalmar Linderin miehenä, jolla oli omatunto. Vihan keskellä hän kohotti yksinäisen ihmisyyden äänen.
Teksti Osmo Pekonen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.
(STT)
Aiheesta lisää
Tie Tampereelta (pdf; 48/2007)
https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/tietampereelta.pdf
Kolmen suvun edustajat puhuvat kansalaissodasta. - papinsaatanat
On se saatanan häpeä kun papit päästettiin jälkikäteen rienaamaan punaisten joukkohaudoille. Eipä 1918 papit olleet hokkus-pokkus -lukujaan lukemassa kun Hennalassa konekiväärillä ammuttiin satoja naisia kuopan reunalle! Ei näkynyt pappeja kun Suomenlinnassa tai Tammisaaressa tapetiin nälkään tuhansia IHMISIÄ ja kun Tammisaaressa ammuttiin sadoittain IHMISIÄ tiiliseinää vasten. Tuo seinä oli niin täynnä luodinjälkiä, että se rapattiin piiloon katseilta!
- Punikkipirut
julistivat uskonnon vastaisuutta, tuhosivat kirkkoja ja tappoivat pappeja omiensakin kauhuksi.
Ja vieläkin kiroavat pappeja, jotka olivat valmiita jakaman sanan lohtua myös niille punaisille, jotka sitä kaipasivat. - 1918jäljillä
"On se saatanan häpeä kun papit päästettiin jälkikäteen rienaamaan punaisten joukkohaudoille. "
Olen kirkkoon kuulumaton ateisti, mutta kerron mielelläni toisenkin puolen totuutta.
Santahaminassa kuolleiden joukkohautaan haudattujen nimet ja jopa sijainti rivihaudassa on aika hyvin paikannettavissa, koska vankileirin pastori Johannes Kunila piti kuolleista kirjaa ja merkitsi päivittäin ylös hautojen sijainnin. Papilliseen tehtävään kuuluvat ruumiin siunaukset hän hoiti asianmukaisesti.
Sture Lindholmin tuore "Vankileirihelvetti Dragsvik" kertoo, että myös Tammisaaren vankileirin pappi kävi päivittäin tai lähes päivittäin suorittamassa papilliset velvollisuutensa ja siunaamassa joukkohaudan vainajat. Kirjanpitoa vainajista ei pidetty yhtä hyvin kuin Kunila teki, mutta välskärivanki Pekka Railo piti kuolleista luetteloa, jotta edes pysyttiin kärryillä kuolleiden henkilöllisyydestä ja määrästä.
"Eipä 1918 papit olleet hokkus-pokkus -lukujaan lukemassa kun Hennalassa konekiväärillä ammuttiin satoja naisia kuopan reunalle!"
Tuohon tilanteeseen ei teloittajat tainneet keksiä pappia kutsua. Eikä tainnut niin perverssiä pappia löytyäkään, joka olisi tunkenut tapahtumaan edes todistajaksi. Papin läsnäolo olisi ehkä voinut estää roimimpia kenttätuomioita?
"Ei näkynyt pappeja kun Suomenlinnassa tai Tammisaaressa tapetiin nälkään tuhansia IHMISIÄ."
Viittaan edelliseen. Pappeja paikalla oli. Olisipa ollut myös leipää ja peseytymismahdolisuuksia, niin olisi ollut papeillakin vähemmän hautaan siunattavia ja enemmän elossa olevia seurakuntalaisia 1918 jälkeen.
"Tammisaaressa ammuttiin sadoittain IHMISIÄ tiiliseinää vasten. "
Ei todellakaan "sadoittain". Sture Lindholm löysi tiedot 13 Tammisaaressa paikan päällä teloitetusta. Yli puolet lukeutui ensimmäisten viikkojen aikana karkaamisat yrittäneisiin, joista haluttiin tehdä varoittava esimerkki. Muutama tapaus meni virkaintoisen vartijan liipasinherkkyyden piikkiin. Rapattu seinä on kyllä olemassa, Lindholm jopa esitteli sen tv-dokkarissa. Seinää on ilmeisesti myös käytetty kuvattuun tarkoitukseen. Ampumisia siis oli vähän, mutta valtiorikostuomioistuimet Tammisaaren kaupungissa kyllä langettivat kymmeniä kuolemantuomioita, mutta niiden toimeenpano oli siirretty Suomenlinnaan. Näin kävi mm. Tammisaaressa vangittuna olleelle toimittaja Gunnar Mörnille. Tuomio annettiin Tammisaaressa, teloitus tapahtui Suomenlinnassa.
- KaikenLaistaSontaa
Näkemys on nyt taas sitä lahtarien maineen pesuyrityksiä, vankeja oli pakko armahtaa tai muuten ne olisi kuolleet nälkään ja tauteihin leireillä. Lahtarit tarvitsi sitten armahdettuja ja heidän jälkeläisiään Suur-Suomen rakentamiseen talvi-ja jatkosodissa. Lisäksi kuolleiden määriä taas vähätellään, heitä oli 37000 ja lisäksi muut metsiin teloitetut. Lahtarithan alun perin olivat miehittämässä Suomea saksalaisille, se siitä vapaudesta. Lahtarien käsistä viattomien veri ei puhdistu millään pesulla ja hyvä niin.
- plörps_plurts
Melkein puoli vuotta Naakka mietti, ja mietti, ja mietti. Ja kaikkien yllätykseksi tulos olis samaa sontaa :)
- RumminJussinvapautta
Ei tuo vissiin erityisen salattua ollut, kuinka Rummin Jussi ja Saaren jallu ja Sippolan Veikko myös armahdettiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_From
Vaikka ajan oikeistolehdistökään ei näiden herrojen toimia kovin äänekkäästi lähtenyt puolustelemaan...
Oli helppoa myöntää muutaman hullun yksilön ylilyönti, kuin tunnustaa, että koko hommassa huseerasi taitamattomia amatöörejä, joille oikeusvaltion käsite oli alusta alkaen vierasta. - Anonyymi
Olihan se valkohallinnolta jaloa kun kaikkia tutkintavankeja ei sentäs tapettu. Uskomaton armeliaisuuskohtaus.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904272
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?372495Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1042426Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1062201Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281927- 321925
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91597- 291578
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1891575- 771366