Kun toinen on peeaaa mitä ongelmia tulee?

Lyd1a

Jos olet itse varakkaampi kuin kumppanisi niin onko ollut minkälaisia ongelmia?

Olen itse huomattavasti varakkaampi kuin avomieheni. Hän ei tee säännöllisä töitä eikä edes hae niitä, mutta on alkanut marista että kun pitäis olla sitä ja sitä ja että mun pitäis tehdä kalliita hankintoja meille.

Hän haluaisi tuhansien eurojen kaöusteet ja suihkut kylppäriin. Kuten uusi kallis suihkusysteemi kylppäriin ja ostaa uusia huonekaluja yms ja itse se ei viitti ostaa mitään vaikka käytettynäkin sais, niin mua alkaa jurppii..Haluaako hän elää siivellä?.ps asunto on nimissäni ja mies säästää myös vuokrassa.

Onko samanlaisia kokemuksia?

95

1836

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oletarkkana

      On. Pidä pussinsuu soukalla muuten sulla ei kohta ole rahaa. Kynnys haluta ja pyytää lisää helpottuu joka kerran jälkeen ja kohta huomaat ett kaikki on yhteistä.
      Minulla oli mies joka deittailuvaiheessa ei maksanut koskaan mitään. Valitti matkakustannuksistakin. Ei osallistunut koskaan ruokien hankintaan tms. Oli eksällensäkin velkaa. Ei kovin hyvä juttu kun itse olin velaton ja kivasti toimeentuleva. Ja on mulla kokemusta ed eksän velkojen maksusta. Se vaan sieppaa kun ei ole itse niitä tehnyt. No onneksi se päättyi kun erehdyin kommentoimaan toisesta asiasta mikä meni nahan alle.

      • sosionomi_n

        Hei

        Olen sosionomi ja toimin KELA:n hyvinvointipalvelujen parissa.
        Olen mukana moniammatillisessa työryhmässä jossa edistetään vähäosaisten hyvinvointia. Palkkani tällä hetkellä 4200 eur/kk.

        Mieheni on opetusalalla (vakivirka) ja hän on erikoistunut vammais-pedagogiikkaan. Hänen palkkansa on 5200 eur/kk, eli perheemme tulot on selvästi enemmän kuin suurimmalla osalla. Meidän perheemme kuuluu sosiaalisessa "arvojärjestyksessä" ylempään luokkaan ja meillä on arvokas auto sekä laadukas ok-talo. Me tykkäämme matkustella, esimerkiksi Seychellit ja Thaimaan Krabi ovat meille tuttuja. Koska mieheni on opettaja on luonnollista että käytämme paljon aikaa lomien suunnitteluun, ja varmistamme lomakohteiden hyvän sijainnin ja asumisen laadun. Tämänkaltaiseen elämään ei kaikilla muilla ole varaa...

        Nautimme mieheni kanssa suunnattomasti siitä kun voimme ajaa parammalle autolla. Usein seuraammekin hieman huvittuneena ns alempitasoisten ihmisten arkielämää. Mielestäni on huvittavaa seurata kun työttömät, tukityöllistetyt ja muut köyhät jonottavat Lidliin saadakseen jonkun keksipaketin 20 centin alennuksella. Mutta elämä on!

      • justjooniiku
        sosionomi_n kirjoitti:

        Hei

        Olen sosionomi ja toimin KELA:n hyvinvointipalvelujen parissa.
        Olen mukana moniammatillisessa työryhmässä jossa edistetään vähäosaisten hyvinvointia. Palkkani tällä hetkellä 4200 eur/kk.

        Mieheni on opetusalalla (vakivirka) ja hän on erikoistunut vammais-pedagogiikkaan. Hänen palkkansa on 5200 eur/kk, eli perheemme tulot on selvästi enemmän kuin suurimmalla osalla. Meidän perheemme kuuluu sosiaalisessa "arvojärjestyksessä" ylempään luokkaan ja meillä on arvokas auto sekä laadukas ok-talo. Me tykkäämme matkustella, esimerkiksi Seychellit ja Thaimaan Krabi ovat meille tuttuja. Koska mieheni on opettaja on luonnollista että käytämme paljon aikaa lomien suunnitteluun, ja varmistamme lomakohteiden hyvän sijainnin ja asumisen laadun. Tämänkaltaiseen elämään ei kaikilla muilla ole varaa...

        Nautimme mieheni kanssa suunnattomasti siitä kun voimme ajaa parammalle autolla. Usein seuraammekin hieman huvittuneena ns alempitasoisten ihmisten arkielämää. Mielestäni on huvittavaa seurata kun työttömät, tukityöllistetyt ja muut köyhät jonottavat Lidliin saadakseen jonkun keksipaketin 20 centin alennuksella. Mutta elämä on!

        Tämän kommentin olet kyllä kirjoittanut ihan provokatoorisesti, sait ainakin minut nauramaan sisäänpäin. Nuo ammatitkin olit valinnut ihan viimeisen päälle, ja tulotkin arvioinut hieman yläkanttiin.

        Hyvä yritys :-)

      • sosionomi_n

        Taidat olla joku pienipalkkainen tohelo joka ei ymmärrä mitä tulot voivat olla niiden kohdalla jokta ovat edenneet työurallaan...

        Mutta varmaan kaikki kirjoitukset ovat mielestäsi provoja, koska et ole tutustunut rikkaiden elämään. siispä jätän sinut rauhaasi, mutta voin moikata jos jokus vaikka liikennevaloissa nähdään :)

      • HautausTST

        Itse pidän haustaus-toimistoa, ja vaikka minulla menee nyt "hyvin" (3000 eur/kk) niin enpä silti nostaisi palkkaa noin keskeiseksi asiaksi. Me viihdymme vaimoni kanssa mökillä, ja se riittää meille. Ei tulisi mieleenkään hienostella autolla, vaatteilla, jne. Hienostelun tarvetta on eniten juuri köyhillä, koska he eivät saa sitä tehdä

      • justjooniiku
        sosionomi_n kirjoitti:

        Taidat olla joku pienipalkkainen tohelo joka ei ymmärrä mitä tulot voivat olla niiden kohdalla jokta ovat edenneet työurallaan...

        Mutta varmaan kaikki kirjoitukset ovat mielestäsi provoja, koska et ole tutustunut rikkaiden elämään. siispä jätän sinut rauhaasi, mutta voin moikata jos jokus vaikka liikennevaloissa nähdään :)

        Pankinjohtajana minulla on aika hyvä käsitys siitä, mikä on minkin ammattiryhmän yleinen palkkataso. Minua et onnistu vedättämään.

        Tuskin tapaamme liikennevaloissa.

      • haitaitejo
        sosionomi_n kirjoitti:

        Hei

        Olen sosionomi ja toimin KELA:n hyvinvointipalvelujen parissa.
        Olen mukana moniammatillisessa työryhmässä jossa edistetään vähäosaisten hyvinvointia. Palkkani tällä hetkellä 4200 eur/kk.

        Mieheni on opetusalalla (vakivirka) ja hän on erikoistunut vammais-pedagogiikkaan. Hänen palkkansa on 5200 eur/kk, eli perheemme tulot on selvästi enemmän kuin suurimmalla osalla. Meidän perheemme kuuluu sosiaalisessa "arvojärjestyksessä" ylempään luokkaan ja meillä on arvokas auto sekä laadukas ok-talo. Me tykkäämme matkustella, esimerkiksi Seychellit ja Thaimaan Krabi ovat meille tuttuja. Koska mieheni on opettaja on luonnollista että käytämme paljon aikaa lomien suunnitteluun, ja varmistamme lomakohteiden hyvän sijainnin ja asumisen laadun. Tämänkaltaiseen elämään ei kaikilla muilla ole varaa...

        Nautimme mieheni kanssa suunnattomasti siitä kun voimme ajaa parammalle autolla. Usein seuraammekin hieman huvittuneena ns alempitasoisten ihmisten arkielämää. Mielestäni on huvittavaa seurata kun työttömät, tukityöllistetyt ja muut köyhät jonottavat Lidliin saadakseen jonkun keksipaketin 20 centin alennuksella. Mutta elämä on!

        haista jo pitkä v-------leveilijä. Toivottavasti kompastut ja tolloudut ja menetät sen millä leveilet

      • 7469

        Kyllä käy katteeks!
        Syy ilmiöön.
        Olemme kaksi pieneläkeläistä jotka eläkkeidensä puolesta hoippuvat virallisen köyhyysrajan tuntumassa.
        Asumme pikkukaupungin keskusta 60-luvulla valmistuneen talon kolmiossa.
        Jo ennen eläköitymistämme, koska vaimoni oli lasten kanssa kotona vuosia ja senkin jälkeen istui marketin kassalla osa-aikaisesti, hänellä oli aikaa suunnitella matkoja.
        Kauko-Idän tuntemuksemme rajoittuu kahteen matkaan Kiinassa. Niistä toinen oli kiertomatka.

        Mexico ja sekä pienet, että suuret Antillit ovat jossakin määrin tuttuja risteilyjen, kiertomatkojen ja "pakettien" puitteissa.
        Keväät ja syksyt menevät Espanjan asunnollamme.
        Karibian lisäksi olemme käyttäneet useampia Atlantin ja Välimeren risteilyjä.
        1970 alkaneeseen yhteiseen lomailuumme on kertynyt noin 5:n vuoden kokonaisaika.

        Hitskun sijainti on meillekin tärkeä. Onneksi joulumarkkina kaupunkien keskustojen hotskut, kuten nytt viimeeksi Hannoverissa, ovat niukkatähtisiä ja siten proleriaatille sopivia.

        Minua vielä kiusaa hieman, että ostimme elokuussa saksalaisen tehdasuuden auton seisomaan yli 20m2:n lämpimässä tallissa. Ka. 5kpl Seutulan reisua muodostaa vuosittain enemmistön kilometreistä.

        Minä kuulun niihin tukemattomiin jotka ostavat Lidlestä tietyt elintapeet aina kun on asiaa sen suunnan kirjastoon.Olemme olleet useita peräkkäisiä jouluja täysihoidossa mutta aina ei voi onnistua. Tämän joulun täysihoitopaketista vaimoni sai tingittyä hintaa alas vain 60€/2hklö.

        Tunnen vilpitöntä mielihyvää voidessaani tuottaa sinulle nautintoa tällä kurjuuden purkauksellani. Lisäämättä mitää ja jättäen pois paljonkin.

      • johanna-johanna

        "Kauko-Idän tuntemuksemme rajoittuu kahteen matkaan Kiinassa. Niistä toinen oli kiertomatka. Mexico ja sekä pienet, että suuret Antillit ovat jossakin määrin tuttuja risteilyjen, kiertomatkojen ja "pakettien" puitteissa. Keväät ja syksyt menevät Espanjan asunnollamme. Karibian lisäksi olemme käyttäneet useampia Atlantin ja Välimeren risteilyjä. 1970 alkaneeseen yhteiseen lomailuumme on kertynyt noin 5:n vuoden kokonaisaika."

        Mä en tajua miksi lomakohteiden pitäisi olla aina noin kaukana. Me on käyty euroopan kaupunkilomilla huokeaan hintaan, esi Prahassa pelkkä lento 120 eur meno paluu, hotellit sielä 30 eur per yö. Aurinkolomat esim Portugal pelkkä lento 250 eur, ei minnekkään antilleille ole pakko lähteä

      • Zjpjdhsmhdö
        justjooniiku kirjoitti:

        Tämän kommentin olet kyllä kirjoittanut ihan provokatoorisesti, sait ainakin minut nauramaan sisäänpäin. Nuo ammatitkin olit valinnut ihan viimeisen päälle, ja tulotkin arvioinut hieman yläkanttiin.

        Hyvä yritys :-)

        No ei ollut edes hyvä yrityskään. Todella nolo.

      • Yogamies
        Zjpjdhsmhdö kirjoitti:

        No ei ollut edes hyvä yrityskään. Todella nolo.

        No niinpä tuollaisia palkkoja tuolla alalla ei ole.

    • kjdije

      Tässähän on puhtaasti kyse siitä, että a) mikä on parisuhteen tilanne ja b) mikä on puolisoiden asenne.

      a) Jos parisuhteeseen ei sitouduta kunnolla, on aina tuo sun rahat/mun rahat asetelma. Suhteen alkuaikoina avopareilla tämän jossain määri ymmärtääkin. Mutta kun kyse on pitkästä parisuhteesta, kenties avioliitostakin ja yhteisiä lapsiakin, niin ihmetyttää jos silti eritellään, että kumpi on varakkaampi ja kumpi ei. Itse ajattelen niin, että paljonko MEILLÄ on varaa tehdä mitäkin. Paljonko MEILLÄ on varaa. (Ja minä olen se, joka tienaa enemmän palkkana. Asialla ei ole mitään merkitystä.)

      b) Jos toisella puolisolla on siivellä elämisen asenne, niin se näkyy kaikessa ja alkaa syömään luottamusta. Toki kannattaa miettiä, että onko kyse siitä, että toinen haluaa siipeillä, vai siitä, että toinen kokee suhteen olevan jo niin tiivis että rahat ovat yhteisiä, ja toinen ei? Tässä on iso ero. Jos vaikkapa toinen tienaa vähemmän, koska hoitaa lapsia kotona, tai muutoin panostaa perheeseen enemmän, tai on sairaslomalla, tai vähemmän palkatulla alalla töissä tms, niin nämä ovat luonnollisia syitä tienata rutkastikin vähemmän. Eli toisen osapuolen panostus ja ahkeruus on ihan samaa luokkaa kuin enemmän tienaavankin, mutta silti tienaa vähemmän. Näissä tilanteissa pitäisi sitoutuneessa parisuhteessa olevan ok, että rahat ovat yhteisiä. MUTTA jos toinen ei edes hae töitä, laiskottelee, ei vääntäydy tekemään mitään ja vaatii turhuuksiakin... Niin sittenhän kyse on asenneongelmasta. Se asenneongelma ei korjaannu sillä, että rahat olisivat yhteisiä. Voiko asenneongelmaa muuttaa? Sitä en osaa sanoa... Itse en sellaista puolisoa katselisi. Huom, vaikka enemmän tienaava olisi se saamaton vätys , niin en silti katselisi.

    • homma_hanskassa

      No suoranaisesta varakkuudesta en tiedä mutta yhteenmuuton jälkeen minun palkallani elettiin ja säästöilläni kun tyttöystävällä ei ollut kuin sijaisuuksia omalla alalla. Nuoret naiset haluaa kuitenkin pitää moni tasoa yllä joten kyllähän uusiin vaatteisiin ja meikkeihin upposi aika paljon, normaali ruokaa kuitenkin syötiin ja ulkona käytiin harvakseltaan. Mulla on ollut periaatteena ettei kumpikaan joutuisi "elättämään" toista vaikka yhdessä asutaan mutta kyllä jouduin siinä vaiheessa toteamaan että tyttöystävä elää mun rahoilla, harmitti se vähän ja muhkuroita tuli suhteseen. Se karu tosiasia että usein tuntui myös siltä kun palkkapäiväni taas läheni että tyytöystävä oli kovinkin halukas monena iltana seksiin, halusi varmaan varmistaa että irtoo paremmin rahaa kun pitää mua hyvällä tuulella olisin muutenkin antanut mutta harkintaa käytin. Vuosien mittaan tilanne muuttui kun tyttöystäväkin sai töitä ja kummallakin omat tilit. Isot päätökset tehdään yhdessä pienemmät menee erikseen. Ja edelleen sama tilanne, nainen panostaa vaatteisiin ja meikkeihin minä enemmän hyvinvointiin.

    • homma_hanskassa

      No suoranaisesta varakkuudesta en tiedä mutta yhteenmuuton jälkeen minun palkallani elettiin ja säästöilläni kun tyttöystävällä ei ollut kuin sijaisuuksia omalla alalla. Nuoret naiset haluaa kuitenkin pitää moni tasoa yllä joten kyllähän uusiin vaatteisiin ja meikkeihin upposi aika paljon, normaali ruokaa kuitenkin syötiin ja ulkona käytiin harvakseltaan. Mulla on ollut periaatteena ettei kumpikaan joutuisi "elättämään" toista vaikka yhdessä asutaan mutta kyllä jouduin siinä vaiheessa toteamaan että tyttöystävä elää mun rahoilla, harmitti se vähän ja muhkuroita tuli suhteseen. Se karu tosiasia että usein tuntui myös siltä kun palkkapäiväni taas läheni että tyytöystävä oli kovinkin halukas monena iltana seksiin, halusi varmaan varmistaa että irtoo paremmin rahaa kun pitää mua hyvällä tuulella olisin muutenkin antanut mutta harkintaa käytin. Vuosien mittaan tilanne muuttui kun tyttöystäväkin sai töitä ja kummallakin omat tilit. Isot päätökset tehdään yhdessä pienemmät menee erikseen. Ja edelleen sama tilanne, nainen panostaa vaatteisiin ja meikkeihin minä enemmän hyvinvointiin.

    • tallasata

      Olen joskus ollut se varakkaampi ja pyöritin taloutta minkä pystyin. Nyt asiat on toisinpäin terveys mennyt ja töitä en saa. Ajattelen, että yhdessä ei ole pakko olla, jos ajattelee, että toinen elää siivellä. Teen kuitenkin kotona suurimman osan hommista ja maksan ruokani ja asunnon. Puoliso jos haluaa hemmotella minua rahallisesti, niin en kanna siitä huonoa omaatuntoa. Puolisollani on myös ollut ne huonot ajat ja koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yhdessä mielestäni ollaan rakkaudesta ei rahasta. Eläkkeeseen ei ole enään pitkä aika, sitten asiani korjaantuu. Toisaalta parisuhdemerkitys on kadonnut nykypäivänä ja kun rahavarat kasvaa niin empatiakyky vähenee, köyhä antaa vähästäkin, rikas ei paljostakaan.

      • perintöä_odotellen

        Minä annoin aikoinaan mieluusti rahaa kun kumppanilla ei ollut nyt kun nainen elättää mua on alkanut nyppiä, se kun syö mun miehuuttani kun joutuu olemaan naisen anteliaisuuden varassa. Ja kun naimisissa ei olla ei ole mitään rahallista vastuuta toisesta mutta niin vain haluaa olla kanssani vaikka ei mulla juuri rahaa ole.

    • Yogamies

      Ise olen elänyt kahdenlaisessa parisuhteessa. Ensimmäisessä vaimoni ansaitsi minua huomattavasti (jopa 4 x) enemmän loppuaikoina ja kyllähän siitä napinaa tuli. Kuulemma elin hänen rahoillaan, vaikka itse hän halusi kesämökin ja japaninmatkat, enkä ansainnut tarpeeksi (yli 60 000/vuosi)

      Toisessa parisuhteessa taas itse olin se paremmin ansaitseva. Meillä oli omat erilliset rahamme ja yhteinen pankkitili yhteisiin menoihin jotka jaoimme tulojemme suhteessa. Tämä järjestely toimii melko hyvin jos tuloero ei ole liian suuri. Kiistaa voi tulla esim seuraavasta:

      Pariskunta haluaa lähteä lomamatkalle. Köyhemmän raha riittää vain 2-tähden hotelliin, mutta varakkaampi haluaisi olla 4-tähden hotellissa. Yksi ratkaisu voi olla, että varakkaampi kustantaa tuon erotuksen

      Tosin tässä jälkinmäisessä tapauksessa kuitenkin kon, että kumppani ei täysin tajunnut miten paljon minulla on kustannuksia esim autosta. Jokainen ajettu kilometri maksaa tosiaan n. 35 senttiä eli 200 - km mökkireissu on n. 70 € tai nouto.

      Sinun tapaukseesi:
      Jos tarkoituksesi ei ollut vain yleisesti mollata miehiä, on sinun otettava raha-asiat puheeksi miehesi kanssa. Ei ole reilua, jos et kerro miehellesi miten tyytymätön häneen olet. On ihan luonnollista tottua elämään mukavasti, jos rajoja ei aseteta.

      Sovitte yhdessä kuka maksaa mitäkin.

      Asunto on sinun, jasinä maksat myös sen kiinteät kalusteet, koska asunto jää sinulle mahdollisen eron tullessa. Sen sijaan sohvat pitäisi maksaa tulojen suhteessa tai puoliksi. Miehesi tuloilla taso voi olla Ikeaa.

      • p987

        "Köyhemmän raha riittää vain 2-tähden hotelliin, mutta varakkaampi haluaisi olla 4-tähden hotellissa. Yksi ratkaisu voi olla, että varakkaampi kustantaa tuon erotuksen"

        Voihan se noinkin olla. Mutta voi olla toisinkinpäin - kuten minulla ja miesystävälläni. Olen varakkaampi ja hyvätuloisempi. Mies on aika haka säästämään pidempään vuosittaiseen lomamatkaamme. Mielestäni 2-3 tähden hotelli olisi varsin jees. Mies haluaa hienomman hotellin, minulle kelpaisi vaatimattomampikin. Joten pitkin hampain tuhlaan parempaan hotelliin... vain mieheni iloksi.

        Tämä sama juttu ei tosiaan ole pelkästään parisuhteeseen liittyvä, vaan pätee muissakin suhteissa. Siksi matkustelen usein mieluiten ystäväni kanssa, joka pihistelee vähäisiä rahojaan viimoisen päälle. Tehtiin Espanjassakin kaikkea, liikuttiin bussilla sinne ja tänne, käveltiin kymmeniä ellei satoja kilometrejä ym. Parissa viikossa meni 300 e ml. majoitus air-bn been kautta. Ei kärsitty kuitenkaan puutetta mistään, syötyäkin tuli.

      • Kolmeriittäähyvin
        p987 kirjoitti:

        "Köyhemmän raha riittää vain 2-tähden hotelliin, mutta varakkaampi haluaisi olla 4-tähden hotellissa. Yksi ratkaisu voi olla, että varakkaampi kustantaa tuon erotuksen"

        Voihan se noinkin olla. Mutta voi olla toisinkinpäin - kuten minulla ja miesystävälläni. Olen varakkaampi ja hyvätuloisempi. Mies on aika haka säästämään pidempään vuosittaiseen lomamatkaamme. Mielestäni 2-3 tähden hotelli olisi varsin jees. Mies haluaa hienomman hotellin, minulle kelpaisi vaatimattomampikin. Joten pitkin hampain tuhlaan parempaan hotelliin... vain mieheni iloksi.

        Tämä sama juttu ei tosiaan ole pelkästään parisuhteeseen liittyvä, vaan pätee muissakin suhteissa. Siksi matkustelen usein mieluiten ystäväni kanssa, joka pihistelee vähäisiä rahojaan viimoisen päälle. Tehtiin Espanjassakin kaikkea, liikuttiin bussilla sinne ja tänne, käveltiin kymmeniä ellei satoja kilometrejä ym. Parissa viikossa meni 300 e ml. majoitus air-bn been kautta. Ei kärsitty kuitenkaan puutetta mistään, syötyäkin tuli.

        Ei sitä nyt lomalla hotellissa olla, kun nukkumassa ja suihkussa yleensä katsellaan nähtävyyksiä ja kuljetaan pitkin poikin ,syödään millon missäkin, kerätään kokemuksia ja elämyksiä.

    • CamelBoots

      Mitenkähän tästä ketjusta loistaa naiset poissaolollaan kun maksaja olisikin nainen:D
      Jos samalla kaavalla mennään kuten tuolla toisessa ketjussa, jossa se varakkaampi, eli mies oli kuulemma avokin hyväksikäyttäjä kun halusi maksaa vain puolet kustannuksista.
      Joten näiden oppien mukaan sinä parahin ketjun aloittaja olet siis tässä se ketku ja miehesi olet siis miehesi hyväksikäyttäjä. Kylläh, koska tienaat enemmän, niin sinun kuuluu maksaa käytännössä kaikki menot!! Ota seuraavassa elämässä vaikka Muppe niminen koira..Ehkäpä se tulee halvemmaks ylöspitää.

      • kjdije

        Miten niin naiset loistaa poissaolollaan? Minä ainakin vastasin heti alkumetreillä. Ja olen 37v nainen.

    • 7369

      Naisella rahat ja omaisuus. Miehellä kuluneet vaatteet ja velkaa!
      Ei ollut edes polkupyörää eikä potkukelkkaa.
      Muuttaessamme yhteen ei tuo asetelma häirinnyt naistani tippaakaan.
      Ei silloin eikä myöhemmin jolloin tosin roolit vaihtuivat.

      • Lyd1a

        No sä et vissiin ollut samalainen valittaja mies. .

      • 7369
        Lyd1a kirjoitti:

        No sä et vissiin ollut samalainen valittaja mies. .

        Niukkuuden ja löysemmän talouden päivät ovat aina olleet yhteisiä.
        Emme ole koskaan laskeneet "kumpi mitä ja minkä verran"!
        Ainoa kerta oli kun reilu vuosi fuusiomme alkamisen jälkeen ostimme ensimmäisen automme, käytetyn ja halvan, kumppanini pienen palkan säästöillä, niin silloin ilmeestä voi lukea tiettyä haikeutta.
        Raha ei ole koskaan aiheuttanut kinaa, olipa sitä tai ei niin kumpikin on tajunnut realiteetit. Myös sen, että jos rahaa sattuu olemaan niin sitä ei ole pakko haaskata.

    • olet-jo-ongelmassa

      Älä anna rahaa. Jos kalusteet (vanhat) toimivat, ei ole mitään syytä uusia. Jos eivät kelpaa toiselle, anna mennä pois.
      Olet huomannut jo, että asiat ovat väärin ja ne todella ovat sitä.
      Katsele ulos tie tuosta tulevasta ongelmavyyhdistä.

      Voit tietenkin sanoa, että kun hän maksaa ostokset, voidaan ne asentaa sinun asuntoon, mutta takasin niitä ei saa, jos lähtee jonain päivänä.
      Tuhlatkoon kukin miten haluaa, mutta toisen rahat ja omaisuus on suljettua aluetta.

    • Lyd1a

      Kun olen jo ostanut tän asunnon ja maksanut rempan niin ei ole kohtuullista että mies koko ajan valittaa että mitä puuttuu ja vaatii hankkimaan kotiin kallita juttuja. Ei se ole koskaan huonekaluja halunnut ostaa vaikka olis ollut paremmissakin duuneissa..Halusi vaan tuhlata rahoja johonkin elektroniikkaan, viinaan ja matkusteluun..

      • CamelBoots

        Oma mielipiteeni on, että ei kukaan voi tulla toisen kotiin vaatimaan mitään remontteja. Toki voi ilmasta toiveensa, jos kokee jossain olevan ongelmaa, mutta ei voi vaatia mitään!
        Asunnon omistaja päättää mitä haluaa taloonsa asentaa.
        Toki tämä talollisen kämppäkaveriks muuttava voi aivan hyvin ostaa vaikkapa huonekaluja, jos sellaisia kaipaa ja jos sulla ei ole mitään sitä vastaan.

        Paras neuvoni teille kaikille on, että älkää koskaan sitoutuko kumppaniinne taloudellisesti/ edes harkitko avioliittoa. Ero on hyvin helppo ja taloudellisesti kivuton, kun itse kukin tietää mitä omistaa ja mitä on itse hankkinut = Käytännössä mitään ei kannata ostaa puoliksi.
        Molemmilla pitää ja täytyy olla omat rahat ja sitten ainostaan nämä yhteist juoksevat kulut puolitetaan. esim. joku yhteinen talous tili, josta maksetaan sapuskat jne.

        Ei voi olla niin, että parisuhde = Taloudellinen tappio ja rahan jakaminen toisen taskuun.
        Toimivassa suhteessa jokainen elättää itsensä ja tulee omillaan toimeen. Jos ei ihminen kykene tulemaan omillaan toimeen, niin ei sellainen ihminen edes ole parisuhdekelpoinenkaan..Joutaakin elää yksin. Meillä on Suomessakin valtavasti hyvin toimeen tulevia sinkkumiehiä. Miksi ihmeessä te katselette näitä avuttomia vatipäitä?

      • 7369
        CamelBoots kirjoitti:

        Oma mielipiteeni on, että ei kukaan voi tulla toisen kotiin vaatimaan mitään remontteja. Toki voi ilmasta toiveensa, jos kokee jossain olevan ongelmaa, mutta ei voi vaatia mitään!
        Asunnon omistaja päättää mitä haluaa taloonsa asentaa.
        Toki tämä talollisen kämppäkaveriks muuttava voi aivan hyvin ostaa vaikkapa huonekaluja, jos sellaisia kaipaa ja jos sulla ei ole mitään sitä vastaan.

        Paras neuvoni teille kaikille on, että älkää koskaan sitoutuko kumppaniinne taloudellisesti/ edes harkitko avioliittoa. Ero on hyvin helppo ja taloudellisesti kivuton, kun itse kukin tietää mitä omistaa ja mitä on itse hankkinut = Käytännössä mitään ei kannata ostaa puoliksi.
        Molemmilla pitää ja täytyy olla omat rahat ja sitten ainostaan nämä yhteist juoksevat kulut puolitetaan. esim. joku yhteinen talous tili, josta maksetaan sapuskat jne.

        Ei voi olla niin, että parisuhde = Taloudellinen tappio ja rahan jakaminen toisen taskuun.
        Toimivassa suhteessa jokainen elättää itsensä ja tulee omillaan toimeen. Jos ei ihminen kykene tulemaan omillaan toimeen, niin ei sellainen ihminen edes ole parisuhdekelpoinenkaan..Joutaakin elää yksin. Meillä on Suomessakin valtavasti hyvin toimeen tulevia sinkkumiehiä. Miksi ihmeessä te katselette näitä avuttomia vatipäitä?

        Toimivassa parisuhteessa, avio- tai avosuhteessa , pari muodostaa taloudellisen yksikön jolla on yhteiset vastuut ja oikeudet. Aviopareilla enemmän. Avopareilla vähemmän.

        Valitettavasti esimerkiksi verotus kohtelee em. taloudellisen yksikön epätasaisesti ansaitsevia epäoikeudenmukaisesti.

      • NoJustJoo-o
        CamelBoots kirjoitti:

        Oma mielipiteeni on, että ei kukaan voi tulla toisen kotiin vaatimaan mitään remontteja. Toki voi ilmasta toiveensa, jos kokee jossain olevan ongelmaa, mutta ei voi vaatia mitään!
        Asunnon omistaja päättää mitä haluaa taloonsa asentaa.
        Toki tämä talollisen kämppäkaveriks muuttava voi aivan hyvin ostaa vaikkapa huonekaluja, jos sellaisia kaipaa ja jos sulla ei ole mitään sitä vastaan.

        Paras neuvoni teille kaikille on, että älkää koskaan sitoutuko kumppaniinne taloudellisesti/ edes harkitko avioliittoa. Ero on hyvin helppo ja taloudellisesti kivuton, kun itse kukin tietää mitä omistaa ja mitä on itse hankkinut = Käytännössä mitään ei kannata ostaa puoliksi.
        Molemmilla pitää ja täytyy olla omat rahat ja sitten ainostaan nämä yhteist juoksevat kulut puolitetaan. esim. joku yhteinen talous tili, josta maksetaan sapuskat jne.

        Ei voi olla niin, että parisuhde = Taloudellinen tappio ja rahan jakaminen toisen taskuun.
        Toimivassa suhteessa jokainen elättää itsensä ja tulee omillaan toimeen. Jos ei ihminen kykene tulemaan omillaan toimeen, niin ei sellainen ihminen edes ole parisuhdekelpoinenkaan..Joutaakin elää yksin. Meillä on Suomessakin valtavasti hyvin toimeen tulevia sinkkumiehiä. Miksi ihmeessä te katselette näitä avuttomia vatipäitä?

        "Molemmilla pitää ja täytyy olla omat rahat ja sitten ainostaan nämä yhteist juoksevat kulut puolitetaan. esim. joku yhteinen talous tili, josta maksetaan sapuskat jne."
        Ai pelkät juoksevat kulut puolitetaan?
        Entäs jos se asunto, jossa asutaan, on velaton ja toisen omistuksessa?
        Tarkoittaako se, että vain yhtiövastike puolitetaan? Entäs jos se on talo eikä siis mitään yhtiövastiketta edes ole?
        Eli toinen asuu ilmaiseksi tai jollain pienellä yhtiövastikkeen puolikkaalla??

    • p987

      Teillä ei ole niinkään varakkuusongelmaa... vaan ongelma on miehen asenteessa rahojasi kohtaan. ts. ei ole kunnioitusta, ei arvostusta niihin, onkohan edes sinuun itseesi? En usko. Tai sitten hän arvostaa sinua vain siksi, että saa siipeillä ja hyväksikäyttää.

      Ratkaisu: aseta miehelle rajat. Sano, että teet hankintoja, jos itse katsot tarpeelliseksi ja/tai mies osallistuu maksuihin.

    • Jkiuy

      Asiaa voi ajatella niinkin, että jos tuo kumppani joutuisi elämään yksin.. tulisi hänen hankkia ne kalliit huonekalut ihan itse, maksaa elämisen kulut. Hänen syytä ymmärtää asiat,eikä vaatia yhtään mitään.
      Vallalla näyttää olevan ajatusmaailma, että kun mennään yhteen muuttuu raha yhteisensi. Lain mukaan niin ei tapahdu, joten työtä etsimään ja maksamaan oma osuutensa jos jotain mielii saada. Ja pakottaa ei voi. Minä en laskurinternet unelmia täytyisi.
      Raha ja rakkaus pitää pitää erillään. Muuten pitäkää ne kuitit tallessa, sillä liian usein nämä kyseise oloiset alkavat vaatimaan erotessa vaikka mitä.

      • 7469

        Vallalla oleva ajatusmaailma on meidän tapauksessamme toiminut kitkatta yli 48 vuotta mutta en väitä tämän edustavan ehdotonta enemmistöä.
        Olen nähnyt vähintäänkin riittävästi "omien rahojen" riitelyjä!

      • 98797

        "kun mennään yhteen muuttuu raha yhteisensi."
        Joku voi ajatella noin hölmösti. Vielä useammin ajatellaan yhdessä asumisen säästävän rahaa ja kaikkia mahdollisia kustannuksia. Oikeasti niin tapahtuu vain parilla, jolla on suurinpiirtein samat tulot/samantapaiset kulutustottumukset, ja yhtä säästäväinen rahankäyttötyyli.

      • 7469
        98797 kirjoitti:

        "kun mennään yhteen muuttuu raha yhteisensi."
        Joku voi ajatella noin hölmösti. Vielä useammin ajatellaan yhdessä asumisen säästävän rahaa ja kaikkia mahdollisia kustannuksia. Oikeasti niin tapahtuu vain parilla, jolla on suurinpiirtein samat tulot/samantapaiset kulutustottumukset, ja yhtä säästäväinen rahankäyttötyyli.

        Hölmöyden aste riippunee tilanteesta ja henkilöistä.
        Mennessämme yhteen minulla ei ollut kuin huonot vaattet ja velkaa mutta siitä huolimatta jaoimme kaiken, vaimoni säästöt ja minun velkani

        Opiskelun jälkeinen aloituspalkkani oli yli 4 kertaa suurempi kuin vaimoni ansiot kokoaikatyöstään kaupassa. Siis ilmeistä epätasapainoa.
        Epäsuhta paheni kun vaimoni jäi kotiin seitsemäksi vuodeksi ilman mitään tuloja, avustuksia tms. Siitä huolimatta kaikki oli edelleen yhteistä. Itse asiassa vaimoni hoiti kaiken rahaliikenteen tuloja lukuun ottamatta.

        Menneet vuosikymmenet näkyvät tietenkin eläkkeidemme suhteissa. Edelleeenkin kaikki on yhteistä eikä menneinä vuosikymmeninä tämä hölmöys ole kiusannut tippaakaan eikä kertaakaan!

        Hölmönä on hyvä ja helppo elää tyytyväisenä.

      • OnnikoRahaa
        7469 kirjoitti:

        Hölmöyden aste riippunee tilanteesta ja henkilöistä.
        Mennessämme yhteen minulla ei ollut kuin huonot vaattet ja velkaa mutta siitä huolimatta jaoimme kaiken, vaimoni säästöt ja minun velkani

        Opiskelun jälkeinen aloituspalkkani oli yli 4 kertaa suurempi kuin vaimoni ansiot kokoaikatyöstään kaupassa. Siis ilmeistä epätasapainoa.
        Epäsuhta paheni kun vaimoni jäi kotiin seitsemäksi vuodeksi ilman mitään tuloja, avustuksia tms. Siitä huolimatta kaikki oli edelleen yhteistä. Itse asiassa vaimoni hoiti kaiken rahaliikenteen tuloja lukuun ottamatta.

        Menneet vuosikymmenet näkyvät tietenkin eläkkeidemme suhteissa. Edelleeenkin kaikki on yhteistä eikä menneinä vuosikymmeninä tämä hölmöys ole kiusannut tippaakaan eikä kertaakaan!

        Hölmönä on hyvä ja helppo elää tyytyväisenä.

        Useimmista kommenteistä välittyy miten liitto onkin "rahaliitto". Toisen kunnioittaminen ihmisena, rakkaus ovat asioita joista hyvät suhteet koostuvat . . .
        Löysin aikoinani vaimoni virosta jossa ei siihen aikaan omistettu muuta kuin henk koht omaisuus . . Rakkautta on riittänyt kaksi lasta. Eletty hyvää elämää, vaimo opiskellut ammatin jossa palkka paremppi kuin itselläni:) Kannataa keskittyä olennaiseen, eli hyvään parisuhteeseen ei sitä rahalla ratkaista. Rahaa voi aina tehdä, periä jne, mutta hyvät vaimot on luojan lahjoja.

    • PMVG

      Eli miehesi tekee kyllä itseasiassa ihan samaa, mitä useimmat naiset parisuhteessaan.
      Se vain tuntuu olevan jotenkin oikein/oikeutettua tänäkin päivänä ainakin noin päin kun nainen tekee tuota samaa. Eli pitäisi olla kaikki mahdolliset, mutta itse ei maksettaisi latiakaan haluamistaan asioista siinäkään tapauksessa että naisella olisi varaa laittaa edes jotain rahaa myöskin kiinni siihen. Ikävästi sanottu, mutta näin se on.
      Eikä se tietenkään tarkoita, että tuo olisi oikein. Siis että toinen yrittää edes maksattaa toisella kalliit hankinnat, vaikka toisella olisikin siihen varaa/parempi vara kuin vaatijalla. On tämä vaatija tosiaan sitten mies tai nainen.
      Mutta kyllä se pointti on tuossa se, että kalliit hankinnat satsataan yhdessä ja ne hankinnat tehdään todellisen tarpeen mukaan.
      Eli ihan esimerkkinä jos 500 eurolla saa hyvän sohvan, niin turha sitä on tonnin sohvaa hankkia.
      Ja tuossa tapauksessa jos toisella on vara laittaa vaikka satanen siihen kiinni, niin hän laittaa sen ja varakkaampi maksaa sen lopun.
      Itselläni oli aikanaan avovaimo sellainen saatanan haaskalintu, ettei pahemmasta väliä.
      Maksoin kuitenkin kaikki kiinteät kulut sapuskoja myöden ja silti ei ikinä ollut mikään hyvä. Mulla oli vielä silloin helvetin huono palkka, kuten yleensä vastavalmistuneella ihmisellä työuransa alkuvaiheessa on.
      Joskus meni melkein koko tili laskuihin, joista iso osa oli yhteisiä menoja, niin olin hänen mukaansa tuhlannut rahat enkä muka osannut hoitaa raha-asioita yhtään. Itse hän kantoi rahansa baareihin, ratsastustunneille ja ties mihin ja ne taas oli "pakollisia ja järkeviä" rahamenoja. Ja hän ei esimerkiksi edes maitoa ostanut ikinä jääkaappiin, vissiin ihan sen takia kun hän olisi senkin joutunut omistansa maksamaan ja kantamaan vielä sen purkin kotiin työpaikaltaan muutaman kymmenen metrin päästä(oli siihen aikaan meidän lähikaupassa kassaneitinä..). Et ennemmin hän sitten olla möllötti kotona nälissään vaikka yömyöhälle, kun tulin töistä kotiin, että mä sitten hakisin jääkaappiin täytettä. Ja sitten vielä olisi pitänyt olla kaikki omakotitalot ym ym.
      No, pari vuotta sitä paskaa jaksoin ja sitten riitti. Rahahanat pistin totaalisesti kiinni ja kun tuli puhetta erosta hänen taholtaan(alkoi vielä pettämään mua kaverinsa veljen kanssa), niin sanoin heti samantien että "Juu sopii todella hyvin mulle, kuinka pian saat aikaiseksi painua vittuun mun elämästä??". Tietysti oli helppo erota senkin takia, kun ei onneksi oltu saatu muksuja.
      Sen jälkeen olenkin ollut aika tarkka seurastani. Totta kai yhteisen arjen täytyy sujua, eikä siinä lasketa et kuinka paljon kumpikin laittaa siihen rulettiin rahaa, mutta siipeilyä en enää siedä itse yhtään.

      • 98797

        Tasa-arvokommentti; naiset EIVÄT parisuhteessa monkua mieheltään rahaa. Ei edes pyydä, vaikka pitäisi. Yleensä niinpäin kuten tuossa edellä - mies taulukoi vaimonsa sairasloman ajalta maksamattomat vuokrat. Kukaan mies ei ikinä tällaiseen suostuisi.

      • 7469
        98797 kirjoitti:

        Tasa-arvokommentti; naiset EIVÄT parisuhteessa monkua mieheltään rahaa. Ei edes pyydä, vaikka pitäisi. Yleensä niinpäin kuten tuossa edellä - mies taulukoi vaimonsa sairasloman ajalta maksamattomat vuokrat. Kukaan mies ei ikinä tällaiseen suostuisi.

        Rahan pyytäminen puolin tai toisin on NÖYRYYTTÄVÄÄ!
        Samaa sävyä on määräsuhteisessa kulujen jakamisessa.
        Jos kaikki varat ovat yhteisiä niin puolin tai toisin tapahtuva, kumppanin kulujen seurantakin on merkki epäluottamuksesta.

        Näillä asioilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON KANSSA!

      • yli35v.yhdessä

        Naisia vaan kutsutaan sillä h-sanalla ja ilmeisesti miehet jotain saa, kun hommaan suostuvat?

        Ap voisi sanoa "miehelleen", ett jossei suihkut ym. kelpaa sellaisenaan, äijä on hyvä ja etsii sellaisen kämpän, jossa on suihkut hänen standardinsa mukaan ja maksaa sitten vuokran kokonaan. Samaten mööpeleihinsä rouva voi sanoa olevansa tyytyväinen itse eikä kaipaa muuta ja mies voi ostaa haluamansa mööpelin, joka sitten on helppo nostaa muuttokuormaan.

        Apn kyselemää omaa kokemusta asiasta ei ole.

      • yli35v.yhdessä
        7469 kirjoitti:

        Rahan pyytäminen puolin tai toisin on NÖYRYYTTÄVÄÄ!
        Samaa sävyä on määräsuhteisessa kulujen jakamisessa.
        Jos kaikki varat ovat yhteisiä niin puolin tai toisin tapahtuva, kumppanin kulujen seurantakin on merkki epäluottamuksesta.

        Näillä asioilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON KANSSA!

        Juu, nöyryyttävää se on. Koin sen ennen avioliittoani. Mutta epäluottamus on ihan paikallaan, jos toisella raha valuu käsistä, naisilla kuulemma meikkeihin ja vaatteisiin, miehillä johonkin "kiiltävään" kuten apn tapauksessa suihkuun!

        Sukupuolikysymyksen näihin juttuihin tuo äitiyslomat; nainen ei silloin voi tienata. Tuoreen isän pitää ymmärtää tilanne, mutta kaikki eivät niin tee. Itsellä ne asiat ovat historiaa. Meillä mies makselee enempi autokuluja ja minä ostan joskus vaatteita hänellekin, hän kun inhoaa vaateostoksia.

      • 7469
        yli35v.yhdessä kirjoitti:

        Juu, nöyryyttävää se on. Koin sen ennen avioliittoani. Mutta epäluottamus on ihan paikallaan, jos toisella raha valuu käsistä, naisilla kuulemma meikkeihin ja vaatteisiin, miehillä johonkin "kiiltävään" kuten apn tapauksessa suihkuun!

        Sukupuolikysymyksen näihin juttuihin tuo äitiyslomat; nainen ei silloin voi tienata. Tuoreen isän pitää ymmärtää tilanne, mutta kaikki eivät niin tee. Itsellä ne asiat ovat historiaa. Meillä mies makselee enempi autokuluja ja minä ostan joskus vaatteita hänellekin, hän kun inhoaa vaateostoksia.

        Tuore isä ymmärsi tilanteen siten kuin oli sovittu etukäteen. Vaimo jäi puotipuksun työstä kotiin ja työllisti siellä itsensä 9 vuotta saamatta mistään mitään.
        Lapsia ei olisi saanut kunnalliseen päiväkotiin eikä vaimoni palkka olisi riittänyt yksityiseen.
        Nuo vuodet vaimo hoiti kaiken rahaliikenteen ja paljon muuta. Ei ollut nettiä joten hän maksoi laskut pankin "seinäkoneella". Yhdessä vaiheessa ainoa pankkitilimme oli vaimoni nimissä.
        Rahaministerinä ollessaan vaimoni näki todelliset puutteen vuodet eikä seonnut kun myöhemmin alkoi tulemaan hieman pelivaraa.

        Olemme jo 70-luvun puolelta alkaen maksaneet kaiken mahdollisen luottokortin maksuaikaominaisuudella. Meillä on kortin rinnakkaiskappaleet joiden veloitus menee suoramaksuun yhteiselle käyttelytilille. Niin kauan kuin luottokortin kuukausyhteenveto tuli paperisena niin vaimoni kävi sen läpi. Minua ei kiinnostanut.

        Vaimoni ei ole tarvinnut kertaakaan pyytää rahaa eikä kysyä lupaa johonkin hankintaan.

      • PMVG
        98797 kirjoitti:

        Tasa-arvokommentti; naiset EIVÄT parisuhteessa monkua mieheltään rahaa. Ei edes pyydä, vaikka pitäisi. Yleensä niinpäin kuten tuossa edellä - mies taulukoi vaimonsa sairasloman ajalta maksamattomat vuokrat. Kukaan mies ei ikinä tällaiseen suostuisi.

        Eikö???
        Enkä todellakaan taulukoinut yhtään mitään.
        Olisin vain ollut todella tyytyväinen, että tämä mun ex-avokki olisi edes joskus ostanut myös sapuskaa kaappiin tai vaikka maksanut esim. parinkympin vesimaksun. Ja vielä pyytämättä.
        Tai just esim tuo kauppareissu, itse olin aina sesonkiaikaan aamuyöstä pitkälle iltaan asti töissä. Eli kaupat olivat töihin lähtiessä ja töistä tullessa kiinni. Ja hän nyt kuitenkin eli tällä 8 tunnin työ-/opiskelupäivien mukaan, eli olisi ihan hyvin voinut hoitaa tuotakin puolta edes silloin tällöin. Mutta ei, jääkaappi kun tyhjeni niin se pysyi tyhjänä, ellen itse tosiaan lähtenyt ajelemaan reilu reilu 20km päähän lähimmälle 24/7 auki olevalle ABC-asemalle ruokaa ostamaan.
        Tosiaan, kaikki oli mun niskoilla tuollaisinakin työviikkoina ja sekin aika, kun olin meidän avoliiton aikana työttömänä, niin mun olisi pitänyt maksaa kaikki mahdolliset hänenkin kulut Kelan peruspäivärahasta.
        Itse olin kyllä muuten sitä mieltä, että hoidan kyllä asiat mielelläni muuten. Mutta tosiaan tuollainen kuppaaminen, mitä meidän eläminen oli, on asia erikseen. Sellaiseen en suostunut enkä edes halunnut, vaikka exä ei olisi haukkunutkaan ja vittuilutkaan siihen päälle. Mielestäni kuitenkin ihan normi juttu, että kuitenkin molemmat ottaa osaa siihen arjen pyörittämiseen noiltakin osin.
        Vaikka ne vittuilut mun rahankäyttötaidottomuudesta kyllä onneksi loppuivat siihen, kun laitoin muijalle pelkästään sen kuukaudet laskut nenän eteen, mitä olin maksanut ja myös tilinauhani. Tajusi kai kuitenkin sen verran, että tämän mun "tuhlaamisen" takia meillä kuitenkin oli mm katto pään päällä.
        Ja totta kai jos toisella on huonompi tulotaso, niin hänen nyt ei tarvitse osallistua ihan joka asiaan. Eli siis se, joka tienaa paremmin, ottaa myös isomman vastuun taloudestakin.
        Exä tosin tienasi saman kuin minäkin ja taloudellinen vastuu oli 100% mulla. Kuten sanoin, ei kirjaimellisesti edes maitopurkkiakaan ostanut siihen huusholliin silloin. Niin mitä se on kuin siipeilyä?
        Maksoin myös hänelle ajokortin ja eka auton ostin jne jne.
        Silloin kun erottiin, niin exä halusi rahaa näistä parista hankinnasta, mihin hän oli antanut rahaa myöskin ja osansa takuuvuokrasta. Sopi mulle ja annoinkin ne, mutta samalla myös sanoin että mä haluan siitä hänen autosta sitten myös samalla periaatteella rahani pois. Mun mielestä ihan järkilogiikka.. Hän halusi sen maksamansa 200€ takuuvuokraa takaisin, minkä saikin ja mä sain sen 900€ siitä autosta, millä mä ostin tämän auton hänelle. Muuten olis menny aika normisti tasan, mä olisin pitänyt sen takuuvuokran ja hänen ei olisi tarvinnut maksaa latiakaan siitä autostaan.

    • 7vuottanaimisissa

      Minä ( nainen ) jouduin pidemmälle sairaslomalle, jonka aikana en pystynyt rahallisesti maksamaan osuuttani vuokrasta eli puolta siitä. Mieheni maksoi minun osuuteni. Hän laittoi kaiken ylös Exeliin mitä olen velkaa hänelle vuokrista. Niitä nyt makselen hänelle takaisin. Näin meillä.

      • 98797

        Miten siedät moista? Oletko äitiyslomasi ajaltakin joutunut jälkikäteen maksamaan vuokraosuutesi?

      • 7vuottanaimisissa
        98797 kirjoitti:

        Miten siedät moista? Oletko äitiyslomasi ajaltakin joutunut jälkikäteen maksamaan vuokraosuutesi?

        Olemme tavanneet vasta keski-ikäisinä joten äitiyslomia ei ole ollut, onneksi. Ensimmäinen avioliittoni kesti melkein 30v ja meillä oli yhteinen tili alusta loppuun asti. Tämän nykyisen kanssa meillä on erilliset tilit. Alunperin hänen pyynnöstään, mutta nyt olen tosi tyytyväinen että näin on. Liitossamme olemme kuin sisko ja veli. Rakkaus hävisi ovesta papin aamenen jälkeen, mutta en halunnut luovuttaa vaan yritin ja yritin, mutta kun kaikki on yksipuolista ja kaikki mahdollinen laitetaan Exeliin, luovutin. Tämän viimeisimmän Exeli-vuokralainan jälkeen päätin, että kun saan "velkani" maksettua, haen eroa.

      • mekkk

        Et sinä ole kennellekkään mitään velkaa vaan naimisissa puoliso on elatusvelvollinen toista kohtaan ja vaikka eroat heti niin sitä velkaa puolisolle ei olteta mitenkään huomioon ostiksessa kun ei ole velkakirjaa eikä koske mitenkään kun olette naimisissa.

      • vexeli
        7vuottanaimisissa kirjoitti:

        Olemme tavanneet vasta keski-ikäisinä joten äitiyslomia ei ole ollut, onneksi. Ensimmäinen avioliittoni kesti melkein 30v ja meillä oli yhteinen tili alusta loppuun asti. Tämän nykyisen kanssa meillä on erilliset tilit. Alunperin hänen pyynnöstään, mutta nyt olen tosi tyytyväinen että näin on. Liitossamme olemme kuin sisko ja veli. Rakkaus hävisi ovesta papin aamenen jälkeen, mutta en halunnut luovuttaa vaan yritin ja yritin, mutta kun kaikki on yksipuolista ja kaikki mahdollinen laitetaan Exeliin, luovutin. Tämän viimeisimmän Exeli-vuokralainan jälkeen päätin, että kun saan "velkani" maksettua, haen eroa.

        Eroanne hoitava juristi pyyhkisi Exeli-lainalla pyllyä.

    • 98797

      Nimenomaan kuten tuossa edellä sanottiin; ei teillä ole rahaongelmaa, vaan miehellä asenneongelma. Mutta muista- hän ei päätä sinun rahojen käytöstä, sinä päätät.

      Itse en moista lusmua hoiteisiin huolisi. Ex kyllä käytti hyväkseen rahallisesti ja nettosi erossa kivan summan. Mutta ihan noin typerää monkumista hänen toimintansa ei ollut. Siitä pisteet exälleni... ;).

    • muutospian

      Kyllä jos yhdessä asutaan maksetaan kaikki puoliksi Se että asunto on sinun ei oikeuta miestä asumaan ilman ainakin yhtiövastikkeesta sähkö ja vesi ym maksut on oikeutettua et maksaa puolet toki jos haluat antaa hyvitystä pienien tulojen takia on sinun asiasi Mitään kalusteita ja remppaa sulta turha vaatia jos ei myös itse osallistu maksamiseen Mies saa siivelläsi asustaa eikä tarvi osallistua maksuihin ei myöskään aktivoi hakemaan töitä Hyväksikäytöltä tuo kuulostaa

      • CamelBoots

        Kyllähän jos se asunto on naisen, niin ei sen miehen saa antaa sotkea rahojaan siihen talon remontointiin!! Siinä tulee sitten ongelma erotilanteessa, kun se mies alkaakin vaatia rahojaan takas siitä remontista. Jos talo on vain toisen omistuksessa, niin ei koskaan mitään puoliksi. Oma on oma ja sillä siisti. Sohvaakaan en ostaisi puoliksi, vaan ostaisin itse yhden sohvan ja sitten kumppani voisi ostaa toisen sohvan tai tuolin. Näin kumpikin tietää mitä omistaa tasan tarkkaan ja erotilanteessa ei ole sitten mitään riidan aiheita, vaan sen kun nakkaa sen takkinsa päälle ja häipyy romuineen vähin äänin. Yllättävän paljon tääläkin näyttää olevan sinisilmäisiä ja naiiveja hölmölaisiä.. Ei osata ajatella yhtään nenäänsä pidemmälle.

    • eiluottoa

      Kaverilleni kävi samoin mies asusti vaati kaikkia eikä itse osallistunut maksuihin no monta vuotta siinä meni kunnes mies ilmoitti ostaneensa kämpän ja lähti Eli väitti tulojen olevan pienet ja säästi vain eri tilille et sai oman kämpän ja sitten loppui rakkaus

    • LauLai

      Minä ole se paremmin tienaava. Vaimolla työttömyyskorvaus ja mun verotettava tulo on 8 000 €/kk. Vaimoni ei ole kaunis, mutta viehättävä, tunneälykäs ja empaattinen. Vaimoni on tarkka ihminen ja haluaa maksaa 25 % päivittäistavaraostoista. Muista kuluista vastaan minä kokonaan. Hänelle jää siis omiin henkilökohtaisiin kuluihin noin 400 €/kk. Vaimo vastaa hyvin pitkälle kodista ja tykkää pitää kodin kauniina. Olen paljon matkoilla siksikään en pysty vastaamaan kovin paljon kodista. Tämä toimii hyvin sillä rakastamme ja kunnioitamme toisiamme.

      • 59498754

        Muuten sama paitsi että meillä on vain yksi tulonsaaja. Meillä ei ole henkilökohtaisia kuluja oikeastaan lainkaan vaan kaikki menee yhdestä potista yhteisymmärryksessä.

    • tasanpuoletomistan

      Niin meilläkin aikanaan minä olin perheen elättäjä ja mies opiskeli rauhassa. Kun sai alansa töitä tuli hänestä elättäjä meille. Minun tulon ovat minun käytössä ja mies nyt maksaa kaiken. Olen kysynyt monta kertaa toiminko väärin. Ei koska silloin nuorena minä tein työt ja elätin. Nyt on minun vuoroni rauhassa elää leveämmin. Kyllä se ilmoittaa kun ja jos hassaan rahat vääriin asioihin. Perheelle ne menee suurimmaksi osaksi jotta kaikki niistä saa jotain. Yhdessä ne raha asiatkin sovitaan sovussa. Kuka elättää ja ketä. Kelle se kuuluu muuten? Meille itselle. Jos katkerana muille täällä kerrot etkä puolisollesi kertoo teidän suhteesta jo paljon. Jos toinen on velkaneuvonta ja rahaton on ne maksettava silloin yhdessä ilman toisen syyttelyä. Muistetaan että rahat ovat yhteisiä silloin kun yhdessä asutaan. En ymmärrä tuota puolotusta ollenkaan kuka maksaa ja mitä. Kyllä isompituloinen maksaa isot maksut ja pinempituloinen pienet maksut. Mutta minusta yhdessä ne kulutetaan ja tienataan. Samoin jos omaisuus karttuu on se molempien silloin. Koska ei miehen ikään olisi nyt noin hyvässä ammatissa ja tienasi hyvin jos en olisi sitä elättänyt aikanaan. Jos meille ero tulisi maksaisi se itsensä kipeäksi. Tämähän on selvä. Jos taas minä vaatisi eroa jäisin ilman rahaa silloin. Joten mikä teillä on ongelma kun toisella on velkaa tai rahattomuutta? Yhdessä ne hoidetaan.

    • hajatuksia

      "Kun toinen on peeaa mitä ongelmia tulee" No tämä peea, jos ei töitä saa, maksaa kuitenkin puolet vuokrasta ja ruuasta sekä omat laskunsa. Ongelmia tulee näin naisena siitä, ettei rahat muuhun riitä. Olet aina kotona, ei uusia vaatteita, ei sisustusta, ei kampaajaa, ei hammaslääkäriä, ei harrastuksia eikä lääkkeitä tai hoitoja sairauksiin. Eikä tietenkään matkustusta. Sitä ikäänkuin lainaa mieheltään rahaa ja maksaa takas ku on ylimäärästä. Naisen elämäntyö (jos on lapsia) ei riitä vakuuttamaan miehiä, että nainen on tehnyt tarpeeksi ja on myös jotain ansainnut. Kotityöt ja lapsien kasvatus aikuiseksi ei ole ikäänkuin työtä. Mies voi huoletta hoidella työnsä kun nainen huolehtii kotipuolen. Tämä nainen voi jopa tehdä töitä siinä ohessa. Tilanne muuttuu sen jälkeen kun lapset muuttavat kotoa. Olen sitä mieltä, että työ pitää ihmisen tasa-arvoisena, sillä ei ole väliä mikä työ, kunhan pystyy elättämään itsensä. Nythän on vain niin, ettei tässä Suomessa oteta enää kurppanaisia töihin, ei varsinkaan jos on jotenkin sairas. En syyllistä tässä miestä, kaikkensa tekee auttaakseen, mutta tämän yhteiskunnan asenne laahaa aina jälkijunassa ja on erittäin syyllistävä yksittäisten ihmisten kohtaloille. Työtä kaikille ja pulinat pois. Kaikki puolisot eivät halua yhteisiä perheen rahoja, haluavat olla itsenäisiä. Aina siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuus. Pitäisikö sitten tämän vuoksi erota. Sitten yhteiskunta maksaisi työttömyyskorvauksen, asumistuen ja toimeentulotuen. Onko tälläinen sitten hyvä malli. Harva ihminen on yhdessä rahasta, itse en ainakaan voisi olla.

    • Joskusnäinkinpäin

      Kappas. Olet tutustunut naisia vastaavaan mieheen. Yleensä ja lähes aina parisuhteissa mies on se parempi tuloinen ja nainen marmattaa kun hänellä ei oo rahaa ja pitäis matkustella ja kun miehellä on liikaa rahaa eikä se edes käytä niitä häneen yms. Olisikin joskus nainen joka on tienestiltään minua suurempi ja itsenikin tulot sentään ovat suomalaista keskitasoa.
      On se vaan kumma että jos naisella ne tulot ovatkin suuremmat niin se pihiys iskee sitten naiseen mutta jos mies pihistelee pumminaisensa elättämisessä niin kyllä senpäiväiset haukkumiset ja sovinisti syytökset saa.

      • bvtfgf

        Taitaapa näitä miehiä olla enemmänkin kuin ap:n mies. Suurin osa suurempituloisista naisista ei pidä asiasta meteliä kuten rehvastelevat miehet. Tämä aloituskin varmaan miehen kirjoittama provokatiivinen hyökkäys puolisoaan vastaan. Vai onko ap täällä keskustellut, eipä ole.

    • Naapurinnainen

      Emme asu yhdessä, ja tuskin koskaan yhteen muutamme. Syy miksei, on minun puoleltani poikaystävän suhde rahaan. Yhteen muuttamisesta ei ole puhuttu, mutta olen varautunut jos tulee puheeksi. Hän tienaa n. 10% enemmän kuin minä, mutta on aina enemmän tai vähemmän peeaa. Itse pystyn säästämään parisataa kuussa lomakassaan, kun taas hänen käsistään raha vain valuu jonnekin. Jotta pääsemme koskaan matkustamaan, maksan molempien matkat. Maksan lähes aina ruuat ja ostan silloin tällöin hänelle jotain tarpeellista. Tilanne ei tule ainakaan paranemaan, nyt hänelle lankesi maksuun yrittäjäaikaiset tunaroinnit. Itse en tule koskaan perimään mitään, hänelle on tulossa taloa, venettä ja mökkiä kunhan jaksaa ootella. Köyhän perheen tyttönä olen aina osannut varautua ns pahan päivän varalle. Tilanne ketuttaa aika lailla minua, ja häntä ahdistaa kun nyt pitää opetella elämään niukemmin, kun ei ole ennen vastuuta kantanut. Olemme siis aikuisia yli nelikymppisiä, joten mitään suurta asennemuutosta on turha odottaa. Tämän enempää en ole valmis kustantamaan, eikä ole pyydettykään, mutta pelkään että hän joutuu muuttamaan niin kauas Helsingistä, että emme enää tapaa riittävän usein. Minusta ei ole kaukosuhteeseen pidemmän päälle. Rahalla ei saa rakkautta, mutta rahan puute saattaa tehdä sen melko mahdottomaksi. Surullista.

      • 7469

        "Eripariset" aviossa.
        Ymmärrän asenteesi. Eräs tuttavapariskuntamme on rahan suhteen täysin eriparisia.
        .Molemmat ovat pienipalkkaisia, akateemisia tutkijoita ja ansiot ovat samaa luokkaa.
        Heti ensimmäisen lapsen tulon jälkeen oli rouvan ryhdyttävä selvittämään tilannetta.
        Herra pisti omat tulonsa sileäksi omiin tarpeisiinsa ja rouvan oli yritettävä hoitaa kaikki yhteinen sekä omat kulunsa ja myös kasvavat lapsen tarpeet.
        Yhteisissä oli myös asuntolainan hoitaminen johon rouvan rahat eivät enää riittäneet.
        Ratkaisuna oli rouvan ryhtyminen talousdiktattoriksi joka tarkoitti sitä, että rouva hallinnoi kaikkia tuloja hoitaen niistä kaikki tarpeelliset menot.
        En tiedä millä perusteella henkilötason kulujen jako tapahtui.
        Lienevät päässeet yhteisymmärrykseen järjestelyn tarpeesta.
        Nyt pariskunnalla on 3 lasta.

        Eräänä yksityiskohtana mainitsen, ettei ko. perheellä ole missään vaiheessa ollut autoa.

        Rouva oli lähtöisin tavallisesta työläiskodista. Herra virkamiesperheestä jossa herran isä oli merikapteeni.

        Meidän molempien kodit olivat köyhiä työläisperheitä joiden elanto oli pienipalkkaisen miehen varassa. 50-luvulla ei koluttamattomille ( 4 lk kansakoulua ) naisille ollut töitä vaan karut asuinolosuhteet työllistivät naiset kotona.

      • ainatätäsamaa

        "Itse pystyn säästämään parisataa kuussa lomakassaan,"
        Mä en jumalavita ikinä ymmärrä tätä naisten suorastaan pakonomaista tarvetta matkusteluun eli sullakaan ei elämään mahdu muita yllättäviä menoja kun se aah niin ihana teneriffan reissu kerran vuodessa. 200/kk=2400/v. Eli suurinpiirtein yhden löhöviikon verran.
        Onko vuotesi pilalla jos astian tai pyykinpesukoneesi hajoaa, katto alkaa vuotamaan, autoon tuleekin parin tonnin remppa yms yms vai onko sinun "pahanpäivänvara vain loma kassa ja se peeaa mies kustantaa pakolliset elämisen muut kulut? Itse säästän miehenä 500-1000e/kk pahanpäivän varaa en mihinkään pakonomaiseen helvetin "lomakassaan". Lomailla voi suomessa olemattomilla kustannuksilla ja leijonia näkee tarpeeksi telkkarista niitä tarvi paikanpäälle mennä katsomaan. Ja kyllä vaan niitä yllättäviä menojakin tulee. Mun oli pakko tehdä kattoremontti ja laittaa koko päällinen uusiksi. Otti 15 000e. Harmittihan se mutta asunnon arvo nousi ja jos olisin vaan ollut se lomakassan säästelijä niin kusessa olisin ollut rempan kustannuksen takia. Nyt sen sai tehtyä omalla varannolla velattomasti.
        Mutta ei. Naisten päähän mahtuu vain se matkustelu ja jollain ihmeen rahoilla ne työttömätkin naiset reissaa. Millä ne rahat sitten tienataan kun muistaa omaa aikaa jolloin ei rahaa ollut työttömänä. No ilmeisesti miehet, vanhemmat yms kustantaa ja sitä yhtä kustannusmuotoa en sano edes ääneen. On se helppoa reissata kun on nainen.

      • yli35v.yhdessä
        ainatätäsamaa kirjoitti:

        "Itse pystyn säästämään parisataa kuussa lomakassaan,"
        Mä en jumalavita ikinä ymmärrä tätä naisten suorastaan pakonomaista tarvetta matkusteluun eli sullakaan ei elämään mahdu muita yllättäviä menoja kun se aah niin ihana teneriffan reissu kerran vuodessa. 200/kk=2400/v. Eli suurinpiirtein yhden löhöviikon verran.
        Onko vuotesi pilalla jos astian tai pyykinpesukoneesi hajoaa, katto alkaa vuotamaan, autoon tuleekin parin tonnin remppa yms yms vai onko sinun "pahanpäivänvara vain loma kassa ja se peeaa mies kustantaa pakolliset elämisen muut kulut? Itse säästän miehenä 500-1000e/kk pahanpäivän varaa en mihinkään pakonomaiseen helvetin "lomakassaan". Lomailla voi suomessa olemattomilla kustannuksilla ja leijonia näkee tarpeeksi telkkarista niitä tarvi paikanpäälle mennä katsomaan. Ja kyllä vaan niitä yllättäviä menojakin tulee. Mun oli pakko tehdä kattoremontti ja laittaa koko päällinen uusiksi. Otti 15 000e. Harmittihan se mutta asunnon arvo nousi ja jos olisin vaan ollut se lomakassan säästelijä niin kusessa olisin ollut rempan kustannuksen takia. Nyt sen sai tehtyä omalla varannolla velattomasti.
        Mutta ei. Naisten päähän mahtuu vain se matkustelu ja jollain ihmeen rahoilla ne työttömätkin naiset reissaa. Millä ne rahat sitten tienataan kun muistaa omaa aikaa jolloin ei rahaa ollut työttömänä. No ilmeisesti miehet, vanhemmat yms kustantaa ja sitä yhtä kustannusmuotoa en sano edes ääneen. On se helppoa reissata kun on nainen.

        Jos asuu vuokra-asunnossa, ei tarvi olla kattorempparahoja itsellä! Jos asuu bussireitin varrella, ei välttämättä tarvi autoakaan. Eiköhän Teneriffan reissurahoilla voi ostaa pyykkikoneen, jos entinen hajoaa? Tai sitten tekee matkan ja harrastaa nyrkkipyykkiä t. pyykkäröi jonkun tutun luona? Valintoja voi tehdä, ainakin sinkkuna.
        Voi olla, että sinkkuna asuisin vuokraluukussa ja juurikin matkustelisin, jos varaa olisi. 80-luvulla jotenkin oli tärkeää ostaa oma asunto. Nyt sitt kattoremppa odottaa, kun tuli perhettä ja lapset aikuistui ja lähti. Tuo tiskikone taitaa olla miehille hyvin oleellinen kodinkone? Meillä isäntä päätti, että sellainen ostetaan.

      • omansamaksanut
        yli35v.yhdessä kirjoitti:

        Jos asuu vuokra-asunnossa, ei tarvi olla kattorempparahoja itsellä! Jos asuu bussireitin varrella, ei välttämättä tarvi autoakaan. Eiköhän Teneriffan reissurahoilla voi ostaa pyykkikoneen, jos entinen hajoaa? Tai sitten tekee matkan ja harrastaa nyrkkipyykkiä t. pyykkäröi jonkun tutun luona? Valintoja voi tehdä, ainakin sinkkuna.
        Voi olla, että sinkkuna asuisin vuokraluukussa ja juurikin matkustelisin, jos varaa olisi. 80-luvulla jotenkin oli tärkeää ostaa oma asunto. Nyt sitt kattoremppa odottaa, kun tuli perhettä ja lapset aikuistui ja lähti. Tuo tiskikone taitaa olla miehille hyvin oleellinen kodinkone? Meillä isäntä päätti, että sellainen ostetaan.

        Jos mä asuisin vuokralla laittaisin keskimäärin 1000e rahaan turhaan kuukausittain. Omistusasunnossa se raha jää asuntoon. Vuokrat ovat niin kalliita että ei mulla koskaan olisi ollut varaa vuokralla asua. Kun muutin kotoa pois ostin heti omistusasunnon. Maksoin keskimäärin puolet vähemmän lainan lyhennystä kuukaudessa minkä olisin tuplana joutunut laittaa vastaavaan vuokra asuntoon. Ensimmäisen asunnon myin 30 000e voitolla. Sittemmin omistusasunnossa edelleen asuneena olen pystynyt säästämään senverran sekä voitolla ja sijoituksilla netonnut niin että alle nelikymppisenä oli asuntovelat maksettu. Se on kuule siihen nähden yks kattoremppa pientä kun asunnosta ei muita kuluja juuri ole enää. Pahimmoilleen se on alle vuoden vuokran maksajan asuntoon menevät rahat ja kuukausi menot vaan on ja pysyy. Omistusasunnon omaavana sen ennen asuntoon laitetun rahan voi nykyään sijoittaa ihan toisaalle.
        Suurinosa suomalaisista asuu ihan jossain muualla kuin kaupunkien keskustoissa joten auto on välttämätön. Jos taas koko elämän piiri pyörii siinä samassa lähiössä vuodesta toiseen kun ei ole mitään millä minnekään liikkua niin ymmärrän toisaalta että jo mielenterveyden kannalta se kymppitonnin hiekkasärkällä makaamis viikko saattaa sit pitää edes vähän järkee päässä.

      • titrr
        omansamaksanut kirjoitti:

        Jos mä asuisin vuokralla laittaisin keskimäärin 1000e rahaan turhaan kuukausittain. Omistusasunnossa se raha jää asuntoon. Vuokrat ovat niin kalliita että ei mulla koskaan olisi ollut varaa vuokralla asua. Kun muutin kotoa pois ostin heti omistusasunnon. Maksoin keskimäärin puolet vähemmän lainan lyhennystä kuukaudessa minkä olisin tuplana joutunut laittaa vastaavaan vuokra asuntoon. Ensimmäisen asunnon myin 30 000e voitolla. Sittemmin omistusasunnossa edelleen asuneena olen pystynyt säästämään senverran sekä voitolla ja sijoituksilla netonnut niin että alle nelikymppisenä oli asuntovelat maksettu. Se on kuule siihen nähden yks kattoremppa pientä kun asunnosta ei muita kuluja juuri ole enää. Pahimmoilleen se on alle vuoden vuokran maksajan asuntoon menevät rahat ja kuukausi menot vaan on ja pysyy. Omistusasunnon omaavana sen ennen asuntoon laitetun rahan voi nykyään sijoittaa ihan toisaalle.
        Suurinosa suomalaisista asuu ihan jossain muualla kuin kaupunkien keskustoissa joten auto on välttämätön. Jos taas koko elämän piiri pyörii siinä samassa lähiössä vuodesta toiseen kun ei ole mitään millä minnekään liikkua niin ymmärrän toisaalta että jo mielenterveyden kannalta se kymppitonnin hiekkasärkällä makaamis viikko saattaa sit pitää edes vähän järkee päässä.

        Vuokrako rahaa turhaan? No ei ole. Se on vaan asumiskustannus :).

        Itse makselen n. 650 e/kk uudesta asumisoikeusasunnosta (kaksio). Sitten on tietysti se asumisoikeusmaksu lähemmäs 30000e. Olen oikein tyytyväinen. Juna ja bussit kulkee, autoa ei tarvitse ( on mahdollisuus vuokra-autoon, jos tulee tarve > auto tuodaan parkkipaikalle ja haetaan sieltä, näppärää) kaikki on lähellä, myös ulkoilumaastot. Landelle on 500 m, vaikka pk-seudulla ollaan. Viereisestä talosta saisi samanlaisen kaksion ostettua 230000 e:lla. Ei kiinnosta ilman lottovoittoa.

      • titrr
        ainatätäsamaa kirjoitti:

        "Itse pystyn säästämään parisataa kuussa lomakassaan,"
        Mä en jumalavita ikinä ymmärrä tätä naisten suorastaan pakonomaista tarvetta matkusteluun eli sullakaan ei elämään mahdu muita yllättäviä menoja kun se aah niin ihana teneriffan reissu kerran vuodessa. 200/kk=2400/v. Eli suurinpiirtein yhden löhöviikon verran.
        Onko vuotesi pilalla jos astian tai pyykinpesukoneesi hajoaa, katto alkaa vuotamaan, autoon tuleekin parin tonnin remppa yms yms vai onko sinun "pahanpäivänvara vain loma kassa ja se peeaa mies kustantaa pakolliset elämisen muut kulut? Itse säästän miehenä 500-1000e/kk pahanpäivän varaa en mihinkään pakonomaiseen helvetin "lomakassaan". Lomailla voi suomessa olemattomilla kustannuksilla ja leijonia näkee tarpeeksi telkkarista niitä tarvi paikanpäälle mennä katsomaan. Ja kyllä vaan niitä yllättäviä menojakin tulee. Mun oli pakko tehdä kattoremontti ja laittaa koko päällinen uusiksi. Otti 15 000e. Harmittihan se mutta asunnon arvo nousi ja jos olisin vaan ollut se lomakassan säästelijä niin kusessa olisin ollut rempan kustannuksen takia. Nyt sen sai tehtyä omalla varannolla velattomasti.
        Mutta ei. Naisten päähän mahtuu vain se matkustelu ja jollain ihmeen rahoilla ne työttömätkin naiset reissaa. Millä ne rahat sitten tienataan kun muistaa omaa aikaa jolloin ei rahaa ollut työttömänä. No ilmeisesti miehet, vanhemmat yms kustantaa ja sitä yhtä kustannusmuotoa en sano edes ääneen. On se helppoa reissata kun on nainen.

        "Mä en jumalavita ikinä ymmärrä tätä naisten suorastaan pakonomaista tarvetta matkusteluun eli sullakaan ei elämään mahdu muita yllättäviä menoja kun se aah niin ihana teneriffan reissu kerran vuodessa"

        Onkohan se nyt lomakassa, ja Teneriffan tm. matka YLLÄTTÄVÄ meno?

        Ja olisiko itselläsi pakonomainen tarve säästää suuria summia asuntosi korjaamiseen? Siitähän saa sitä elämäniloa... Itse olen lapsuuteni ja nuoruuteni asunut vanhempieni omakotitalossa. Nyt etähoidan vanhaa siellä asuvaa äitiäni - tai oikeastaan enemmän taloa. Se hajoaa käsiin. Etenkin omakotitalot ovat tikittäviä pommeja. Nykyisenlaisen uuden aso-kotini voisin ostaa... jos minulla olisi sellaiseen varaa. Vaan kun ei ole. Mielestäni elämässä kannattaa elää eikä vain maksaa asuntoa. Ja kaikki vanhat > muuttakaa viimeistään eläkeiässä omakotitalosta osakehuoneistoon.

      • valintakysymyksiä
        titrr kirjoitti:

        "Mä en jumalavita ikinä ymmärrä tätä naisten suorastaan pakonomaista tarvetta matkusteluun eli sullakaan ei elämään mahdu muita yllättäviä menoja kun se aah niin ihana teneriffan reissu kerran vuodessa"

        Onkohan se nyt lomakassa, ja Teneriffan tm. matka YLLÄTTÄVÄ meno?

        Ja olisiko itselläsi pakonomainen tarve säästää suuria summia asuntosi korjaamiseen? Siitähän saa sitä elämäniloa... Itse olen lapsuuteni ja nuoruuteni asunut vanhempieni omakotitalossa. Nyt etähoidan vanhaa siellä asuvaa äitiäni - tai oikeastaan enemmän taloa. Se hajoaa käsiin. Etenkin omakotitalot ovat tikittäviä pommeja. Nykyisenlaisen uuden aso-kotini voisin ostaa... jos minulla olisi sellaiseen varaa. Vaan kun ei ole. Mielestäni elämässä kannattaa elää eikä vain maksaa asuntoa. Ja kaikki vanhat > muuttakaa viimeistään eläkeiässä omakotitalosta osakehuoneistoon.

        Niin "ei ole varaa" Eikai sulla olekaan kun maksat ulkopuoliselle kokoajan puolet ja enemmän kuukausi tuloistasi. Mulla on varaa tehdä tai harrastella mitä vain. Olen asumiseni maksanut. Mulla on puolenmiljoonan asunnot alla ja jos haluaisin niin voisin ottaa kaltaisesi ikänsä asuntorahoittajan toiseen vuokralle. Mutta en ota koska vuokralaisten kiinteistöistä välittäminen tunnetaan. Myyn tarvittaessa ja taas on vähän enemmän lyömälehteä käytössä vapaa aikaan. Elämä on valintoja. Toiset elää kädestä suuhun toiset turvaa loppuelämänsä sekä eläkeaikaisen hyvä varaisen elämän.

      • yli35v.yhdessä

        Vaikka tuolla on asumissivut erikseen, muistutan, että jotkut ostaa homeluukun, joka vie rahojen lisäksi terveyden.
        Omassa tuvassa asuvatkin vanhenevat ja tulee diabetesta, verenpainetta ja niveliin nivelrikkoa niin, ettei vasara tahdo pysyä kädessä. Ja ulkopuolisilla teettäen meidän uusi katto maksaisi yli 15 tonttua. Mua ei liioin lämmitä talon arvonnousu, koska emme myy taloa. Mukaani en taloakaan saa eikä perukirjan lukema tiedä muuta kuin veroja lapsilleni. Valkeneeko tästä, miksi se muutaman satasen vuokra olisi hyvä idea?

        Ilman autoa ei mekään pärjätä. Omani laitoin seisontaan, saa nähdä, koska pitää ottaa takaisin liikennekäyttöön. Lainataan lapsille, jos heidän kulkupelinsä tekevät tenän. Jopa Helsingin kulkuyhdeydet ovat olemattomat (poikkilinjoilla) öiseen aikaan, mikä pelottaa naisten liikkumista. Nuori ja reipas pärjää polkupyörällä ja julkisilla.

      • mekkk
        titrr kirjoitti:

        Vuokrako rahaa turhaan? No ei ole. Se on vaan asumiskustannus :).

        Itse makselen n. 650 e/kk uudesta asumisoikeusasunnosta (kaksio). Sitten on tietysti se asumisoikeusmaksu lähemmäs 30000e. Olen oikein tyytyväinen. Juna ja bussit kulkee, autoa ei tarvitse ( on mahdollisuus vuokra-autoon, jos tulee tarve > auto tuodaan parkkipaikalle ja haetaan sieltä, näppärää) kaikki on lähellä, myös ulkoilumaastot. Landelle on 500 m, vaikka pk-seudulla ollaan. Viereisestä talosta saisi samanlaisen kaksion ostettua 230000 e:lla. Ei kiinnosta ilman lottovoittoa.

        Muuta vähän kauemmaksi niin saatsen kaksion 100 tonnilla j lyhennät tuolla vuokralla kevyesti ja lyhennys voi olla pienempi pitkällä laina-ajalla, Sinun asumiskulut ei laske koskaan vaan on aina sen 650 tai nousee. Aikoinaan kun piti hommata isompi asunto niin oli halvempi ostaa oma kuin vuokrata asunto koska silla vuokralla lyhensi komeesti asuntolainaa ja nyt kun asunto maksetuu ei ole kuin vastike maksettavana.

      • yli35v.yhdessä
        mekkk kirjoitti:

        Muuta vähän kauemmaksi niin saatsen kaksion 100 tonnilla j lyhennät tuolla vuokralla kevyesti ja lyhennys voi olla pienempi pitkällä laina-ajalla, Sinun asumiskulut ei laske koskaan vaan on aina sen 650 tai nousee. Aikoinaan kun piti hommata isompi asunto niin oli halvempi ostaa oma kuin vuokrata asunto koska silla vuokralla lyhensi komeesti asuntolainaa ja nyt kun asunto maksetuu ei ole kuin vastike maksettavana.

        Jos muuttaa kauemmas, asunnot ovat halvempia, mutta julkiset kulkuneuvot olemattomia eli pitää olla oma auto. Jos naiset jotenkin maalia sutivat (asuntoon), auton moottorin remontointi onnistuu vähemmän! Eli pitää olla hyvä auto eikä rimpula, mikä sopii 20v miehille. Eli rahaa menee autoon saman verran kuin asunnon hinnassa säästäisi. Auton hinta ei koskaan nouse vaan kulut kasvaa, ollaanko samaa mieltä?

        Ymmärrän tuon halun maksaa vuokraa t. aso-asuntoa ainakin tuossa tilanteessa, kun tietää oman asunnon t. auton riskit. Opiskelun jälkeen en ole vuokralla asunut eikä vuokraluukut ole niitä viihtyisimpiä, mutta joku voi olla kiinnostunut maksamaan "vastuunkannottomuudesta".

      • 7964
        yli35v.yhdessä kirjoitti:

        Jos muuttaa kauemmas, asunnot ovat halvempia, mutta julkiset kulkuneuvot olemattomia eli pitää olla oma auto. Jos naiset jotenkin maalia sutivat (asuntoon), auton moottorin remontointi onnistuu vähemmän! Eli pitää olla hyvä auto eikä rimpula, mikä sopii 20v miehille. Eli rahaa menee autoon saman verran kuin asunnon hinnassa säästäisi. Auton hinta ei koskaan nouse vaan kulut kasvaa, ollaanko samaa mieltä?

        Ymmärrän tuon halun maksaa vuokraa t. aso-asuntoa ainakin tuossa tilanteessa, kun tietää oman asunnon t. auton riskit. Opiskelun jälkeen en ole vuokralla asunut eikä vuokraluukut ole niitä viihtyisimpiä, mutta joku voi olla kiinnostunut maksamaan "vastuunkannottomuudesta".

        Pikkukaupungin keskusta Kaakkois-Suomessa. Noin 29000 asukasta.
        14 vuotta sitten ylimmän kerroksen remontoitu kolmio, 74m2 maksoi 62000€.
        K- ja S-marketit matkaa noin 250m.
        Samalla 250m:n säteellä on useampiakin kahviloita, kepakkoloita, pizzerioita ja jopa muutama eritasoinen ravintola.
        Bussipysäkille 50m, pitkälle linjalle 200m.
        Kuntosalille matkaa noin 300m ja vaimon harrasteet ovat lähempänä.
        Terveyskeskus on nyt 2km:n päässä mutta siirtyy ensi vuoden aikana 100m:n päähän. Ikävä puoli on asunnon hoitovastike, 295€. Viemäri-, putki-, katto-, piha- ja julkisivuremontit tehty lähivuosina.
        Minusta kokonaisuus on tyydyttävä.

      • yli35v.yhdessä
        7964 kirjoitti:

        Pikkukaupungin keskusta Kaakkois-Suomessa. Noin 29000 asukasta.
        14 vuotta sitten ylimmän kerroksen remontoitu kolmio, 74m2 maksoi 62000€.
        K- ja S-marketit matkaa noin 250m.
        Samalla 250m:n säteellä on useampiakin kahviloita, kepakkoloita, pizzerioita ja jopa muutama eritasoinen ravintola.
        Bussipysäkille 50m, pitkälle linjalle 200m.
        Kuntosalille matkaa noin 300m ja vaimon harrasteet ovat lähempänä.
        Terveyskeskus on nyt 2km:n päässä mutta siirtyy ensi vuoden aikana 100m:n päähän. Ikävä puoli on asunnon hoitovastike, 295€. Viemäri-, putki-, katto-, piha- ja julkisivuremontit tehty lähivuosina.
        Minusta kokonaisuus on tyydyttävä.

        Tyytyväisiä ollaan mekin vielä, vaikka etäisyydet ovat 1-2km eikä arvauskeskus ole siirtymässä (vielä) ja kattoremppa on tekemättä. Palataan asiaan, kun valkotakki t. siniseen vormuun pukeutunut nappa ajokortin veke. Tai menee jalat alta. Mitäs ne sähkömopot maksaakaan? Sellaiset, joihin ei tarvi ajokorttia..?

      • mekkk
        yli35v.yhdessä kirjoitti:

        Jos muuttaa kauemmas, asunnot ovat halvempia, mutta julkiset kulkuneuvot olemattomia eli pitää olla oma auto. Jos naiset jotenkin maalia sutivat (asuntoon), auton moottorin remontointi onnistuu vähemmän! Eli pitää olla hyvä auto eikä rimpula, mikä sopii 20v miehille. Eli rahaa menee autoon saman verran kuin asunnon hinnassa säästäisi. Auton hinta ei koskaan nouse vaan kulut kasvaa, ollaanko samaa mieltä?

        Ymmärrän tuon halun maksaa vuokraa t. aso-asuntoa ainakin tuossa tilanteessa, kun tietää oman asunnon t. auton riskit. Opiskelun jälkeen en ole vuokralla asunut eikä vuokraluukut ole niitä viihtyisimpiä, mutta joku voi olla kiinnostunut maksamaan "vastuunkannottomuudesta".

        Hyvän köyttöauton saa 5-15 tonnilla ja halvimmat uudet autot on 10 tonnin luokkaa mutta kun vaikka stadissa kaksio maksaa 200-250 tonnia niin vantaalta saa kivan rivarikolmion tai isomman kerostaloasunnon ja 100 m2 omakotitalon samalla hinnalla. KAuppakeskus redissa kaksio melkein miljoonan ja vantaalla 200 tonnia tai halvempi.

    • sontio

      Köyhyydestä köyhyyteen...

    • louise74

      Oli lyhyt suhde tuollaisen miehen kanssa. Sanoi hakevansa töitä ja se jäi puheeksi vain. Eli kustannuksellani muutaman kuukauden ja max kolme kertaa maksoi ostokset kaupassa. Olisi pitänyt kaljatkin sille hankkia, mutta laitoin stopin. Myöhemmin kyllä viinaan riitti rahaa ja vähitellen luonteen hulluus paljastui. Oli loisinut usean naisen luona ja velkaa moneen suuntaan.
      Alussa ujo ja miellyttävä mies, mutta se olikin pelkkää valhetta.

      Tästä miehestä kyllä löytyy nimelläkin tietoa netistä, harmi vaan, kun alussa esiintyi eri nimellä. Olin yhteydessä poliisiin ja seillä oli tuttu kaveri.
      Kovat oppirahat maksoin.

    • Naapurinnainen

      Juu, lomakassa on se säästö, josta yllättävätkin menot otetaan. Oli ilmeisesti loukkaavaa nimetä se niin, koska matkailun vihaaja sai raivarin... Ja se poikaystävä ei siis juuri koskaan maksa mistään mitään, koska hänen palkkansa menee ties minne. Asumme molemmat vuokralla, hänellä halvempi kämppä kuin mulla. Minulla ei ole autoa tai tiskikonetta ja pyykkikonekin on kaverin vanha. Ei ole kalliita harrastuksia, en polta en juo ei ole lapsia tai lemmikkejä, joten palkkani on yksin minun. Jos nautin matkustelemisesta, miksen saisi siihen omia rahojani laittaa ? Jokainen tehköön itse tienatuilla mitä lystää. Enkä todellakaan käy missään Kanarialla viikon, vaan kaksi viikkoa Kreikassa. Kotimaassa matkustelu on muuten paljon kalliimpaa, jossei sitten telttaile :D

      • titrr

        "Juu, lomakassa on se säästö, josta yllättävätkin menot otetaan. Oli ilmeisesti loukkaavaa nimetä se niin, koska matkailun vihaaja sai raivarin..."

        Haha, taas on joo mielensäpahoittajat liikkeellä. Mikä tahansa riittää pahoittamaan mielen :D.

    • 36nainen

      Tuossa se rakkaus punnitaan. Tuleeko raha väliin mutta miten kauan olet sitä miestä tapaillut ja miten tunnet sen? Silloin kun tapasin mieheni niin se oli työtön ja vähän sellaine resupetteri mielestäni mutta ennakkoluulot karisi kun näin sen kämpän ekan kerran. Ihan siisti kämppä, 50 tuuman telkkari, pleikkari ja kertoi että oli tapetoinut sen huoneiston kun oli ollut kamala. Itse olin muuttanut ja etsin jotain joka remppaisi kämppäni. Sain tarjouksia firmoilta 2500-5000 euroa. Puhuin tapaamalleni miehelle joka kertoi että remppaa kämppäni 500 eurolla. Luotin mieheen ja ostin tapetit ja maalin. Hintaa tuli 1600 euroa ja kämppäni on kuin uusi. Tosi hienot tapetit itse valitsin ja mies laittoi. Siis työtön luuseri osottautui hyväksi mieheksi ja rakastan sitä, asumme nyt täällä minun asunnossa.

      • setavallinentarinaa

        Jos et olisi saanut pillusi avulla palveluita niin se työtön luuseri ei sitten olisikaan ansainnut rakkautta. Hyvin tyypillinen naisen toiminta eli haarovälillä haetaan remppamiehiä ja ei remppataitoiset senkuin poistukoot vaikka olisivat muuten mukavia.

      • 78358483
        setavallinentarinaa kirjoitti:

        Jos et olisi saanut pillusi avulla palveluita niin se työtön luuseri ei sitten olisikaan ansainnut rakkautta. Hyvin tyypillinen naisen toiminta eli haarovälillä haetaan remppamiehiä ja ei remppataitoiset senkuin poistukoot vaikka olisivat muuten mukavia.

        Mitä sitten? Jokaiselle jotakin. Naisen silmissä miehessä kiehtoo aikaansaapuus. Kodin kunnostus on sitten vielä erityisen lähellä naisen sydäntä, kun on vaikea mitata, mitä se mies siellä toimistolla tekee. Veikkaan, että taitava remonttimies kostuttaa pikkareita pitempään kuin toimitusjohtaja, jolla menee sormi suuhun puuronkeitossakin.

      • titrr
        78358483 kirjoitti:

        Mitä sitten? Jokaiselle jotakin. Naisen silmissä miehessä kiehtoo aikaansaapuus. Kodin kunnostus on sitten vielä erityisen lähellä naisen sydäntä, kun on vaikea mitata, mitä se mies siellä toimistolla tekee. Veikkaan, että taitava remonttimies kostuttaa pikkareita pitempään kuin toimitusjohtaja, jolla menee sormi suuhun puuronkeitossakin.

        Juuri näin. Vaikka itselläni onkin ollut kaksi miestä - molemmat remppataidottomia. Juuri sen vuoksi suosin aso-asuntoja: aina olen saanut muuttaa siistiin rempattuun asuntoon, ellei se ollut uusi (tämä 5. asunto).

        Sisarellani on omistusyksiö keskustassa - hän on rempannut sen itse.

    • 28vwoman

      Miksi ap elättää tervettä, työhön kykenevää ihmistä?

      Ei onnistuisi minun kanssani. Minä olen tehnyt töitä 16 vuotiaasta asti. Ensin jaoin ilmaislehtiä ja mainoksia, sitten kun sain ajokortin jaoin aamulehtiä, menin sen jälkeen kouluun ja viikonloppuisin olin tiskarina lähiravintolassa.
      En ole ollut päivääkään työtön, päinvastoin välillä on ollut kolmekin duunia opiskelun ohella.
      Minullakin on oma asunto, itse maksettu, itse rempattu ja täysin velaton.
      Tykkään remontoida ja laitan omaa asuntoani parempaan kuntoon pikkuhiljaa, mutta oman makuni mukaiseksi omaan tahtiini.En todellakaan katselisi nurkassa tyyppiä vaikka kuinka rakastaisin sitä jos se eläisi minun siivelläni.

      • 9247889

        Et pysty tietämään, miten tulet käyttäytymään, ennen kuin oikeasti rakastat. Rakkaalleen on valmis antamaan kaikkensa.

      • 75674
        9247889 kirjoitti:

        Et pysty tietämään, miten tulet käyttäytymään, ennen kuin oikeasti rakastat. Rakkaalleen on valmis antamaan kaikkensa.

        "Rakkaalleen on valmis antamaan kaikkensa. "

        Se että antaa rakkaalleen kaikki rahansa ja hyväksyy kumppaninsa taloudellisen hyväksikäytön on epätervettä, kaikkea muuta kuin oikeaa rakkautta.

    • Meillätaasnäin

      Meillä tilanne on se, että tienaan reilusti paremmin kuin naisystäväni. Haluaisin matkustella hänen kanssaan ja myös maksaa nämä matkat kuten myös laskut matkalla. Hänelle tämä menettely taas ei sovi, joten tästä uhkaa tulla hieman riitoja. Hän haluaa olla 2000-luvun itsenäinen nainen, jonka asioita mies ei maksa. En haluaisi yksin lähteä reissuille vaan juuri hänen kanssaan matkustella kun siihen olisi nyt hyvä tilaisuus.

      Neuvoja tähän ?

      • 92478584

        Eläkää köyhästi. Sijoita ylimääräiset rahat osakkeisiin.

      • 75674

        Perustakaa matkakassa, johon laitatte tietyn prosenttiosuuden nettopalkastanne kuukausittain. Sitten vain vähän ajan päästä varaatte matkoja ja käytätte rahoja :).

        Tai vaihtoehtoisesti matkustatte esim. kaksi kertaa vuodessa jonnekin, sinä maksat kulut. Voit varata pari kalliimpaa lomaa. Ja naisystäväsi maksaa kerran vuodessa halvemman matkan teille - niin pitkälle kuin hänen rahansa riittävät.

        Minulla on ystäviä, sukulaisia ja muita tuttavia, jotka noudattavat jompaakumpaa noista. On myös niitä, joilla parempituloinen maksaa matkat ja vähemmän tienaava maksaa ruuat 3-7 päivänä viikossa... Riippuu mikä nyt kenenkin tuloilla on mahdollista.

      • 7469
        75674 kirjoitti:

        Perustakaa matkakassa, johon laitatte tietyn prosenttiosuuden nettopalkastanne kuukausittain. Sitten vain vähän ajan päästä varaatte matkoja ja käytätte rahoja :).

        Tai vaihtoehtoisesti matkustatte esim. kaksi kertaa vuodessa jonnekin, sinä maksat kulut. Voit varata pari kalliimpaa lomaa. Ja naisystäväsi maksaa kerran vuodessa halvemman matkan teille - niin pitkälle kuin hänen rahansa riittävät.

        Minulla on ystäviä, sukulaisia ja muita tuttavia, jotka noudattavat jompaakumpaa noista. On myös niitä, joilla parempituloinen maksaa matkat ja vähemmän tienaava maksaa ruuat 3-7 päivänä viikossa... Riippuu mikä nyt kenenkin tuloilla on mahdollista.

        Tapojahan ne ovat nuokin!
        Eräs tapa on, ettei perusteta mitään matkakassaa vaan lomat suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä pohtimatta tulojakaumaa. Yhteisestä kokonaiskassasta maksetaan matkat kuten kaikki muukin.
        Eläkkeemme ovat suunnilleen suhteessa 70%/30% mutta se ei vaikuta mihinkään.
        Yhteisten lisäksi vaimo tekee vuosittain yhden tai muutaman oman reisunsa. Yleensä ne ovat viikon mittaisia ja vain yksi oli kestoltaan 3 viikkoa.

      • yli35v.yhdessä

        Jos antaisit ajan kulua? Joskus noi nuoruuden jyrkät ajatukset pehmenee vuosien mittaan. Ja suhteenne syvenee.. tai sitten ei.

    • epäilijä

      Kyllä tämä nykyajan elämä on mahdotonta ei sovita rahasta vaan riidelään vessan hanoista ja remonteista kun eletään tätä päivää ei vain kaikilla ole työtä eikä rahaa . Mutta tänä päivänä on helppo valita puoliso ei katsota kieroon jos erotaan toisin oli 50-70 luvuilla .Katsokaa tarkaan kenen kanssa menette yhteen ettei tarvitse katua.

    • rikaspeluri

      itse sain eurjackpotissa 90miljoonaa rahaa on paljon saa mitä haluaa :)
      ei tarvii töissä käydä. köyhät käy töissä..

    • rikastyttörukka

      On ihan p*seestä olla se vauraampi nainen, jos löytää jostain miehen jolla olis arvot ja ajatusmaailma kohdillaan, ei se halua olla itseään rikkaamman kanssa. Miehen täytyy aina päästä pätemään rahoilla naisen rinnalla.
      Mulle olis ihan ok laittaa rahaa johonkin mistä pidän, jos se joku vaan pitäisi mustakin. Joskus tulee laitettua vaikkei pitäisikään mutkun pitää olla reikä päässä, no ei mee vaan nallekarkit tasan.

    • YHG

      Jos olet liitossa,tai jopa avioliitossa rahat ovat perheen ja ne käytetään koko perheen hyväksi.Jos elät yksin voit tehdä rahoillasi mitä lystäät.

      • 7469

        Hyvin tiivistetty kaikkien ymmärtämään muotoon!

    • herraÄxTuhatJakymmen

      Onko tämä joku matkailukisa ja yritys kertoa, että jos matkailee on rikas? Itse matkailin Afriikassa ilman rahaa pitkän palan ja asustin paikassa, jossa nämä ns. suuri tuloiset voivat vain unelmoida. Raha itsessään ei merkitse juuri mitään. Rahalla ei oikeasti pääse kuin katselemaan näyteikkunoita uskottelemalla, että on jotain. Rahalla saa vain litteitä kokemuksia. Onhan se kiva ostella tavaroita, mutta entä sitten?

      Eli mitä tahansa voi saavuttaa elämässään, jos vain osaa katsella ympärilleen. Ei siihen rahaa tarvita. Jos minulla olisi minua köyhempi kumppani, niin en näkisi hänen rahan käyttöään juurikaan ongelmana itselleni, sillä jos minulla on kumppani, niin rakastan häntä - eikä rakkautta mitata rahalla.

      Tässä kohdassa olen samaa mieltä, kuin YHG tuossa yläpuolella. Jos mietit rahaa liitossa, niin et sinä rakasta kumpaniasi, näet hänet todennäköisesti enemmän hyödykkeenä.

      • He1d1x

        Lueppa nyt herra Äx.... uudelleen tuo ap:n aloitus. Onko tuo kohtuullista? Jos ap: n mies olisi herrasmies ei hän käyttäytyisi noin. Ap:n mihellä on ennen ollut varaa maksaa vuokra, hän säästää isoja summia vuokrassa jo yhdessä kuukaudessa. Todennäköisesti ap:n mies on tehnyt hyvän diilin ja näkee ap:n hyödykkeenä.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      161
      2746

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2006

    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      2001

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1806

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      68
      1557

    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1313

    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1212

    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1201

    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt