Opiskelin erästä alaa sen kummemmin asiaa tarkentamatta. Olin luokkani paras arvosanoissa, enkä sano sitä kehuakseni. Luokallani oli pääsosin sellaisia että pääsivät kursseista niukinnaukin läpi arvosanalla 1. Ja opiskeleut venyivät heiltä sen takia koska pisteitä ei oikein kertynyt. Miten koulun jälkeen työelämässä? jo koulussa ollessa paljastui heidän suhteitaan eri työnantajiin, oli sedän firmaa, oli serkkua jossakin yrityksessä hyvissä asemissa, samoin siskonmiehiä, äitejä, isiä. Minulla ei ollut ketään ja olin 10 vuotta heitä vanhempi. Koulun jälkeen he kaikki pääsivät töihin kyseisiin yrityksiin joissa nuo serkut ja sedät muut olivat. Eikä osa ollut edes valmistuneita. Minä, joka mm. valmistuin, laitoin hakemuksia vaikka mihin mutta mitään ei jäänyt käteen. Työnantajaa ei esimerkiksi kiinnosta miten olet koulussa pärjännyt.
On paljon haastavampaa pyrkiä ja päästä töihin jos ei ole minkäänlaisia suhteita firmoihin, ts. sukulaisia töissä. Suhteet ovat tuossa a ja o. Olet täysin puillapaljailla jos suhteita ei ole, olen sen todennut ihan käytännössä.
On paljon haastavampaa pyrkiä ja päästä töihin jos ei ole minkäänlaisia suhteita firmoihin, ts. sukulaisia töissä. Suhteet ovat tuossa a ja o. Olet täysin puillapaljailla jos suhteita ei ole, olen sen todennut ihan käytännössä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työharjoittelujen aikana tulee työnantajille tutuksi. Valmistumisen jälkeen voi sitten kysellä töitä yrityksistä, joissa oli harjoittelemassa. Mikäli niissä on työvoimalle tarvetta, palkkaavat ne mielellään hyväksi työntekijäksi osoittautuneen harjoittelijan. Sen sijaan laiskottelijasta ja narisijasta muistetaan varottaa muitakin työnantajia.
Puhut täysin faktaa ,näinhän se menee ja on mennytkin aina niinkauan kuin muistan mutta nyt tämä korostuu kun työpaikkoja ei montaa löydy varsinkaan sellaista missä maksetaan normi liksaa ja normi työsuhteella, ilman vuokrafirmojen kusetuksia.
Ei sitä turhaan kysytä että "kenkäs poikia sitä ollaan"...