Naiset on yhä vaativampia, pitää olla sitä sun tätä, talo ja mökki, huvipursi, johtajan virka ja kaikki.
Miten yli 40 v mies löytää naisen?
Ikisinkkumies
301165
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hommaa ne jutut, jos naiset joista olet kiinnostunut niitä vaativat. Minulla lapseni ovat este, enkä aio luopua heistä. Helpompaa sinulla.
Eikös yli nelikymppiset just ole kysytyimpiä nuortenkin naisten keskuudessa. Sehän on palstan kestopuheenaihe.
Ei muuta kun valita niistä parikymppisistä naisista.
kyllä vanhempi mies kelpaa, jos on varakas
Varakkuudesta ei ole ollut kyse vaan siitä että yli nelikymppinen on charmikas komistus.
Senkus vaatii vaan ei ne kumminkaan yleensä mitään saa typerille vaatimuksilleen höh.
Nettideittailu jonkun Aasialaisen naisen kanssa. Siitä se alkaa. Todella helppoa ja maksutonta aloittaa vaikkapa Dateinasia-deittipalstalla. Pääsääntöisesti Thaimaalaisia, ja Filippiiniläisiä nuoria keski-ikäisiä naisia. Eivät edellytä mainitsemaasi listaa ylellisyyksistä. Harkintaa ja kylmää järkeä kuitenkin tarvitaan. Älä altistu vedätettäväksi.
Höpöhöpö :D
Tietysti jos vain se "lisäbonusten" perässä oleva naistyyppi kiinnostaa, yleensä juuri alemmin koulutettua pienipalkkaista sakkia, joiden mielestä se on miehen tehtävä vain hankkia ne kaikki kivat jutut niin.. Voivoi oma moka.
Suomessa on paljon myös omillaan pärjääviä naisia. Ikävä kyllä eivät ole sitten näitä kilo pakkelia naamassa ja kaikki lasten eri isät/exät linnassa naisia.
Emme siis ole kelvollisia ilman "muotoja" ja lapsilaumaa. Onneksi ei.. Kehenkään ei pidä miehenkään tyytyä.
Vielä ehditte veikata ja säästää. :)
Naiset ei halua kuin rahaa. Yrittää naimisiin ilman avioehtoa. Ja kun huomaa ettei onnistu niin häviää pois tai tekee abortin ja häviää pois. Ihan vain omaa elämänkokemusta. Toisaalta niillä joilla on perhe ja järki päässä niin toivotan pitkää ikää. Itsellä ei ole ollut onnea mukana, aina ne on ollut "maksullisia naisia".
Monilla naisilla on enemmän omaisuutta kun miehillä. Kyllä varaton mieskin mielellään jättää avioehdon pois.
Suurin osa sinkkumiehistä on köyhiä. Osa on tyhmiä ja rumia muuten ja loput jännämiehiä.
Ei kannata etsiä
Pitää olla sosiaalinen menevä jolla on paljon kavereita. Pitää olla näkyvästi esillä kuten työpaikalla sun pitää ottaa ohjat käsiin niin sut huomataan.
Minäkin siivoojana bongasin toimitusjohtajan. Saatiin pari lasta mutta mies löysi vertaisensa uuden kumppanin. Jätti lapsensakin kun mallin kalliolle. En halua häneltä edes elatusmaksuja. Hyvin pärjätään lasten kanssa palkallani.
Siis nallin kalliolle....
Näkisin+nelikymppisen+miehen+olevan+siinä+parhaassa+iässään+naisten+saannin+suhteen,+jos+on+pitänyt+itsensä+tikissä.
Tuo taitaakin olla se suurin miesten pariutumisen kompastuskivi, niin elävässä elämässä kuin täällä palstallakin. Ensin kärjistäen valitetaan, että kun ei KUKAAN nainen kiinnostu ja naiset ovat pinnallisia, rahanahneita , aivottomia kanoja tai biojätteeseen kelpaavia hypergamisia kurppia. Mutta kun pintaa vähän raaputtaa, alkaa tullakin nuo miesten kriteerit esiin, että millaisten naisten puutteesta tässä nyt oikein puhutaan. Lapseton, hoikka ja fiksu (?), jätit kohteliaasti mainitsematta kauniin ja nuoren. Ja totta tosiaan, sellaisten määrä naispopulaatiosta on aika pieni ja arvatenkin kilpailu siksi raivopäisen kovaa, kun pienestä joukosta naisia kilpailee kaikki miehet 15 v. ylöspäin. Osanottoni teille, näin biojätteenä en voi muuta puolestanne tehdä.
En minä osannottoa sinulta pyytänyt. Kerroin vain omista haasteistani tai toiveistani mahdolliselta elämänkumppanilta.
Suotta sinä kaikki miehet niputit samaan pakettiin!! Tiedän monia miehiä, jotka ovat hyväksyneet sen yksinhuoltajankin kumppanikseen. Samaten moni hyväksyy ylipainoiset..Monet miehet haluavat myöskin lapsia, joten nämä ihmiset ovat luonnollisestikkin täysin erilaisessa lähtökohdassa elämänkumppanin etsimisessä, kuin esim. itse olen.
Jos katsot vaikkapa nimimerkkiäni, niin sekin viittaa mieheen, joka kulkee omia polkujaan. Minulla on täysin omat kuviot ja systeemit elämässä. Ketään en matki, ketään en seuraa, kenenkään neuvoja en käytännössä kaipaa. Olen mies joka tietää mitä haluaa. Parisuhteen kannalta valikoimaa on vähän..Todella vähän ja vähääkään en luota siihen, että ikinä vakavassa parisuhteessa olisin. Se on mulle ihan jees.
Niinhän miehet niputtaa naisetkin samaan pakettiin. Naiset sitä ja naiset tätä jne.
Helposti.
Mulla ei ole taloa, mökkiä, huvipurtta tai johtajan virkaa (no, nykyisin vasurilla sidestickiä käyttävänä olen kyllä esimiesasemassa, mutta en miellä työtäni mitenkään ensisijaisesti johtotehtäväksi). Kerta kaikkiaan ei kiinnosta omakotitalon/mökin mukanaan tuoma riesa, ja veneily ei ole mun juttuni. Mutta silti ei ole koskaan ollut ongelmia naisseuran löytämisessä.
Väittäisin, että näin nelikymppisenä olisi kysyntää enemmän kuin on ollut koskaan aikaisemmin. Mutta sorry, naiset. Olen jo vakiintunut. ;)
Ensin pitää hukata paperinsa. Sitten mennä viranomaisten luoksen ja ilmoittaa olevansa lukutaidoton, paperiton ja hukassa. Sen jälkeen pääsee asumaan loiseksi vastaanottokotiin, jossa naiset käyvät antamassa säännöllisesti pillua ja joku ottaa vielä kotiinsa elätettäväksi.
Unohdit että parempien palveluiden takaamiseksi kannattaa ilmoittaa olevansa ala-ikäinen.
Äitisikin pillunanto jonossa.
Sanonta kuuluu, että vain vuoret eivät koskaan kohtaa toisiaan, ja mukaan luetaan tietysti läskivuoretkin.
Kolmasti olen ollut avioliitossa. Kaksi ensimmäistä olivat Suomalaisia yh-äitejä, joiden kanssa elämä muuttui jonkin aikaa papin aamenen jälkeen helvetiksi. Toisen avioliittoni jälkeen minulla oli muutama seksisuhde vailla sitoumusta, näin sovittiin suhteiden alussa. Joka-ainoa noista 3 kk - 1 vuoden seksisuhteista kaatui siihen, kuinka nainen alkoi esittää yhä enenevässä määrin omistuksellisia ja sotoutumishalua. Kontrollointia unohtamatta. Viimeisenä siviilivihkiminen ulkomaisen naisen kanssa. 6 vuotta eletty avioliitossa, eikä ole vielä koskaan riidelty. Erimielisyyksiä toki on ollut, mutta riitaa ei. Yhä edelleen se sama upea tunne molemminpuolisesti, kuin silloin kun tavattiin.
Sinähän tyhmä olit kun jännänaisiin lankesit. Nyt pysyy muija hellan ja nyrkin välissä.
Mulla myös nykyään ulkomainen vaimo. Pari vuotta on eletty avioliitossa ja hyvin menee. Olin aiemmin avioliitossa suomitytön >>> sittemmin -tätsyn kanssa. En jaksanut kuunnella hänen ainaista kitinäänsä ja tyytymättömyyttä, samalla kun hän söi ja passivoi itsensä muodottomaksi. Tuo avioliitto kaatui siihen, että toin suoraselkäisesti nuoremman ja timmimmän syrjähyppyni sohvaperunani silmien eteen ja kerroin viheltäväni vaihdon. Avioehto oli hyvä olla olemassa.
Kumma kun miehet itkee jos nainen ottaa ulkomaalaisen miehen.
Minun puolesta suomalainen mies voi pariutua ihan kenen kanssa tahansa. Itse en parisuhdetta halua ja jos erehtyisin naimisiin niin se avioehto olisi tärkeä myös minun omaisuuttani turvaamaan.
Kyllähän naisia on paljon mutta ongelma on ettei juuri kukaan miellytä ulkonäöllisesti. Liikalihavuus on ongelma, haluan naisen joka lähtee kanssani salille tai muuten vaan liikkumaan. Naiset on laiskoja, muka työpäivän jälkeen väsyttää kun ovat istuneet toimistossa 8 tuntia. Kai sitä väsyttääkin kun ei liiku työpäivän jälkeen ollenkaan eikä harrasta liikuntaa, syö huonoa ravintoa myös niin eivät jaksa. Minua ei väsytä juuri koskaan.
Koskee myös miehiä.
Turhaa sitä on kysellä. Käy lopulta samoin kuin minulle ettei sekään enää pelitä vaan lopulta kuivuu pois.