Ikäkorjaus

Tein kerran testin, jossa oli ikäkorjaus yli 50 vuotiaille (olin silloin 65 vuotta vanha). Ilman ikäkorjausta tulos olisi ollut 130 paikkeilla mutta ikäkorjauksella se olisi ollut jotain 170. Tuo testi ei ollut mielestäni kovin luotettava. Ihmisten kognitiiviset kyvyt muuttuvat iän mukana aika eri lailla. Olen jonkin verran hidastunut mutta muuten en eivät ole paljon muuttuneet.

50-vuotiaiden ÄO on käsittääkseni keskimäärin noin 10 pistettä matalampi kuin 30-vuotiaiden Wechsler-tyyppisissä älykkyystesteissä, josta ns. Flynn-efektin osuutta on keskimäärin noin 6 pistettä keskimäärin vuosina 1932-2014 syntyneiden osalta ja loppu johtuu ilmeisesti pääosin kognitiivisten kykyjen rapistumisesta ja mahdollisesti vähäisessä määrin sensoristen kykyjen rapistumisesta, jolla lienee merkittävää vaikutusta keskimäärin vasta yli 70-vuotiaiden osalta. Flynn-efekti tarkoittaa keskimääräistä älykkyyseroa varhemmin syntyneiden ja myöhemmin syntyneiden ikäryhmien osalta silloin, kun ne suorittavat saman älykkyystestin samanikäisinä.

Flynn-efektin suuruus on ilmeisesti huomattavasti suurempi matalan ÄO:n omaavien osalta kuin korkean älykkyyden omaavien (esim. ÄO=120) osalta ja suurempi verrattaessa tarkastelujakson alkupuolella, kuin sen loppupuolella syntyneitä. Älykkyysero on myös keskimäärin suurempi joustavan älykkyyden osalta (oletettavasti noin 13-14 pistettä), eli esim. Raven-tyyppisissä älykkyystesteissä, kuin ns. kristallisoituneen älykkyyden, eli tietämykseen ja kokemukseen perustuvan älykkyyden osalta (oletettavasti vain 6-7 pistettä, eli lähinnä vain Flynn-efektin verran). Iäkkäämmillä on keskimäärin enemmän tietämystä ja kokemusta kuin nuoremmilla, mutta toisaalta heidän muistinsa toiminta on myös keskimäärin heikompi, joiden vastakkaiset vaikutukset ilmeisesti keskimäärin suurinpiirtein kumoavat toisensa.

En tiedä sitä, miten näitä monenlaisia eroja huomioidaan erilaisissa älykkyystesteissä, tai huomioidaanko niitä ylipäätään, enkä myöskään sitä, pitäisikö niitä ylipäätään huomioida tai miten ne pitäisi huomioida. Jos halutaan verrata yksilön tai ryhmän tietynhetkistä todellista älykkyyttä koko populaation keskimääräiseen samanhetkiseen älykkyyteen, niin niitä ilmeisesti ei tarvitse, eikä pidäkään huomioida ja toisaalta, jos halutaan verrata sitä vain tietyn ikäryhmän keskimääräiseen älykkyyteen, niin silloin tulisi tarkastella vain kyseistä ikäryhmää ja jos toisaalta halutaan approksimoida todennäköistä älykkyyttä siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kaikki olisivat syntyneet samana vuonna ja suorittaisivat testin samanikäisinä, niin silloin ne tulisi huomioida.