Olen selvittänyt sukuani perimätiedon ja valokuvien pohjalta,sekä saatavilla olevien todistusten nojalla. Ja pääsin 1850-luvulle jo niin. Koska en pääse itse autottomana paikanpäälle eri seurakuntiin joudun nyt käyttämään ammattiapua eli kirkon työntekijöitä sukuselvityksen tekemiseksi. Se maksaa 30 € 1/2h tutkimuksesta 5,50 postituksen osalta. Nyt olen saanut vahvistuksen Raamatun lehdellä olleista tiedoista kirkonkirjoista. Olen äitilinjaa Blom Uudeltakirkolta Tlstä ja Hellsten Laitilasta :-D 1850-luvulta. Sukulaisia on ilmeisesti myös Maskussa Laitisen nimellä sillä Blommien pojat vaihtoivat nimensä. Joten Suku-urkinta jatkuu nyt Uudessakaupungissa. Sukulaisille on informoitu ja pääsevät osallisiksi tiedoista kauttani. On hienoa että joku sentään pitää kirjaa suomalaisista suvuista.
Sukututkimus suvun yhteisenä juttuna
Eräs1973
73089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen pahoillani. Vähän meni yli tuo innostus.
Nyt voitkin jatkaa netissä. Siellä on kirkonkirjat skannattuna sadoista seurakunnista, useista v 1900 astikin. Etsi SSHY:n sivut ja HISKI. Niillä pärjäät, ei tarvitse maksaa virastoille.
Kansalaisopistot järjestää sukututkimuskursseja, kävin itse sellaisen vaikka en sitten lähtenyt hommaa eteenpäin viemään. Mutta paljon sain tietoa kaikista mahdollisuuksista, mistä tietoa voi saada. Lähteitä on paljon, kun vaan osaisi käyttää hyväkseen. Muutakin kuin kirkonkirjat. On monenlaisia luetteloita ja matrikkeleita, arkistoja ja yhdistysten asiakirjoja ja vuosikirjoja. Myös jo muiden tekemistä sukututkimuksista voi olla hyötyä eli kannattaa käydä läpi niidenkin henkilöluetteloita. Samoja henkilöitä voi esiintyä monissakin sukututkimuskirjoissa. No varmaan tämän kaiken tiedätkin, mutta jos joku muu on kiinnostunut.
Itse jätin tekemisen sikseen, kun tajusin, miten kauhean paljon työtä se teettää. Se ei tosiaan ole mikään pieni projekti. Ja aina saa kuulemma varautua siihen, että jossain kohdassa alkaa mennä vikaan, saattaa pitkäänkin tutkia jotain ihan väärää linjaa ja siinä saa sitten tuskitella, että miksi joku ei stemmaa. On vielä oltava tarkka siitä, että seuraa vaan sitä yhtä linjaa eikä lähde harhailemaan sivuraiteille. Aika urakan otat, mutta jos olet sitkeä, niin kyllä se palkitaan. Suku on mielissään tai ainakin se haara, mitä aiot tutkia.
Ai niin, se opettaja siellä kurssilla sanoi meille, että ihan ensimmäiseksi kannattaa ottaa selvää siitä, ettei joku ole jo tutkinut sukua. Ettei ala tekemään turhaan työtä jonka joku on jo tehnyt. Koska tuoreempia tietoja ei ole netissä, joudut sitten lähettämään kyselylomakkeita suvun ihmisille ja kyselemään heiltä heidän perheistään ja suvustaan. Jos aiot ulottaa tutkimuksen näihin päiviin asti. Itse olen kahdelle tutkijalle antanut tietoja vanhempieni ja omasta perheestäni, ja teokset on jo ilmestyneet, melkoiset mammutit. Toista teki pikkuserkkuni jotain kymmenen vuotta. Niitä on kyllä mukavaa näin tutkiskella, tosin on siellä virheitäkin, mutta se ei ole ollenkaan ihmeellistä.
Mutta mielenkiintoista se mokoma on! Joten onnea matkaasi!
Ne muitten tekemät sukututkimukset kannattaa itse tarkastaa ja kunnolla! Niissä on ainakin melkein kaikissa oikeita emämöhläyksiä. Virheitä virheitten perään! Älä usko tutkimatta itse yhtään mitään; vinkkejä niistä voit kyllä saada, mutta aivan varmasti väärääkin tietoa ja uskomattoman paljon!
Kannattaa tutkia myös "viralliset" dokumentit. Veli kuoli ja tilattiin virkatodistukset ev. lut. seurakunnista, joissa veli oli asunut. Yhdessä niistä kerrottiin yllättäen, että kaksostytöt olivatkin tulleet ensimmäisestä vaimosta eikä toisesta. Mahdollisesti siellä tiedettiin asia paremmin kuin sukulaiset kuvittelivat tietävänsä.
MV - ei kanata
Taasko ne lääkkeet unohtui ottaa?