Kinkkurasva linnuille

Jep.
Siksi kirjoitinkin tämän helpon ohjeen suolan poistamiseksi siitä rasvasta.

Edesvastuutonta syöttää linnuille suolaista läskiä.
Eikö ole vara ostaa kaupasta oikeita talipötköjä taukki eläinten kiduttaja.

tuore_vesi kirjoitti:

Edesvastuutonta syöttää linnuille suolaista läskiä.
Eikö ole vara ostaa kaupasta oikeita talipötköjä taukki eläinten kiduttaja.

Jep.
Siksi kirjoitinkin tämän helpon ohjeen suolan poistamiseksi siitä rasvasta.

Myrkytä sinä vaan lintuja, minä ostan talipallot ja pötköt kaupasta, yleensä Tokmannilta.

tok_manni kirjoitti:

Myrkytä sinä vaan lintuja, minä ostan talipallot ja pötköt kaupasta, yleensä Tokmannilta.

Et tainnut sisäistää lukemaasi. Ohjeessa kerrotaan, kuinka suola poistetaan rasvasta.

Enpä usko. Paistoin just äsken kinkun enkä ala kiehuttamaaan läskiä edes koirilleni.
Mutta teeppä sinä mitä tykkäät

***Osmoosi on liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi. Osmoosissa liuotin (yleensä vesi) siirtyy kalvon läpi, mutta kalvo ei päästä läpi liuottimeen liuenneita aineita. Liuotin siirtyy sille puolelle, jolla liuenneen aineen pitoisuus on suurempi. Jos esimerkiksi puoliläpäisevä kalvo erottaa suolaisen veden ja vähemmän suolaisen veden oheisen kuvan osoittamalla tavalla, vettä siirtyy makeamman veden osasta suolaisen veden osan puolelle.
****Soluseinättömissä soluissa solukalvon ylitse ei ole merkittävää paine- tai painovoimaeroa. Vesipotentiaaliero riippuu siis pelkästään ψ s {\displaystyle \psi _{s}\,\!} {\displaystyle \psi _{s}\,\!}:stä, joka puolestaan riippuu liuenneiden aineiden konsentraatioista. Esimerkiksi punasolut ovat herkkiä osmoottiselle veden liikkeelle. Isotonisessa liuoksessa solun ulkopuolinen konsentraatio vastaa solun sisäistä, jolloin punasolut ovat normaalissa kaarevassa muodossaan

tok_manni kirjoitti:

Enpä usko. Paistoin just äsken kinkun enkä ala kiehuttamaaan läskiä edes koirilleni.
Mutta teeppä sinä mitä tykkäät

***Osmoosi on liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi. Osmoosissa liuotin (yleensä vesi) siirtyy kalvon läpi, mutta kalvo ei päästä läpi liuottimeen liuenneita aineita. Liuotin siirtyy sille puolelle, jolla liuenneen aineen pitoisuus on suurempi. Jos esimerkiksi puoliläpäisevä kalvo erottaa suolaisen veden ja vähemmän suolaisen veden oheisen kuvan osoittamalla tavalla, vettä siirtyy makeamman veden osasta suolaisen veden osan puolelle.
****Soluseinättömissä soluissa solukalvon ylitse ei ole merkittävää paine- tai painovoimaeroa. Vesipotentiaaliero riippuu siis pelkästään ψ s {\displaystyle \psi _{s}\,\!} {\displaystyle \psi _{s}\,\!}:stä, joka puolestaan riippuu liuenneiden aineiden konsentraatioista. Esimerkiksi punasolut ovat herkkiä osmoottiselle veden liikkeelle. Isotonisessa liuoksessa solun ulkopuolinen konsentraatio vastaa solun sisäistä, jolloin punasolut ovat normaalissa kaarevassa muodossaan

Lue lisää

Tässä homman juju on siinä, että vesiliukoinen suola on liukenematon rasvaan. Kinkun rasva on aina hieman vesipitoista, joten siksi siihen on jäänyt suolaa. Suolanpoisto näin on aivan tavallinen peruskemian uuttoprosessi, jossa haluttu (poistettava) suola uutetaan veteen.
Ei muuta kuin kemian kirjat käteen ja kertaamaan oppeja.