Vesi on luonnon tehokkain lämmönsiirrin kaikissa olomuodoissaan. Vesihöyry pilvi sisältää itsessään jo paljon energiiaa että tunnetusti pilvi estää valon kulkua tehokkaasti jolloin sillä on tehokas Maata viilentävä vaikutus.
Nyt siis asiaan, pilvisyys ja sateisuus on lisääntynyt huomattavasti ainakin suomen yllä, mutta tietenkin totuus on se että pilvet on lisääntynyt globaalisti.
Joku sanoi minulle että on AGV ilmastonmuutoksen syytä että suomessa on nykyään tällaiset loskakelit ainakin rannikolla, mutta asiahan ei niin ole, koska ihminen ei ole näitä viimeaikasia pilviä valmistanut vaikka joitan pilventeko kokeita on tehtykin.
On aivan totta että voimakas pilvisyys nostaa lämpötiloja ja huom ! alueilla joissa normaalisti pitäisi olla viileämpää, kuten esim nyt suomessa joissain osin.
Vastaavasti pilvisyys laskee lämpötiloja alueilla joissa ilman pilviä olisi paahtava helle.
Ja nyt tärkein pointii, Maassa on varmasti prosenttuaalisesti paljon enemmän potentiaalisia hellealueita kun nollan alapuolella olevia alueita ja siksi klobaali pilvisyyden lisääntyminen varmasti laskee koko Maan keskilämpötiloja.
Eli veikaan vahvasti että jos Auringon alakulotrendi jatkuu pidempään, niin klobaali pilvisyys tulee vielä lisääntymään ja Maan keskilämpötiloissa mennään alaspäin, mutta vastaavasti tietyillä alueilla keskilämpötilat nousee kuten esim suomessa.
Vesi on Maan ainoa ja oikea lämmönsiirto ja jäähdytysjärjestelmä eli termostaatti ja se toimii vain jos hiukkasytimiä on riittävästi.
Yksi huomioitava asia on sekin että globaali pilvisyyden lisääntyminen vaikuttaa aivan varmasti ilmamassojen virtauksiin, joka siten voi tuoda täysin uusia tuulia aleuille kun alueille ja josta vältämättä kellään ei ole vielä mitään tietoa.
Nyt siis asiaan, pilvisyys ja sateisuus on lisääntynyt huomattavasti ainakin suomen yllä, mutta tietenkin totuus on se että pilvet on lisääntynyt globaalisti.
Joku sanoi minulle että on AGV ilmastonmuutoksen syytä että suomessa on nykyään tällaiset loskakelit ainakin rannikolla, mutta asiahan ei niin ole, koska ihminen ei ole näitä viimeaikasia pilviä valmistanut vaikka joitan pilventeko kokeita on tehtykin.
On aivan totta että voimakas pilvisyys nostaa lämpötiloja ja huom ! alueilla joissa normaalisti pitäisi olla viileämpää, kuten esim nyt suomessa joissain osin.
Vastaavasti pilvisyys laskee lämpötiloja alueilla joissa ilman pilviä olisi paahtava helle.
Ja nyt tärkein pointii, Maassa on varmasti prosenttuaalisesti paljon enemmän potentiaalisia hellealueita kun nollan alapuolella olevia alueita ja siksi klobaali pilvisyyden lisääntyminen varmasti laskee koko Maan keskilämpötiloja.
Eli veikaan vahvasti että jos Auringon alakulotrendi jatkuu pidempään, niin klobaali pilvisyys tulee vielä lisääntymään ja Maan keskilämpötiloissa mennään alaspäin, mutta vastaavasti tietyillä alueilla keskilämpötilat nousee kuten esim suomessa.
Vesi on Maan ainoa ja oikea lämmönsiirto ja jäähdytysjärjestelmä eli termostaatti ja se toimii vain jos hiukkasytimiä on riittävästi.
Yksi huomioitava asia on sekin että globaali pilvisyyden lisääntyminen vaikuttaa aivan varmasti ilmamassojen virtauksiin, joka siten voi tuoda täysin uusia tuulia aleuille kun alueille ja josta vältämättä kellään ei ole vielä mitään tietoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Se kirjoitetaan globaali eikä klopaali.
Sana globaali esiintyi yhteensä kolme kertaa josta kaksi oikein . eli aika hyvällä prosentilla kuitenkin.
Hei olikin neljästä kolme globaalia oikein, nyt onkin hauskaa .
ÄS kaksi kertaa globaali koolla ((((
Kuten kaikki tietää niin globaali (huom, nyt oikein kirjoitettu) keskustelu ilmastonmuutoksen yhteydessä liittyy tasan yhteen tekijään hiilidioksidiin.
Äimän käkenä tässä täytyy todeta se että on melko ihme että pilvisyyden vaikutus Maan ilmastoon on kokonaan pois keskusteluista, vaikka sillä on varmaan sanottuna aivan eri megaluokan merkitys ilmastoon kun hiilidioksidilla.
Nevermind. Tulihan niitä muitakin.
"Vesihöyry pilvi
energiiaa
AGV
pilventeko kokeita
pointii
prosenttuaalisesti
klobaali
veikaan"
Hyvä että ei ole sentään asiavihreitä.
En voisi kirjottaa mitään jos pellkäisin kirjotusvirheitä, kun on lukihäiriö, huono näkö ja pieni näyttö huono suomi jne. Sensijaan asia mistä kirjoitan on erittäin oikein joka on pääasia.
Ei ole pois keskustelusta. Eikä pilvisyydellä ole eri megaluokan merkitystä.
Ilmasto-opas toteaa:
Kaiken kaikkiaan pilvet viilentävät maapallon ilmastoa, koska pilvettömällä planeetalla auringon säteily pääsisi lähes esteettä maanpinnalle lämmittämään. Näyttäisi siltä, että ilmaston lämmetessä myös pilvisyyden jakauma maapallolla muuttuisi. Mutta lisääntyvätkö pilvet vai vähenevätkö ja missä sekä millä korkeuksilla, siitä eri ilmastomallit antavat toisistaan kovasti poikkeavia tuloksia. Useimmissa malleissa pilviin liittyvä palauteilmiö on ilmastonmuutosta vahvistava, mutta eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan varsin paljon.
Kaiken kaikkiaan merktyksellistä on se miten pilvet syntyy eikä hiilidioksidi kuulu siihen yhtälöön.
"Näyttäisi siltä, että ilmaston lämmetessä myös pilvisyyden jakauma maapallolla muuttuisi. "
Väärä yhtälö koska nimenomaan pilvet vaikuttaa ilmastoon, ne on lämpenemisen tai viilenemisen syy eikä seuraus.
Lämepenemisyhtälöön pitää liittää ensisijaisesti pilviä muodostavat ytimet koska Auringon säteilyteho on melko tasainen.
Oletetaan että Aurinko on menossa vuosituhannen minimiin seuraavien vuosikymmenien aikana, sellaista tilannetta ei kukaan nykyihminen ole kokenut.
Tulevaisuus voi siis olla erittäin pilvistä globaalisti ja se laskee Maan keskilämpötiloja ja aiheuttaa sateita ja lumisateita ja mahdollisesti pahimmassa tapauksessa uuden kilometrien jääpeitteen pohjolan ylle jos Auringon monttu on tarpeeksi iso.
Pitää muistaa että viimeisen jääkauden jäätikkö muodostui lumisateista eli todennäköisesti ei ollut keskimäärin edes jäätävän kylmää eli jäätiköt muodostuu nopeiten pikkupakkasella jolloin lumentulo voi olla runsasta.
Ainut ongelma on kasvihuoneilmiö (ks. kavihuone). Eli lämpö ei pakene. Jos onnistutaisiin vesijäähdyttää, niin maapallon lämpötila tasaantuisi. Ei olisi kylmiä alueita, eikä kuumia. Mutta jos lämpö ei pakene, jatkaa keskilämpötila nousua, kunnes joka paikassa on kuumat oltavat.
Vesi H20 eli palanut vety, se on vaan ilmaston päävaikuttaja. Esimerkkinä vaikka Saharan erämaa jossa päivällä Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja on tappavan kuumaa ja kuivaa, kun Auriko laskee, laskee tietenkin myös lämpötila usein lähelle nollaa, koska ilma on kuivaa, eli vesi tässäkin ilman kosteutena on se lämmön varaaja ja tasaaja eikä tarvita mitään kasvihuonevertausta koska ei ole mitään lasikattoaakaan.
Veden liikeet ilmassa noudattaa fysiikan lakeja joka sitä nostaa ja laskee ja ilma käytäytyy oikeammin kuvattuna nesteen lailla.
Ilmaston perustoiminta on loppujenlopuksi varsin yksikertainen ja yhteen aineeseen liittyvä.
Metsäveliriepu on taas tuhma, ja postittaa asiaan kovasti liittyvän , sekä ammoisen
selityksen numero 14.
Monta edellistä selitysosaa kului ilmakehän tuottaman säteilyn käsittelemisessä,
ja syynä on että tapahtumisen ydin löytyy juuri tästä suunnasta.
Viimeisimmässä jo hiukan päästiin tekemään yhteenvetoa monimutkaisesta asiasta.
Eli että mitä kautta asiasta tehdyt mittaukset todistavat että ilmakehän H2O
ja CO2 molekyylit sieppaavat maanpinnan lähettämän lämpösäteilyn lähes kokonaan.
Ongelmana ei olekaan se että tapahtuuko energiakvanttien sieppausta, ja sitä
seuraavaa "takaisinsäteilyä", - vaan ongelma on että miten ihmeessä ilmakehä
ei ole niin kuuma kuin mitä asiasta seuraisi.
Linkistä aukeaa linkkipolku osa ykköseen saakka:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14595366/metsaveli-selittaa-hiilidioksidin-toimintaa-osa-13
Tällä kertaa aloitetaan selitys siitä että miten ihmeessä ilmakehä pääsee
eroon lämpöenergiastaan, vaikka sitä siihen kaiken aikaa lisätään auringon säteilyn
lämmittämän planeetan pinnan tuottaman lämpösäteilyn toimesta.
Osa 12 päättyi kompakysymykseen, jonka ratkaisua heti tarjottiinkin sääilmiöiden
suunalta.
Juuri näin asia onkin eli veden kiertokulun aloittaminen haihdunnan kautta
vaatii paljon energiaa, - lisäksi kompa oli hieman vinossa koska takaisinsäteilyn
maanpintaan kohdistama säteily ei aivan kokonaan siihen sitoudu.
Sääilmiöt siis tuottavat ja siirtävät vesihöyryä ilmakehässä suuntaan jos toiseenkin,
ja nyt tärkein suunta selityksen kannalta katsoen on se että vesihöyryä siirtyy
myös erittäin korkealle, eli stratosfäärin alarajalle saakka.
Vesihöyryllä ei tässä tarkoiteta sumua taikka pilviä vaan näkymättömässä
kaasumuodossa olevaa vettä.
Sitä ilmakehästä löytyy pakkasellakin muutama gramma kuutiometriä kohti.
Kuitenkin on niin että sen määrä vähenee jyrkästi noin 8-12 kilometrin korkeusaseman
yläpuolella.
Stratosfääri joka alkaa noin 12 kilometristä onkin sitten enempi ruutikuivaa
seutua.
Tässä kohdassa selitystä aletaankin olla jo "jännän äärellä", ja että miksipä ollaan
vaatii että muistutetaan että H2O molekyyli sieppaa lämpösäteilyä niillä taajuuksilla
kuin millä se "takaisinsäteileekin "
Alailmakehä on lähes läpäisemätön näille taajuuksille, eli ne siepataan H2O
molekyylien toimesta hyvin lyhyillä matkoilla ja niiden energia siirtyy ilman
lämpötilaksi.
Lämpötila kuitenkin myös tuottaa näitäkin säteilykvantteja niinkuin aiemmin on
selitetty, ja lämpöenergiaa kuluu näiden energiakvanttien synnyttämiseen.
Tätä säteilynergiaa siirtyy myöskin ylöspäin säteilyn muodossa, kuin myös ilmaa
kevyemmän vesihöyryn mukana ilmakehän pystyvirtauksissa.
Alailmakehän ja stratosfäärin välillä on eräänlainen rajapinta, jonka
alapuolella sijaitsee H2O molekyylien tuottaman säteilyn kyllästämä ja kostea
osa ilmakehää, ja jonka yläpuolelta löytyy lähes vedetön stratosfääri.
Tällä asiantilalla onkin varsin merkittävät seuraukset !
Nimittäin ilmakehä muuttuu äkisti lähes täysin läpäiseväksi H2O molekyylin
tuottamalle säteilylle, ja muistetaan tässä heti että ilman lämpötila tämän
säteilyn tasoa ylläpitää.
H2O molekyylin tuottamia nergiakvantteja karkaa esteettä kohti avaruuden peräseinää,
koska stratosfaaristä ei löydy näitä taajuuksia sieppaavaa vesihöyryä.
Samalla ilman lämpötila laskee koska lämpöenergian synnyttämät kvantit eivät
aina sitoudu jälleen lämmöksi, vaan energiaa häipyy niiden mukana enemmän kuin
paikalle saapuu.
Se että stratosfäärin raja on asettunut juuri nykyiselle korkeudelleen, on
kovan taistelun ja väännön tulos, ja tämä sota käydään juurikin tuolla
rajapinnalla.
Ulossäteilyn laskema lämpötila pyrkii alentamaan tätä rajapintaa koska vettä poistuu
ilmakehästä jäätymisen kautta.
Vastaavasti pystyvirtausten ja säteilyn tuoma energialisä pyrkii tätä korkeutta
nostamaan.
Ei ole lainkaan varmaa millä korkeudella tämä ulossäteilevä rajapinta tulevaisuudessa
sijaitsee, ja tämä koska ilmakehän sisältämä vesimäärä kasvaa lämpötilan nousun
myötä.
Nytpä tuli selitetyksi se missä kohtaa ilmakehän jäähtyminen säteilyn avulla
pääosiltaan sijaitsee.
Seuraavassa osassa on tarkoitus rämpiä lopultakin stratosfääriin katsastamaan
CO2 molekyylin osuutta planeetan lämpötilan säätämisessä.