Käytännön laskutehtävä

Nimimerkki "virheellinen.kysymys " yritti ilmeisesti olla taas "viisas", saivartelu osoitti tällä kertaa vain saivartelijan oman tyhmyyden.

Mutterin veto ei todellakaan tipu nollaan kun koukkuun laitetaan 5 tonnia kuormaksi, ellei koko hässäkkä ole painotomissa olosuhteissa avaruudessa.
Täällä maanpinnalla mutteriin kohdistuu silloin voima kuorma puristus palkissa > 5 tonnia.
Kuorma pienenee olennaisesti kun kuorma ripustetaan koukkuun, muttei tuolla kuormalla ihan nollaan asti.

Ei ole oikeaa vastausta, koska mutteriin kohdistuu suurempi voima kuin koukkuun, jolloin mutterin ja koukun välistä voimaa ei ole olemassa.
Kun koukkuun lisätään kuormaa nollasta lähtien, pienenee puristus palkissa, mutta määrä riippuu mm palkin ja pultin/kierretangon lujuusominaisuuksista. Mitä jäykempää kamaa ne on (eli suurempi kimmomoduli) sitä enemmän esijännitysvoima muuttuu samalla muodonmuutoksella. Lisäksi myös kontaktivoima palkin ja pultin mutterin ja sen koukun palkkia vasten olevan pinnan välillä on mallinnettavissa jousivakiolla, jonka arvo jää tuntemattomaksi.
Ääretön se ei todellakaan ole kuten muutama hölmö vastaaja kuvittelee aiemmissa viesteissä.
Se riippuu sekä materiaaliominaisuudesta (lähinnä kimmomodulista) että myös kontaktissa olevasta pinta-alasta.

Mutterin pinta-ala, siis aluslevyä tai alustaa vasten on suunnilleen 50 % suurempi kuin pultin poikkipinta joten voidaan perustellusti olettaa että kiristyksessä pultti venyy vähintään yhtä paljon kuin välilaippa tyssäytyy. ( terästä kai molemmat, kimmomoduuliero ei ole ratkaiseva )
Tästä seuraa luonnollisesti että kun koukkua kuormitetaan niin se venyy lisää ja samalla välilevyn kutistuma pienenee saman verran ja mutterin kuormitus pysyy samana 5000 kp siihen saakka kunnes koukun kuorma kasvaa yli esikiristyksen ja mutterin kuorma on silloin sama kuin koukun kuorma.
= 6000 kp

e.d.k kirjoitti:

Mutterin pinta-ala, siis aluslevyä tai alustaa vasten on suunnilleen 50 % suurempi kuin pultin poikkipinta joten voidaan perustellusti olettaa että kiristyksessä pultti venyy vähintään yhtä paljon kuin välilaippa tyssäytyy. ( terästä kai molemmat, kimmomoduuliero ei ole ratkaiseva )
Tästä seuraa luonnollisesti että kun koukkua kuormitetaan niin se venyy lisää ja samalla välilevyn kutistuma pienenee saman verran ja mutterin kuormitus pysyy samana 5000 kp siihen saakka kunnes koukun kuorma kasvaa yli esikiristyksen ja mutterin kuorma on silloin sama kuin koukun kuorma.
= 6000 kp

Lue lisää

" niin se venyy lisää ja ... ja mutterin kuormitus pysyy samana 5000 kp "
Kerro vielä miksi mielestäsi ruuvi venyisi yhtään lisää välilaipan reiässä, jos kerran sen kuorma pysyisi täysin samana kun kuorma kasvaisi 5000 kp asti!!!

Todellisuudessa tietenkin mutterin kuorma välilaippaa vasten on aina sama kuin ruuvin kuorma välilaipan reiässä, ja se kasvaa, mutta vähemmän kuin koukun kuorma aina siihen saakka kunnes esikiristys tippuu nollaan.
Voi esim käydä niin, että 3000kp lisää kuormaa koukkuun kasvattaa mutterin kuormaa 2000 kp, ja vähentää esikiristystä laipan alapintaan 1000kp. Tällöin siis ruuvin kuorma laipan reiässä kasvaa myös sen 2000kp. Lukuarvot on kuitenkin täysin hatusta vedettyjä, koska annetuilla tiedoilla niitä ei voida laskea.

virheellinen.kysymys kirjoitti:

" niin se venyy lisää ja ... ja mutterin kuormitus pysyy samana 5000 kp "
Kerro vielä miksi mielestäsi ruuvi venyisi yhtään lisää välilaipan reiässä, jos kerran sen kuorma pysyisi täysin samana kun kuorma kasvaisi 5000 kp asti!!!

Todellisuudessa tietenkin mutterin kuorma välilaippaa vasten on aina sama kuin ruuvin kuorma välilaipan reiässä, ja se kasvaa, mutta vähemmän kuin koukun kuorma aina siihen saakka kunnes esikiristys tippuu nollaan.
Voi esim käydä niin, että 3000kp lisää kuormaa koukkuun kasvattaa mutterin kuormaa 2000 kp, ja vähentää esikiristystä laipan alapintaan 1000kp. Tällöin siis ruuvin kuorma laipan reiässä kasvaa myös sen 2000kp. Lukuarvot on kuitenkin täysin hatusta vedettyjä, koska annetuilla tiedoilla niitä ei voida laskea.

Lue lisää

Joo sekoilin vähän aamuyöstä .
Jos laippa kutistuu samassa suhteessa kuin pultti venyy, mutterille 6000 kp vaatii 2000 kp kuorman koukkuun, jos venymäsuhde on pinta-alojen mukainen tai suurempi, tarvitaan suurempi voima ja 6000 kp on lisäkuorma jos muodonmuutossuhde on yli 5.

Lopullinen ratkaisuko oli kahden vastasuuntaisen jousen tapaus jossa 1000 kg lisävoimaan tarvitaan painoa koukkuun 1000*(1 c) , c on jousivakioiden suhde 0...5 , käytännössä kuitenkin yli 1 ? ?