Ohmin laki & vaihtovirta

Toki pätee myös vaihtovirralla, pitää vain ymmärtää käyttää vastuksena resistanssin sijasta reaktanssia. Vaihesiirtoon Ohmin laki ei ota lainkaan "kantaa", laskee vain näennäiset voltit, virrat ja vastukset.

impe.danssi kirjoitti:

Toki pätee myös vaihtovirralla, pitää vain ymmärtää käyttää vastuksena resistanssin sijasta reaktanssia. Vaihesiirtoon Ohmin laki ei ota lainkaan "kantaa", laskee vain näennäiset voltit, virrat ja vastukset.

Lue lisää

Joskus laskettiin koulussa vaihtovirtapiirilaskuja kompleksiluvuilla. Imaginääriosuus oli se kondensaattorien ja kelojen puoli. Toinen vaikutti plussan suuntaan ja toinen miinukseen. En muista kummin päin se oli. Ja laskelmat onnistui kohtuullisen hyvin ainakin vakiotaajuudella toimavalle piirille.

Matematiikan kurssilla oli puhetta fourier-sarjoista ja laplace-muunnoksista. Niissä virtapiirin osia korvattiin kaavoissa vähän moniselitteisemmin. Kyllä niissä järkeä oli ja ihan loogisia lopputuloksia sai vastaukseksi. Taisin saada kokeesta jopa täydet pisteet. No sen jälkeen en ole niihin tehtäviin palannut ja olen sujuvasti onnistunut unohtamaan ne.

laplacet.sun.muut kirjoitti:

Joskus laskettiin koulussa vaihtovirtapiirilaskuja kompleksiluvuilla. Imaginääriosuus oli se kondensaattorien ja kelojen puoli. Toinen vaikutti plussan suuntaan ja toinen miinukseen. En muista kummin päin se oli. Ja laskelmat onnistui kohtuullisen hyvin ainakin vakiotaajuudella toimavalle piirille.

Matematiikan kurssilla oli puhetta fourier-sarjoista ja laplace-muunnoksista. Niissä virtapiirin osia korvattiin kaavoissa vähän moniselitteisemmin. Kyllä niissä järkeä oli ja ihan loogisia lopputuloksia sai vastaukseksi. Taisin saada kokeesta jopa täydet pisteet. No sen jälkeen en ole niihin tehtäviin palannut ja olen sujuvasti onnistunut unohtamaan ne.

Lue lisää

Tähän aikaan vuodesta kannattaa palauttaa mieleen ainakin nuo lapacet.

niillä_tarkenee kirjoitti:

Tähän aikaan vuodesta kannattaa palauttaa mieleen ainakin nuo lapacet.

Joopasen. Jos lappalaiskäännöksessä menevät sukset pahasti ristiin, PID säädin voi ihan villiintyä.

Bode Plot.

impe.danssi kirjoitti:

Toki pätee myös vaihtovirralla, pitää vain ymmärtää käyttää vastuksena resistanssin sijasta reaktanssia. Vaihesiirtoon Ohmin laki ei ota lainkaan "kantaa", laskee vain näennäiset voltit, virrat ja vastukset.

Lue lisää

Juuri näin.
"Alkuperäinen" Ohmin laki kuuluu: U = RI
Tämän YLEISTYS reaktiivisille komponenteille (kondensaattorit ja kelat), kun heräte on jatkuva ja sinimuotoinen: U = ZI
Tässä Z on impedanssi, joka saa eri tapauksissa seuraavat arvot:
R: Z = R
C: Z = 1/(jwC)
L: Z = jwL
missä w on käytetyn signaalin kulmataajuus. Ja kuten tässä ketjussa on jo todettukin, todellisuudessa ei ole olemassa puhdasta resistanssia, kapasitanssia tai induktanssia, vaan ne esiintyvät yhdessä, joten em. taulukon suureita pitää yhdistellä.
Ja edelleen:
Laplace-muunnosta käytettäessa saadaan resistiivisille verkoille kehitetyt menetelmät otettua käyttöön myös muiden kuin sinimuotoisten herätteiden laskentaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin.
"Alkuperäinen" Ohmin laki kuuluu: U = RI
Tämän YLEISTYS reaktiivisille komponenteille (kondensaattorit ja kelat), kun heräte on jatkuva ja sinimuotoinen: U = ZI
Tässä Z on impedanssi, joka saa eri tapauksissa seuraavat arvot:
R: Z = R
C: Z = 1/(jwC)
L: Z = jwL
missä w on käytetyn signaalin kulmataajuus. Ja kuten tässä ketjussa on jo todettukin, todellisuudessa ei ole olemassa puhdasta resistanssia, kapasitanssia tai induktanssia, vaan ne esiintyvät yhdessä, joten em. taulukon suureita pitää yhdistellä.
Ja edelleen:
Laplace-muunnosta käytettäessa saadaan resistiivisille verkoille kehitetyt menetelmät otettua käyttöön myös muiden kuin sinimuotoisten herätteiden laskentaan.

Lue lisää

Oletko nyt ihan varma tuon Lappalaiskäännöksen kanssa. Mielestäni ei-sinimuotoisten signaalien muuntamisessa sinimuotoisten komponenttien summaksi käytetään Forièrin sarjakehitelmää.
Voin toki olla väärässäkin. Laplace muunnoksen käyttöalue saattaa hyvinkin olla laajempi, kuin mihin itse olen säätötekniikan teoriassa tutustunut.

Muuten esityksesi oli varsin selkeä joten olet ehkä Laplacenkin kohdalla oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko nyt ihan varma tuon Lappalaiskäännöksen kanssa. Mielestäni ei-sinimuotoisten signaalien muuntamisessa sinimuotoisten komponenttien summaksi käytetään Forièrin sarjakehitelmää.
Voin toki olla väärässäkin. Laplace muunnoksen käyttöalue saattaa hyvinkin olla laajempi, kuin mihin itse olen säätötekniikan teoriassa tutustunut.

Muuten esityksesi oli varsin selkeä joten olet ehkä Laplacenkin kohdalla oikeassa.

Lue lisää

Lyhyt yhteenveto:

1) Jos tutkittava signaali f(t) on JAKSOLLINEN, se voidaan esittää sinimuotoisten signaalien summana, ja puhutaan FOURIER-SARJOISTA. Jaksollisen signaalin Fourier-sarjan kuvaaja (kuvaajassa vaaka-akselilla taajuus ja pystyakselilla taajuutta vastaava amplitudi) on diskreetti eli ei-jatkuva.

2) Jos tutkittava signaali f(t) on JAKSOTON (eli kertaluonteinen), saadaan sen taajuusinformaatio FOURIER-MUUNNOKSEN avulla, joka määritellään tiettynä määrättynä integraalina:

F(jw)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-jwt)*f(t))dt

Tämän kuvaaja on nyt jatkuva ja vaaka-akselilla on nytkin taajuus ja pystyakselilla edelleen vastaava amplitudi.

3) Kaikkien jaksottomien signaalien Fourier-muunnos ei onnistu, koska Fourier-muunnoksen määritelmässä esitetyn määrätyn integraalin yläraja on ääretön ja jos käy niin, että pitäisi sijoittaa luku ääretön esimerkiksi sini- tai kosinifunktioon, ei aina tiedetä, mikä olisi tällaisen funktion tarkka arvo (perussini- ja kosinifunktio saa arvot -1:stä 1:een). Tämä ongelma poistuu LAPLACE-MUUNNOKSESSA. Se eroaa Fourier-muunnoksesta vain siinä, että otetaan mukaan eksponenttiaalinen vaimennus äärettömyydessä, eli:

F(θ jw)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-θt-jwt)*f(t))dt

tai lyhyemmin sanottuna:

F(s)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-st)*f(t))dt
missä s=θ jw.

Kun siis aikaa on kulunut riittävästi, saadaan steady-state-tilannetta vastaava muunnos yksinkertaisesti seuraavasti:

A) Laske tutkitun verkon kysytty jännite tai virta käyttäen solmupiste- tai silmukkavirtamenetelmää ja seuraavaa impedanssitaulukkoa komponenteille R, C ja L:
R: R
C: 1/(sC)
L: sL
B) Sijoita lopuksi s=θ jw=jw, missä siis on asetettu θ=0. Huomataan siis, että Laplace- muunnos pelkistyy Fourier-muunnokseksi, kun otetaan huomioon vaimennus eli kun tutkitaan steady-state-tilannetta. Laplace- muunnos ja Fourier-muunnos ovat siis hyvin läheistä sukua toisilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyt yhteenveto:

1) Jos tutkittava signaali f(t) on JAKSOLLINEN, se voidaan esittää sinimuotoisten signaalien summana, ja puhutaan FOURIER-SARJOISTA. Jaksollisen signaalin Fourier-sarjan kuvaaja (kuvaajassa vaaka-akselilla taajuus ja pystyakselilla taajuutta vastaava amplitudi) on diskreetti eli ei-jatkuva.

2) Jos tutkittava signaali f(t) on JAKSOTON (eli kertaluonteinen), saadaan sen taajuusinformaatio FOURIER-MUUNNOKSEN avulla, joka määritellään tiettynä määrättynä integraalina:

F(jw)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-jwt)*f(t))dt

Tämän kuvaaja on nyt jatkuva ja vaaka-akselilla on nytkin taajuus ja pystyakselilla edelleen vastaava amplitudi.

3) Kaikkien jaksottomien signaalien Fourier-muunnos ei onnistu, koska Fourier-muunnoksen määritelmässä esitetyn määrätyn integraalin yläraja on ääretön ja jos käy niin, että pitäisi sijoittaa luku ääretön esimerkiksi sini- tai kosinifunktioon, ei aina tiedetä, mikä olisi tällaisen funktion tarkka arvo (perussini- ja kosinifunktio saa arvot -1:stä 1:een). Tämä ongelma poistuu LAPLACE-MUUNNOKSESSA. Se eroaa Fourier-muunnoksesta vain siinä, että otetaan mukaan eksponenttiaalinen vaimennus äärettömyydessä, eli:

F(θ jw)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-θt-jwt)*f(t))dt

tai lyhyemmin sanottuna:

F(s)=määrätty_integraali_nollasta_äärettömään(e^(-st)*f(t))dt
missä s=θ jw.

Kun siis aikaa on kulunut riittävästi, saadaan steady-state-tilannetta vastaava muunnos yksinkertaisesti seuraavasti:

A) Laske tutkitun verkon kysytty jännite tai virta käyttäen solmupiste- tai silmukkavirtamenetelmää ja seuraavaa impedanssitaulukkoa komponenteille R, C ja L:
R: R
C: 1/(sC)
L: sL
B) Sijoita lopuksi s=θ jw=jw, missä siis on asetettu θ=0. Huomataan siis, että Laplace- muunnos pelkistyy Fourier-muunnokseksi, kun otetaan huomioon vaimennus eli kun tutkitaan steady-state-tilannetta. Laplace- muunnos ja Fourier-muunnos ovat siis hyvin läheistä sukua toisilleen.

Lue lisää

Kiitos asiantuntevasta ja ennen kaikkea selvästä esityksestä. Tämä avasi minulle asiaa, joskaan tuskin enää eläkeläisenä tulen kyseistä tietoa tarvitsemaan. Mutta kun joka päivä pitäis oppia jotain uutta, niin olkoon tämä tälle päivälle ja tästä taitaa riittää pureskeltavaa vähän huomisellekin.

Näin on, ja käytännössä myös reaktiivisellakin kuormalla, jos ei asioita tarkastella aivan 1 ms aikavälillä.
Sillä U=I x R mutta myös U=I x X jossa X on reaktanssi. Ainoana erona on se että reaktanssin ohmi-arvo muuttuu vaihtosähkön taajuuden mukana.

P(t)=U(t) * I(t)
Pitää vain ottaa huomioon jännitteen ja virran mahdollinen vaihe-ero. Tasavirralla sitä ei synny, eikä vaihtovirrallakaan, jos piirissä on pelkkää vastuskuormaa. Sen sijaan kelat ja kondensaattorin aiheuttavat tuota vaihe-eroa vaihtovirralla.

Peruskoulussa pitäisi opettaa hakkurivirtalähteiden suunnittelua. Siitä taidosta on enemmän hyötyä kuin vaikkapa toisesta kotimaisesta kielestä.

kansalaistaidot kirjoitti:

Peruskoulussa pitäisi opettaa hakkurivirtalähteiden suunnittelua. Siitä taidosta on enemmän hyötyä kuin vaikkapa toisesta kotimaisesta kielestä.

Jos nyt kumminkin peruskoulussa ensin opetettaisiin entistä suurempi osuus porukasta lukemaan, kirjoittamaan ja vähän laskemaankin.

Tämän jälkeen heillä saattaisi olla pieniä mahdollisuuksia oppia hakkurivirtalähteiden suunnitteluakin.

...kaikki reaaliset virtapiirien komponentit ovat syystä tai toisesta enemmän tai vähemmän epälineaarisia. Samoin ei ole olemassa pelkkää resistanssia, kapasitanssia tai induktanssia, vaan on näiden erilaisia yhdistelmiä.

Hehkulampussa tärkein syy on vastuksen lämpötilariippuvuus.

Viisastellaan_sitten kirjoitti:

...kaikki reaaliset virtapiirien komponentit ovat syystä tai toisesta enemmän tai vähemmän epälineaarisia. Samoin ei ole olemassa pelkkää resistanssia, kapasitanssia tai induktanssia, vaan on näiden erilaisia yhdistelmiä.

Hehkulampussa tärkein syy on vastuksen lämpötilariippuvuus.

Lue lisää

Oletpa aika ulkona höpinöinesi. Meinaatko että induktanssi ja kasitanssi olisi jotenkin mystiikkaa ja taikuutta ;D

peruskauraa kirjoitti:

Oletpa aika ulkona höpinöinesi. Meinaatko että induktanssi ja kasitanssi olisi jotenkin mystiikkaa ja taikuutta ;D

Eivät ne ole mitään mystiikkaa, vaan ne ovat läsnä kaikissa reaalisissa sähköpiireissä, vaikka niitä ei olisi niihin ole haluttukaan. Esimerkiksi kaikissa reaalimaailman vastuksissa komponentin reaktanssi pitää tarkassa mitoituksessa ottaa huomioon. Pelkkä komponentin resistanssi esiintyy vain sähkötekniikan alkeisoppikirjoissa.

Viisastellaan_sitten kirjoitti:

Eivät ne ole mitään mystiikkaa, vaan ne ovat läsnä kaikissa reaalisissa sähköpiireissä, vaikka niitä ei olisi niihin ole haluttukaan. Esimerkiksi kaikissa reaalimaailman vastuksissa komponentin reaktanssi pitää tarkassa mitoituksessa ottaa huomioon. Pelkkä komponentin resistanssi esiintyy vain sähkötekniikan alkeisoppikirjoissa.

Lue lisää

höpön höpöä...
Kaikki tarpeellinen on laskettavissa ja mitattavissa, ei tosin taivu kaikilta.
Mitä et sähkössä käsitä?

Eikö Ohmin laki juuri määritä jännitteen, virran ja resistanssin keskinäisen suhteen?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö Ohmin laki juuri määritä jännitteen, virran ja resistanssin keskinäisen suhteen?

Suattaahan se olla noinkin. Suattaa olla toisinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö Ohmin laki juuri määritä jännitteen, virran ja resistanssin keskinäisen suhteen?

Määrittää kyllä, mutta se ei perustu mihinkään fysiikan lakiin. Oomin "laki" ei esim. ota huomioon vastuksen resistanssin muutosta nimellisarvosta, kun vastus lämpenee tai virta tai jännite muuttuu.

Sen sijaan hetkellinen tilanne, kun nämä arvot ovat tiedossa, ohmin-laki pätee. Mutta se ei ole kuin tilanne jonkin ajan hetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Määrittää kyllä, mutta se ei perustu mihinkään fysiikan lakiin. Oomin "laki" ei esim. ota huomioon vastuksen resistanssin muutosta nimellisarvosta, kun vastus lämpenee tai virta tai jännite muuttuu.

Sen sijaan hetkellinen tilanne, kun nämä arvot ovat tiedossa, ohmin-laki pätee. Mutta se ei ole kuin tilanne jonkin ajan hetkellä.

Lue lisää

Kun vastus muuttuu nimellisarvostaan, sen resistanssi todellakin muuttuu. Ei se, ettei vastuksen päällä oleva värimerkintä pidä silloin paikkaansa, ohmin lakia kumoa.
Kyllä se ohmin laki pätee, ovat arvot tiedossa tai ei. Se että luulet arvoista jotain muuta, ei mitenkään vaikuta vastuksen, jännitteen ja virran välisiin riippuvuussuhteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun vastus muuttuu nimellisarvostaan, sen resistanssi todellakin muuttuu. Ei se, ettei vastuksen päällä oleva värimerkintä pidä silloin paikkaansa, ohmin lakia kumoa.
Kyllä se ohmin laki pätee, ovat arvot tiedossa tai ei. Se että luulet arvoista jotain muuta, ei mitenkään vaikuta vastuksen, jännitteen ja virran välisiin riippuvuussuhteisiin.

Lue lisää

Ohmin laki pätee juuri sillä hetkellä, kun komponenttien arvot ovat tarkastelussa. Laissa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta määrittää seuraavan hetken arvoja, vaan ne on todettava mittaamalla. Ja kun nämä mittaustulokset ovat tiedossa, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin laissa ei voida ottaa huomioon vaikka virtapiirissä olevia sähkö- ja magneettikenttiä. Ne ovat pienessä sähkössä pieniä tekijöitä, mutta ohmin lailla niitä ei voi määrittää.

Ja kun taas nämä "häiriötekijät" ovat määritetty ja niille on määritelty arvot, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin lailla ei voida esittää tieteellisesti sähkön käyttäytymistä.

Anonyymi kirjoitti:

Määrittää kyllä, mutta se ei perustu mihinkään fysiikan lakiin. Oomin "laki" ei esim. ota huomioon vastuksen resistanssin muutosta nimellisarvosta, kun vastus lämpenee tai virta tai jännite muuttuu.

Sen sijaan hetkellinen tilanne, kun nämä arvot ovat tiedossa, ohmin-laki pätee. Mutta se ei ole kuin tilanne jonkin ajan hetkellä.

Lue lisää

Ohmin laki on verrattavissa vaikka kertotauluun. Tosin joku hörhö voi väittää ettei kertotaullukaan pidä kaikissa tapauksissa paikkaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ohmin laki pätee juuri sillä hetkellä, kun komponenttien arvot ovat tarkastelussa. Laissa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta määrittää seuraavan hetken arvoja, vaan ne on todettava mittaamalla. Ja kun nämä mittaustulokset ovat tiedossa, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin laissa ei voida ottaa huomioon vaikka virtapiirissä olevia sähkö- ja magneettikenttiä. Ne ovat pienessä sähkössä pieniä tekijöitä, mutta ohmin lailla niitä ei voi määrittää.

Ja kun taas nämä "häiriötekijät" ovat määritetty ja niille on määritelty arvot, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin lailla ei voida esittää tieteellisesti sähkön käyttäytymistä.

Lue lisää

Ohmin laki on jännitteen, vastuksen ja virran riippuvuussuhteen määritelmä. Kuten lähes vastaavat ideaalit määritelmät, se pätee puhtaille resistansseille häiriöttömässä tilanteessa.
Rämen.

Anonyymi kirjoitti:

Ohmin laki pätee juuri sillä hetkellä, kun komponenttien arvot ovat tarkastelussa. Laissa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta määrittää seuraavan hetken arvoja, vaan ne on todettava mittaamalla. Ja kun nämä mittaustulokset ovat tiedossa, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin laissa ei voida ottaa huomioon vaikka virtapiirissä olevia sähkö- ja magneettikenttiä. Ne ovat pienessä sähkössä pieniä tekijöitä, mutta ohmin lailla niitä ei voi määrittää.

Ja kun taas nämä "häiriötekijät" ovat määritetty ja niille on määritelty arvot, ohmin lakia voi taas käyttää.

Ohmin lailla ei voida esittää tieteellisesti sähkön käyttäytymistä.

Lue lisää

"vaan ne on todettava mittaamalla"

Puntarillako sähkösuureita mitataan?
Keksi lisää liirumlaarumia niin sitten me taas nauretaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ohmin laki on jännitteen, vastuksen ja virran riippuvuussuhteen määritelmä. Kuten lähes vastaavat ideaalit määritelmät, se pätee puhtaille resistansseille häiriöttömässä tilanteessa.
Rämen.

Lue lisää

Kyllä se pätee vaihtovirrallakin, on vain ymmärrettävä käyttää resistanssin asemasta impedanssia jos piirissä on myös reaktanssia.

Anonyymi kirjoitti:

"vaan ne on todettava mittaamalla"

Puntarillako sähkösuureita mitataan?
Keksi lisää liirumlaarumia niin sitten me taas nauretaan.

Olen kuullut useinkin puhuttavan ohmipuntarista. Fluke tai Becmann ovat ohmipuntareiden erisnimiä ja tietenkin vanha kunnon AVO-8.

Mittaahan ne muutakin.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kuullut useinkin puhuttavan ohmipuntarista. Fluke tai Becmann ovat ohmipuntareiden erisnimiä ja tietenkin vanha kunnon AVO-8.

Mittaahan ne muutakin.

Painonko mukaan ne ohmipuntarit mittaa vai minkä?

Anonyymi kirjoitti:

Painonko mukaan ne ohmipuntarit mittaa vai minkä?

Ei kun resistanssin.
Jos joku sanoo, että olipa punnittua puhetta, niin ei kai silläkään kilogrammoja tarkoiteta?
Ja kun punnitaan ei vaihtoehtoja, ei tarvitse konkreettisesti käyttää vaakaa.

Admittanssi Anssi ja Suskeptanssi Sussu

Anonyymi kirjoitti:

Ei kun resistanssin.
Jos joku sanoo, että olipa punnittua puhetta, niin ei kai silläkään kilogrammoja tarkoiteta?
Ja kun punnitaan ei vaihtoehtoja, ei tarvitse konkreettisesti käyttää vaakaa.

Admittanssi Anssi ja Suskeptanssi Sussu

Lue lisää

No milläs konstilla se resistanssi mitataan? Ei kai vain jännitteen ja virran suhteena? Eihän?

Anonyymi kirjoitti:

No milläs konstilla se resistanssi mitataan? Ei kai vain jännitteen ja virran suhteena? Eihän?

Lasketaan. 1... 2... 3... Sillai tiedetään montako on.

Anonyymi kirjoitti:

No milläs konstilla se resistanssi mitataan? Ei kai vain jännitteen ja virran suhteena? Eihän?

Ei.
Ei varsinkaan jos kysytään reaalimaailman kondensaattorin resistanssia.
Sillä laskulla jaat nimittäin nollalla, koska tasavirta ei kondensaattoria läpäise.
Vaihtovirralla testaamalla taas jää resistanssi mittaamatta, mutta impedanssin saat siten selville.
Tuollaisen komponentin resistanssia ei siksi mitata millään , vaan se lasketaan mittaustuloksista (ainakin impedanssi ja taajuus useammalla eri taajuudella).

Anonyymi kirjoitti:

Ei.
Ei varsinkaan jos kysytään reaalimaailman kondensaattorin resistanssia.
Sillä laskulla jaat nimittäin nollalla, koska tasavirta ei kondensaattoria läpäise.
Vaihtovirralla testaamalla taas jää resistanssi mittaamatta, mutta impedanssin saat siten selville.
Tuollaisen komponentin resistanssia ei siksi mitata millään , vaan se lasketaan mittaustuloksista (ainakin impedanssi ja taajuus useammalla eri taajuudella).

Lue lisää

Miten resistanssia mitataan ilman, että käytetään virtaa tai jännitettä apuna ja lasketaan niistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei.
Ei varsinkaan jos kysytään reaalimaailman kondensaattorin resistanssia.
Sillä laskulla jaat nimittäin nollalla, koska tasavirta ei kondensaattoria läpäise.
Vaihtovirralla testaamalla taas jää resistanssi mittaamatta, mutta impedanssin saat siten selville.
Tuollaisen komponentin resistanssia ei siksi mitata millään , vaan se lasketaan mittaustuloksista (ainakin impedanssi ja taajuus useammalla eri taajuudella).

Lue lisää

Höpöhöpö. Kondensaattorin impedanssin saa selville mittaamalla yhdellä nollasta poikkeavalla taajuudella. Onnistuu tuo askelvasteestakin eli tasavirralla.

Eikä tuossa mitään kondensaattorista kysytty vaan resistanssista.

Missä ala-asteella opetetaan ohmin lakia? Teillä on ollut aika lahjakkaiden koulut.