Miksi maailmankaikkeus on olemassa?

Huomaa, sana "puhdas" on lainausmerkeissä. Sen vastakohta ei ole epäpuhdas, tai likainen. "Puhdas" tieto todellisuudesta merkitsisi sitä, että tuo tieto olisi vapaa propositionaalisista asenteista, ennakkoluuloista, luokittelusta ja teorioista. Heti kun tieto todellisuudesta saapuu tajunnan ja tietoisuuden virtaan, se joutuu noiden muokkauksellisten tekijöiden valtaan, jolloin sen "puhtaus" katoaa.

^tuo olisi vastaus kysymykseen: "Miksi maailmankaikkeus on jatkuvasti olemassa, miksei se lakkaa olemasta olemassa?" Se ei ole vastaus kysymykseen "Miksi maailmankaikkeus on syntynyt?" tai "Miksi asiat ovat niin, että maailmankaikkeus välttämättä syntyi?"

"Siinä onkin yksi varma totuus filosofialle. Maailmankaikkeus on olemassa. "

Ei ole. Minä olen olemassa ja kaikki havaittu "maailmankaikkeus" voi olla pelkkää mieleni harhaa.
Miten ihmeessä filosofina itseään mainostava voi sortua noin alkeelliseen virheeseen?

Cogito-Ergo.Sum kirjoitti:

"Siinä onkin yksi varma totuus filosofialle. Maailmankaikkeus on olemassa. "

Ei ole. Minä olen olemassa ja kaikki havaittu "maailmankaikkeus" voi olla pelkkää mieleni harhaa.
Miten ihmeessä filosofina itseään mainostava voi sortua noin alkeelliseen virheeseen?

Lue lisää

Eiku se on uusi asia. Minun keksimä. Cogiton lisäksi on tuo.

Ja cogito sisältää jo ulkomaailman todistuksen implisiittisesti, koska ei ole ajattelua ilman jotain (ulkomaailmaa jo), joka ajattelee, eikä ympäristöä (ulkomaailmaa jo), missä ajattelu tapahtuu.

Jos nämä kielletään, niin silloin asetetaan varmalle tiedolle liian tiukat, liian skeptiset rajat, niitä noudattaen jouduttaisiin solipsismiin. Reduktio ad absurdumin mukaan ulkomaailman olemassaolo on hyväksyttävä jo cogiton perusteella ja tiukkojen kriteerien väärinä kaatamisen perusteella. Ja on toinenkin varma totuus: universumi, kaikkeus on olemassa. Ei voi olla niin, ettei olisi mitään.

Näistä voidaan rakentaa varmaksi koko empiirinen maailma. Ei niin, että se välttämättä olisi juuri sellainen millaisena sen havaitsemme, mutta kuitenkin se on todellinen, olemassaoleva eikä virtuaalinen eikä unta. Tieteen tuloksetkin voivat olla varmoja. Silloin kun tosia ovat.

"Jos nämä kielletään, niin silloin asetetaan varmalle tiedolle liian tiukat, liian skeptiset rajat, niitä noudattaen jouduttaisiin solipsismiin."

Pelkkä solipsismin kielto ei riitä syyksi kutsua jotain väitettä "varmaksi totuudeksi filosofialle". Se voisi ehkä toimia anti-solipsistisen filosofian varmaksi totuudeksi, mutta tuskinpa pelkkä halu välttää solipsismi riittää. "Common sensestä" ei voi lähteä liikkeelle jos haluaa tehdä filosofiaa.

Filosofisesti ajatellen voi olla niin, ettei ole mitään muuta kuin esim. kuvitelman virta, joko oma yksilöllinen kuvitelmani virta (solipsismi) tai sitten monia kuvitelmien virtoja, jotka vaikuttavat toisiin kuvitelmien virtoihin, eräänlainen kollektiivinen virtuaalitodellisuus.

Olli.S kirjoitti:

Eiku se on uusi asia. Minun keksimä. Cogiton lisäksi on tuo.

Ja cogito sisältää jo ulkomaailman todistuksen implisiittisesti, koska ei ole ajattelua ilman jotain (ulkomaailmaa jo), joka ajattelee, eikä ympäristöä (ulkomaailmaa jo), missä ajattelu tapahtuu.

Jos nämä kielletään, niin silloin asetetaan varmalle tiedolle liian tiukat, liian skeptiset rajat, niitä noudattaen jouduttaisiin solipsismiin. Reduktio ad absurdumin mukaan ulkomaailman olemassaolo on hyväksyttävä jo cogiton perusteella ja tiukkojen kriteerien väärinä kaatamisen perusteella. Ja on toinenkin varma totuus: universumi, kaikkeus on olemassa. Ei voi olla niin, ettei olisi mitään.

Näistä voidaan rakentaa varmaksi koko empiirinen maailma. Ei niin, että se välttämättä olisi juuri sellainen millaisena sen havaitsemme, mutta kuitenkin se on todellinen, olemassaoleva eikä virtuaalinen eikä unta. Tieteen tuloksetkin voivat olla varmoja. Silloin kun tosia ovat.

Lue lisää

Descartes ei lisännyt cogittoon mitään implisiittisiä lisäpremissejä, vaan sen ovat tehneet hänen tulkitsijansa. Ilman lisäpremissejä cogito on loogisesti epätosi. "Ajattelen, siis olen" on tyhjä lause. Se on yhtä tyhjä kuin lause: "Olen, siis ajattelen". "Oleminen" ei vielä merkitse ajattelua, eikä "ajattelu" merkitse vielä olemista.

Olemisenolemattomuus kirjoitti:

Descartes ei lisännyt cogittoon mitään implisiittisiä lisäpremissejä, vaan sen ovat tehneet hänen tulkitsijansa. Ilman lisäpremissejä cogito on loogisesti epätosi. "Ajattelen, siis olen" on tyhjä lause. Se on yhtä tyhjä kuin lause: "Olen, siis ajattelen". "Oleminen" ei vielä merkitse ajattelua, eikä "ajattelu" merkitse vielä olemista.

Lue lisää

Sofistit voivat yrittää kieltää totuuden sofistikoimalla. Väitän ilman sofismia päinvastoin, että cogitoon sisältyy jo ulkomaailmankin todistus, ja että on toinenkin totuus: universumi on olemassa.

Myös universumin ikuisuus ja rajattomuus ovat loogisia totuuksia.

Se kumoaa sen filosofien väitteen, ettei logiikasta seuraa mitään todellisuuteen. Filosofit ovat väärässä.

Myös dialektinen logiikka sanoo jotain todellisuudesta. Samoin naisen logiikka. Tunnelogiikka.

Ja Jumalan ilmoitus sanoo jotain totuudesta. Ei ole tieteellinen totuus, mutta totuus kuitenkin. Jos ottaa maailmankuvaan uskonnollisia, teologisia asioita. Miksei saisi ottaa? Minä ainakin otan. Kuka minua siitä pystyy kieltämään vapaassa maassa? Saa loppua minun puolestani filosofiassa tämä ateistien hegemonia.

Minun puolestani jokainen saa pitää oman mielipiteensä. Kyse onkin lähinnä siitä, saako toisia painostaa omien, ehdottomina pitämiensä totuuksien taakse.

Cogiton epäloogisuus on yleisesti tiedostettu tosiasia. Se ei muuksi muutu, vaikka siihen kuinka yrittäisi ujuttaa implisitioita ja piilopremissejä. Se ei siis varmista, sen enempää kuin kieltääkään maailman olemassa oloa. Vaikka cogito olisikin tosi, se kieltäisi kaikkien muiden olemassa olon, paitsi kielellisen ajattelun omaavat subjektit.

Cogitoa vieläkin ongelmallisempi on Descartesin edustama substanssidualismi. Pitämällä kehoa ja olennon mentaalista puolta täysin erillisinä substansseina, hän ajautuu teoriassaan todella suuriin vaikeuksiin ja ristiriitoihin.

Olemisenolemattomuus kirjoitti:

Minun puolestani jokainen saa pitää oman mielipiteensä. Kyse onkin lähinnä siitä, saako toisia painostaa omien, ehdottomina pitämiensä totuuksien taakse.

Cogiton epäloogisuus on yleisesti tiedostettu tosiasia. Se ei muuksi muutu, vaikka siihen kuinka yrittäisi ujuttaa implisitioita ja piilopremissejä. Se ei siis varmista, sen enempää kuin kieltääkään maailman olemassa oloa. Vaikka cogito olisikin tosi, se kieltäisi kaikkien muiden olemassa olon, paitsi kielellisen ajattelun omaavat subjektit.

Cogitoa vieläkin ongelmallisempi on Descartesin edustama substanssidualismi. Pitämällä kehoa ja olennon mentaalista puolta täysin erillisinä substansseina, hän ajautuu teoriassaan todella suuriin vaikeuksiin ja ristiriitoihin.

Lue lisää

Cogiton varma sisältö on analysoitu myös siihen, että jotain on, joka ajattelee. Sellaisena se on vielä varmempi.

Ja kaikkeus on olemassa, on myös vielä varmempi looginen totuus. Se olisi epätosi vain jos ei mitään olisi. Kuitenkin on se, jokin, joka ajattelee, ja se jokin jossakin, koska taas ei olisi muuten mitään. Ja se jokin ajattelee jollakin, muuten sitä ajattelua ei olisi.

Tämä täytyisi tietysti käydä läpi erikseen. Myös empiiriset havainnot voivat olla tosia joskus, jollakin tavoin.

Eihän skeptikko näitä tosissaan epäile vaan sen varmistamiseksi, että tietomme todellisuudedta olisi totta eikä erhettä, ei tarvitse hyväksyä kaikkia skeptisiä tiedon ja totuuden kriteereitä. Minä hyväksyn ilmoitustiedonkin. Sen totuuden ja oikean tulkinnan arvioimiseksi on eri kriteerit kuin tieteellisen tiedon kohdalla.

Taidat kompastua omiin jalkoihisi. Miten mikään voisi olla tosi tai epätosi, jos mitään ei olisi olemassa? Eihän silloin olisi tuon asian määrittelijääkään.

Väität: "Kuitenkin on se, jokin, joka ajattelee, ja se jokin jossakin, koska taas ei olisi muuten mitään." Miten niin ei olisi mitään? Kai oleminen on muutakin kuin ajattelua.

Jos minulta kysyt, niin ei sitä tietää voikaan, jos tiedolle asetetaan liian tiukat kriteerit. Muttä järkevintä on ajatella, ettei kaikkeudelle ole mitään alkua, ei edellistä tilaa, ei syytä, ei mitään sellaista. Se vaan on ja on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Koska niin on, se on järkevää, loogista ja totta. Vaikkei järkemme kykene ymmärtämään ikuisia ja äärettömiä asioita. Matemaattisesti ne voitaneen ilmaista erilaisina rajatiloina tarvittaessa. Sillä tavoin standarditeoria tulee lopulta samaksi kuin rajaton ja ikuinen universumi.

Sensijaan maaimallemme, maapallolle, eläinkunnalle ja ihmiskunnalle on syy. Jumala on luonut tämän koetuspaikaksi henkiemme kehityksessä. Ja lukuisia muita taivaita, paratiiseja ja samantapaisia maailmoja. Niitä on ollut ennen ihmiskuntaa, on samaanaikasesti ja tulee ikuisesti olemaan tämän jälkeenkin.

Filosofi Swedenborg on tästä puhunut 1700- luvulla ja profeetta Joseph Smith 1800- luvulla. Ateistisille filosofeille tämä kaikki on tietysti kauhistus.

Niin ja Giordano Bruno jo 1500- luvulla.

Luettelet tuossa paljon järkevinä pitämiäsi asioita, muttet perustele, mikä niissä on järkevää.
Miten niin on järkevää ajatella, ettei kaikkeudella ole syytä?

Millä perusteilla väität tiedon kriteerejä, jotka eivät tue olettamuksiasi, liian tiukoiksi?

Pelkkä oletettu järkevyys ei myöskään riitä tekemään asioista tosia. Pitäisi ensinnäkin osoittaa, miksi maailmankaikkeus on välttämättä järjenmukainen ja toiseksi miksi myös väitetty asiaintila olisi järjenmukainen.

Sanot myös, että maailmankaikkeus on ollut aina olemassa. Väität tätä järkeväksi. Sitten heti perään sanot, että järkemme ei kykene tajuamaan ikuisia asioita. Näetkö tässä mitään ristiriitaa?

Epäolennaisena sivujuonteena: jos maailmankaikkeuden olemus ei ole jumalan luomusta, vaan jumala loi vain mm. maapallon ja ihmiset, niin onko jumalakin vain maaimankaikkeuden seuraus? Alkuräjähdyksen kokoonpanema liikutettu liikuttelija?

Olli.S kirjoitti:

Jos minulta kysyt, niin ei sitä tietää voikaan, jos tiedolle asetetaan liian tiukat kriteerit. Muttä järkevintä on ajatella, ettei kaikkeudelle ole mitään alkua, ei edellistä tilaa, ei syytä, ei mitään sellaista. Se vaan on ja on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Koska niin on, se on järkevää, loogista ja totta. Vaikkei järkemme kykene ymmärtämään ikuisia ja äärettömiä asioita. Matemaattisesti ne voitaneen ilmaista erilaisina rajatiloina tarvittaessa. Sillä tavoin standarditeoria tulee lopulta samaksi kuin rajaton ja ikuinen universumi.

Sensijaan maaimallemme, maapallolle, eläinkunnalle ja ihmiskunnalle on syy. Jumala on luonut tämän koetuspaikaksi henkiemme kehityksessä. Ja lukuisia muita taivaita, paratiiseja ja samantapaisia maailmoja. Niitä on ollut ennen ihmiskuntaa, on samaanaikasesti ja tulee ikuisesti olemaan tämän jälkeenkin.

Filosofi Swedenborg on tästä puhunut 1700- luvulla ja profeetta Joseph Smith 1800- luvulla. Ateistisille filosofeille tämä kaikki on tietysti kauhistus.

Niin ja Giordano Bruno jo 1500- luvulla.

Lue lisää

"Se vaan on ja on aina ollut ja tulee aina olemaan."
Rikkoo entropian lakia.
Ja kun havaitsemame maailmankaikkeuden ikä on määritelty toisistaan riippumattomilla menetelmillä tarkasti.

Swedenborgiin, Smithiin tai Brunoon vedoten ei kai kukaan vakavasti otettava filosofikaan perustelisi kantaansa; tiedemiehistä nyt puhumattakaan.

UskomoksellistaPotaskaa kirjoitti:

"Se vaan on ja on aina ollut ja tulee aina olemaan."
Rikkoo entropian lakia.
Ja kun havaitsemame maailmankaikkeuden ikä on määritelty toisistaan riippumattomilla menetelmillä tarkasti.

Swedenborgiin, Smithiin tai Brunoon vedoten ei kai kukaan vakavasti otettava filosofikaan perustelisi kantaansa; tiedemiehistä nyt puhumattakaan.

Lue lisää

Kokonaisuudella on ihan oma entropiansa. Filosofiassa voimme yhtä hyvin kyseenalaistaa empiirisen luonnontieteen nykyisen kannan kuin hyväksyä sen. Tottakai sitä pitää kunnioittaa tieteen sanana tällä hetkellä.

Eikä se missään tapauksessa ole havaintotulos, että havaitulla universumilla on alku. Se on johtopäätös, päätelmä, interpolaatio tilanteesta taaksepäin. Ikäänkuin havainto voisi todistaa havainnon ilman teoriaa kyseisistä havainnoista. Se on kehäpäätelmä, että teoria voisi todistaa teorian johtopäätökset.

Alku on johtopäätös, päätelmä teoriasta, pitää paikkansa jos teoria pitää paikkansa. 13,8 miljardia vuotta on sitten laskutulos ja laskuna varmasti on tarkka ja pitää paikkansa. Teoria on vankka, todennettu monella tavalla, muttei missään nimessä lopulliseksi totuudeksi.

Rationaalinen ajattelu nimittäin viittäisi siihen ettei mitään alkua voi olla kaikkeudelle, eikä se koskaan ole ollut mikään pieni. Yhtä hyvin tähän asiaan teorian pitäisi sopia. Siihen se ei sovi.

Ikuisuus raja- arvona, samoin alku, ikäänkuin aamunkoittona, ei varsinaisest alkuna, voisi ratkaista ristiriidan.

Sinä palvot väärää jumalaa, tuo joka on tuolla taivasten valtakunnassa on varsinaisen jumalan pikkuserkku. Tämä on totuus, älä erehdy. Oikea jumala on taivasten valtakunnan takapihalla pelaamassa golfia, kun siellä on parhaat viheriöt. Eivät vain ole ehtineet päivittää seikkaa nykyihmisten tietoon, sen verran höppänöitä ovat. Tiedemiehet eivät tätä tietenkään usko, mutta eivätpä voi kiistääkään.

Kuolemaa pelkäävät, tiedettä tuntemattomat juntit uskovat enää Jumaliin!
Irvokasta, että te omaa elämäänne pelkäävät hilluttte ylipäätään näillä palstoilla!

Jos se on vaikeaa, niin te tiedätte mitä tehdä: Soittakaa jumalauta psykiatrille äkkiä!

Olet hädissäsi.

"Maailmankaikkeus on puhtaasti matemaattinen"

Mikä tahansa irrationaaliluku, esim. piin tarkka arvo sisältää jossain päin ääretöntä numerosarjaa mm. Shakespearen koko tuotannon, win10:n lähdekoodin ja Last Jedi blurayn. Se sisältää myös kaikki diskreetit universumit joissa paikka- ja aikakoordinaatit ovat kvantittuneita. Mikä tahansa puhdas satunnaisluku tai irrationaaliluku sisältää jo äärettömän määrän diskreettejä universumeita joissa myös ajanhetkiä on 10^42 kpl sekunnissa (planckin ajan verran) ja universumin kesto 10^100 vuotta ja kauemminkin.

pelkkä_numero kirjoitti:

"Maailmankaikkeus on puhtaasti matemaattinen"

Mikä tahansa irrationaaliluku, esim. piin tarkka arvo sisältää jossain päin ääretöntä numerosarjaa mm. Shakespearen koko tuotannon, win10:n lähdekoodin ja Last Jedi blurayn. Se sisältää myös kaikki diskreetit universumit joissa paikka- ja aikakoordinaatit ovat kvantittuneita. Mikä tahansa puhdas satunnaisluku tai irrationaaliluku sisältää jo äärettömän määrän diskreettejä universumeita joissa myös ajanhetkiä on 10^42 kpl sekunnissa (planckin ajan verran) ja universumin kesto 10^100 vuotta ja kauemminkin.

Lue lisää

Voitko todistaa, että päättymätön jaksoton luku on myös aidosti satunnainen?

Ei tietenkään voi. Valtaosa irrationaaliluvuista on puhtaita satunnaislukuja, mutta seassa on myös muita kuin satunnaislukuja esim. piin likiarvo tai sqrt(2).

irrationaaliluvut kirjoitti:

Ei tietenkään voi. Valtaosa irrationaaliluvuista on puhtaita satunnaislukuja, mutta seassa on myös muita kuin satunnaislukuja esim. piin likiarvo tai sqrt(2).

Siis piin tarkka arvo, likiarvo on pelkkä reaaliluku.

Hauska kirjoitus, jossa ensin kerrot olevasi inhimillisen ajattelun yläpuolella ja lopussa lankeat ensimmäiseen inhimillisen ajattelun suureen virheeseen eli siihen, että täällä tai tuolla on joku yli-ihmisjumala ohjaamassa kaikkea menoa ja meininkiä.