Uteliaisuus

Ihmisten mielenkiinto kohdistuu usein muihin ihmisiin ja näiden tekemisiin. Uteliaisuus on maailmaa pyörittävä voimavara, mutta jos uteliaisuuteen yhdistyy pahansuopa tahtotila, niin sopasta sulkeutuu melkoinen myrkkykeitto. Ja se soppa on karvas niellä.

Itse olen viime aikoina tehnyt uteliaana sukututkimusta. Minua kiinnostaa erityisesti isoisäni elämä, koska isäni kertoi hänestä hyvin vähän. Mielenkiintoista huomata kuinka paljon nykyaikana voikaan saada selville menneestä.

Mikä on tällä hetkellä sinun uteliaisuutesi kohde?

186

3954

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • renesantti

      Olen niin kypsähtänyt tiettyihin lajitovereihin. Osa työkavereista on liian uteliaita, kyselevät mun elämästä liikaa. En ole koskaan muutenkaan halunnut puhua elämästäni kenellekään. Tiedän olevani sulkeutunut ja ujo. En vaan halua kenenkään tietävän mun yksityiselämästä mitään.

      Mun mielestä riittää, että puhutaan vain työhön liittyvistä asioista. Mulla ei ole perhettä ja en ole sen takia tilivelvollinen kenellekään. Väistelen kaikki siihen liittyvät kysymykset ja vaihdan puheenaihetta. Liian suoriin kysymyksiin vastaan aina: "Ei kuulu sulle/en halua puhua aiheesta."

      • oma-mielipide

        Oletkohan tulkinnut asian vähän väärin? Yleensä nimittäin on pelkästään kohteliasta ja suotavaa ottaa kaikki mukaan keskusteluun ja kysellä jokaiselta asioita, jotka ovat kysymyksen kohteelle tärkeitä. Jos et koskaan kerro mitään itsestäsi, toiset voivat kokea, että heidän pitää sitten kysellä. Jos muiden kesken jutellaan asioista ja yhden kanssa ei, niin se taas on syrjintää ja työpaikkakiusaamista. Voisitko kääntää työkavereidesi kysymykset johonkin sinua kiinnostavaan? Kerro vaikka harrastuksistasi tai jos sinulla on lemmikkieläin, niin siitä.


      • Vastaan kyllä mielelläni muuten kysymyksiin, mutta viime aikoina ovat yleistyneet utelut tyyliin: Koska meinaat jäädä eläkkelle? Käsittääkseni se on ihan minun oma asiani ja ymmärrän kyllä että jonkun mielestä voi olla kohteliasta kysyä vanhalta ihmiseltä tämän eläkkeelle jäämisestä. Minusta se ei tunnu mukavalta.


      • Bengalitikku

        Samaa mieltä olen, että työpaikalla riittää työasiat. Jotkut ovat avoimia ja suoltavat kaiken ulos. Sinun persoonallisuuttasi on ujous ja sulkeutuneisuus.
        Hyviä kuuntelijoitakin tarvitaan työpaikoilla. Me-hengenhän pitää sisältää
        kaikenlaisuus. On työpaikkoja, joissa arvostetaan introverttiutta ja seurustelu-upseereita pidetään vähän tyhjäntoimittajina, vaikka nyt toisaalta puhutaan sosiaalisuudesta ja että se tuo lisää liksaa. Mutta eihän se noin saa mennä, vaan työn luonteen ja vaativuuden mukaan.

        Aloittajalle: uteliaisuuteni kohdistuu yhteiskunnallisiin asioihin.
        Sukututkimus voi olla jännä aikamatkailu menneisyyteen ja sitä varmaan kuvittaa mielessään.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Samaa mieltä olen, että työpaikalla riittää työasiat. Jotkut ovat avoimia ja suoltavat kaiken ulos. Sinun persoonallisuuttasi on ujous ja sulkeutuneisuus.
        Hyviä kuuntelijoitakin tarvitaan työpaikoilla. Me-hengenhän pitää sisältää
        kaikenlaisuus. On työpaikkoja, joissa arvostetaan introverttiutta ja seurustelu-upseereita pidetään vähän tyhjäntoimittajina, vaikka nyt toisaalta puhutaan sosiaalisuudesta ja että se tuo lisää liksaa. Mutta eihän se noin saa mennä, vaan työn luonteen ja vaativuuden mukaan.

        Aloittajalle: uteliaisuuteni kohdistuu yhteiskunnallisiin asioihin.
        Sukututkimus voi olla jännä aikamatkailu menneisyyteen ja sitä varmaan kuvittaa mielessään.

        Olen siirtänyt sukututkimuksen aloittamista jo vuosia. Ehkä aika oli nyt kypsä ja sain itsestäni irti niin paljon, että pääsin vauhtiin. Toinen siskoistani on myös innokkaana mukana ja pari muuta sukulaista. Tuntuu hyvältä tonkia historian pölyttyneitä lehtiä. Ja mielikuvitus laukkaa mukavasti ja värittää tapahtumia mistä on saanut jotain selville.


    • Projekti

      Pelkästään utelias ihminen ei ole kovinkaan paha, jos hän on vain kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän tekemisitään. Hänellähän voi olla itsellä niin tylsä ja sisällötön elämä, että pitää yrittää elää sitä toisten kautta.

      Paljon pahempaa on kateellinen ja pahansuopa ihminen. Tällainen ihminen keksii muille esimerkiksi luonteenpiirteitä tai muita ominaisuuksia vaikkapa ulkonäön perusteella tuntematta lainkaan kyseistä ihmistä. Sitten hän jakaa näitä "tietojaan" auliisti muille muka totena. Lisäksi voi tietenkin höystää muutenkin kaikkia asioista ja laittaa omiaan, niin ettei asianomainen edes tunnista itseään näistä asiantuntevista luonnehdinnoista. Kaipa siitä jotakin sadistista viehätystä saa, kun voi saattaa kadehtimansa ihmiset huonoon valoon muiden silmissä.

      • Tuo saada ihminen huonoon valoon muiden silmissä toteutuu varsinkin työelämässä hyvin. Jatkuvaa kilpailua ja tönimistä, edetään kyynärpää taktiikalla ja panetellaan muita.

        No, joo on sitä myös arkielämässä. Ja kun joutuu jonkun ihmisen hampaisiin, ihmetellä täytyy kuinka paljon voimavaroja käytetään toisen lyttäämiseem.


      • varuillaan

        Minulla on tällä hetkellä pihapiirissä yksi selkeästi pahansuopa kyselija ja tietäväinen tuntija. Eiköhän siinä laita vaan itsensä huonoon valoon mustamaalaamalla toisia.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Tuo saada ihminen huonoon valoon muiden silmissä toteutuu varsinkin työelämässä hyvin. Jatkuvaa kilpailua ja tönimistä, edetään kyynärpää taktiikalla ja panetellaan muita.

        No, joo on sitä myös arkielämässä. Ja kun joutuu jonkun ihmisen hampaisiin, ihmetellä täytyy kuinka paljon voimavaroja käytetään toisen lyttäämiseem.

        Monella työpaikalla on työkaveri, joka esittää olevansa kaikkien kaveri. Lyöttäytyy seuraan ja tekeytyy hyvinkin tuttavaksi ja onkii selville asioita. Kertoo kaikkien asiat kaikille hyvinä juoruina. Ovat monesti aika ovelia ennen kuin huomaa, mitä ovat naisiaan.


      • nähty.onjo
        siilenämää kirjoitti:

        Monella työpaikalla on työkaveri, joka esittää olevansa kaikkien kaveri. Lyöttäytyy seuraan ja tekeytyy hyvinkin tuttavaksi ja onkii selville asioita. Kertoo kaikkien asiat kaikille hyvinä juoruina. Ovat monesti aika ovelia ennen kuin huomaa, mitä ovat naisiaan.

        Utelias työkaveri tuli jopa ruokatunnilla syömään jogurttinsa infoon ettei vaan jäänyt mistään paitsi.Kova oli myös piikittelemään muita virheistään jne. Hänelle ei voinut sanoa yhtään mitään mistään...


    • Mikä_milloinkin

      Minä olen erittäin vähän utelias ihminen, mutta en pidä sitäkään hyvänä. Joskus olisi hyvä tietää enempi kanssaihmisistä, esimerkiksi googlettaa jokin uusi tuttavuus. Olen kyllä kiinnostunut ihmisistä sillä tavoin että kuuntelen mitä he kertovat itsestään ja keskustelen siitä, mutta siihen se sitten jääkin. Ja mieluiten juttelen ihmisten kanssa muusta kuin heidän yksityisasioistaan.

      Uteliaat kanssaihmiset eivät minua häiritse. En ole niin merkittävä henkilö, että minusta oltaisiin edes erityisen uteliaita. Ja jos joku yrittää, niin osaan kyllä pistää rajat loukkaamatta toista ihmistä.

      Usein ihmisiä ihan turhaan häiritsee se, mitä muut ajattelevat. Väitän, että eivät välttämättä yhtään mitään. Siis kanssaihmisistä. Ja jos ajattelevatkin, niin mitä väliä?

      • Varmaan face-bookinen nyky-yhteiskunta suorastaan pyytää ihmisiä kertomaan enemmän itsestään ja julkaisemaan omia henkilökohtaisia asioitaan.

        Siinä kuinka paljon itsestämme kerromme, olemme hyvin erilaisia. Joku kertoo kaiken...siis ihan kaiken itsestään suodattamatta mitään tai miettimättä, että pitäisikö sentään jotain jättää vain oamaan tietoonsa.

        Tuo että ihmistä häiritsee mitä muut ajattelevat, taitaa oikein korostua suomalaisissa ihmisissä?


      • Mikä_milloinkin

        Minun mielestäni ihmiset, jotka arkiraportoivat kaiken itsestään ja puolisosta ja lähipiiristä alkaen omista visvasyylistä ja päätyen koko suvun läpikäyneeseen oksennustautivirukseen, eivät ole lainkaan kiinnostavia. Miettivätköhän he koskaan, haluavatko muut kuunnella? Ja eikö heitä itseään häiritse lainkaan se, että he ovat niin tylsiä ja tosikkomaisia?

        Minua ei ole ikinä opetettu miettimään sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Tosin minulle ei ole opetettu mitään muutakaan. Olen kasvattanut itse itseni, tulos ei ole kaikin puolin tyydyttävä, mutta on mikä on, meitä mahtuu tähän maailmaan monenlaisia. Mutta myöskään itsekasvatukseeni ei ole kuulunut toisten mielipiteiden varassa elely. Toki pyrin ottamaan toiset ihmiset huomioon siten, että olen arkikohtelias enkä halua tieten tahtoen loukata toisia. Se, että persoonani ei kaikkia miellytä, on sitten taas ihan niiden muiden henkilökohtainen ongelma, josta en ole vastuussa.


      • Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Minun mielestäni ihmiset, jotka arkiraportoivat kaiken itsestään ja puolisosta ja lähipiiristä alkaen omista visvasyylistä ja päätyen koko suvun läpikäyneeseen oksennustautivirukseen, eivät ole lainkaan kiinnostavia. Miettivätköhän he koskaan, haluavatko muut kuunnella? Ja eikö heitä itseään häiritse lainkaan se, että he ovat niin tylsiä ja tosikkomaisia?

        Minua ei ole ikinä opetettu miettimään sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Tosin minulle ei ole opetettu mitään muutakaan. Olen kasvattanut itse itseni, tulos ei ole kaikin puolin tyydyttävä, mutta on mikä on, meitä mahtuu tähän maailmaan monenlaisia. Mutta myöskään itsekasvatukseeni ei ole kuulunut toisten mielipiteiden varassa elely. Toki pyrin ottamaan toiset ihmiset huomioon siten, että olen arkikohtelias enkä halua tieten tahtoen loukata toisia. Se, että persoonani ei kaikkia miellytä, on sitten taas ihan niiden muiden henkilökohtainen ongelma, josta en ole vastuussa.

        Minua myös ärsyttää, kun miesporukassa aletaan käymään läpi puolison intiimejä asioita. Samoin kuin, että kerrotaan oman elämän kaikki käänteet ja varmuudeksi moneen kertaan, jotta kaikki taatusti tulevat tietämään mitä kaverille kuuluu.

        Ei heitä varmaan häiritsekään se, että ovat tylsiä ja tosikkomaisia. Luulen heidän saaneen mallin, ehkäpä peräti neuvottu kaikesta avoimuudesta ja avautumisesta ja he ovat kasvaneet roolinsa. Enpä tiedä, mutta rasittavia tyyppejä ovat.


      • nähty.onjo
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Minua myös ärsyttää, kun miesporukassa aletaan käymään läpi puolison intiimejä asioita. Samoin kuin, että kerrotaan oman elämän kaikki käänteet ja varmuudeksi moneen kertaan, jotta kaikki taatusti tulevat tietämään mitä kaverille kuuluu.

        Ei heitä varmaan häiritsekään se, että ovat tylsiä ja tosikkomaisia. Luulen heidän saaneen mallin, ehkäpä peräti neuvottu kaikesta avoimuudesta ja avautumisesta ja he ovat kasvaneet roolinsa. Enpä tiedä, mutta rasittavia tyyppejä ovat.

        Työporukalla mentiin kerran matkalle ja koko menomatka yksi työkavereista selitti ei paikalla olevan työkaverin miehen alkoholin käytöstä. Kuuntelin ja ajattelin että ongelmat ne on tuollakin työkaverilla kun jaksaa jauhaa toisen alkoholin käytöstä,mille ei mitään voi ja mikä ei hänelle kuulu. Jälkeenpäin selvisikin että tällä työkaverilla on mielenterveysongelma. Toisen vikoja ja puutteita kaivelevilla ei ole kaikki kohdallaan. Jokainen tekee virheitä tai jos ei tee niin silloin ei tee mitään.


      • nähty.onjo kirjoitti:

        Työporukalla mentiin kerran matkalle ja koko menomatka yksi työkavereista selitti ei paikalla olevan työkaverin miehen alkoholin käytöstä. Kuuntelin ja ajattelin että ongelmat ne on tuollakin työkaverilla kun jaksaa jauhaa toisen alkoholin käytöstä,mille ei mitään voi ja mikä ei hänelle kuulu. Jälkeenpäin selvisikin että tällä työkaverilla on mielenterveysongelma. Toisen vikoja ja puutteita kaivelevilla ei ole kaikki kohdallaan. Jokainen tekee virheitä tai jos ei tee niin silloin ei tee mitään.

        Miksi juoruat tänne meille tuntemattomista ihmisistä ja heidän mielenterveysongelmistaan?


      • Oooooooooooooo
        Tellukka kirjoitti:

        Miksi juoruat tänne meille tuntemattomista ihmisistä ja heidän mielenterveysongelmistaan?

        Miksi sinä kommentoit jokaista vastausta?


      • Oooooooooooooo kirjoitti:

        Miksi sinä kommentoit jokaista vastausta?

        Olisihan minulla oikeus kommentoida vaikka jokaista vastausta, jos haluaisin, vaikka en aloittaja olekaan.
        Vai onko se mielestäsi vain ketjun aloittajan etuoikeus? Onhan tämä kuitenkin yleinen avoin keskustelupalsta.

        En oikein pidä keskusteluna sitä, että jokainen heittää kommentin vain aloitukseen ja sitten pelkästään aloittaja vastaa siihen jotain tyhjänpäiväistä.


      • nähty.onjo
        Tellukka kirjoitti:

        Olisihan minulla oikeus kommentoida vaikka jokaista vastausta, jos haluaisin, vaikka en aloittaja olekaan.
        Vai onko se mielestäsi vain ketjun aloittajan etuoikeus? Onhan tämä kuitenkin yleinen avoin keskustelupalsta.

        En oikein pidä keskusteluna sitä, että jokainen heittää kommentin vain aloitukseen ja sitten pelkästään aloittaja vastaa siihen jotain tyhjänpäiväistä.

        Onko yliuteliaat ihmiset jotenkin sairaita? Olen oppinut vuosien varrella etten kysele jos ihminen ei itse halua keskustella. Luotan että tieto tulee joskus jotain kautta jos mun se tarvitsee tietää,eikä kommentoida kaikkea.


      • nähty.onjo kirjoitti:

        Onko yliuteliaat ihmiset jotenkin sairaita? Olen oppinut vuosien varrella etten kysele jos ihminen ei itse halua keskustella. Luotan että tieto tulee joskus jotain kautta jos mun se tarvitsee tietää,eikä kommentoida kaikkea.

        Ja nyt kuitenkin heitit heti ensimmäiseksi kysymyksen.
        Kuinka kuvittelitkaan, että haluaisin keskustella sellaisesta, ovatko yliuteliaat ihmiset jotenkin sairaita. Mistäs minä tietäisin. Mittaa aluksi vaikka kuume tai silleen. Tai odottele, että tieto kysymykseesi tule joskus jotain kautta ...


      • Oooooooooooooooooooo
        Tellukka kirjoitti:

        Ja nyt kuitenkin heitit heti ensimmäiseksi kysymyksen.
        Kuinka kuvittelitkaan, että haluaisin keskustella sellaisesta, ovatko yliuteliaat ihmiset jotenkin sairaita. Mistäs minä tietäisin. Mittaa aluksi vaikka kuume tai silleen. Tai odottele, että tieto kysymykseesi tule joskus jotain kautta ...

        Minun mielestä sinun ei tulisi kommentoida yli sadalla viestillä toisen keskusteluun, eri asia sitten taas omaasi 😀😀


      • Oooooooooooooooooooo kirjoitti:

        Minun mielestä sinun ei tulisi kommentoida yli sadalla viestillä toisen keskusteluun, eri asia sitten taas omaasi 😀😀

        Yritän pitää sen satasen rajan, kun noin kauniisti pyydät.


    • Pahansuopa uteliaisuus liittyy nimenomaan ihmissuhteisiin.
      Uteliaisuus muuhun on yleensä positiivista uteliaisuutta, joka edistää kehitystä, joko yksilötasolla tai maailman tasolla.
      Sukututkimusta on äidinäidin puolelta olemassa 1700-luvulle asti, eräs serkku sen teki. Minusta hieno asia.
      Muuten on vaan suusanallisen kautta tieto. Näin vanhana ihan harmittaa, kunnei älynnyt nuorempana enempää udella.

      • Kyllä nämä tosi-teeveet ja ulkomailta tuodut big brother tyyppiset ohjelma formaatit oikein ruokkivat ihmisiä tirkistelemään. Minä en ainakaan päästäisi Marja Veitolaa kotiini yöksi utelemaan kaikenlaista, eikä elämäni nyt ketään niin paljoa kiinnostaisikaan.

        Isäni teki isoäitini puolelta tuollaisen sukuselvityksen 1700-luvulle ja koin velvollisuudekseni yrittää tehdä sitten isoisän puolelta samanlaista. Lisäksi siinä oli sitä uteliaisuutta, että löytyykö jotain romani taustaa tjn muuta ylltättävää, hehee. Isäni ja hänen siskonsa olivat nimittäin aivan pikimustia hiuksiltaan. Ei löytynyt mustalaisverta, vaan suomenruotsalaisuutta.


      • Ainakin.omena

        Eikö löytynyt omena ja hevosrosvoja?


    • terve-uteliasisuus

      Olen utelias asioista mitkä minua kiinnostaa hankin niistä tietoa.Juoruilu ei kiinnosta pätkääkään,aivan sama mitä naapurit tekee apua saan pyydettäessä. Annan jokaisen elää omaa elämää.

      Kerran yksi vieras laukkas ikkunasta ikkunaan ja haukkui kaikki meidän naapurit,ihmettelin mistä tunteekin ja tietää kaikkien asiat. Kysyin sitten mitä heille kuuluu,niin ei kuulu kuulemma mitään. On se tylsä elämä,ihmekös ihmisten asiat kiinnostaa.

      • Kieltämättä jotkut naapurit ovat hieman uteliaita, mutta eipä minulla sen suuremmin salattavaakaan ole, joten joskus tulee höpöteltyä ehkä liikaakin omista asioista. Joillekin saattaa naapuri olla ainoa seuralainen ja juttukaveri.


      • ö-Öö

        Juoruaminen oli ennen hyödyllistä

        Tieto liikkui ees jotenkin. Nykyisin juoruilukin pirstoutunut, puhelin, kännykkä, netti. Sellaset kunnolliset juoru-ukkojen ja juoruakkojen ammattikunta katoamassa. Se oli vielä sotien jälkeen pitkään tärkeä tiedotuskava.

        Noo, juoruilla tapana kehittyä disinformaatioksi. Niin se menee joissain faceryhmissäkin. Vaan nykyisin asioita voi tarkistaakkin, ennen ne tosiaan oli sitä, mitä sun korviin sattui kulkeutumaan.

        Että kai nyt jotain kehitystä on juoruilun sarallakin tapahtunut.

        =DW=


      • ö-Öö kirjoitti:

        Juoruaminen oli ennen hyödyllistä

        Tieto liikkui ees jotenkin. Nykyisin juoruilukin pirstoutunut, puhelin, kännykkä, netti. Sellaset kunnolliset juoru-ukkojen ja juoruakkojen ammattikunta katoamassa. Se oli vielä sotien jälkeen pitkään tärkeä tiedotuskava.

        Noo, juoruilla tapana kehittyä disinformaatioksi. Niin se menee joissain faceryhmissäkin. Vaan nykyisin asioita voi tarkistaakkin, ennen ne tosiaan oli sitä, mitä sun korviin sattui kulkeutumaan.

        Että kai nyt jotain kehitystä on juoruilun sarallakin tapahtunut.

        =DW=

        Äitit ja isät varoittivat lapsiaan näistä juoruakoista, että niille ei sitten huudella mitään. Pelkäsivät varmaan koko perheen maineen menettämistä. Kyllä niillä juoruillijoilla oli ennen valtaa. Nykyään perhe ja sukuyhteisöt eivät ole enää niin tiiviitä, vaan pirtailena ympäri Suomea ja maailmaa.


    • Tällä hetkellä uteliaisuutta herättää Harlan Cobenin teos Saalistaja, lumikenkäily ja aina Elämä joka valuu loppuun kuin tiimalasin hiekka, eikä sitä enää voi kiepauttaa toisinpäin.

      • Itse luen todella paljon, mutta kyseisen kirjailijan teokset ovat minulle tuntemattomia. Lumikenkäilyä olen kokeillut, mutta ei ollut minun lajini.

        Äitini kuoli vähän minua vanhemmanikäisenä, joten kyllä tiimalasin hiekka on tullut viime aikoina mieleen useita kertoja. Voihan parhaassa tapauksessa silti olla jäljellä jopa vuosikymmeniä.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Itse luen todella paljon, mutta kyseisen kirjailijan teokset ovat minulle tuntemattomia. Lumikenkäilyä olen kokeillut, mutta ei ollut minun lajini.

        Äitini kuoli vähän minua vanhemmanikäisenä, joten kyllä tiimalasin hiekka on tullut viime aikoina mieleen useita kertoja. Voihan parhaassa tapauksessa silti olla jäljellä jopa vuosikymmeniä.

        Melko uusi tuttavuus Coben minullekin on, vauhdikkaita dekkareita kirjoittaa.
        Saa nähdä tuleeko lumikenkäilystä pysyvä harrastus, kaveriani se kiinnostaa, kulkevat Lapissa jopa 15km päivän aikana.
        En ajattele tiimalasin hiekkaa kuoleman lähestymisenä, vaan elämän jatkumisena viimeiseen hiekanjyvään saakka.


      • KS109 kirjoitti:

        Melko uusi tuttavuus Coben minullekin on, vauhdikkaita dekkareita kirjoittaa.
        Saa nähdä tuleeko lumikenkäilystä pysyvä harrastus, kaveriani se kiinnostaa, kulkevat Lapissa jopa 15km päivän aikana.
        En ajattele tiimalasin hiekkaa kuoleman lähestymisenä, vaan elämän jatkumisena viimeiseen hiekanjyvään saakka.

        Itsellä on tällä hetkellä menossa luettavana Dan Brownin - Alku. Hyvin mukaansatempaavaa sekin. Itseäni alkanut vaan mietityttämään elämän rajallisuus ja kehon rapistuminen. Kaikenlaista pohdintaa ollut mielessä paljon, välillä surullistakin. Tuo viimeiseen hiekanjyvään saakka on todella positiivista ajattelua, kiitos siitä.


    • ö-Öö

      Uteliaisuutta monenlaista

      Mä enenpi asia edellä, ihmiset yleensä sitten liittyy asioihin. Aika harvassa ihmiset, joista olis kiinnostunut niitten ittensä takia. Noh, nuorena kiinnosti mimmit ihan mimmeinä, ne kykyisin lähinnä mimmejä, jos ei mitää erikoista syytä. Kyllä mä tissikuvat katon, jos jostain nään, siinä yks uteliaisuuden kohde :D

      Itteä ärsyttää utelijat. Tarkoitan sellaisia juoruilutyyppisiä kyselijöitä. Tullut tulokseen usein se ja sama, mitä vastaa, ne ei joko käsitä, tai sitten käsittävät väärin, tai tahallaan väärin. Itellä enenpi tapa uteliaisuus tarkoituksissa tarkkailla ja seurailla, tehdä niinkuin omia johtopääröksiä. Kun ällistyttävän usein ihmiset kysyttäessä valehtelevat ja siiitä tullee sitten aina jotain häslinkiä.

      Mä olen kyllä kiinnostunut vaikka minkälaisista asioista ja ihmisistä niihin liittyen, muuten ei erityistä uteliaisuutta pelkkiä ihmisiä kohtaan. En juoruile kovinkaan paljon ite, siks sellaselle tiedolle ei oikein mitään käyttöä.

      =DW=

      • Minun mielestäni ei ole lainkaan huono asia seurata uteliaana tissikuvia. Enemmän olisin huolissani siinä vaiheessa, jos ne lakkaavat kiinnostamasta.

        Onhan jo pelkästään kysymys "no, mitä kuuluu?" utelemista ja selvästi meidät on opetettu utelemaan toisten asioista ainakin tuollaiseen yleiseen kohteliaisuuteen saakka. Tiedän kyllä nämä juoruilutyyppiset kyselijät, joilla tuntuu olevan kyltymätön nälkä saada tietää lisää kanssaihmisten asioista.


    • kerrohan-ittestäsi-

      Olen utelias, kiinostaa " Porvoon Paroni "

      • Olen hieman huono avautumaan itsestäni.


      • Porvoolainen on kertonut tämän lyhyen palstallaolonsa aikana jo enemmän itsestään kuin moni kymmenen vuotta täällä ollut.
        Ja kaiken sen ihan kyselemättä.


      • Sussiunakkoon
        Tellukka kirjoitti:

        Porvoolainen on kertonut tämän lyhyen palstallaolonsa aikana jo enemmän itsestään kuin moni kymmenen vuotta täällä ollut.
        Ja kaiken sen ihan kyselemättä.

        Ja sekös sinua tuntuu ärsyttävän, kun joku kertoo itsestään enemmän kuin moni muu? Olet sinä oikein kaikkien kyttäjien ja palstahirviöiden äiti.


      • Sussiunakkoon kirjoitti:

        Ja sekös sinua tuntuu ärsyttävän, kun joku kertoo itsestään enemmän kuin moni muu? Olet sinä oikein kaikkien kyttäjien ja palstahirviöiden äiti.

        No vastasin sinulle sinne puskaan, kun sanoit olevasi kiinnostunut Porvoon Paronista.
        Täällähän ne on luettavissa palstalla hänen yksityisasiansa.


      • Ihmettelen.vaan
        Tellukka kirjoitti:

        Porvoolainen on kertonut tämän lyhyen palstallaolonsa aikana jo enemmän itsestään kuin moni kymmenen vuotta täällä ollut.
        Ja kaiken sen ihan kyselemättä.

        Riitaa voi kylvää monella tavalla, sinun palstalle lähettämät viestit luokattomia.


      • Ihmettelen.vaan kirjoitti:

        Riitaa voi kylvää monella tavalla, sinun palstalle lähettämät viestit luokattomia.

        No poistata, hyvä ihminen, jos ne ovat sääntöjen vastaisia.

        Onneksi sinä olet täällä(kin) nostamassa palstan tasoa.


    • Aloin miettimään että mikä on tällä hetkellä uteliaisuuteni kohde, En oikein keksinyt mitään erityistä, Jos uteliaisuuskiintiöni on hetellisesti täynnä ja olen siinä vaiheessa ettei uteliaisuuttani oikein herätä mikään?

      • Minulla heräsi juuri äsken uteliaisuus, että olenko nähnyt uusintana tulevia House-televisiosarjan tämänpäiväistä jaksoa. En ollut nähnyt ja oli hyvä tarina.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Minulla heräsi juuri äsken uteliaisuus, että olenko nähnyt uusintana tulevia House-televisiosarjan tämänpäiväistä jaksoa. En ollut nähnyt ja oli hyvä tarina.

        Mainio siin sarjassa se päähenkilö :). Taitaisko Suomessa menestyä?


      • siilenämää kirjoitti:

        Mainio siin sarjassa se päähenkilö :). Taitaisko Suomessa menestyä?

        Ei varmaan menestyisi tosikko suomalaisten kanssa. Itsekin tykkään välillä sooloilla ja tehdä omannäköisiä päätöksiä ja ikuisena vastarannan kiiskenä pidän Housista todella paljon.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Ei varmaan menestyisi tosikko suomalaisten kanssa. Itsekin tykkään välillä sooloilla ja tehdä omannäköisiä päätöksiä ja ikuisena vastarannan kiiskenä pidän Housista todella paljon.

        Minustakin hauska tyyppi. Oman tiensä kulkija :).


    • 1eero

      Ihminen ei herätä uteliaisuutta, vastakkainen sukupuoli saattaa vielä näin vanhanakin herättää kiinnostusta, erillaiset uudet asiat kyllä tekee uteliaaksi,

      • Uusia asioistakin voi olla liikaa ja uteliaisuus tyssätä siihen. Puhutaan jopa tietoptulvasta.


      • 1eero

        Joo mulla on valikoivaa uteliaisuutta, uteliaisuus eikös se ole vähänkuin kiinnostuminen joka tekee uteliaaksi ? 🙄


      • 1eero kirjoitti:

        Joo mulla on valikoivaa uteliaisuutta, uteliaisuus eikös se ole vähänkuin kiinnostuminen joka tekee uteliaaksi ? 🙄

        Kyllä varmaan noinkin. Kun tarkemmin ajattelee kyllä minulla kiinnostaa monikin asia, ei sillain kuitenkaan monikaan ihminen. Näin päiväunien jälkeen tuntuu että eipä juri mikkään kiinnosta mutta happihyppely raittiissa ilmassa koirulin kanssa sai ajatukset muuttumaan :).

        Kiinnostus ja uteliaisuus ovat vähänniinkö synonyymejä keskenään. Ehkä uteliaisuudella on kuitenkin semmonen kielteinen kaiku?

        Pohjoisessa ollaan uteliaampia ihmisestä ja kuulumisesta ihan noin niin kuin positiivisessa mielessä. Etelä-Suomessa sellainen koetaan uteliaisuudeksi. Kuten eri mieltä oleminen riidanhaastamiseksi. Siellä paremmin vaietaan.


      • Noista uusista asioista on tietotekniikka kyllä menettänyt viehätyksensä ja joka kerta, kun tulee jokin päivitys tai joki sellainen pakkotehtävä homma, niin ylimääräisiä tykytyksiä tulee, kun ei voi olla varma, että osaako sen tehdä.


    • hompsantuusa_

      Tällä hetkellä pähkäilen josko hyppäisin avoimeen yliopistoon muinaistieteitä l. kansanperinteitä opiskelemaan. Vaan pähkäilyvaiheessa on koska terveystieteetkin kiinnosta. Pitäisi pikkuisen olla sellaista pakotetta itselleni jostain suunnasta, että aivotyötä riittäisi. Siksi tuota avointa yliopistoa ajattelin.

      Renesantti oli puheeksi nuo työkavereitten utelut. Se nyt vaan on kiusallista jos ollaan vaikka isossa ryhmässä kahvipöydän äärellä ja joku esittää hyvin henkilökohtaisen kysymyksen kaikkien kuulle. Kaikki alkaa tölläämään ja puheensorina lakkaa. Siinä sitten nieleskelet sen vääräänkurkkuun menneen kahvin ja soperrat että "en minä nyt mielelläni avaudu tästä aiheesta".

      Ai niin, systeri teki kymmenisen vuotta sitten sukututkimusta. Että en minä nyt sitten.

      • Bengalitikku

        Joku on käyttänyt täälläkin kommenttia, että se on ilmoja pidellyt. Pärjäisikö kahvipöytäkeskustelussa sillä tai ettei ole kuulevinaankaan, vaan sanoo vastaukseksi, jonkin muun jutun. Vaikkapa tuijottaa toista, että tuli mieleen plaapplaaplaa eli jättää kiusallisesti utelevan tyhjän päälle.
        Utelija voi olla kiusaajakin ja varsinkin jos kyseltävä on arempi ihminen.
        En ihan henkilökohtaisista asioista jaksanut työpaikalla kiinnostua, koska jokaisella on elämänsä. Olin tosi huono juorulähde. Viimeisenä kuulin juorut,
        koska juoruilijahan haluaa, että nähkääs kuulkas tiedättekö. Jos sitten kantautui juttu, oli niitäkin, jotka tarkistivat ovelasti (omasta mielestään) asian. No ei siinä voinut olla kuin puujumala ja kääntää keskustelu muuhun. Ja sittenhän sitä mietti, että miksi tuo minulta kysyi kolmannesta.
        Aidon ystävän kanssa voi avautua mutia myöten, puolin toisin.
        Milloin puhe toisesta ihmisestä muuttuu juoruiluksi?


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Joku on käyttänyt täälläkin kommenttia, että se on ilmoja pidellyt. Pärjäisikö kahvipöytäkeskustelussa sillä tai ettei ole kuulevinaankaan, vaan sanoo vastaukseksi, jonkin muun jutun. Vaikkapa tuijottaa toista, että tuli mieleen plaapplaaplaa eli jättää kiusallisesti utelevan tyhjän päälle.
        Utelija voi olla kiusaajakin ja varsinkin jos kyseltävä on arempi ihminen.
        En ihan henkilökohtaisista asioista jaksanut työpaikalla kiinnostua, koska jokaisella on elämänsä. Olin tosi huono juorulähde. Viimeisenä kuulin juorut,
        koska juoruilijahan haluaa, että nähkääs kuulkas tiedättekö. Jos sitten kantautui juttu, oli niitäkin, jotka tarkistivat ovelasti (omasta mielestään) asian. No ei siinä voinut olla kuin puujumala ja kääntää keskustelu muuhun. Ja sittenhän sitä mietti, että miksi tuo minulta kysyi kolmannesta.
        Aidon ystävän kanssa voi avautua mutia myöten, puolin toisin.
        Milloin puhe toisesta ihmisestä muuttuu juoruiluksi?

        Mielestäni puhe muuttuu juoruiluksi siinä vaiheessa, kun toistetaan jotain kolmannesta ihmisestä kuultua.

        Kiteytit hyvin sen kuinka jotkut yrittävät saada ovelasti tietoja henkilökohtaisista asioista.


      • Tuollainen työkaverien kesken esitetty henkilökohtainen kysymys on todella kiusallinen ja vaikea selvitä tilanteesta kunnialla. Mutta tällaista tosiaan tapahtuu uteliaassa maailmassa.

        Jos sukututkimus on hyvin tehty, se ilahduttaa monia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa.


      • hompsantuusa_
        Bengalitikku kirjoitti:

        Joku on käyttänyt täälläkin kommenttia, että se on ilmoja pidellyt. Pärjäisikö kahvipöytäkeskustelussa sillä tai ettei ole kuulevinaankaan, vaan sanoo vastaukseksi, jonkin muun jutun. Vaikkapa tuijottaa toista, että tuli mieleen plaapplaaplaa eli jättää kiusallisesti utelevan tyhjän päälle.
        Utelija voi olla kiusaajakin ja varsinkin jos kyseltävä on arempi ihminen.
        En ihan henkilökohtaisista asioista jaksanut työpaikalla kiinnostua, koska jokaisella on elämänsä. Olin tosi huono juorulähde. Viimeisenä kuulin juorut,
        koska juoruilijahan haluaa, että nähkääs kuulkas tiedättekö. Jos sitten kantautui juttu, oli niitäkin, jotka tarkistivat ovelasti (omasta mielestään) asian. No ei siinä voinut olla kuin puujumala ja kääntää keskustelu muuhun. Ja sittenhän sitä mietti, että miksi tuo minulta kysyi kolmannesta.
        Aidon ystävän kanssa voi avautua mutia myöten, puolin toisin.
        Milloin puhe toisesta ihmisestä muuttuu juoruiluksi?

        Se on mun mielestä niin tahditonta tuollainen töksäyttävä kysely. Voipikin olla juurikin kiusaamista.
        Parempihan siinä olisi olla kuin ei olisi kysymystä kuullutkaan, mutta se hiljaisuus ja odotus. Se jää ikäänkuin roikkumaan siihen. Pakko siinä jotain änkätä, että muut jatkavat siitä mihin jäivät.

        Onneks eläkkeellä ei ole noita tilanteita. Kaikki kohtaamiset saa ihan ite valita ja päättää kohtaako vai ei.


      • Bengalitikku

        Tuollaisen kyselijän takana voi olla pikkuklikki ja se hölösuisin ja röyhkein tekee "kiinnostuneen kysymyksen" klikkinsä kuullen. Yksinkertaisuutta, mutta ah niin tavallista.


    • hehehehee

      "”Maailmankaikkeutta pyörittää kateus ja kiima”
      uutisoi toissapäivänä Iltalehti Janne Katajan sanoneen - puolustaessaan VeliJoulua.

      Sukututkimusta olen tehnyt parikymmentä vuotta, joka suuntaan olen tutkinut omia esipolvia ja siipan esipolvia ja , kun on tullut seinä eteen, niin DNA-testit on otettu avuksi.

      En ole erityisemmin utelias kysellijä. Kuuntelija pikemminkin. Kuuntelen sen, mitä ihmiset haluavat minulle kertoa. Muiden tekemisistä otan joskus ideoita omaan elämääni.

      • Tuosta kateudesta tuli mieleen työkaverini lausuma, että suomalainen duunari antaa vaikka omistaan kunhan työkaverin palkkaa ei koroteta.

        Sukututkimus vie todella mennessään ja alkaa kiinnostaa todella paljon, se yllätti minut. Ehkä ihmistä vaan kiinnostaa tietää omista juuristaan ja onhan siinä tietynlainen jännityskin, jos paljastuu jotain yllättävää.

        Minut on luokiteltu introverttien ryhmään, joten olen itsekin enemmän tarkkailija kuin utelias keskustelija ja kyselijä.


    • Klenkka.kiveltä

      Mielenkiintoni kohdistuu 100% kaikkiin palstalaisiin, mustiin ja sinisiin.

      Teen heistä Mu-Tu tutkimusta.

      • Siinä riittää varmaan työsarkaa, kun tällä palstalla on satoja kirjoittelijoita. Pieni vähemmistö on sinisiä.


    • ei.mitään.rajaa

      Lipevän utelias mielistelevä, mutta kuitenkin takanapäin juoruileva ihminen voi olla se vaikealla tavalla häiriintynyt persoonallisuus(narsisti, psykopaatti tms.).

      • palstahaukka

        narsisti luulee olevansa täydellinen vaikka ei edes hyväksy erilaisuutta. Narsisti löytää joka asiasta vikkaa.

        Omat ongelmat peitetään järjestelmällä muiden ongelmia.

        Kerran kävin narsisti perheessä kylässä enkä toista kertaa mene. Hirveää kun haukkuvat jopa lasten leikkikaverit kuka haisi millekin.


      • Ihan varmasti voi joissakin tapauksessa kyse olla sairaudesta.


    • tööttt

      työelämämässä tärkeitä asioita olivat työhön liittyvät asiat - politiikka, uskonnot ja esm seksismi kiellettyjä puheenaiheita - jokaisella oikeus olla omanlaisensa silti --kuormituksissaan - vaitiolovelvollsuus kai jokaammattialueella voimassa työalueensa asioissa - etu sekä haitta samassa soosissa silloin kn kuormitus menee yli voimien niin kotioloissa kuin työpaikoillakin - ainakin vuorotyöläisilläkin kuten viimeaikaisista lakkouutisoinneistakn luettu. Poliisin toimesta saimme joskus itsepuolustusopetusta ja ohjeisistusta mm asioissa, joissa vaitiolon pitää päättyä - jss muuttuvassa maailmassa itse joutuu kimppuunkäymisten, ryöstelyn. uhkailujen ja tyrmäysten tai huumatuksi tulon kohteeksi väkivallan ohella - elämä ollut sangen tapahtumarikas ja värikäs - kuin kenellä tahansa . Kohtalaisen terveenä eläkkeelle ol unelma - pelkäksi unelmaksi jääden.

      • Itse teen myös sellaista työtä, että olen joutunut allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen. En muutenkaan halua kauheasti kertoa työstäni sukulaisilleni, riittää kun kerron missä olen töissä. Poliisin toimenkuvaa ja työtä olen aina arvostanut. Onneksi elämme oikeusvaltiossa ja saamme apua tarvitessamme. Tuo metoo -kampanja on poikinut paljon kriittistä keskustelua työpaikoilla ja miehet ovat joutuneet harkitsemaan puhumisiaan huolella. Ymmärrän maailmaanlaajuisesti kyseessä olevan ihan hyvän asian, mutta ei olla vältytty ylilyönneiltäkään. Tiedän minäkin, että en tule jäämään parhaassa mahdollisessa kunnossa eläkkeelle.


    • Uteliaat-tosiaan

      Sairaalloisen utelias ihminen etsii vikoja toisista ja juoruaa niitä eteenpäin peitelläkseen omia ongelmia ja salatakseen oman elämänsä ehkä täydellisen kaaoksen. On "järjestelemässä" toisten asioita oman mielikuvituksen pohjalta ja saa sillä vielä enemmän vahinkoa aikaan itselleen ja muille.

      • Minullakin oli joskus yleviä periaatteita, kuten esimerkiksi työporukassa, että katkon huhuilta siivet, mutta ikää kun tulee lisää sen vaan toteaa mahdottomaksi. Uteliaat ihmiset jatkavat juoruiluaan ja sairaalloisen uteliaat myrkyttävät työyhteisöjä ja perheitä. Se on ikävää.


      • Bengalitikku

        Eero kirjoitti sanan kiinnostus, mikä on jotain sukua uteliaisuudelle.
        Kumppanin valinnassa kiinnostavuus on tärkeä puoli. Onko silloin kiinnostunut vai utelias kun sydän lyö voltteja? Se on positiivinen tilanne
        tai niin olen kokenut. Jos kiinnostus vaimenee, lätsähtääkö kohokas?


      • keittiöpsykoloogi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Minullakin oli joskus yleviä periaatteita, kuten esimerkiksi työporukassa, että katkon huhuilta siivet, mutta ikää kun tulee lisää sen vaan toteaa mahdottomaksi. Uteliaat ihmiset jatkavat juoruiluaan ja sairaalloisen uteliaat myrkyttävät työyhteisöjä ja perheitä. Se on ikävää.

        Jotkut tekevät suorastaan työkseen sellaista. Uteliaisuuteen useimmiten taitaa liittyä sairaalloinen juoruamisvimma. Tuollaiset ihmiset tekevät tavallisista asioista ja sanoista vääriä, oman sairaalloisen mielensä mukaisesti värittyneitä vääriä päätelmiä joita he sitten lähtevät suurella mölinällä juoruamaan selän takana. Olen havainnut, että usein sellaisella ihmisellä on omassa elämässään suurempia tai pienempiä ongelmia. Psykologiassa puhutaan projektiosta eli omien ongelmien siirtämisestä toiseen ihmiseen. Henkilö siis haluaa nähdä omat ongelmansa toisissa ihmisissä.


      • Bengalitikku

        Sivusta tähän.
        Nuorempana ajattelin noin kuten keittiöpsykologi. Nykyisin en avaudu liikaa. Ja ystävienkin suhteen suhtaudun valikoivasti, kelle ja miten paljon avaudun. Mielessäni luotan ja ajattelen, että nyt on kuulijan vastuulla. Luottamuksen pettäminen on julmaa ja tässä olen aika ankara. Ystävistä/tuttavista voi havaita, miten he kertovat minulle muista, niin he tullevat puhumaan minusta muille. Muuta en voi luulotella. Selän takana puhutaan, mitä puhutaan.
        Toiselle pikkujuttu voi olla toiselle maailmankokoinen.
        Projisointia käytetään moneen mm. politiikassa, uutisissa.
        Jossain kulkee terveen epäluuloisuudenkin raja, sillä muutenhan ihmiset olisivat täysin neuroottisia ja erakkoja.


      • keittiöpsykoloogi kirjoitti:

        Jotkut tekevät suorastaan työkseen sellaista. Uteliaisuuteen useimmiten taitaa liittyä sairaalloinen juoruamisvimma. Tuollaiset ihmiset tekevät tavallisista asioista ja sanoista vääriä, oman sairaalloisen mielensä mukaisesti värittyneitä vääriä päätelmiä joita he sitten lähtevät suurella mölinällä juoruamaan selän takana. Olen havainnut, että usein sellaisella ihmisellä on omassa elämässään suurempia tai pienempiä ongelmia. Psykologiassa puhutaan projektiosta eli omien ongelmien siirtämisestä toiseen ihmiseen. Henkilö siis haluaa nähdä omat ongelmansa toisissa ihmisissä.

        Ihan varmasti isoissa työpaikoissa on luonnevikaisia ja narsisteja, jotka pystyvät pilaamaan jokaisen työporukan jossa työskentelevät. Tuo projektio oli outo termi minulle, mutta omien ongelmien siirtämisen muille tiedän paremmin kuin hyvin. Sitä tapahtuu.


      • Bengalitikku

        Mä käytän sanaa projisoida ja vähän eri yhteydessä. A) Esim. jos ei haluta nähdä oman maan maan köyhyydestä -> ei anneta varoja, B) aletaan puhumaan jostain muun maan köyhistä eli viedään asialta ja keskustelulta matto alta esim. Eihän Suomessa ole köyhyyttä ja siirretään huomio muualle. Kuitenkin totuus: sekä a:ssa että b:ssä on köyhyyttä.


      • kissantass

        Ei uteliaisuus ole läheskään niin paha kuin kateus, oikein kateellista voi mielestäni kutsua sairaaksi. Kateellisen maailmankuva on tautisen vinoutunu.


      • Bengalitikku

        Niinkin päin voi olla, että on ihmisiä, jotka k u v i t t e l e v a t, että heille ollaan kateellisia. Mitä on pröystäily. Onhan se kauhea pettymys, jos toinen ei olekaan pätkääkään ja viisveisaa toisen olevinaan olemisesta. Sehän olisi kuin pizizi vastatuuleen. Kas, esimerkkejä löytyy. Miksi ihmiset ylivelkaantuvat? Tarve näyttää ja tarpeen takaa löytyy tositosi pikkupikkuriikkinen ihminen.


    • On ihme jos löytyy joku muu joka on yhtä vähän kiinnostunut muiden asioista.
      Vaikka elämäni ei ole kovin tapahtumarikasta en silti tarvitse virikkeitä muiden elämän seuraamisesta. Iän myötä olen oppinut arvostamaan omaa rauhaani, saan kyllä aikani kulumaan oikein hyvin.
      Olen asunut taloyhtiössämme reilut kymmenen vuotta, yhtiössä on ehkä kolmekymmentäviisi asuntoa. Vieläkään en tunne kuin muutaman asukkaan. En tiedä ketä on muuttanut tai lähtenyt. Olen taloyhtiön hallituksessa, kokouksissa tapaa muutamia asukkaita.
      En ole kateellinen kenellekään vaikka on paljon ihmisiä joilla saattaa mennä paremmin. Minun elämääni on puututtu, olen oppinut nauramaan sille, harvoin otan edes kantaa vaikka melko pahojakin juttuja olen itsestäni kuullut, johtuu nähtävästi siitä että elän omaa elämääni, kai ovat uteliaita.
      Hapannaamoille hymyilen aurinkoisesti ja tervehdin, välittämättä tervehditäänkö takaisin. Näitä on kylässä missä mökkini on ja taloyhtiössä vasta onkin muutama oikein prototyyppi.
      Suvustani tiedän että isän suku on asunut samalla paikalla ainakin 1700-luvulta asti, siihen asti olen nähnyt kirkonkirjoja.

      • No täällä on toinen.
        Yli 8vuotta olen asunut tässä, en tiedä höykäsen pöläystä talon asukkaiden asioista, nuoren parin sukunimet osaan yhdistää naamoihin, jotka seinän takana asuvat.
        Samoin ne, jotka olivat yhtäaikaa hallituksessa.
        Moikkaan kyllä kaikille pihassa vastaan tuleville, kylällä jos tulevat, en välttämättä havaitse.
        Vanhempien ihmisten kanssa muutama sana vaihdetaan, kun pihassa vastaan tullaan.


      • Yli kymmenen vuotta tällä pienellä asuntoalueella asuneena, enkä tiedä edes kaikkien naapurien nimiä todistaa etten ainakaan liian kiinnostunut ole muista. Lapsuudesta muista miten samankokoisen asuntoalueen kaikkien talojen kaikki ihmiset tunnettiin. Muista osan niistä nimistä vieläkin.

        Minulla on pientä kateellisuutta työelämässä niitä kohtaan, jotka ovat väärillä keinoilla edenneet urallaan. Se on vaan jotenkin väärin, että ilman mitään koulutusta muutamat tyypit etenevät pelkillä puhelahjoillaan, kun ovat muka niin tietoviisaita kaikessa. Lohdutan itseäni aina sillä minkä olen vuosien kulueesa nähnyt monet kerrat. Jossain vaiheessa tulee tilanne, jossa heidän tietämättömyytensä paljastuu ja tippuvat korkelta ja kovaa. Arvostan todellisen ammattitaidon hyvin korkealle.


      • eppu2 kirjoitti:

        No täällä on toinen.
        Yli 8vuotta olen asunut tässä, en tiedä höykäsen pöläystä talon asukkaiden asioista, nuoren parin sukunimet osaan yhdistää naamoihin, jotka seinän takana asuvat.
        Samoin ne, jotka olivat yhtäaikaa hallituksessa.
        Moikkaan kyllä kaikille pihassa vastaan tuleville, kylällä jos tulevat, en välttämättä havaitse.
        Vanhempien ihmisten kanssa muutama sana vaihdetaan, kun pihassa vastaan tullaan.

        Tuohan se on nykyajan vitsaus, että tunnetaan (etenkin kerrostaloissa) nimettömät somekaverinsakin paremmin kuin omat elävät fyysiset naapurinsa.
        Semmoiseksi se on maailma mennyt nettiaikakautena.


      • Tellukka kirjoitti:

        Tuohan se on nykyajan vitsaus, että tunnetaan (etenkin kerrostaloissa) nimettömät somekaverinsakin paremmin kuin omat elävät fyysiset naapurinsa.
        Semmoiseksi se on maailma mennyt nettiaikakautena.

        Näihän se tahtoo mennä, nimetön nettikaveri on helpompi, ei tarvitse kuin pitää kone suljettuna tai sivut avaamatta niin saa olla rauhassa :D
        Meidän taloyhtiössä on viimeisen päälle olevat kerrostalokyttääjät, he huolehtivat kaikesta, ei ole pelkoa että jokin jäisi heiltä huomaamatta. Olen yli puolet vuodesta mökillä joten ihan hyvä että pitävät silmällä.


      • mielikki.mummo kirjoitti:

        Näihän se tahtoo mennä, nimetön nettikaveri on helpompi, ei tarvitse kuin pitää kone suljettuna tai sivut avaamatta niin saa olla rauhassa :D
        Meidän taloyhtiössä on viimeisen päälle olevat kerrostalokyttääjät, he huolehtivat kaikesta, ei ole pelkoa että jokin jäisi heiltä huomaamatta. Olen yli puolet vuodesta mökillä joten ihan hyvä että pitävät silmällä.

        Turvalliselle minustakin tuntui, kun meillä asui alimmassa kerroksessa mummo, jonka huomaamatta kukaan ei tullut taloon, eikä poistunut täältä.

        Hän tiesi aina töistä tultuani kertoa, kuka oli käynyt ovellani rämpyttelemässä, minkä kokoinen ja näköinen. Kysyi jokaiselta tuntemattomalta kenen luokse tämä oli menossa.


      • Tellukka kirjoitti:

        Turvalliselle minustakin tuntui, kun meillä asui alimmassa kerroksessa mummo, jonka huomaamatta kukaan ei tullut taloon, eikä poistunut täältä.

        Hän tiesi aina töistä tultuani kertoa, kuka oli käynyt ovellani rämpyttelemässä, minkä kokoinen ja näköinen. Kysyi jokaiselta tuntemattomalta kenen luokse tämä oli menossa.

        Mulla ei ole hajuakaan kyttääkö täällä joku vai ei.
        Olen kanssa maalaismaisemissa puolet vuodesta juuri sen kesäpuolen, että jos kesän tässä olisi, varmaan enemmän tutustuisi naapureihinkin.
        No täällä ihmiset ovat nimimerkkien takana, niin että ei siinä paljon tuntemusta ole.


    • maissiiii

      Sen verran olen kyllä ihmisestä aina kiinnostunut, että huomaan ja yritän välttää välinpitämättömyyttä. Eihän siihen paljon tarvita, katsekontasti tai hymy, usein riippuu tilanteesta. ja kohtaamisesta.

      niissä ympyröissä, joissa pyörin, tapaan mukavia ja oikeita ihmisiä ja harvoin olen tavannut liian liki tunkeilijaa tai välinpitämätöntä.
      Uteliaisuus on ollut hyväntahtoista, ymmärtävää.
      jokaisen omaa reviiriä on kunnioitettu.

      omituistahan se olisi jos ei olisi mielenkiintoa tai kiinnostusta toista ihmistä kohtaan, eipä silloin olisi merkitystäkään tällä ihmisellä. Olisi ohikulkija.

      Uteliaisuuteni kohdistuu asioihin, Sitä voisi aamulla jäädä sänkyyn koko päiväksi, viikoksi, kuukaudeksi, vuodeksi jos ei olisi mistään kiinnostunut ja utelias.
      Uuden opiskelu vaatii aina uteliaisuutta. keväisin uteliaisuuteni herää, kun tekee kesäsuunnitelmia ja suunnittelee reissujaan ja puutarhaansa. Puutarhakin joka kevät kuin uusi uteliaisuuden kohde, vaikka samoissa puskissa pyörii ideoineen.

      Ainahan kyläyhteisössä ja joskus suvussakin on niitä , jotka tietävät tai ainakin ovat tietävinään muiden, kaikkien asiat. Yleensä henkilöt tiedetään ja tunnetaan ja ostaan suhtautua heidänkin uteliaisuuteensa riittävällä varauksella.

      • Toiset ovat kuin kala vedessä suurissa ihmislaumoissa ja viihdyvät isoissakin juhlissa ja pystyvät olemaan kiinnostuneita muista ihmisistä. Tuo toisen reviirin kunnioittaminen on tärkeätä. Mielestäni sen näkee ihmisestä, josta hän ei tahdo jakaa elämäänsä kaikille.

        Toivoisin löytäväni uuden vaihteen asioiden opiskeluun ja uusien virikkeiden löytämiseen. Olen vähän jämähtänyt paikalle ja ikäänkuin odottelisin jotakin tapahtuvaksi.

        Niin on suvuissa tiedonantajat ja kaikkitietävät, jotka auliisti kertovat ihmisten kuulumisia. sen verran kannattaa olla väleissä heidän kanssaan, että kertoo itse missä mennään etteivät he pääse liikaa värittämään elämääni.


      • "Toivoisin löytäväni uuden vaihteen asioiden opiskeluun ja uusien virikkeiden löytämiseen. Olen vähän jämähtänyt paikalle ja ikäänkuin odottelisin jotakin tapahtuvaksi."

        Tuo on tota. Jos jämähtää paikoilleen, alkaa tympimään. Kyllä elämässä pitää olla aina joku projekti menossa, sillain mennä eteenpäin.


      • hompsantuusa_
        siilenämää kirjoitti:

        "Toivoisin löytäväni uuden vaihteen asioiden opiskeluun ja uusien virikkeiden löytämiseen. Olen vähän jämähtänyt paikalle ja ikäänkuin odottelisin jotakin tapahtuvaksi."

        Tuo on tota. Jos jämähtää paikoilleen, alkaa tympimään. Kyllä elämässä pitää olla aina joku projekti menossa, sillain mennä eteenpäin.

        Miksen minä osannut sanoa tuollaviisii. Olen pähkäillyt jonkinlaista opiskeluprojektia, mutta vain pähkäillyt. Ehkä sitten syksymmällä, josko kesän aikana aukeni, että mikä on oikeasti se kiinnostukseni kohde.

        Uteliaisuuttani tyydytän istuskelemalla kesäisin puistossa ja tiirailemalla kanssaihmisiä. Se on sellaista ei iholle menevää uteliaisuutta.
        Talvisin jossain elokuvateatterin aulassa hyvin harvoin tai kahvilassa.


      • hompsantuusa_ kirjoitti:

        Miksen minä osannut sanoa tuollaviisii. Olen pähkäillyt jonkinlaista opiskeluprojektia, mutta vain pähkäillyt. Ehkä sitten syksymmällä, josko kesän aikana aukeni, että mikä on oikeasti se kiinnostukseni kohde.

        Uteliaisuuttani tyydytän istuskelemalla kesäisin puistossa ja tiirailemalla kanssaihmisiä. Se on sellaista ei iholle menevää uteliaisuutta.
        Talvisin jossain elokuvateatterin aulassa hyvin harvoin tai kahvilassa.

        Minustakin tuo oli Porvoon Paronilta hieosti oivallettu ja siihen voi yhtyä. Jänne että omat tuntemukset pitää joskus jonkun toisen pukea sanoiksi :). Sitten sitä oivaltaa että nuinhan se menee, allekirjoitan.

        Minä tykkään istua kesällä torilla ja katsella kesäihmisiä :). Teatterissa minäkin. Viimeksi lauantaina Iloisia aikoja Mielensäpahoittajaa katsomassa.


      • hompsantuusa_
        siilenämää kirjoitti:

        Minustakin tuo oli Porvoon Paronilta hieosti oivallettu ja siihen voi yhtyä. Jänne että omat tuntemukset pitää joskus jonkun toisen pukea sanoiksi :). Sitten sitä oivaltaa että nuinhan se menee, allekirjoitan.

        Minä tykkään istua kesällä torilla ja katsella kesäihmisiä :). Teatterissa minäkin. Viimeksi lauantaina Iloisia aikoja Mielensäpahoittajaa katsomassa.

        Tässä ketjussa on paljon sellaista minkä joku toinen on osannut pukea sanoiksi.
        Tuolla vilahti jossain kateellisuuskin. Sen jos joku minulle vielä selittäisi. Täällä palstalla näyttää kerran jos toisenkin nimiteltävän kirjoittajia kateellisiksi. Minä sitten luen ja luen enkä näe minkäänlaista kateellisuuden aihetta. Siinäkin ilmeisesti näkemyseroja.

        Tori on mitä mainioin utelisuuden tyydyttämispaikka kauniina kesäpäivänä. Kunhan pitää varansa ettei lokit nappaa eväitä.


      • hompsantuusa_ kirjoitti:

        Tässä ketjussa on paljon sellaista minkä joku toinen on osannut pukea sanoiksi.
        Tuolla vilahti jossain kateellisuuskin. Sen jos joku minulle vielä selittäisi. Täällä palstalla näyttää kerran jos toisenkin nimiteltävän kirjoittajia kateellisiksi. Minä sitten luen ja luen enkä näe minkäänlaista kateellisuuden aihetta. Siinäkin ilmeisesti näkemyseroja.

        Tori on mitä mainioin utelisuuden tyydyttämispaikka kauniina kesäpäivänä. Kunhan pitää varansa ettei lokit nappaa eväitä.

        En minäkään tunne kateutta toisia kirjoittajia kohtaan, vaan mieluummin yritän kannustaa ja aikaansaada leppoisaa keskustelua. Samaa mieltä, että siitäkin on näkemyseroja ja jotkut aivan kuin hakevat riitaa ja väittelyitä palstalta.


      • hompsantuusa_ kirjoitti:

        Tässä ketjussa on paljon sellaista minkä joku toinen on osannut pukea sanoiksi.
        Tuolla vilahti jossain kateellisuuskin. Sen jos joku minulle vielä selittäisi. Täällä palstalla näyttää kerran jos toisenkin nimiteltävän kirjoittajia kateellisiksi. Minä sitten luen ja luen enkä näe minkäänlaista kateellisuuden aihetta. Siinäkin ilmeisesti näkemyseroja.

        Tori on mitä mainioin utelisuuden tyydyttämispaikka kauniina kesäpäivänä. Kunhan pitää varansa ettei lokit nappaa eväitä.

        En minäkään tunnista itsessäni kateutta. Olen elämässäni saanut se mitä tarvitsen, mitään ei tarvitse kadehtia. Ehkä sellainen joku luulee itseään kadehdittavan, kadehtii itse. Ja sillä tuntemuksella että kokee toisten kadehtivan itseään, pönkittää omaa heikkoa itseluottamustaan.


      • siilenämää kirjoitti:

        En minäkään tunnista itsessäni kateutta. Olen elämässäni saanut se mitä tarvitsen, mitään ei tarvitse kadehtia. Ehkä sellainen joku luulee itseään kadehdittavan, kadehtii itse. Ja sillä tuntemuksella että kokee toisten kadehtivan itseään, pönkittää omaa heikkoa itseluottamustaan.

        Me oltiin kerran menossa laivalle. Käytiin kaupungin rannassa torilla kaffella mennessä Eiköhän lokki ruikannu miehen paidanselkään kunon mällit :). Toiselle tuttavalle oli Tukholmassa maihinnoustessa lokki ruikannu paljaaseen kalloon tervetuliaiset :).


    • Puutarha on minullekin elämisen ehto. Nyt jo odotan kovasti että pääsen istuttelemaan siemeniä purkkeihin että saan sitten keväällä taimia.
      Olen kaikille ystävällinen, ei ole mitään sellaista että kannattaisi mököttää.
      Minun kanssani on helppo tulla toimeen, vaikutan avoimelta ja olenkin. En vain jaksa ylläpitää ystävyyttä kuin harvan kanssa. Olen joskus saanut melkoisen riesan jostain yksinäisestä joka ei osaa olla omassa seurassaan yhtään, sekin on tehnyt varovaiseksi.
      Uteliaisuuteni kohdistuu muihin asioihin kuin ihmisiin. Ihmeellinen avaruus josta viisimmatkaan eivät tiedä juuri mitään, on lapsesta asti ollut tärkeimpiä mielenkiinnoon kohteitani. Eläimet, ihan kaikenlaiset ovat sydäntäni lähellä ja tietysti kumppani jonka kans viihdyn ja hän myös kanssani.

      • Kyllä puutargan ja pihan hoitoa voi tehdä näin talvellakin, kävin leikkaamassa omenapuiden oksia. Vähän harventamassa, kun alkavat vallata koko takapihan. Se on paras tehdä talven kylmimpänä aikana, kun omenapuut ovat talviunessa.

        Sama meikäläisellä, ei ole kuin muutama ystävä, mutta ne ovat sitäkin parempia. En vaan jaksa ylläpitää ja kertoilla tekemisiäni kovinkaan monelle.

        Kyllä olin taas hädässä kissani kanssa, kun neiti lopetti syömisen. Ei mitään vaikka kokeilin kaikkea mahdollista, lääkäriin se oli vietävä. Kissa muuttuu todella apaattiseksi ja surkeaksi, kun se ei syö. Löytyi jokin bakteeriperäinen tulehdus, jonka aiheuttaa ei pysty kuulemma tietämään. Tyttö on nyt antibiootti kuurilla, kaksi tablettia aamuin illoin. Ehkä tiedätkin kuinka mukavaa niitä on saada kissalle syötettyä?


    • flegmaatti

      Hieman sivuun kysymyksestä mutta sinänsä tärkeä asia.
      Asumme kerrostalossa ja saman rapun tehokkaan utelias naapuri on arvokas tietolähde.
      Palattuamme lyhyemmän tai pitemmän poissaolon jälkeen kotiin saamme ko. naapurilta käsittämättömän perusteellisen selvityksen poissaolomme aikaisista tapahtumista.
      Joukossa on hyödyllistä taloyhtiön tietoa.

      Oma kiinnostukseni ilmenee etupäässä harrastukseni piirissä tapahtuvien keskustelujen muodossa.
      Lasten ja lastenlasten kuulumiset ovat oma lukunsa.

      F-B:n käyttäjänä olen laiska ja postin perkaaminen tapahtuu harvakseltaan urakoiden

      • Itsekin yli 20-vuotta kerrostalossa asuneena tiedän kuinka uteliaita jotkut ihmiset saattavatkaan olla. Kaikkien tulemiset ja menemiset vahditaan ja verhon raosta kurkitaan, kuka liikkuu pihalla tai rappukäytävässä.

        Vaikka kuulunkin Faceen, en ole koskaan priorisoinut sitä elämäni tärkeimpien asioiden joukkoon.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Itsekin yli 20-vuotta kerrostalossa asuneena tiedän kuinka uteliaita jotkut ihmiset saattavatkaan olla. Kaikkien tulemiset ja menemiset vahditaan ja verhon raosta kurkitaan, kuka liikkuu pihalla tai rappukäytävässä.

        Vaikka kuulunkin Faceen, en ole koskaan priorisoinut sitä elämäni tärkeimpien asioiden joukkoon.

        Sellaistakin kuullut, että jotkut jopa kurkkivat minkälaisen auton naapuri on ostanut ja nauravat selkäkeikkanaurua verhojensa raossa.


      • sinä.tekopyhä
        Tellukka kirjoitti:

        Sellaistakin kuullut, että jotkut jopa kurkkivat minkälaisen auton naapuri on ostanut ja nauravat selkäkeikkanaurua verhojensa raossa.

        Kaikki ovat, tottakai minäkin olen utelias ja kyllä minua kiinnostaa minkälaista väkeä naapurissa asuu. Se se vain on kaiken tyhmyyden huippu kun sulkee silmänsä (korvansa) koko ympäristöltään. En vain saa selvää mitä tuo yksi naapuri oikein puuhastelee kun kykkii yöt ja aamut jonkun homman parissa. Taaskin säleet kiinni ja jotain hommaili koko yönkirkkaan valon kanssa.


      • sinä.tekopyhä kirjoitti:

        Kaikki ovat, tottakai minäkin olen utelias ja kyllä minua kiinnostaa minkälaista väkeä naapurissa asuu. Se se vain on kaiken tyhmyyden huippu kun sulkee silmänsä (korvansa) koko ympäristöltään. En vain saa selvää mitä tuo yksi naapuri oikein puuhastelee kun kykkii yöt ja aamut jonkun homman parissa. Taaskin säleet kiinni ja jotain hommaili koko yönkirkkaan valon kanssa.

        Olen olen utelias, minä jos kuka, on kai se huomattu täälläkin.
        En ole sitä kieltänytkään. Se kuuluu suomalaiseen identiteettiini.

        Minä olen kokenut vain positiivisena naapureitteni uteliaisuuden. Esimerkiksi, kun lapset olivat pieniä, niin naapuri saattoi soittaa ovikelloa ja kysellä kuinka täällä voidaan, kun vaunut olivat seisoneet kaksi päivää käyttämättöminä.

        Mutta siinä vaiheessa, jos alan nauramaan naapurin autoa, jonka näen verhoa raosta, niin se on vientiä silloin ... Silloin on höperyys ottanut jo liian suuren ylivallan.


      • kokoa.järkesi
        Tellukka kirjoitti:

        Olen olen utelias, minä jos kuka, on kai se huomattu täälläkin.
        En ole sitä kieltänytkään. Se kuuluu suomalaiseen identiteettiini.

        Minä olen kokenut vain positiivisena naapureitteni uteliaisuuden. Esimerkiksi, kun lapset olivat pieniä, niin naapuri saattoi soittaa ovikelloa ja kysellä kuinka täällä voidaan, kun vaunut olivat seisoneet kaksi päivää käyttämättöminä.

        Mutta siinä vaiheessa, jos alan nauramaan naapurin autoa, jonka näen verhoa raosta, niin se on vientiä silloin ... Silloin on höperyys ottanut jo liian suuren ylivallan.

        Höperyys on jo ottanut sinusta ylivallan, sinä et sitten ymmärrä huumoria lainkaan. Paremminkin sinulla taitaa olla identiteetti ongelmia kun ei tiedä pitäsikö olla suomalainen vai vaan ruotsalaisvahvistus.

        Buahhaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.

        Utelias totta vie ja hullu olet.


      • kokoa.järkesi kirjoitti:

        Höperyys on jo ottanut sinusta ylivallan, sinä et sitten ymmärrä huumoria lainkaan. Paremminkin sinulla taitaa olla identiteetti ongelmia kun ei tiedä pitäsikö olla suomalainen vai vaan ruotsalaisvahvistus.

        Buahhaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.

        Utelias totta vie ja hullu olet.

        Olenkos minä muuta väittänytkään?


    • Kyllä näitä "naapurikyttääjiä" löytyy omakotitalo-alueeltakin. Heti jos jotain poikkeavaa liikehdintää näkyy toisen pihalla. tullaan pihalle asti kattomaan ja kyselemään. Kaikkien asiat tiedetään ja niistä tiedotetaan muille naapureille.

      • 1eero

        Jos naapurissa on hiljaista ei liikettä niin siitäkin tullaan utelaaksi mistä johtuu , kyllä ympärillä saa tapahtua kaikenlaista jollei ole aivan erakko luonne.


      • 1eero kirjoitti:

        Jos naapurissa on hiljaista ei liikettä niin siitäkin tullaan utelaaksi mistä johtuu , kyllä ympärillä saa tapahtua kaikenlaista jollei ole aivan erakko luonne.

        No totta sekin. Toisaalta onhan hienoa jos jossain vaikka asuu joku yksin ja ei näy liikettä mennään tarkistamaan että onko kaikki hyvin.


      • Arggh
        siilenämää kirjoitti:

        No totta sekin. Toisaalta onhan hienoa jos jossain vaikka asuu joku yksin ja ei näy liikettä mennään tarkistamaan että onko kaikki hyvin.

        Utelaisuus kuuluu ihmisluonteeseen. Toiset ihmiset vain osaavat hallita uteliaisuuttaan. Liiallinen uteliaisuus on typerää, ja "tietojensa" levittäminen vielä typerämpää. Juoruilija kertoo itsestään hyvin paljon juoruilullaan. Juorujen kuuntelijan kannattaa aina pitää lähdekriittisyys mielessään: kaikki ei läheskään aina ole sitä miltä kuulostaa.


      • 1eero
        siilenämää kirjoitti:

        No totta sekin. Toisaalta onhan hienoa jos jossain vaikka asuu joku yksin ja ei näy liikettä mennään tarkistamaan että onko kaikki hyvin.

        Reilu viikko sitten kaverit kyseli oletko nähnyt yhtä kaveria, kun kukaan ei ollut tietoinen tästä yksin asuvasta no viranomaisten avulla tunkeutuivat asuntoon josta kyseinen henkilö löytyi elottomana, tiedän useimpia samankaltaisia tapauksia.
        Mulla on vara-avain yhden tutun jemmassa sekä hänen avain mulla ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtunee.


      • 1eero kirjoitti:

        Reilu viikko sitten kaverit kyseli oletko nähnyt yhtä kaveria, kun kukaan ei ollut tietoinen tästä yksin asuvasta no viranomaisten avulla tunkeutuivat asuntoon josta kyseinen henkilö löytyi elottomana, tiedän useimpia samankaltaisia tapauksia.
        Mulla on vara-avain yhden tutun jemmassa sekä hänen avain mulla ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtunee.

        No nuin voi käydä. Ihan viisasta antaa jollekin avain ja vaikka ihan sopiakin että jos ei mitää kuulu niin voi vaikka soittaa tai käydä katsomassa paikan päällä. Jos vaikka kotona kaatuu eikä pääse ylös, pitkät on tunnit maata lattialla ennen kuin joku huomaa kaivata.


      • Arggh kirjoitti:

        Utelaisuus kuuluu ihmisluonteeseen. Toiset ihmiset vain osaavat hallita uteliaisuuttaan. Liiallinen uteliaisuus on typerää, ja "tietojensa" levittäminen vielä typerämpää. Juoruilija kertoo itsestään hyvin paljon juoruilullaan. Juorujen kuuntelijan kannattaa aina pitää lähdekriittisyys mielessään: kaikki ei läheskään aina ole sitä miltä kuulostaa.

        En kyllä kehtais mennä toisten pihaan asti kurkkimaan että mitä tapahtuu. Tai selostamaan koko kadunvarrelle että kenen talo on minkäkin asian takia myynnissä.


      • 1eero kirjoitti:

        Reilu viikko sitten kaverit kyseli oletko nähnyt yhtä kaveria, kun kukaan ei ollut tietoinen tästä yksin asuvasta no viranomaisten avulla tunkeutuivat asuntoon josta kyseinen henkilö löytyi elottomana, tiedän useimpia samankaltaisia tapauksia.
        Mulla on vara-avain yhden tutun jemmassa sekä hänen avain mulla ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtunee.

        Kerran olen mennyt koputtelemaan yksin asuvan naapurin ovelle kun auto oli pihassa mutta ihmistä ei näkynyt eikä kuulunut, lumet oli luomatta pihalla, ei edes savua noussut piipusta vaikka oli talvi. Tämä naapuri näkyy mökilleni talvisin kun ei ole lehtiä puissa.
        Ihan turhaan hätäilin, oli alkanut juomaan, kai hänelle joku toi lisää juotavaa, tai sitten oli varustautunut kunnolla.
        En ehkä olisi kiinnittänyt mitään huomiota mutta oltiin keskusteltu vähän ennen ja hän valitteli sydänvaivoja.


      • Toisinaan vähän häiritsevää, kun on itsensä kanssa päättänyt, että tänään teen jonkun homman ja melkein heti pihalle päästyäsi huomaat naapurien tulevan pitämään tarinatuokiota? Helppo pyytää myös apua, kun naapurista löytyy ystävällisiä ihmisiä, joten mielestäni parempi pitää suhteita yllä ja pysähtyä juttelemaan. Jollekin muulle se tarinointi voi olla paljon tärkeämpää, mitä se on sinulle juuri sinä hetkenä.


      • Bengalitikku
        mielikki.mummo kirjoitti:

        Kerran olen mennyt koputtelemaan yksin asuvan naapurin ovelle kun auto oli pihassa mutta ihmistä ei näkynyt eikä kuulunut, lumet oli luomatta pihalla, ei edes savua noussut piipusta vaikka oli talvi. Tämä naapuri näkyy mökilleni talvisin kun ei ole lehtiä puissa.
        Ihan turhaan hätäilin, oli alkanut juomaan, kai hänelle joku toi lisää juotavaa, tai sitten oli varustautunut kunnolla.
        En ehkä olisi kiinnittänyt mitään huomiota mutta oltiin keskusteltu vähän ennen ja hän valitteli sydänvaivoja.

        Minusta tuo on ihan positiivista, mitä sanoisin välittämiseksi, vielä kauniimmin: lähimmäisen rakkaudeksi.
        Mietin sitäkin, että kenen utelu-ongelma on? Udeltavan vai utelijan.
        Udellut kokevat ongelmaksi, utelija ei. Pikkuhidaste tiedonkeruussa.
        Puhtaat jauhot?


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Minusta tuo on ihan positiivista, mitä sanoisin välittämiseksi, vielä kauniimmin: lähimmäisen rakkaudeksi.
        Mietin sitäkin, että kenen utelu-ongelma on? Udeltavan vai utelijan.
        Udellut kokevat ongelmaksi, utelija ei. Pikkuhidaste tiedonkeruussa.
        Puhtaat jauhot?

        Minä koen utelun kiusalliseksi jos joku tuntematon kyselee kovinkin henkilökohtaisia asioita. Toisaalta voinhan itse päättää miten vastaan.


      • Bengalitikku

        Kommenttini oli Mielikille, joka oli käynyt tsekkaamassa naapurinsa vointia.

        En minäkään pidä tuntemattoman urkinnasta.
        Sitten taas toisinkinpäin. Joskus on tullut höläytettyä tuosta vain jotain ihan itse ja jälkeenpäin mietin, että mikä h:tin avausryöpsähdys ja kun sitten ei saa kelattua takaisin tai laitettua korjauslakkaa päälle jurppii elikkäs oma löpertely jostain omasta vain tapahtuu (vaikka yrittää hallita niitä omia sanomisia). Joku kirjoitti hienosti uteliaisuuden hallinnasta. Jospa lähettimeen saisi sordinon myös.
        Oikeastaan olisi aika jännä tutkia, mikä kirvoittaa raottamaan Pandoran lipasta yhtäkkiä tiedostamatta. Uskallan lyödä vetoa, että näin on tapahtunut muillekin: antaa itse jutunjuurta juoruajalle. Miksi? Mitä tapahtuu?


      • nothanks
        Bengalitikku kirjoitti:

        Kommenttini oli Mielikille, joka oli käynyt tsekkaamassa naapurinsa vointia.

        En minäkään pidä tuntemattoman urkinnasta.
        Sitten taas toisinkinpäin. Joskus on tullut höläytettyä tuosta vain jotain ihan itse ja jälkeenpäin mietin, että mikä h:tin avausryöpsähdys ja kun sitten ei saa kelattua takaisin tai laitettua korjauslakkaa päälle jurppii elikkäs oma löpertely jostain omasta vain tapahtuu (vaikka yrittää hallita niitä omia sanomisia). Joku kirjoitti hienosti uteliaisuuden hallinnasta. Jospa lähettimeen saisi sordinon myös.
        Oikeastaan olisi aika jännä tutkia, mikä kirvoittaa raottamaan Pandoran lipasta yhtäkkiä tiedostamatta. Uskallan lyödä vetoa, että näin on tapahtunut muillekin: antaa itse jutunjuurta juoruajalle. Miksi? Mitä tapahtuu?

        Mua ei kiinnosta vaikka naapurissa pontikkaa keittäsivät..ei oo mun tehtävä olla tietoinen naapurien harrastuksista. Virkavalta on sitä varten,se ilmiottakoon virkavallalle jolle tekevät hallaa.


    • näin-se-vaan-on

      Huonoista asioista juorutaan ei hyvistä,se on suomalainen luonne.

      Ongelmia juoruilijoilla on ja ovat lisäksi hirmu kateita ja uteliaita.

      Yksi ihminen ihmetteli kun kukaan ei käy kylässä,ei varmasti kukaan halua kuulusteltavaksi mennä. Hänen puolisonsa kun kuoli niin uteli kaikilta surukukkien tuojilta missä oot töissä ja mitä lapsesi tekevät jne..minusta toissijainen asia suuressa surussa mitä kukakin tekee..

      Uteliaat puhuu vain toisten asioista eikä omistaan. Ottakaapa joskus aikaa kuinka kauan menee kun ihminen alkaa puhua toisista ihmisistä. Aluksi yleensä puhutaan omista asioista mutta nämä ei tee niin...

      • Bengalitikku

        Mutta eihän itsekeskeisyys ja itserakkauskaan tappiin asti viritettyinä ole hyveitä? Minusta on myös hyvälaatuista toisista puhumista: huolestuneisuutta ja huolehtimista, jos sitä ei olisi useampi mummeli ja papparainen kupsahtaisi kotiinsa kenenkään tietämättä. Tosin se on valjastettu pitkälti viranomaisille - pois käsistä.
        Yritän kirjoittaa, että lantilla on eri puolet. Ja kait siitä tahtoisuudesta, onko hyväntahtoinen vai pahansuopa eli valmis piikittelemään käänteessä kuin käänteessä oman heikon itsetunnon kohottamiseksi.


      • Ikävä-kyllä

        Juuri näin. Ollaan niin niin niin kertakaikkisen ystävällistä. Siinä sivussa livautellaan liukkaita kysymyksiä iästä, syntymäpaikasta. Ehditäänpä välissä toimimaan puhemiehenäkin seinän takana asuvan puolesta (ainakin mielipide tästä pitää ehdottomasti saada!) ja tarjoudutaan tulemaan kyläänkin - ilmeisesti asian tarkemmaksi selvittämiseksi. - Voi niitä, joiden elämän pääsisältönä näyttää olevan kokoaikainen puuttuminen toisten ihmisten elämään.


      • No eipä kovin kauan mennyt tässäkään ketjussa, kun alettiin puhumaan toisista ihmisistä, kuinka uteliaita, kyttääviä, juoruilevia ... meille aivan tuntemattomat ihmiset ovat.


      • Olen joutunut joskus rouvan puolen sukulaisten kyykyttämäksi ja tiedän tunteen, kun ei oikein tiedä mitä pitäisi vastata, kun ei ole vanhaakaan kysymystä käsitelty ja uutta tulee koko ajan. Ymmärrän silti ihmisten luontaista uteliaisuutta ja tässä tapauksessa on kyse karjalaisjuurisista ihmisistä ja heiltä sitä puhetta riittää, mikä on useimmiten pelkästään hyvä asia.


    • PekkaPetollinen

      Moni utelias verhoutuu näennäisen ystävällisyyden verhoon. Tällainen utelias kertoo aina "niitä näitä" ja siinä samalla tenttaa vastapuolelta kaiken mahdollisen. Lisäksi tällainen utelias laajentaa koko ajan tiedon määräänsä ja muistaa päivittää tietyt asiat tietyin väliajoin. Esimerkiksi udeltavien työasiat, perheen lasten asiat, lomakuulumiset jne....!

      • Psykoterapeutitar

        Kiva, kun ihmiset ovat uteliaita! Kaikenlaista kyselevät ja juoruja levittävät. Pitävät omaa tai toisen elämää niin mielenkiintoisena, että jotain juttua riittää. En vaan ole koskaan tavannut ihmistä, jolla olis mielenkiintoisempi elämä, kuin minulla! Jos kerron, eivät usko.


      • kuulostaako.tutulta

        Nykyajan vitsaus kun näille palstoille on pesiytynyt ainakin yksi tavallinen tallukka, joka laajentaa koko ajan tiedon määräänsä ja muistaa päivämäärän tarkkuudella kuka on kirjoittanut ja mitä kertonut. Tämä utelias kertoo itsestään vain vähän, mutta utelee ja tenttaa koko ajan vastapuolelta kaiken mahdollisen.


      • kuulostaako.tutulta kirjoitti:

        Nykyajan vitsaus kun näille palstoille on pesiytynyt ainakin yksi tavallinen tallukka, joka laajentaa koko ajan tiedon määräänsä ja muistaa päivämäärän tarkkuudella kuka on kirjoittanut ja mitä kertonut. Tämä utelias kertoo itsestään vain vähän, mutta utelee ja tenttaa koko ajan vastapuolelta kaiken mahdollisen.

        Kenestäs sinä nyt juoruat?
        En osaa yhdistää juoruilusi kohdetta keneenkään tällä palstalla.


      • Vanhuuden.merkit
        Tellukka kirjoitti:

        Kenestäs sinä nyt juoruat?
        En osaa yhdistää juoruilusi kohdetta keneenkään tällä palstalla.

        Hei häirikkö, sinun kannattaa vakavasti harkita saavatko palstalaiset jotain muuta kuin pahaa mieltä sinun kirjoittelustasi?


      • Katsonuttouhua
        Vanhuuden.merkit kirjoitti:

        Hei häirikkö, sinun kannattaa vakavasti harkita saavatko palstalaiset jotain muuta kuin pahaa mieltä sinun kirjoittelustasi?

        Joskus tuntuu että se on kyseisen kirjoittajan ainoa tavote. Huvinsa kullakin mutta tässä tapauksessa kyse on jo sairaudesta.


      • Vanhuuden.merkit kirjoitti:

        Hei häirikkö, sinun kannattaa vakavasti harkita saavatko palstalaiset jotain muuta kuin pahaa mieltä sinun kirjoittelustasi?

        No jokos nyt taas utelin liikaa, kun halusin tietää kenestä siinä oikein juorutaan.
        Sinähän vaikutat olevan oikein päivänsäde.


      • Katsonuttouhua kirjoitti:

        Joskus tuntuu että se on kyseisen kirjoittajan ainoa tavote. Huvinsa kullakin mutta tässä tapauksessa kyse on jo sairaudesta.

        Noita tuollaisia analyysejä näyt tekevän tuollakin 70 palstalla, olen huomannut.
        Niin, että kiirettä näkyy sinulla pitävän.


      • PekkaPetollinen,
        Juu, tiedän kyllä näitä, jotka tenttaavat ja kyselevät koko ajan kaikenlaista. Tarkkana saa olla mitä heille vastaa, sillä tunnetusti he muistavat kaiken kerrotun ja tuovat julki yllätävissä tilanteissa ikivanhoja juttuja.


    • Vissiin olet jäänyt eläkkeelle, kun sukututkimus on alkanut kiinnostaa :), et ole ensimmäinen.
      Omalla kohdalla ei ole vielä tuollaisia mielitekoja ollut, saa nähdä sitten.
      Äidin suvusta on tehty sukututkimus, niitä on kymmeniätuhansia, siitä on raamatunkokoinen kirjakin.
      Isän puolelta ei ole tutkimuksia tehty, mutta sen tietää tutkimattakin. Vähävaraisella seudulla hyvä kun pysyneet hengissä.
      Tällä hetkellä ei suurempaa uteliaisuudenkohdetta ole, mikä on huono asia.
      Uteliaisuus uuteen vie ihmistä eteenpäin.

      • Ei ihan vielä, mutta lähestyy kyllä kivasti se eläkeikä. Aikalailla samanikäisenä isäukkoni teki omalta osaltaan sukuselvitystä. Sekuvika, hehee.
        Ei, kyllä niitä on paljon muitakin samanikäisenä siihen hommaan ryhtyneitä.
        Köyhistä oloista lähteneitä ja vähävaraisia ovat olleet esi-isäni. Ajattelin lähteä käymään niille kulmille, tuntisinko sen historian lehtien havinan tai oudon kosketuksen sisimmässäni.
        Uteliaisuus ei ole pelkästään huono asia, ei millään muotoa.


    • Kerros-talossa missä asun.
      Ei ole uteliaita, juoruavia mummoja.
      Ei ainakaan tietääkseni.
      -
      Mukavia mummoja on.
      Koiriakin heillä.
      Melkein aina kun osumme rapussa/pihalla kohtaamaan.
      Monet heistä usuttavat koiriaan:
      - Menepä nyt halimaan tuota mukavaa setää.
      - Noh, mene nyt, nuolaisekki.
      -
      Jos sattuu sitten olemaan kaksi mummoa samaan-aikaan.
      He ovat yhä mukavia.
      Ehkä vaistoan toisinaan että ovat toisiaan kohtaan jotenkin jäykenpiä.
      Mytta koskaan en ole huomannut että juoruaisivat toistaan jotain minulle.
      -
      Koiransa ova mukavan tuttuja jo.
      Pari taputusta, niin vilkaisevat kyllästyneen näköisenä.
      Tuossako taas kaikki...

      H.

      • Heikunkeikku

        "hunksz"
        Ne naapurin koirat (saati mukavat mummot) eivät Ymmärrä, että siinä kun niitä taputtelet,
        niin ajatuksesi kulkee neulassa ja nahkalangassa, että kuinkahan tuosta koiran nahaasta sais krupattua kintaat :) -Tästäkin piskistä sais ainakin kymmenet parit kintaita, h tuumii koiraa taputellessa. :)

        Että vähä ku mua nakrattaa. :)
        Pääsin taas pujahtamaan mielikuva-ilo-pussiin. Kiitos !
        Taidan palkita sinut menemällä musiikkialoitukseesi ja pistää yhen hyvän kipaleen.


    • just.persus

      Meidän rivarissa eräs rouva kutsuu aina uudet asukkaat kahville ja tenttaus alkaa välittömästi. Rouva on mestari hankimaan kaikkea tietoa omien kanaviensa kautta ja loput olettaa ja keksii omasta päästään. Haluaisipa jopa yhteisiä saunavuoroja, että saisi lisää tietoa muista.

      • Nimeltään-kyttääjiä

        Kaksinaamaisia on ja paljon. Ollaan niin kavereita vain udellakseen ja eteenpäin juorutakseen. Näiden kanssa kannattaa olla varovainen. Kyselevät paljon mutta eivät puhu paljoa omista asioistaan on hyvä tuntomerkki. Kannattaa sanoa että en tiedä enkä haluakaan kun utelevat muiden asioista.

        Naapurin emäntä ei saanut tietoon erästä asiaa,eiköhän laittanut tytön asialle kyselemään samaa asiaa,en kertonut hänellekkään. Sitten oli soittanut toiselle naapurille joka oli kertonut.. näin he toimivat,sairasta.


      • No kertokaa itsestänne sellaisille niin hurjia juttuja, että vetävät kahvin henkeensä. Sellaisia, mitä kukaan ei usko teidän kertoneen, kun kertovat eteenpäin.


      • En.kerrokaan
        Tellukka kirjoitti:

        No kertokaa itsestänne sellaisille niin hurjia juttuja, että vetävät kahvin henkeensä. Sellaisia, mitä kukaan ei usko teidän kertoneen, kun kertovat eteenpäin.

        Arvaa mitä...?


      • tällä.tavoin
        En.kerrokaan kirjoitti:

        Arvaa mitä...?

        tällä tavalla saa hullun uteliaaksi


      • Poikamiehenä jouduin kerran tällaiseen päiväkahvitilaisuuteen. Jotenkin tuntui, että hän halkeaisi kohta uteliaisuudesta, joten täytyy tunnustaa minun selittäneen satujakin. Tilanne oli niin absurdi ja asuin vain lyhyen aikaa, opiskelijakämppä.


    • Ei.ainaakaan.liian

      Olen utelias asioista mitkä minua kiinnostaa hankin niistä tietoa.Juoruilu ei kiinnosta pätkääkään,aivan sama mitä naapurit tekee apua saan pyydettäessä. Annan jokaisen elää omaa elämää.

      Kerran yksi vieras laukkas ikkunasta ikkunaan ja haukkui kaikki meidän naapurit,ihmettelin mistä tunteekin ja tietää kaikkien asiat. Kysyin sitten mitä heille kuuluu,niin ei kuulu kuulemma mitään. On se tylsä elämä, ihmekös ihmisten asiat kiinnostaa.

      • Voi olla, että yksinäisillä riittää enemmän aikaa seurata ja kiinnostaa tietää enemmän naapurien asioista. He ovat yksin eläjälle niitä läheisiä ihmisiä.


      • RealistiN
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Voi olla, että yksinäisillä riittää enemmän aikaa seurata ja kiinnostaa tietää enemmän naapurien asioista. He ovat yksin eläjälle niitä läheisiä ihmisiä.

        Yksinäinen ja yksin eläjä ovat kaksi täysin eri asiaa. Yksin eläjällä voi olla vaikka kuinka vilkas sosiaalinen elämä ja paljon ystäviä.


      • RealistiN kirjoitti:

        Yksinäinen ja yksin eläjä ovat kaksi täysin eri asiaa. Yksin eläjällä voi olla vaikka kuinka vilkas sosiaalinen elämä ja paljon ystäviä.

        Tottakai voi olla ja usein onkin vilkasta sosiaalista elämää yksin eläjällä. Asettelin sanani väärin, pahoittelut. Tarkoitin sitä, että esimerksiksi perheellisillä on niin paljon kaikenlaista tohinaa, että ei välttämättä kiinnitä huomiota edes naapureihin, kun kaikki aika menee perheelle. Yksinäisellä on aikaa enemmän ja haetaan sosiaalisuutta myös naapureista.


    • Vaskikellot

      Mä sitten tunnustaudun varmaan uteliaaksi ihmiseksi, kun hyvin saattaisin kysyä tutulta tarkempia kysymyksiä. Ei mun tarkoitus ole udella, eikä välttämättä oikeesti edes kiinnosta, kunhan esitän olevani kiinnostunut toisesta ihmisestä, siitä mitä kaverille kuuluu.

      Mua ärsyttää paljon enemmän ihmiset, jotka ei puhu mistään muusta kun itsestään, niin ettei suun vuoroa saa. Ummet ja lammet selitetään ja kerrotaan omasta elämästä ja lapsista ja itsestä ja naapurista, mutta KERTAAKAAN ei edes kohteliaisuudesta kysytä, että no mitäs sulle muuten sitten kuuluu.

      • tun-nustan

        Minä olen juuri tuollainen kyselijä. Ei minua oikeasti niinkään kiinnosta kenenkään yksityisasiat, mutta jos työkaveri sattuu olemaan sellainen sisäänpäinkääntynyt, vaikeastilähestyttävä, niin yritän kyselemällä vaan murtaa jään ja saada toisen rentoutumaan...


      • Bengalitikku

        Miten onnistuit rentouttamaan vai menikö kipsiin?

        Miksiköhän moni lukee seiskaa tms? Tiedonhalusta?

        Mä en muuten koe, että jos ihmiset kertovat täällä tapauksista juoruiluksi.
        Mielestäni ne ovat otteita elävästä elämästä: kyse kait on, miten osata luovia.


      • Minun mielestä tuo on jo enemmänkin kohteliaisuutta, kysellä toisen tarkempia kuulumisia. Niinhän ne englantilaisetkin ovat iät ja ajat keskustelleet säästä, vaikka eipä se varmaan ihan oikeasti sen enempää merkitsee kummallekaan.

        Samaa mieltä olen ihmisistä, jotka puhuvat vain itsestään. He ovat varmaan laulun sanoin: "Mies joka rakastaa itseään" -tyyppejä. Kaikki sairaudet ja omat tekemiset luetellaan, mutta ei vaivaudu kysymään toisen ihmisen kuulumisiä. Raivostuttavaa.


      • tun-nustan
        Bengalitikku kirjoitti:

        Miten onnistuit rentouttamaan vai menikö kipsiin?

        Miksiköhän moni lukee seiskaa tms? Tiedonhalusta?

        Mä en muuten koe, että jos ihmiset kertovat täällä tapauksista juoruiluksi.
        Mielestäni ne ovat otteita elävästä elämästä: kyse kait on, miten osata luovia.

        Usemmiten se onnistuu hyvin ja sulattaa jään kahden ihmisen väliltä, kannatan kevyttä höpötystä.

        Uteliaisuus muiden tekemisiin ja varsinkin töppäilyihin edesauttaa seikan ja hymyn myyntiä.


    • ärsyynnyn

      Mä en jaksa pitkään kuunnella sitä, jos toinen puhuu koko ajan vaikkei niin olisi asiaakaan. En tykkään asioilla mässäilystä enkä laveasta juoruilusta. En myöskään halua olla ystävä sellaisen ihmisen kanssa, joka on perusnegatiivinen tai valittaa koko ajan. Suorapuheiset ihmiset ovat yleensä samalla aaltopituudella kanssani.

      Niin ja jos ihminen puhuu vain itsestään, eikä kuuntele muita.

      • Myös-sellainen

        Sellanen joka olettaa että kaikki pyörii niitten ympärillä, niitten mielipide on ainoa oikea, niiden aikataulut on tärkeimmät ja jos omaa mielipidettä tai asiaa yrittää ilmaista talloo samoin tein hänen kuninkaallisille varpaille..


      • Oooooooooooooooo
        Myös-sellainen kirjoitti:

        Sellanen joka olettaa että kaikki pyörii niitten ympärillä, niitten mielipide on ainoa oikea, niiden aikataulut on tärkeimmät ja jos omaa mielipidettä tai asiaa yrittää ilmaista talloo samoin tein hänen kuninkaallisille varpaille..

        Tällä palstalla korppiksen voisi luokitella tuohon sarjaan.


      • Olen samalla aaltopituudella kanssasi, puhun suoraan ja useimmiten melko lyhyesti. Yritän tehdä itseni ymmärretyksi mahdollisimman vähin sanoin, niin heille jotka tykkäävät puhua jää enemmän aikaa.

        Tällaisilla ihmisillä on usein yksi yhteinen piirre, he ovat hyviä kuuntelemaan.


    • kainuun.karhu

      Tähän ihmisen uteliaisuuteen muiden ihmisten asioiden suhteen perustuvat sensaatiolehtien ja tiettyjen Tv -sarjojen sekä BB -talon asukkaiden tirkistely. Oma elämä on monesti niin tylsää, että virikkeitä on etsittävä muualta. Onhan se mukavaa, jos jollakin menee vielä huonommin kuin itsellä tai joku uskaltaa tehdä jotakin sellaista, minkä itse haluaisi, mutta siihen ei löydy uskallusta.

      Minullakin on yksi tuttava pariskunta, joka normaaliolosuhteissa usein riitelee. Tiettyjä TV -sarjoja katsellessaan tämä pari ottaa sadut niin tosissaan, että tuntuu heidän olevan vähintään statistin roolissa. Vieraat eivät tietysti saa puhua ja tuoda itseään tykö ohjelman aikana.

      PS. Onko ihminen sattumien summa ?

      • Tottakai tirkistely ja hieman salaisten asioiden paljastuminen tuntuu mielenkiintoiselta, jotkut nauttivat jopa siitä, kun jollekin käy köpelösti.

        Kyllä ihminen on monen onnekkaan sattuman ja kohtalon summa.


    • lacucaracha

      No jaa, uteliaisuus tai huolestuneisuus. Tällä hetkellä olen tosi huolestunut ja utelias ystäväni selkäleikkauksesta, jolle toivon onnellista lopputulosta. Juoruilusta tai naapurien asioiden seuraamisesta en ole kiinnostunut . Lienen siinä suhteessa omalaatuinen, koska ne tuntuvat olevan monelle rakkain harrastus. Enää en viitsi riidelläkään, jollei ole ihan pakko ja se tarkoittaa, että joku yrittää lakaista minulla lattiaa. Sitäkin on sattunut.

      Ajatuksena olisi kiintoisaa tutkia suvun vaiheita, mutta tiedän jo tätä kirjoittessani, että en jaksa ryhtyä oikeasti siihen puuhaan. Jostain kuitenkin olen lähtöisin, se riittää. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän ihmiset enää kiinnostavat yksilöinä, tuntuu, että kaikki on jo nähty ja kuultu moneen kertaan.

      • Ehkä tässä iässä alkaa olla sen verran selkärankaa, että kukaan ei enää lakaise lattiaa minulla? Barmaan voi olla treveelläkin tavalla kiinnostunut työkaverien, tuttavien ja naapureitten asioista.

        Ikävä kyllä ihmiset voi monasti lokeroida kuuluvan johonkin ryhmään, mutta onneksi sentään on raikkaita poikkeuksia, jotka eivät suostu mihinkään kategoriaan ja ovat pelkästään omia ihania ihmisiään.


    • Po-liis

      Mielestäni jokaisella tulisi olla jonkin verran uteliaisuutta naapuriaan kohtaan, jotta tietäisi jokainen naapurinsa puuhailut. Näin selviäisi monet rikolliset tapahtumat, huumeiden välittäjät, varastelijat, ym, tarttisvain epäilyttävistä havainnoista raportoida virkakunnalle.

      • Bengalitikku

        Minusta tämä ketju on ollut ihan mielenkiintoinen. Jotain ominaisuutta tai tapaa voi tarkastella monella tavalla. Samoin nuo esimerkit tilanteista, milloin joku tulee liian iholle, ärsyttää. Kuitenkin elämässä tapaa onneksi paljon mielenkiintoisia ihmisiä, joilta voi oppiakin jotain.


      • Täällä käsi pystyssä, kyllä minä sen verran naapureita seuraan, että ei mitään kriminaaleja pääse lähettyville.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Minusta tämä ketju on ollut ihan mielenkiintoinen. Jotain ominaisuutta tai tapaa voi tarkastella monella tavalla. Samoin nuo esimerkit tilanteista, milloin joku tulee liian iholle, ärsyttää. Kuitenkin elämässä tapaa onneksi paljon mielenkiintoisia ihmisiä, joilta voi oppiakin jotain.

        Bengalitikku,
        Olen samaa mieltä keskustelun mielenkiintoisuudesta, todella hyvä ketju ja irroitti monennäköisiä mukavia juttuja.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Bengalitikku,
        Olen samaa mieltä keskustelun mielenkiintoisuudesta, todella hyvä ketju ja irroitti monennäköisiä mukavia juttuja.

        Kyllä joo.
        Ketju laukaisi taas kerran kuorossa valittamaan toisista ihmisistä tyyliin "en minä mutta ne muut ..." Tällä kertaa valittamaan ja juoruilemaan kyttäilevistä ja juoruilevista naapureista, tuttavista ja ystävistä.
        Aloittaja lisäämässä vettä myllyyn ja valittaminen ja juoruilu vain yltyi. Nepä ne sitten mukavia juttuja onkin, kun jokainen taas tuntee olevansa itse kaikenlaisen kyttäilyn ja juoruilun yläpuolella vaikka on justiinsa juoruillut itse naapureistaan täällä heidän selkänsä takana.


      • maissiiii
        Tellukka kirjoitti:

        Kyllä joo.
        Ketju laukaisi taas kerran kuorossa valittamaan toisista ihmisistä tyyliin "en minä mutta ne muut ..." Tällä kertaa valittamaan ja juoruilemaan kyttäilevistä ja juoruilevista naapureista, tuttavista ja ystävistä.
        Aloittaja lisäämässä vettä myllyyn ja valittaminen ja juoruilu vain yltyi. Nepä ne sitten mukavia juttuja onkin, kun jokainen taas tuntee olevansa itse kaikenlaisen kyttäilyn ja juoruilun yläpuolella vaikka on justiinsa juoruillut itse naapureistaan täällä heidän selkänsä takana.

        Niinpä niin,
        luin ehkä huonosti harppoen ketjua, mutta jostain syystä jäi kyllä aikamoisen negatiivinen vire ketjun uteliaisuudesta.

        Onkohan se ikäkysymys, että me kuuskymppiset nähdään uteliaisuus niin urkintana ja juoruiluna jne. kahdella jalalla kävelevää pahaa, joka kurkkii verhojen raosta.

        Lapset suorastaan nauttivat uteliaisuudesta ja nuoretkin hyökkäävät kaiken uuden kimppuun, me vaan pörrätään inhottavissa naapureissa ja tympäännyttävissä työkavereissa.
        Ehkä se. että tässä ketjussa sai todella purkaa juuri tuommoisia asioit, niin se olikin, niin mielenkiintoinen aihe.

        Uteliaisuus on enimmäkseen kuitenkin tiedonjanoa ja innostusta, maailmaapyörittävä voima, niin kuin aloittaja yhdessä lauseessa mainitsi. Loppu olikin sitten muuta, joka upposi tämän ikäisiin kuin naskali voihin.

        Uteliaisuus pelastaa monesti kiperistä tilanteista ja sen avulla kestää paremmin epävarmuutta ja pelkojakin. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle kun sukeltaa uteliaana, niin arkisesta elämästäkin voi tulla mielenkiintoinen retki.

        Uteliaisuus on hyvä ominaisuus ihmisessä, se takaa joskus selviytymisen ja antaa ainakin katseen tulevaisuuteen.

        Hyvää yötä, olkoon uteliaisuus kaikkien nukkuvien myötä.


      • Tellukka kirjoitti:

        Kyllä joo.
        Ketju laukaisi taas kerran kuorossa valittamaan toisista ihmisistä tyyliin "en minä mutta ne muut ..." Tällä kertaa valittamaan ja juoruilemaan kyttäilevistä ja juoruilevista naapureista, tuttavista ja ystävistä.
        Aloittaja lisäämässä vettä myllyyn ja valittaminen ja juoruilu vain yltyi. Nepä ne sitten mukavia juttuja onkin, kun jokainen taas tuntee olevansa itse kaikenlaisen kyttäilyn ja juoruilun yläpuolella vaikka on justiinsa juoruillut itse naapureistaan täällä heidän selkänsä takana.

        Hyvä ketju, 165 kommenttia. Muutama yritys mollata aloittaajaa ja aloituksta mutta muutoin kivoja kommentteja asiheesta;).


      • maissiiii
        maissiiii kirjoitti:

        Niinpä niin,
        luin ehkä huonosti harppoen ketjua, mutta jostain syystä jäi kyllä aikamoisen negatiivinen vire ketjun uteliaisuudesta.

        Onkohan se ikäkysymys, että me kuuskymppiset nähdään uteliaisuus niin urkintana ja juoruiluna jne. kahdella jalalla kävelevää pahaa, joka kurkkii verhojen raosta.

        Lapset suorastaan nauttivat uteliaisuudesta ja nuoretkin hyökkäävät kaiken uuden kimppuun, me vaan pörrätään inhottavissa naapureissa ja tympäännyttävissä työkavereissa.
        Ehkä se. että tässä ketjussa sai todella purkaa juuri tuommoisia asioit, niin se olikin, niin mielenkiintoinen aihe.

        Uteliaisuus on enimmäkseen kuitenkin tiedonjanoa ja innostusta, maailmaapyörittävä voima, niin kuin aloittaja yhdessä lauseessa mainitsi. Loppu olikin sitten muuta, joka upposi tämän ikäisiin kuin naskali voihin.

        Uteliaisuus pelastaa monesti kiperistä tilanteista ja sen avulla kestää paremmin epävarmuutta ja pelkojakin. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle kun sukeltaa uteliaana, niin arkisesta elämästäkin voi tulla mielenkiintoinen retki.

        Uteliaisuus on hyvä ominaisuus ihmisessä, se takaa joskus selviytymisen ja antaa ainakin katseen tulevaisuuteen.

        Hyvää yötä, olkoon uteliaisuus kaikkien nukkuvien myötä.

        "Uteliaisuus kissan tappoi", opastavat engelsmannit lapsiaan.
        Turha työntää nokkaansa joka paikkaan, voi jopa tassut kärähtää.

        Tämänlaista utelliaisuutta vai sitä innostuksesta ja uutta oppivaa uteliaisuutta, maailman pyörän pyörittelyä, kumpaakohan plajia tällä palstalla vilisee.

        Mikä mahtaa olla oman uteliaisuuteni kohde tällä hetkellä?
        Innostuin uteliaisuudesta - siihen saa tästä aloituksesta verrattonta aineistoa, kun kohteena on 60
        kaiken tietävät ja paljon kokeneet verrokit.


      • siilenämää kirjoitti:

        Hyvä ketju, 165 kommenttia. Muutama yritys mollata aloittaajaa ja aloituksta mutta muutoin kivoja kommentteja asiheesta;).

        No selvisi sekin, minkälainen negatiivisuus siilen energian syö ja minkälainen hänelle antaa vain lisää energiaa.
        Jos joku kertoo ja valittaa sinulle vain itsestään, niin se vie sinut ihan loppuun, mutta jos joku valittaa ja juoruilee morkaten sinulle tuntemattomista naapureistaan ja tuttavistaan, niin jihuu, miten mukavaa.


      • aina.i.ankeine
        Tellukka kirjoitti:

        No selvisi sekin, minkälainen negatiivisuus siilen energian syö ja minkälainen hänelle antaa vain lisää energiaa.
        Jos joku kertoo ja valittaa sinulle vain itsestään, niin se vie sinut ihan loppuun, mutta jos joku valittaa ja juoruilee morkaten sinulle tuntemattomista naapureistaan ja tuttavistaan, niin jihuu, miten mukavaa.

        hei palstahäirikkö pysy sinä vaan siellä omassa sinulle nimettyssä keskustelussa äläkä tule vidduilemaan tänne ihmisten keskusteluun miksi yleensäkään lähetät enemmän viestejä kuin kukaan muu ja silti valitat koko ajan ihme narisija olet


      • aina.i.ankeine kirjoitti:

        hei palstahäirikkö pysy sinä vaan siellä omassa sinulle nimettyssä keskustelussa äläkä tule vidduilemaan tänne ihmisten keskusteluun miksi yleensäkään lähetät enemmän viestejä kuin kukaan muu ja silti valitat koko ajan ihme narisija olet

        Olisit vain rohkeasti oksentanut sappeasi rekatullasi matkimatta toisen käyttämää nikkiä.


      • Tellukka kirjoitti:

        No selvisi sekin, minkälainen negatiivisuus siilen energian syö ja minkälainen hänelle antaa vain lisää energiaa.
        Jos joku kertoo ja valittaa sinulle vain itsestään, niin se vie sinut ihan loppuun, mutta jos joku valittaa ja juoruilee morkaten sinulle tuntemattomista naapureistaan ja tuttavistaan, niin jihuu, miten mukavaa.

        No Telluk


      • siilenämää kirjoitti:

        No Telluk

        Jäi kesken. On se sitte söpöä kun katsot aiheeksesi analysoida meitsin intressejä.


      • sinä.vain
        siilenämää kirjoitti:

        Jäi kesken. On se sitte söpöä kun katsot aiheeksesi analysoida meitsin intressejä.

        kaksinaamaisia on ja paljon. Ollaan niin kavereita vain udellakseen ja eteenpäin juorutakseen. Näiden kanssa kannattaa olla varovainen. Kyselevät paljon mutta eivät puhu omista( esim Tellukka) asioistaan on hyvä tuntomerkki. Kannattaa sanoa että en tiedä enkä haluakaan kun utelevat muiden asioista.


      • alamäki
        sinä.vain kirjoitti:

        kaksinaamaisia on ja paljon. Ollaan niin kavereita vain udellakseen ja eteenpäin juorutakseen. Näiden kanssa kannattaa olla varovainen. Kyselevät paljon mutta eivät puhu omista( esim Tellukka) asioistaan on hyvä tuntomerkki. Kannattaa sanoa että en tiedä enkä haluakaan kun utelevat muiden asioista.

        Eihän sille kukaan edes vastaa näissä keskusteluissa kun sen tunkee jatkuvalla syötöllä niitä kysymyksiään ja vänkäämistä, jankuttamista ja poistattaa viestejä jos sille sanoo jotain tylysti.


      • sinä.vain
        alamäki kirjoitti:

        Eihän sille kukaan edes vastaa näissä keskusteluissa kun sen tunkee jatkuvalla syötöllä niitä kysymyksiään ja vänkäämistä, jankuttamista ja poistattaa viestejä jos sille sanoo jotain tylysti.

        Uteliaat, omahyväiset, liian itsepäiset ja sellaiset ihmiset jotka pitää kaikkea itsestään selvyyksinä, on mun mielestä erittäin ärsyttäviä. Myös sellaset jotka luulee olevansa jotenkin isompia ja parempia kuin oikeasti ovatkaan. Tellukka on oikea malliesimerkki.


    • sähköjänes

      Voe,voe. Uteliaisuus on naisilla pahe ja miehillä hyve.

      • aina.i.ankeine

        muutamat ämmänläyskät suorastaan halkeavat uteliaisuudesta


    • hompsantuusa_

      Erittäin mielenkiintoinen ketju, niin kuin edellä jo mainittiinkin.
      Olisi mielenkiintoista ja varmasti katsoisin jos tältä palstalta muutama persoona laitettaisiin BB-taloon (joku talon mainitsi ketjussa) ja tv-ohjelma tehtäisiin. Siinä voisi kyllä olla järjestysmiehillä tekemistä.

      • ensteks

        Joo ensimmäiseksi tulee mieleen Tellukka ja hunkkeli, oikeat kyyhkyläiset 😍


      • aina.i.ankeine
        ensteks kirjoitti:

        Joo ensimmäiseksi tulee mieleen Tellukka ja hunkkeli, oikeat kyyhkyläiset 😍

        kjäh kjäh


    • tööttt

      Sekin todettava että kaikki eivät ole mitään joukkueihmisiä ja oma rauhan saavuttaminen -on tosityön takana - ei voi olla sosiaalinen vain muodon vuoksi - omissa oloissaan viihtyminen tulkitaan usein turhaksi ylellisyydeksi - monille kutenkin sekin ainoa henkireikä pois sosiaalipaineista ja alati jatkuvasta rahastuksen tyylistä ja mausta elossaan rankkojen työvuosien jälkeen - silleen toki syntiseksi lueteltua itsekkyyttä - mutta koko kylän jakorasianakaan elo mitän muuta oo kuin pelkkää oksettavuutta js sitähän on työnkin puolesta aina piisannut - rauhattomuudenkin ohella. Toisille lapset ovat rikkaus - useatkn yksinäiset naiset ovat ankarasti tuomittuja yhteisöissään lapsettomuuden tähden - varsinkin jos se on oma valinta "maailmanparannushommana - mikä ihan mahdoton unelma sekin - entistä enempi vain ongelmakenttää niin omaan kuin toistenkn niskaan kannettavaksi taakaksi.

    • oppinut-elämästä

      Näitä uteliata uunoja on joka puolella. Todella törkeää, että puolituttu, ei sitäkään tulee kyselemään asioita. Kyllä ne uteliaat ihmiset onkivat tietoonsa kaikki jos toisella on jotain poikkeavaa elämässä, kyselevät kierosti. Kai he saavat jotain tyydytystä siitä itselleen, poloiset. Itse olen ainakin oppinut, etten sanallakaan enää kerro perheen asioita ikinä kenenllekkään uteliaille juoruajille.Täällä palstallakin yksi puolihullu pöllölintu panettelee ja mustamaalaa muita. Sanon vain jos tulee tilanne, että kysy itseltään.
      Joskus sitä on ollut luottavainen, mutta ei enää.

      • Se.sattui

        Naiset ovat kateellisia kaikesta, ja saamarin uteliaita.

        Minulle sattui oikein huippujuttua, naisten taholta. Meillä töissä oman kahviporukkamme kesken on tapana ostaa kukkia kun läheinen kuolee. Siis pikkuporukan kesken. Oma äitini sairastui hyvin vakavasti, hoidin häntä ja oli surusta suunniltani, enkä halunnut puhua asiasta ja murtua aina kahvipöydässä.

        Minulla on toki ystäviä ja töissäkin luottohenkilöitä joille puhuin, tottakai. Kun äiti kuoli, minulle ei ostettu kukkia, koska yksi kellokas oli todennut että "eihän se meille kaikille siitä edes puhunut" Voi miten kamalaa käytöstä, ja mitä lampaita muut.

        Kun sitten erään ihimisen äsken anoppi kuoli, toimittiin toisin. Tämä miniä raportoi suureen ääneen joka päivä, kuinka anopin tauti eteni, kuinka appiukko on laihtuntu, raportoi muuten omatkin sairautensa kaikilla, hän sai kukat :D
        Siis kun tämä anoppi kuoli, minulta kysyttiin tulenko mukaan kukkakimppuun kun sen X:n anoppi kuoli, eikö ole kauheaa kuule hän surun murtama. Olin äsken haudannut äitiin ja yritin, että mehän olemme vain ihan lähiomaisten... no toki annoin roponi.
        Minua haluttiin näpäyttää, mutta pidän tuota tosi tyhmänä ja ala-arvoisena pakko myöntää että sattui. Mitä niillä ruohoilla, jos ne eivät tule sydämestä, sain toki kukat omalta osastoltani.


      • lacucaracha

        En voi olla kommentoimatta, koska asia on samankaltainen kuin minulle sattunut. Asun siis kerrostalossa. Poikani kuoli ja tulin siitä sanoneeksi eräälle naapurille, kun tulin hautaamasta ainoa lastani aika lailla shokissa. Muutaman päivän kuluttua talon juorueukko lähestyy mielevänä ja kysyy: " Kun poikasi nyt kuoli, pitääkö sinulle ostaa kukkia? " kysymyksessä on itsekin äiti ja monen lapsenlapsen mummu. Sanoin tietysti, että ei tarvitse, hän seurasi minua kotiovelle saakka, odotti kai, että kahville pyydän. En pyytänyt.

        Kun en pojan kuolemasta enempää kertonut, toinen juorueukko totesi tervehtiessäni: "Sinä sitten olet tappanut poikasi." Jos joskus, niin tässä tilanteesa olisin mielelläni käyttänyt väkivaltaa. En tullut lyöneeksi, mutta sen jälkeen ei olla tervehditty eikä tervehditä. Että tällaisia tapauksia ja siitä syystä en halua olla naapurien kanssa tekemisissä muodollisia päivän sanomisia enempää. Toki toisenlaisiakin ihmisiä on, mutta toisen onnettomuus saa näköjään joistakin esiin pedon. Ni, ehkä he saivat jonkinlaisen tyydytyksen omalle pahalle ololleen. Tässä varmaan on sama asia pontimena eli että pitäisi jakaa kaikki asiansa, jotta eukot saavat tehdä mielityötään eli juoruta.


    • hyvät-tavat

      Olipa karmiva kahviporukka"se sattui"nimim. eihän sillä porukalla ole sydäntä paikallaan. Ja jos kysytään, että miksi ei kukaan puuttunut eikä välittänyt. En tiedä mikä on oikea tapa puuttua ja ettei kukaan sattuisi loukkaantumaan, kun kysytään. Ehkä näin, että tarvitsetko apua ja voinko jotenkin auttaa, mutta ei liikaa tyrkytä itseään.

    • Tuntuu.tutulta

      Narsisti luulee olevansa täydellinen vaikka ei edes hyväksy erilaisuutta. Narsisti löytää joka asiasta vikaa, eikä hyväky uteliaisuutta keneltäkään muulta kuin itseltään.

      Omat ongelmat peitetään järjestelmällä muiden ongelmia.

      • palstahaukka

        Sairaalloisen utelias ihminen etsii vikoja toisista ja juoruaa niitä eteenpäin peitelläkseen omia ongelmia ja salatakseen oman elämänsä ehkä täydellisen kaaoksen. On "järjestelemässä" toisten asioita oman mielikuvituksen pohjalta ja saa sillä vielä enemmän vahinkoa aikaan itselleen ja muille.


    • mikäasiaa

      Paljonkos auttais jos samoja asioita esittäis hepreaksi tai latinaksi
      - kaaosta, loukkauksia, ärsyyntymisiä kenen tahansa elossa - jos pidempiaikaiista tragedioiden ja surun kskellä eloa välillä itsekullakin - miksi jotkut kokevat toisten loukkaamisen niin tärkeäksi asiaksi elossaan - kenenkään hyvinvointia eivät lisää niin lakastuneet kukatkaan kuin tappouhkailutkaan, kuin jatkuva kälätys ja vertailut - kummatko juorujen levityksessäparempia - perätöntä suruakaan koskaan lie elossa olemassa - joskus hiljentminenkin asioiden äärelle parempi juttu kuin jatkuva vatkaus ja vouhotus käännyttämistarkoitusperineen uskontojen saroilla.

    • flegmaatti

      Uteliaisuuden täydellinen puutekaan ei ole hyväksi.
      Oma veljeni on omasta mielestään täydellinen.
      Hän tietää kaikesta kaiken tai ainakin enemmän kuin kaikki muut yhteensä.
      TÄMÄ EI OLE LIIOITTELUA!

      Olisi virkistävää jos hän joskus osoittaisi edes lieviä uteliaisuuden merkkejä siinä mielessä, että miksi ihmiset toimivat kuten toimivat tai ajattelisi kanssaihmisten mielipiteiden perusteita.
      Mutta ei.

      Tosin viimeisiin pariin kymmeneen vuoteen veljeni ei ole pysähtynyt keskustelemaan edes osuessamme sattumalta samalle alueelle.

      Oikea kiinnostus oikeisiin asioihin on hyve ja kehittymisen edellytys.

      • helppouhri

        Utelaisuus kuuluu ihmisluonteeseen. Toiset ihmiset vain osaavat hallita uteliaisuuttaan. Liiallinen uteliaisuus on typerää, ja "tietojensa" levittäminen vielä typerämpää. Juoruilija kertoo itsestään hyvin paljon juoruilullaan. Juorujen kuuntelijan kannattaa aina pitää lähdekriittisyys mielessään: kaikki ei läheskään aina ole sitä miltä kuulostaa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin olet viimeksi nähnyt

      Kaivattusi ja missä? Onko ikävä vastaa rehellisesti.
      Ikävä
      173
      2950
    2. Onpas punavihreät taas ärhäkkäinä

      😺 Ihan tuntuu kuin syyttäisitte meikäläisiä/meikäläistä Oulun puukotuksesta. Tapaus on hyvin ikävä ja tuomittava. En
      Luterilaisuus
      429
      2345
    3. Pimahdan kohta ihan kunnolla

      Entä, jos otan sitten yhteyttä sinuun? 🫨🫥🥴
      Ikävä
      46
      2254
    4. Toivottavasti vielä kohdataan mies

      Ja aloitetaan juttelu. Nyt olisin valmis.
      Ikävä
      130
      1580
    5. Hauskaakin jopa...

      Että moni nainen olettaa, että kyse on vaan siitä kaanustinloukusta, kun mies jotain ehdottaa. 😄 Ja miettiikö monikaan
      Sinkut
      233
      1370
    6. Nainen, minkä kappaleen laittaisit nyt miehelle

      kuunneltavaksi tietäen, että hän ikävöi sinua ja kipuilee päästäkseen yhteyteen kanssasi. Jotain, joka kertoo...
      Ikävä
      131
      1355
    7. Hallitus käy seuraavaksi palkansaajien sunnuntailisien kimppuun

      Vuoro-ja sunnuntaityötä tekeville työntekijöille, muun muassa hoitajille, poliiseille, kaupan työntekijöille jne. on luv
      Maailman menoa
      251
      1295
    8. Antaisitko mies minulle jonkun vinkin

      Että tietäisin, että minun kannattaa uskoa vielä meihin. Nyt just heikko hetki ja usko meinaa loppua. Pelkään, että tila
      Ikävä
      30
      1269
    9. Vanhemmalle naiselle

      Aikataulu muutos. Ensi viikolla pistetään asia vireille. Ei juhannukseen asti aikaa. Kannatti valehdella!
      Ikävä
      56
      1223
    10. Naiselle, rakkaalle!

      Pitäiskö nyt vähän jutella, on se sitten mitä tahansa. Mä oon sun puolella, hiljaisuutes aion rikkoa. Tulen vaikka karmi
      Tunteet
      11
      1183
    Aihe