Mietteitänne suhteista - mitä on naisen ja miehen

Kyllä täällä voi kirjoittaa uskonnollisista näkemyksistään, kunhan ei vain ala julistamaan ja lainailemaan Raamatun kohtia tänne. Ne poistetaan, mutta saa täällä linkittää uskonnollisia näkemyksiään suhteisiin ja omiin tunteisiin. Kyllä ne hyväksytään. Itsekin täällä olen puhunut uskonnollisesta ajattelusta tunteisiini ja naisasioihini liittyen.

Laita tänne niitä tekstejäsi suhteista niin vastaan! Oikeastaan minulla on tänään aikaa ja viikonloppuna kirjoitella. Huomenna olen varatumpi ja perjantainakaan ei ole aikaa paljon netissä olla. Voit vaikka leikata aikaisemman kirjoittamasi tekstin lisäten jota. Liima se tänne laitettuun tekstiisi. Vastaan sitten täällä! :)

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Kyllä täällä voi kirjoittaa uskonnollisista näkemyksistään, kunhan ei vain ala julistamaan ja lainailemaan Raamatun kohtia tänne. Ne poistetaan, mutta saa täällä linkittää uskonnollisia näkemyksiään suhteisiin ja omiin tunteisiin. Kyllä ne hyväksytään. Itsekin täällä olen puhunut uskonnollisesta ajattelusta tunteisiini ja naisasioihini liittyen.

Laita tänne niitä tekstejäsi suhteista niin vastaan! Oikeastaan minulla on tänään aikaa ja viikonloppuna kirjoitella. Huomenna olen varatumpi ja perjantainakaan ei ole aikaa paljon netissä olla. Voit vaikka leikata aikaisemman kirjoittamasi tekstin lisäten jota. Liima se tänne laitettuun tekstiisi. Vastaan sitten täällä! :)

Lue lisää

Heitä sinä joku ajatus, josta voimme lähteä pohdiskelemaan.
Minun pitää kohta lähteä askareisiini ja olen jonkun aikaa poissa koneelta, mutta palaan illemmalla.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Heitä sinä joku ajatus, josta voimme lähteä pohdiskelemaan.
Minun pitää kohta lähteä askareisiini ja olen jonkun aikaa poissa koneelta, mutta palaan illemmalla.

Minulla tuli mieleen yksi nainen. En ollut kuin unissani hänen kanssaan parisuhteessa. Kerran meillä on ollut unissani vain seksiä. Rakastin häntä, mutta se rakkaus ei ollut seksuaalista. Ehkä sen takia kerron hänestä.

Olin 27-vuotiaan agnostikko ja yliopisto-opiskelija, joka yhden sivuaineluentonsa alussa tuli kiinnittäneensä yhteen ulkomaalaisen näköiseen naiseen huomion. Hän oli nätti ja ilmeisesti lisääntymismielessä oiva valinta lapsen äitiksi - erilaiset geenit? Sitten hän ilmoitti yhdellä luennolla, että hän lähtee noin kuukaudeksi ulkomaille opintomatkalle. Hän kysyi läsnäolijoilta - kuka keräisi hänelle poissolon ajalta luentomateriaalin. Minä lupaunnuin kerämään.

Hänen ulkomailla ollessa ei uskovaisena suunnitelin meneväni seuraavana kesänä playboymatkalle Tukholmaan. Meinasin treenata hyvän vartalon ja perintörahoillani olla seksilomalla Tukholmassa kaksi viikkoa. Sitten suunnitellassani matkaa tajusin, että haluankin siellä Tukholmassa kahden viikon romanssin naisen kanssa ja samalla seksiä. Tarkemmin ajateltuna hylkäsin seksimatkan Tukholmaan ja päätin etsiä pitempi aikaista suhdetta opiskelukaupungistani. Mieleen tuli ihastuttava nainen, jolle olin kerännyt materiaalia. Ehkä kiitokseksi tekemästäni materiaalin keräämistyöstä hän suostui heti treffeille elokuviin. Olimme jonkinlaiset opiskelijatoverit sivuaineessamme. Sitten toukokuun alussa kevätlukukaudella tulin jälleen uskoon ja hylkäsin tavallaan hänet muuna vaihtoehtona kuin opiskelijatoverina. Uskovaisena taas moraali muuttui siksi, että "seksi kuuluu vain avioliittoon" ja seksimatkat Tukholmaan on täysin poissuljettu vaihtoehto. Pitää olla vakiosuhde: avioliitto.

Sitten rakastuin toiseen naiseen seuraavana syksynä. Hänen kanssaan minulla oli suunnitelmissa avioliitto jo seuraavana kesänä. Piu paut olisin silloin antanut avioliittovaatimuksille seksin suhteen, jos ensimmäinen suuri rakkauteni vain olisi lämmennyt niin heti olisin häntä rakastellut. Olin joka aamu teräksisen lujana jonkun osalta huutaen halua ja nuoruutta.

Tämä rakastuminen toiseen naiseen oli turmiollista suhteessa häneen, sillä hän ei halunnut kuulla tunteistani toiseen naiseen. Lopulta oli tilanne, että sain kahdelta naiselta pakit: toinen hylkäsi poikaystäväkandidaattina ja toinen opiskelutoverina, sillä en ollut sillä tavalla hänestä kiinnostunut ja henkisesti lamassa, kun olin toiseen naiseen onnettomasti rakastunut.

Myöhemmin meistä tuli taas tuttavia ja lopulta hän pyysi bloginsa seuraajiksi. Siinä meillä oli tavallaan suhde ja myöhemmin unissani jopa eroottisesti. Sanoin kerran rakastavani häntä, mutta ehkä se oli sellaista rakkautta opiskelutoveriin, jonka kanssa asiat menivät mönkään toisen naisen ilmestyttyä kuvioihin.

Kerron tämän, sillä tässä tarinassa oleellista suhteelle oli kumppanuus, joka oli opiskelijatoveruutta. Taustalla suhteelle pitää kumppanuutta, ystävyyttä ja mahdollisesti joku eroottinen lataus?

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Minulla tuli mieleen yksi nainen. En ollut kuin unissani hänen kanssaan parisuhteessa. Kerran meillä on ollut unissani vain seksiä. Rakastin häntä, mutta se rakkaus ei ollut seksuaalista. Ehkä sen takia kerron hänestä.

Olin 27-vuotiaan agnostikko ja yliopisto-opiskelija, joka yhden sivuaineluentonsa alussa tuli kiinnittäneensä yhteen ulkomaalaisen näköiseen naiseen huomion. Hän oli nätti ja ilmeisesti lisääntymismielessä oiva valinta lapsen äitiksi - erilaiset geenit? Sitten hän ilmoitti yhdellä luennolla, että hän lähtee noin kuukaudeksi ulkomaille opintomatkalle. Hän kysyi läsnäolijoilta - kuka keräisi hänelle poissolon ajalta luentomateriaalin. Minä lupaunnuin kerämään.

Hänen ulkomailla ollessa ei uskovaisena suunnitelin meneväni seuraavana kesänä playboymatkalle Tukholmaan. Meinasin treenata hyvän vartalon ja perintörahoillani olla seksilomalla Tukholmassa kaksi viikkoa. Sitten suunnitellassani matkaa tajusin, että haluankin siellä Tukholmassa kahden viikon romanssin naisen kanssa ja samalla seksiä. Tarkemmin ajateltuna hylkäsin seksimatkan Tukholmaan ja päätin etsiä pitempi aikaista suhdetta opiskelukaupungistani. Mieleen tuli ihastuttava nainen, jolle olin kerännyt materiaalia. Ehkä kiitokseksi tekemästäni materiaalin keräämistyöstä hän suostui heti treffeille elokuviin. Olimme jonkinlaiset opiskelijatoverit sivuaineessamme. Sitten toukokuun alussa kevätlukukaudella tulin jälleen uskoon ja hylkäsin tavallaan hänet muuna vaihtoehtona kuin opiskelijatoverina. Uskovaisena taas moraali muuttui siksi, että "seksi kuuluu vain avioliittoon" ja seksimatkat Tukholmaan on täysin poissuljettu vaihtoehto. Pitää olla vakiosuhde: avioliitto.

Sitten rakastuin toiseen naiseen seuraavana syksynä. Hänen kanssaan minulla oli suunnitelmissa avioliitto jo seuraavana kesänä. Piu paut olisin silloin antanut avioliittovaatimuksille seksin suhteen, jos ensimmäinen suuri rakkauteni vain olisi lämmennyt niin heti olisin häntä rakastellut. Olin joka aamu teräksisen lujana jonkun osalta huutaen halua ja nuoruutta.

Tämä rakastuminen toiseen naiseen oli turmiollista suhteessa häneen, sillä hän ei halunnut kuulla tunteistani toiseen naiseen. Lopulta oli tilanne, että sain kahdelta naiselta pakit: toinen hylkäsi poikaystäväkandidaattina ja toinen opiskelutoverina, sillä en ollut sillä tavalla hänestä kiinnostunut ja henkisesti lamassa, kun olin toiseen naiseen onnettomasti rakastunut.

Myöhemmin meistä tuli taas tuttavia ja lopulta hän pyysi bloginsa seuraajiksi. Siinä meillä oli tavallaan suhde ja myöhemmin unissani jopa eroottisesti. Sanoin kerran rakastavani häntä, mutta ehkä se oli sellaista rakkautta opiskelutoveriin, jonka kanssa asiat menivät mönkään toisen naisen ilmestyttyä kuvioihin.

Kerron tämän, sillä tässä tarinassa oleellista suhteelle oli kumppanuus, joka oli opiskelijatoveruutta. Taustalla suhteelle pitää kumppanuutta, ystävyyttä ja mahdollisesti joku eroottinen lataus?

Lue lisää

En minä tiedä mitä siellä Pitää olla taustalla. Tosiasiassa varmaan tosi monesti, kuten eerikatäsmoi on tuonut esiin, ei taustalla ole mitään sen kummoisempaa kuin luonto. Eli "soitellen sotaan" hurmaantumisen ja huomion myötä. Tietysti eri aikoina ja eri kehitysvaiheissa, tilanteittain ja tuntojensa mukaan ihmiset edellyttävät erilailla erilaisia asioita suhteessa ja asettelevat erilaisia kriteerejä ja ehtoja suhteen solmimiselle. Minusta hurmaantuminen kuuluu, tai pitäisi kuuulua, ja ehkä olla toivottavaakin kokemuksellisesti lähinnä nuoruusvaiheessa, tai ainakin vailla vastuusitoumuksia vallanalaisiin. Keski-iän villittäjien olisi hyvä muistaa, että hurmio voi viedä turmioon ja suvun perinnönkin...

senimimoni kirjoitti:

En minä tiedä mitä siellä Pitää olla taustalla. Tosiasiassa varmaan tosi monesti, kuten eerikatäsmoi on tuonut esiin, ei taustalla ole mitään sen kummoisempaa kuin luonto. Eli "soitellen sotaan" hurmaantumisen ja huomion myötä. Tietysti eri aikoina ja eri kehitysvaiheissa, tilanteittain ja tuntojensa mukaan ihmiset edellyttävät erilailla erilaisia asioita suhteessa ja asettelevat erilaisia kriteerejä ja ehtoja suhteen solmimiselle. Minusta hurmaantuminen kuuluu, tai pitäisi kuuulua, ja ehkä olla toivottavaakin kokemuksellisesti lähinnä nuoruusvaiheessa, tai ainakin vailla vastuusitoumuksia vallanalaisiin. Keski-iän villittäjien olisi hyvä muistaa, että hurmio voi viedä turmioon ja suvun perinnönkin...

Lue lisää

No minullakin tuossa oli kerrottuna tarina, josta moni voi poimia keskusteluun mitä lystää. Tavallaan kertoessaan tarinan ihminen voi paljastaa jotain sellaista, mitä ei sinne ajattelutkaan laittavansa. Itsellä tavallaan sen varsinaisen seksisuhteen raja on kihloihin meno. Ehkä tällä typerällä rajalla estän omalta osaltani nyt "saamisen", mutta eipä toisaalta joudu vaikeuksiin.

Ihmisikä on pitkä. Siellä vanhemmassa ikäpolvessa ihmiset painottavat kumppanuutta ja ystävyyttä. Nuoremmilla tutkimuksessa seksuaalisuus ja jonkinlainen "hurmio" voi olla se kaikkein voimakkain tekijä?

Suhde voi olla myös ystävyys tai opiskelijatoveruus ilman seksiä? Sitä tässä tavallaan hain esille! :)

https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/seksi/saako_ystavan_kanssa_harrastaa_seksia_naiset_kertovat

Parisuhteita muodostetaan todellakin monelaisilla tavoitteilla ja painotuksilla. Kovin moni ei taida hirveän tavoitteellisesti pariutua. Tai siis , että tehtäisi kovin selkeitä tavoitteita sen parisuhteen sisällöstä ja tarkoituksesta. Taitaa aika usein olla kyse siitä, että "luonto tikanpojan puuhun vetää".
Hyvä tietysti olisi pohtia sitä pohjaa ja perustusta, jolla parisuhdetta aletaan rakentaa, että ovatko ne perustan ainekset yhteneviä. Ja jos eivät ole, ovatko ne riittävän samanlaiset, tai voiko niitä lähentää toisiinsa.
Kun kirjoitat parisuhde ja pelkkä parisuhde, ymmärränkö oikein, että tarkoitat eri asiaa.
Pahoittelen, että en ymmärrä tekstiäsi kaikilta osin johtuen tekstisi "tieteellisestä" esittämistavasta. Katselen itse asioita täältä maan rajasta ja siksi minun on joskus vaikea hahmottaa kovin "virallista" tekstiä.

Minusta yritelmäni ei ollut kovin harkittu määritelmä, vaikka määritelmää pyrin luonnostelemaan. Pelkkä parisuhde on mielestäni eri asia kuin lapsellinen perhe, jossa taas ollaan vastuullisia vallanalaisista "vajakeista". Parisuhteessa pitäISI taas olla kyse kahdesta tasavertaisesta ja tasa-arvoisesta yksilöstä joilla on päätösvallassa ainakin ylipäänsä suhteen aloittaminen ja lopettaminen. Kaikki mikä siinä on välissä on tietysti neuvoteltavaa, kukin yksilö kykynsä ja resurssiensa puitteissa, jotka on tietysti todellisuudessa hyvinkin epäsymmetrisiä riippuen pitkälti sosialisaatiossa saaduista ja hankituista resursseista.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Parisuhteita muodostetaan todellakin monelaisilla tavoitteilla ja painotuksilla. Kovin moni ei taida hirveän tavoitteellisesti pariutua. Tai siis , että tehtäisi kovin selkeitä tavoitteita sen parisuhteen sisällöstä ja tarkoituksesta. Taitaa aika usein olla kyse siitä, että "luonto tikanpojan puuhun vetää".
Hyvä tietysti olisi pohtia sitä pohjaa ja perustusta, jolla parisuhdetta aletaan rakentaa, että ovatko ne perustan ainekset yhteneviä. Ja jos eivät ole, ovatko ne riittävän samanlaiset, tai voiko niitä lähentää toisiinsa.
Kun kirjoitat parisuhde ja pelkkä parisuhde, ymmärränkö oikein, että tarkoitat eri asiaa.
Pahoittelen, että en ymmärrä tekstiäsi kaikilta osin johtuen tekstisi "tieteellisestä" esittämistavasta. Katselen itse asioita täältä maan rajasta ja siksi minun on joskus vaikea hahmottaa kovin "virallista" tekstiä.

Lue lisää

Itse olen joskus parisuhteesta lukenut kirjan. En ala sitä toistamaan ja oikeastaan hain suhdetta yleensä.

Itselläni on esimerkiksi sähköpostisuhde yhteen naiseen. En tiedä hänen nimeään. Hän meinasi suhteen alussa sanoa nimensä ja lähettää kuvansa. Kaikenlaista hänestä tiedän, mutta minulle on yksi lysti - minkänäköinen hän on ja mikä on hänen nimensä. Vuoden verran olen kirjoitellut hänen kanssaan, mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä hän ei ole aktiivinen. Tämäkin on suhde miehen ja naisen välillä.

Saa täällä kirjoitella parisuhteesta - mutta minulla on suhteet hakusessa yleensä miehen ja naisen välillä. Rajasin tuo, sillä tavalla, että kukaan ei tule kirjoittelemaan suhteistaan samaan sukupuoleen. Voi niistäkin tietysti puhua, jos vertaa ystävyyssuhde samaan sukupuoleen suhteisiin vastakkaiseen sukupuoleen.

En lähde täällä itse niin avaamaan, sillä joutuisin vastailemaan siihen pitkin päivää, jos keskustelua syntyy. Minun pitäisi lukea nyt pari tuntia Raamattua ja palata sitten nettiin joskus kello 14 maissa sekä paremmin illalla.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Parisuhteita muodostetaan todellakin monelaisilla tavoitteilla ja painotuksilla. Kovin moni ei taida hirveän tavoitteellisesti pariutua. Tai siis , että tehtäisi kovin selkeitä tavoitteita sen parisuhteen sisällöstä ja tarkoituksesta. Taitaa aika usein olla kyse siitä, että "luonto tikanpojan puuhun vetää".
Hyvä tietysti olisi pohtia sitä pohjaa ja perustusta, jolla parisuhdetta aletaan rakentaa, että ovatko ne perustan ainekset yhteneviä. Ja jos eivät ole, ovatko ne riittävän samanlaiset, tai voiko niitä lähentää toisiinsa.
Kun kirjoitat parisuhde ja pelkkä parisuhde, ymmärränkö oikein, että tarkoitat eri asiaa.
Pahoittelen, että en ymmärrä tekstiäsi kaikilta osin johtuen tekstisi "tieteellisestä" esittämistavasta. Katselen itse asioita täältä maan rajasta ja siksi minun on joskus vaikea hahmottaa kovin "virallista" tekstiä.

Lue lisää

Joitain vetää luonto, toisia ja ehkä moniakin vaikkapa yhteisön painostus, ehkä turvattomuus ja pelko, jotka ei tietysti välttämättä lupaa kovin hyvää noin pidemmän päälle. Olisi hyvä olla jotain todellisia ja eettisempiä vaihtoehtoja tällaisten tosiasiallisesti esiintyvien tapausten varalle.

On muuten harmillista että tosiasiallisesti ihmissuhteet vastakkaiseen sukupuoleen pyritään niin vahvasti erotisoimaan tietyn ikävaiheen jälkeen pilaten ehkä monia antoisia mahdollisuuksia kehittää itseään monipuolisesti. Mustasukkaisuudet ja (yhteisön) kontrolli saattaa eristää jotkut erityisesti silmätikuiksi joutuvat lopulta kaikista ihmissuhteista mikäli se on kovin vinosti vanhanaikainen ja sukupuolittunut.

puustavaanrepäsin kirjoitti:

Minusta yritelmäni ei ollut kovin harkittu määritelmä, vaikka määritelmää pyrin luonnostelemaan. Pelkkä parisuhde on mielestäni eri asia kuin lapsellinen perhe, jossa taas ollaan vastuullisia vallanalaisista "vajakeista". Parisuhteessa pitäISI taas olla kyse kahdesta tasavertaisesta ja tasa-arvoisesta yksilöstä joilla on päätösvallassa ainakin ylipäänsä suhteen aloittaminen ja lopettaminen. Kaikki mikä siinä on välissä on tietysti neuvoteltavaa, kukin yksilö kykynsä ja resurssiensa puitteissa, jotka on tietysti todellisuudessa hyvinkin epäsymmetrisiä riippuen pitkälti sosialisaatiossa saaduista ja hankituista resursseista.

Lue lisää

Oletko sinä luonnostelma? Voisitko siinä tapauksessa käyttää yhtä nikkiä, koska on tosi hankala tietää kenelle kommentoida ikäänkuin jatkumona?

" Pelkkä parisuhde on mielestäni eri asia kuin lapsellinen perhe, jossa taas ollaan vastuullisia vallanalaisista "vajakeista"."

Tuota lausetta en ymmärtänyt ollenkaan.

Ihminenhän ei elä tyhjiössä ja siksi meillä on monelaisia määrittelijöitä ja varmasti myös itse määrittelemme erilaisia juttuja. Siitä syntyy paineita ja odotuksia ja silloin se oma tahto ja halu saattaa piiloutua kaikkien odotusten alle ja tulee tehtyä ratkaisuja, jotka eivät sitten kuitenkaan vastaa niitä omia tarpeita ja toiveita.
Kuinka valmiita olemme sitten käsittelemään asioita ja etsimään ratkaisuja, sekin jää sitten nähtäväksi.
Parisuhteessa ja ihmissuhteissa yleensä on samantapaisia ongelmia ja usein ne taitavat olla juuri niitä, ettei omat tarpeet tule kuulluksi , eikä osaa vastata toisen tarpeisiin tai ei edes kykene vastaamaan.
Erotisoiminen on kyllä joskus syy siihen, että jotain oleellista jää löytymättä. Toisaalta varmasti myös seksuaalisen halun , rakkauden ja ihastumisen sekoittaminen luo niitä haasteita ihmissuhteissa.

Kun puhutaan parisuhteesta, on niitä parisuhteita ihan samoilla lainalaisuuksilla myös muilla kuin heteroilla.

Parisuhteita ehkä. Perheitä tuskin. Tutkimuksissa ollaan havaittu, että lesboparien lasten ei-biologinen suku on suht halutonta investoimaan pariskunnan yhteiseen jälkeläiseen eivätkä ole niikseen "käytettävissä".

Jossain oli myös joku kirjoitus eronneesta bi-naisesta, joka oli ollut heterosuhteessa, ja josta hänellä oli jälkeläisiä, ja jonka uusi kumppani oli nainen, jotka muodostivat kivuttomasti läheisen kolmioasumisen niin, että mies asui yläkerrassa ollen lastensa "käytettävissä" jääkaappeineen ym. Järjestely, joka ei heterouusperheissä varmaan tulisi kuulonkaan. Tämä oli tietysti vain yksi esitelty esimerkki bi-suhteiden mahdollisuuksista. En tiedä onko varsinaista tutkimusta asiasta.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Oletko sinä luonnostelma? Voisitko siinä tapauksessa käyttää yhtä nikkiä, koska on tosi hankala tietää kenelle kommentoida ikäänkuin jatkumona?

" Pelkkä parisuhde on mielestäni eri asia kuin lapsellinen perhe, jossa taas ollaan vastuullisia vallanalaisista "vajakeista"."

Tuota lausetta en ymmärtänyt ollenkaan.

Lue lisää

No minä ymmärtäisin näin, että yhteisten biologisten lasten syntymä sitoo (pitäisi sitoa) molempien resursseja peruuttamattomasti niin, että siitä ei pitäisi olla enää irtauduttavissa. Toisin kuin pelkässä parisuhteessa, jossa on (pitäisi olla) kaksi erillistä omin resurssein varustettua yksilöä, ja joka on purettavissa ja jonka resurssivaihto/antaminen perustuu neuvoteltaviin sopimuksiin ja vapaaehtoiseen haluun antaa ja vastaanottaa tarjolla olevaa. Toisin kuin taas suhde lapsiin, joka perustuu enemmän vastuuseen lapsen tarpeista ja oikeuksien toteutumisesta.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Ihminenhän ei elä tyhjiössä ja siksi meillä on monelaisia määrittelijöitä ja varmasti myös itse määrittelemme erilaisia juttuja. Siitä syntyy paineita ja odotuksia ja silloin se oma tahto ja halu saattaa piiloutua kaikkien odotusten alle ja tulee tehtyä ratkaisuja, jotka eivät sitten kuitenkaan vastaa niitä omia tarpeita ja toiveita.
Kuinka valmiita olemme sitten käsittelemään asioita ja etsimään ratkaisuja, sekin jää sitten nähtäväksi.
Parisuhteessa ja ihmissuhteissa yleensä on samantapaisia ongelmia ja usein ne taitavat olla juuri niitä, ettei omat tarpeet tule kuulluksi , eikä osaa vastata toisen tarpeisiin tai ei edes kykene vastaamaan.
Erotisoiminen on kyllä joskus syy siihen, että jotain oleellista jää löytymättä. Toisaalta varmasti myös seksuaalisen halun , rakkauden ja ihastumisen sekoittaminen luo niitä haasteita ihmissuhteissa.

Lue lisää

""Prinssi sai prinsessan ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.”

Toisin kuin saduissa, parisuhde ei säily koko ajan samanlaisena. Siinä voidaan nähdä erilaisia vaiheita.

Parisuhteessa on yleensä ensin jonkinlainen rakastumisen, voimakkaan kiinnostuksen tai jopa hullaantumisen vaihe. Sen aikana herää tunne, että jotain uutta ja ainutlaatuista on tapahtumassa. Rakastumista leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen; hänet nähdään yleensä vahvasti positiivisessa valossa.

Rakastumista seuraa itsenäistymisvaihe, joka on mahdollinen ainoastaan sitoutuneessa suhteessa. Suhde, johon kumppanit eivät ole sitoutuneet, päättyy jo ennen tähän vaiheeseen pääsyä. Itsenäistymisvaiheessa haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle. Tässä vaiheessa havaitaan usein myös, ettei kumppani ollutkaan se, joksi häntä aluksi luulimme.

Viimeisenä vaiheena voidaan puhua rakkausvaiheesta. Siinä on kyse todellisen itsen ja toisen kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Edellytys toisen rakastamiselle on se, että ensin voi rakastaa omaa itseään. Itsensä kohtaaminen kokonaisena mahdollistaa myös toisen kohtaamisen kokonaisena."

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/

Itselläni on ollut sellainen pitkä ystävyyssuhde naiseen. Alussa oli jotain voimakasta kiinnostumista, hullaantumista ja jossain unissa seksisuhde rakkaudella. Se meni ohi muutamassa kuukaudessa, kun suhteeseen ei syntynyt hänen puoleltaan seksiä.

Sitten suhteeseen tuli vaihe, jossa samana vuonna rakastuimme vastakaisen sukupuolen eri henkilöön eli löysimme omille rakkauden tunteillemme todelliset objektit. Hänellä tämä rakastuminen vaikutti siihen, että se osin sain vaihtamaan kaupunkia, kun ammattilaisena työtä järjestyi muualta ja onnetomman rakkauden kohde ei ollut enää näköpiirissä. Hänellä oli työkokemus, koulutus ja taidot sen takia saman ammattialan työpaikka löytyi toisesta kaupungista. Sen jälkeen en tavannutkaan häntä joka viikko vaan vain muutaman kerran kävin hänen luonaan siellä toisessa kaupungissa.

Viimeiseksi minulla on kasvunpaikka ja pian hänellä, sillä jonkun ajan päästä hän jää eläkkeelle ja minä mahdollisesti jopa valmistun yliopistossa. Sitten meidän tulee etsi jonkinlaista uudenlainen suhde. Hän vanhenee, mutta myös minä. Olemme ilmeisesti vielä kymmenen vuoden päästä ystäviä, kun hän eläkkeellä ja minä mahdollisesti maisteri yliopistosta. Meillä on kasvunpaikka ihmisinä. Ehkä minä olen silloin kymmenen vuoden päästä kasvanut myös kirjailijaksi, jota tässä yritän. Itselleni se kirjailijan ura tarkoittaa sitä, että täällä kirjoittelu tällä nimimerkillä lakkaa ja kirjoittelen jollain muulla salaa. Täällä oleville ystäville annan mahdollisesti sähköpostiosoitteeni ja sitä kautta uuden nickini nimen. Täällä olevat suhteetkin siis muuttuvat ajansaatossa ja minun suhteeni on kymmenen vuoden päästä ystävyyssuhde eläkeläiseen naiseen, joka on minua 17 vuotta vanhempi.

semoniniminen kirjoitti:

No minä ymmärtäisin näin, että yhteisten biologisten lasten syntymä sitoo (pitäisi sitoa) molempien resursseja peruuttamattomasti niin, että siitä ei pitäisi olla enää irtauduttavissa. Toisin kuin pelkässä parisuhteessa, jossa on (pitäisi olla) kaksi erillistä omin resurssein varustettua yksilöä, ja joka on purettavissa ja jonka resurssivaihto/antaminen perustuu neuvoteltaviin sopimuksiin ja vapaaehtoiseen haluun antaa ja vastaanottaa tarjolla olevaa. Toisin kuin taas suhde lapsiin, joka perustuu enemmän vastuuseen lapsen tarpeista ja oikeuksien toteutumisesta.

Lue lisää

En kyllä osaa ajatella parisuhteita noin.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

""Prinssi sai prinsessan ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.”

Toisin kuin saduissa, parisuhde ei säily koko ajan samanlaisena. Siinä voidaan nähdä erilaisia vaiheita.

Parisuhteessa on yleensä ensin jonkinlainen rakastumisen, voimakkaan kiinnostuksen tai jopa hullaantumisen vaihe. Sen aikana herää tunne, että jotain uutta ja ainutlaatuista on tapahtumassa. Rakastumista leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen; hänet nähdään yleensä vahvasti positiivisessa valossa.

Rakastumista seuraa itsenäistymisvaihe, joka on mahdollinen ainoastaan sitoutuneessa suhteessa. Suhde, johon kumppanit eivät ole sitoutuneet, päättyy jo ennen tähän vaiheeseen pääsyä. Itsenäistymisvaiheessa haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle. Tässä vaiheessa havaitaan usein myös, ettei kumppani ollutkaan se, joksi häntä aluksi luulimme.

Viimeisenä vaiheena voidaan puhua rakkausvaiheesta. Siinä on kyse todellisen itsen ja toisen kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Edellytys toisen rakastamiselle on se, että ensin voi rakastaa omaa itseään. Itsensä kohtaaminen kokonaisena mahdollistaa myös toisen kohtaamisen kokonaisena."

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/

Itselläni on ollut sellainen pitkä ystävyyssuhde naiseen. Alussa oli jotain voimakasta kiinnostumista, hullaantumista ja jossain unissa seksisuhde rakkaudella. Se meni ohi muutamassa kuukaudessa, kun suhteeseen ei syntynyt hänen puoleltaan seksiä.

Sitten suhteeseen tuli vaihe, jossa samana vuonna rakastuimme vastakaisen sukupuolen eri henkilöön eli löysimme omille rakkauden tunteillemme todelliset objektit. Hänellä tämä rakastuminen vaikutti siihen, että se osin sain vaihtamaan kaupunkia, kun ammattilaisena työtä järjestyi muualta ja onnetomman rakkauden kohde ei ollut enää näköpiirissä. Hänellä oli työkokemus, koulutus ja taidot sen takia saman ammattialan työpaikka löytyi toisesta kaupungista. Sen jälkeen en tavannutkaan häntä joka viikko vaan vain muutaman kerran kävin hänen luonaan siellä toisessa kaupungissa.

Viimeiseksi minulla on kasvunpaikka ja pian hänellä, sillä jonkun ajan päästä hän jää eläkkeelle ja minä mahdollisesti jopa valmistun yliopistossa. Sitten meidän tulee etsi jonkinlaista uudenlainen suhde. Hän vanhenee, mutta myös minä. Olemme ilmeisesti vielä kymmenen vuoden päästä ystäviä, kun hän eläkkeellä ja minä mahdollisesti maisteri yliopistosta. Meillä on kasvunpaikka ihmisinä. Ehkä minä olen silloin kymmenen vuoden päästä kasvanut myös kirjailijaksi, jota tässä yritän. Itselleni se kirjailijan ura tarkoittaa sitä, että täällä kirjoittelu tällä nimimerkillä lakkaa ja kirjoittelen jollain muulla salaa. Täällä oleville ystäville annan mahdollisesti sähköpostiosoitteeni ja sitä kautta uuden nickini nimen. Täällä olevat suhteetkin siis muuttuvat ajansaatossa ja minun suhteeni on kymmenen vuoden päästä ystävyyssuhde eläkeläiseen naiseen, joka on minua 17 vuotta vanhempi.

Lue lisää

Ainahan ihmissuhteissa tapahtuu muutosta. Elämän tilanteet muuttuvat ja muutokset näkyvät ihmissuhteissa. Parisuhteessakin kasvetaan koko ajan ja toivottavasti samaan suuntaan. Niitä kasvun paikkoja on monia.
Ystävyyssuhteissa ei ikä varmasti ole este hyvälle ystävyydelle.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Ainahan ihmissuhteissa tapahtuu muutosta. Elämän tilanteet muuttuvat ja muutokset näkyvät ihmissuhteissa. Parisuhteessakin kasvetaan koko ajan ja toivottavasti samaan suuntaan. Niitä kasvun paikkoja on monia.
Ystävyyssuhteissa ei ikä varmasti ole este hyvälle ystävyydelle.

Lue lisää

Ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia ja kriisejäkin, kun jollain on ongelmia. Samaa on muuten parisuhteessa. Seuraavassa kirjaluonnoksestani "Eros ja muita...". Esitän pätkä Eroksen (vetovoima, rakkauden jumala) ja Psykhen (kreikaksi nimi sielu, rakkauden jumalan rakkaus, tarinassa pian elämänkumppani). Heidän suhteestaan:

"Kateus sai seuraavalla kerralla siskot puhumaan Psykhelle seuraavasti: ”Muista Delfoin Oraakkelin sanat hurjasta ja villistä puolisosta. Ota vaarin neuvomme ja varusta itsesi lampulla sekä veitsellä. Tee kaikki puolisoltasi salassa tämän nukkuessa ja katso lampulla onko hän hirviö. Jos on niin älä epäröi leikata päätä irti saavuttaaksesi vapauden hirviöstä.”

Psykhe paran kateelliset siskot onnistuivat pelottelemaan hirviöjutuilla, minkä vuoksi hän sortui siskojensa ehdotukseen. Salaa pimeydessä hän lähestyi nukkuvaa Erosta lamppu ja veitsi kädessään. Psykhe kumartui nukkuvan Eroksen puoleen ja hämmästyi. Lamppu paljasti sen, että puoliso ei ollutkaan mikään hirviö vaan maailman komein miespuolinen olento, itse rakkauden jumala Eros. Hänen vieressään oli jousi ja nuolia täynnä oleva nuolikotelo. Uteliaisuuttaan ja ihmeissään Psykhe koski peukaloillaan kuuluisia nuolia, jotka saivat niin ihmiset kuin jumalat rakastumaan. Nuolen terävä pää repäisi pienen haavan Psykhen peukalon päähän niin, että siitä tuli vähän verta. Samalla tietämättään rakkauden omat voimat saivat hänet rakastumaan Erokseen syvästi. Rakkauden intohimossaan hän meni suutelemaan tulisesti Erosta, mutta valitettavasti samalla Psykhen lampusta läikähti Eroksen oikealle olkapäälle öljyä, mihin Eros tuskallisesti heräsi. Hetken pohdittuaan Eros lähti pois, sillä tuskaa Psykhe tuotti Erokselle kahdella tavalla. Ensinnäkin olkapäälle tippunut öljy poltti kuolematonta jumalaakin, mutta sitäkin enemmän rintaa poltti Psykhen petollisuus. Hän ei ollut pitänyt sanaansa ja pettänyt Eroksen luottamuksen.

Psykheseen pettynyt Eros levitti siipensä ja pyrki pois, mutta Psykhe tarttui häneen ja riippui hänessä. Eros lensi monien alueiden läpi ennen kuin Psykhen voimat pettivät ja tämä tippui voipuneena maahan. Silloin Eros puhui: ”Oi yksinkertainen, yksinkertainen Psykhe mitä teitkään. Minä Rakkauden Jousimies, joka haavoittui omasta nuolestaan, tein Sinusta vaimoni. Huonot neuvonantajat valitsit, siskosi, jotka tulevat pikaisesti tuntemaan kostoni. Sinua moitin vain tässä lennosta. Hyvästit!” Sen sanottuaan Eros lensi pois ja jätti Psykhen itkemään."

Tarinan alusta: "Eros ja Psykhe

Kreikassa Theban kuninkaalla oli kolme kaunista tytärtä. Vanhin tyttäristä oli ulkoisesti mitä suurin kaunotar. Keskimmäinen hurmasi ihmiset tiedoillaan ja älykkyydellään. Nuorimmainen oli sisariaan vielä viehättävämpi niin aikuisten kuin lasten mielestä. Hänen nimensä oli Psykhe.

Ehkä Psykhe oli hivenen ujo ja vetäytyvä. Täydellinen hän ei ollut, sillä häneltä puuttuivat kaikki siskojensa kyvyt: häikäisevä kauneus ja äly. Mutta jollakin tavoin hänen sisäinen kauneutensa sai ihmiset pitämään hänestä aina siinä määrin, että itse rakkauden jumalatar Afroditekin jäi hänen varjoonsa. Itse asiassa Afroditen temppelit autioituivat, kun ihmiset palvoivat enemmänkin Psykhettä kuin ulkoisesti kauneinta olentoa, ulkoisesti täydellistä rakkauden jumalatarta. Psykhe itse ei olisi halunnut olla palvonnan kohteena. Viattomana kuin lapsi hän ei ollut tietoinen kauneudestaan. Itse asiassa ihmisten palvonta toi etäisyyttä hänen ja toisten ihmisten välille sekä teki elämisen hänelle vaikeammaksi. Psykhe tunsi itsensä yksinäiseksi, varsinkin kun hänen sisarensa tulivat kateellisina hänelle vihamielisiksi ja epäystävällisiksi.

Valitettavasti Afrodite itse tuli vihamieliseksi Psykhettä kohtaan, kun kantautui viesti siitä, että ihmiset pitivät kuolevaista Theban kuninkaan tytärtä häntä kauniimpana. Suutuspäissään hän kutsui luoksensa poikansa Eroksen.

”Olen kuullut, että palvontapaikkani ovat autioituneet ja ihmiset palvovat nyt kuolevaista nuorta naista. Psykhe on kuulemma minuakin kauniimpi, minua, jonka Troijan prinssi Paris valitsi kaikkein kauneimmaksi jumalattarien kisassa. Jumalattaret ja ihmiset eivät minulle kauneudessa pärjänneet, siksi minä voitin omakseni kultaisen omenan, jossa luki 'Kaikkein Kauneimmalle'. Nyt kaikkein kaunein on kuulemma Theban kuninkaan tytär. Poikani ammu terävin nuolesi tämän nuoren naisen sydämeen niin, että hän rakastuisi johonkin tosi kurjaan olentoon.” Näin komensi Afrodite poikaansa, jonka oli saanut syrjähyppynä Areksen, sodanjumalan, kanssa.

Eroksella ei ollut aluksi mitään kiirettä ryhtyä suorittamaan epämieluisaa tehtävää, mutta lopulta hänen oli taivuttava äitinsä tahtoon. Hän hiipi näkymättömänä kuninkaan palatsissa huoneessaan nukkuvan Psykhen luokse. Psykhe heräsi näkymättömän Eroksen liikkeisiin makuuhuoneessaan. Eros häkeltyi heränneen Psykhen kauneudesta niin, että ampui nuolen omaan jalkaansa. Rakkauden nuolesta rakastui Eros itse. Juuri herännyt rakkaus oli ongelmallinen..."