Pienipalkkainen/köyhä ja lapsi, ei järkeä?

Lapsista ei ole kuin harmia

Tilastojen mukaan Suomessa 3-5 vuotiaiden lasten äideistä käy töissä 80%. Mistähän ne ovat työpaikan saaneet?

Taloudellinen köyhyys ei tarvitse pitää vanhempia lapsettomina.

Suomessa on niin paljon asioita mihin lapset voivat osallistua joko lähes ilmaiseksi (koulu, sairaanhoito) tai erittäin pienellä osallistumismaksulla (eri leirit, jumpparyhmät, ulkoilumahdollisuudet, patikoinnit, eri seurakuntien ja yhteisöjen järjestämät tilaisuudet jne). Ainoa mitä tuo vaatii on vanhempien aktiivista osallistumista ja tiedonhankitaa ilmaiseksi esim.kirjastosta tai siellä olevia tietokoneita (jos itse ei omista) apuna käyttäen Googeloimalla. Hyvätasoisia vaateostoksia ja harrastusvälineistöä lapsille voi hankkia kirppareilta penneillä.

Sensijaan jos vanhemmat ovat henkisesti köyhiä, asia on aivan toinen.
Ellei heillä ole mielenkiintoa kehittää lastaa henkisesti, opettaa ja ohjata häntä, rakastaa ja tarjota lapselle turvallinen ja huolehtiva kasvuympäristö, on aivan sama ovatko vanhemmat taloudellisesti hyvin toimeentulevia vai köyhyysrajan alapuolella.

Loppujen lopuksi lapset tarvitsevat suhteellisen vähän roinaa. Paljon tärkeämpää heille on olla rakastettuja , haluttuja ja elää turvallisessa kotiympäristössä jossa heille selvitetään tiedonhankkimisen tärkeys ja kasvattaa heistä yhteiskuntaa rakentavia voimakkaita yksilöitä, Huomioiden samalla heidän henkiset vahvuudet.

Elämä on valintoja täynnä. Jos haluaa asua kalliisti ja pysyä sinkkuna, ei varmaankaan lapsiin ole
varaa. Mutta jos hyväksyy normaalin asumistason ja puolison, niin lapsiin on varaa.

Itse olen pyörittänyt taloutta 2280e kuukausipalkalla. Sillä on ostettu autot, ruuat, harrastevälineet, maksettu talo ja ylläpidetty kaikki perheen kulut. Voisin sanoa että jos on kaksi 1100e tienaavaa niin tulotaso on sama. Eli ei perheen eläminen ole kovin kallista.

Riippu tietysti ihan siitä haluaako polttaa tupakkaa, puhua 700e puhelimeen, maksaa netflikseistä ja tableteista, ostella vaatteita viikottain ja ajella esim. autolla turha ajoa. Jo ruokalaskussa saa suuria eroja. Oma laskuni on 150-180e/kk kun eräs tuttavani käyttää 1200e/kk. Mutta yhä edelleen, elämä on valintoja täynnä. Ja jokaisen pitää löytää oma polkunsa pois "kurjuudesta".

Mollatkaa nyt niitä lapsia. Kohta ne alkaa mollaan teitä kun olette vanhuksia.

Onnek ei ol epentuja. Menee hermut kun näkeekin huutavia pentuja.

Ei kai se raha niinkään. Laadusta kyllä sitäkin enemmän, mut kuka nyt rahalle ja sen antimille sylkäiskään... Minusta sellainen resaonablesness on kovin harvinaista nykyään joka rahaluokassa. Itse en edes haluaisi olla ihan kauheen rikas. Mieluisa voittosumma olis sellainen 100 000. Silloin sais jotai, mut suunnitellusti ja pienimuotoisesti vailla kummoisempaa luksusta ja sekopäisyyttä. Joka asiasta on suurempi ilo ja joka tilpehöörillä suurempi arvo ja merkitys, kun on joutunut vähän ponnistelemaan sen eteen.

lapsista ei ole kun harmia!