Jos voi, niin kertokaa mikä sen muka mahdollistaa.
Niin, kaikki fyysisen konkreettisesta asiasta koostuva on jossakin paikassa ja tämä fyysisen konkreettisesta koostuva voi muuttua koska sen erilliset osat liikkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa.
ERILLISTEN OSIEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.
Se mahdollistaa muutoksen systeemille joka liikkuu ja muuttuu avaruudessa.
Kertokaa mikä muka mahdollistaa avaruuden itsensä muuttumisen?
Liittyykö liike siihen millään tavalla?
Jos, niin miten?
Jos ei, mikä liittyy?
.
Niin, kaikki fyysisen konkreettisesta asiasta koostuva on jossakin paikassa ja tämä fyysisen konkreettisesta koostuva voi muuttua koska sen erilliset osat liikkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa.
ERILLISTEN OSIEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.
Se mahdollistaa muutoksen systeemille joka liikkuu ja muuttuu avaruudessa.
Kertokaa mikä muka mahdollistaa avaruuden itsensä muuttumisen?
Liittyykö liike siihen millään tavalla?
Jos, niin miten?
Jos ei, mikä liittyy?
.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olli.S kirjoitti
Misterin mukaan voidaan loogisesti päätellä, että avaruus on sellainen kuin hän on päättänyt sen olevan. Siis absoluuttinen ja ääretön."
En minä ole päättänyt millainen avaruus on.
Olen pohtinut millainen se voisi olla ja päötynyt siihen että mikä tahansa mikä liikkuu suhteessa muihin kohteisiin ja mikä muuttuu koska sen erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa, tarvitsee taustalleen paikan jossa liike tapahtuu.
Ja koska tämä paikka itse ei enää ole missään sen itsensä taustalla olevassa paikassa, se itse ei voi koostua erillisistä osista jotka liikkuisivat suhteessa toisiinsa jossakin taustapaikassa.
Kun tmän ymmärtää, ymmärtää että avaruus itsessään on ei yhtään mitään.
Ja kun tämän ymmärtää, ymmärtää ettei sellainen avaruus voi loppua.
Kun se itsessään on ei yhtään mitään, se automaattisesti jatkuu joka suuntaan äärettömiin.
.
Kysymys on näkökannasta.
Newton ajatteli, että maapallo vetää kappaleita puoleensa voimalla, joka riippuu kappaleen massasta aiheuttaen vakiokiihtyvyyden. Maapallo on paikallaan ja koorinaatisto ei muutu, mutta esineet kiihdyttävät kohti maapalloa. Ongelma: tälle kiihtyvyydelle (painovoima) ei ole selitystä. Gravitonia on etsitty, mutta tuloksetta.
Einstein esitti toisen tavan katsoa samaa asiaa. Ajatellaan, ettei painovoimaa ole! Miten voimme selittää saman ilmiön? Vapaassa pudotuksessa oleva kappele on paikoillaan. Maapallo kiihdyttää kohti kappaletta!!! Jotta tämä on mahdollista täytyy koordinaatiston eli tilan muuttua (vääristyä) massan vaikutuksesta.
Molemmat näkökulmat ovat yhtä oikeita. Ne ovat identtinen tulkinta samalle asialle, mutta niiden pohjalta voi tehdä erilaisia ennustuksia. Esimerkiksi jotta Einsteinin malli olisi oikeassa, niin myös massattomien asioiden kuten valon täytyy muuttaa liikerataa suuren massan läheisyydessä. Newtonin mallissa tämä taas vaatii uuden selityksen eli miten painovoima voi vaikuttaa myös massattomaan säteilyyn.
Yleensä tieteessä oletetaan, että yksinkertaisin malli, joka selittää havainnot ilman keinotekoisia lisäyksiä tai korjaustermejä on todennäköisesti oikeampi.
Einsteinin malli tuntuu aluksi hyvin luonnottomalta, mutta se on loppujenlopuksi hyvin kauniin yksinkertainen. Tila ja massa ovat yhteydessä toisiinsa.
Tämä tuo myös esille mielenkiintoisen filosofisen kysymyksen: Mitä on tila? Se ei ole ainetta eikä energiaa eli onko se ”ei mitään” vai onko se sittenkin jotakin, joka syntyy esimerkiksi massan ja energian vaikutuksesta? Selvästikin tila ei ole ”ei mitään”, koska voimme kuvitella esimerkiksi eri määrän ulottuvuuksia.
Filosofisesti ajatus, että aine, massa, energia ja tila ovat kaikki toisiin sidoksissa eivätkä erillisiä asioita on viehättävä. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ja se pitää ensin ymmärtää, ennen kuin sitä voi lähteä kumoamaan. Suhteellisuusteorian ymmärtäminen ei onnistu yhdeltä istumalta, mutta sitä selittävää materiaalia videoita yms löytyy runsaasti. Se ei aukene päivässä vaan vaatii työtä. Matka on kuitenkin kulkemisen arvoinen.
Höpö höpö.
Täyttä huuhaata on muuttuva avaruus.
Voi olla vaikea hyväksyä että oma keho "peittää" avaruudesta myöhemmin yhtä suuren alueen avaruudesta kuin näkyvä maailmankaikkeus nyt.
Mutta sen voi ymmärtää koska asia on kuvailtavissa sanoin ja visuaalisesti.
Kukaan ei ole koskaan kyennyt kuvailemaan avaruuden muuttumista, eikä kukaan koskaan tule sitä kuvailemaan sanoin tai visuaalisesti.
Avaruutta ei ole kukaan koskaan manipuloinut, eikä kukaan edes osaa kertoa miten sitä voisi manipuloida.
Joten muuttuva avaruus on keisari alasti.
.
Ei muuta kuin Nobelia hakemaan ja todistamaan suhteellisuusteoria vääräksi!
Olen kuvaillut muuttuvan avaruuden sinulle jo monta kertaa, muttei se mene perille. Ymmärrän, jos et pidä ajatusta mielekkäänä, mutta jos sanot ”kukaan ei ole koskaan kyennyt kuvailemaan” niin olet joko epärehellinen tai vetoat omaan ymmärtämättömyyteesi.
Yksinkertainen kysymys.
Liittyykö liike avaruuden muuttumiseen millään tavalla?
Jos, niin miten?
Jos ei, niin mikä liittyy?
.
Aika-avaruuden kaareutumisessa ei ole kyse liikkeestä, vaikkakin koordinaatiston kaareutuminen vaikuttaa liikeratoihin ja aikaan.
Ajattele avaruusasemaa, joka on maapallon kiertoradalla. Newton sanoisi, että se kiertää ympyrää, koska maapallon vetovoima vetää sitä puoleensa. Mutta jos olet avaruusaluksen sisällä ja ikkunat peitetään, et voi mitenkään huomata, että kierrät ympyrää. Voisit yhtä hyvin mennä suoraan tyhjässä avaruudessa kaukana planeetoista. Einsteinin mukaan kiertoradalla oleva avaruusalus menee suoraan. Koordinaatisto on käyrä suurten kappaleiden läheisyydessä. Painovoima on pelkkä illuusio.
Sekä Newton että Einstein ovat ylläolevassa ihan yhtä oikeassa.
Höpö höpö.
Kaareutuva avaruus on ajatuksenkääntötemppu.
Laajenevasta Maapallosta työntyy uloa laajenevia tihentymiä jotka työntyvät laajebevan avaruusaseman läpi ja niistä ulos työntyvä laajeneva työntävä voima törmää laajenevan avaruusaseman laajeneviin atomien ytimiin.
Ja laajenevan avaruusaseman jokaisen laajenevan atomin ytimen vauhti kiihtyy pois päin laajenevasta Maapallosta erillisenä tihentymänä samassa suhteessa kuin avaruusasema ja Maapallo laajenevat.
Näin kiihtyvyyttä pois päin laajenevasta Maapallosta ei voi tuntea.
Saman aikaisesti laajenevaa Maapalloa kohti työntyy sadoista miljardeista galakseista laajenevaa työntävää voimaa joka saa laajenevan avaruusaluksen laajenevien atomien ytimien liikeradan taipumaan laajenevan Maapallon kiertoradan mukaisesti.
Ja tämä ei ole sananhelinää, koska tämän me voimme todistaa tieteellisesti koska ainetta ja valoa voidaan tutkia tieteellisesti.
Avaruutta ei voi tutkia tieteellisesti ja siksi te voitte vain uskomalla uskoa omaan jumalaanne eli muuttuvaan avaruuteen.
Sekä Newton että Einstein ovat ihan yhtä väärässä.
.
Esitäppäs sitten yhtälö miten laajeneva voima vaikuttaa, niin lasketaan saadaanko ennustettua maapallon liikerata.
Kaikkia matemaatikkoja juuri se tulee kiinnostamaan reilun vuoden päästä kun James Webb teleskoopilla nähdään että galaksit syntyvät sisältä ulos päin.
.
Vetävään voimaan uskovien ensimmäinen ongelma on selittää miten vetävä voima syntyy, toimii ja välittyy.
Työntävän voiman tapa välittyä ei riko liikemäärän säilymislakia.
Työntävällä voimalla voi hidastaa työntävän voiman vauhtia.
Työntävällä voimalla voi kiihdyttää työntävän voiman vauhtia.
Työntävällä voimalla voi puristaa työntävää voimaa tiheämmäksi työntäväksi voimaksi.
Systeemin sisäinen paine on työntävää voimaa joka saa systeemin hajaantumaan / laajenemaan ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.
Joten mihin sitä vetävää voimaa tarvitaan?
Ei mihinkään!!!
Jos se on fyysisen konkreettista, se ottaa oman tilan avaruudesta.
Sitä voi puristaa työntävällä voimalla tiheämmäksi, mutta ei äärettömän tiheäksi.
Jos haluaa työntyä sen paikalle, se pitää työntää pois siltä kohtaa missä se on suhteessa muihin avaruudessa oleviin.
Joten kaikki mikä on fyysisen konkreettista ottaa avaruudesta oman tilan ja on automaattisesti työntävää voimaa.
Mikään mikä on fyysisen konkreettista ei voi olla vetävää voimaa.
Joten mitä se vetävä voima muka on?
.
Fotonit ratsastavat valon aaltojen vaahtopäillä. Koska vanhalla valolla matka on pitkä ja nopeuskin huikaiseva, niin pitkästä ratsastuksesta johtuen fotonien takamukset alkavat puutua ja kipeytyä. Joten fotoni hyppää pois kyydistä verrytelläkseen ja oikoakseen jäseniä ja hyppää levänneenä takana tulevien valon vaahtopäiden kyytiin. Tästähän seuraa tietysti valon punasiirtymä. Tämän voi todeta laittamalla pitkän kourun avaruuteen. Väsähtäneet fotonit putoavat kouruun.
Valon aaltojen vaahtopäät syntyvät siten, kun takana maailmankaikkeuden ulkopuolelta tulevat ziljoonat laajenevat tihentymät työntävät valon aaltoja hirmuisella vauhdilla eteenpäin. Eli syntyy "myrskytuuli".
Laajenevan Maapallon keskustasta työntyy vastapalloon uutta laajenevasti tihentyvää ainetta/ asiaa/ energiaa galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Maapallon pintakerroksille sitä ei kuitenkaan ehdi pysähtyä, laajeneva tihentymä muuttuu tihentyväksi laajentumaksi.
Eli näiden atomien ytimien laajentumia tiheämpien harventumien sisälle pitää työntyä ensin paljon aikaisempaa enemmän tihenevää laajentuvasti työntävää voimaa ja näin tapahtuu matkalla kohti Maapallon keskustaa.
Vasta sitten niiden laajentumat alkaa tihentyvästi hidastua ja ne pysähtyvät lopulta laajenevan Maapallotihentymän keskustaan.
Eli kun ne tihentyvät nopeammin, kuin mitä laajenevat, sisäinen paine / liike / aika hidastuu ja ne alkavat kierrättyä myötäpalloon ympäristönsä kanssa enemmän tai vähemmän. Ne kierrättävät ympäristöönsä enemmän vetävää voimaa jota kohdistuu myös niihin itseensä enemmän laajenevasti jne.
Äärimmäisen yksinkertaista:
Äärimmäisen kaukaiset ja äärimmäisen tiheät kohteet vetävät itseensä liikettä / energiaa / asiaa. Muuttuva valo on peräisin laajentuvasta tihentymästä ja aine tihenevästä laajentumasta
Eli tihenevät laajentumat siirtävät liikettään / energiaansa / vetävää voimaansa koko ajan synnyttäen uusia tähtiä ja planeettoja. On siis havaittu että aine muuttuu avaruudessa vaahtopäisiksi antitihentymiksi.
Työntävä voima ja kaareutumaton avaruus on huuhaata! Vielä suurempaa huuhaata on se, että aine lisääntyisi ja kasvaisi itsestään sisältäpäin työntymällä. Valo voi muuttua, koska laajentuvat tihentymät ja tihenevät laajentumat.
Ettekö vieläkään ymmärrä että laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään laajenevaa työntävää voimaa joka työntyy laajenevan valon laajenevana energiakenttänä sinne päin minne laajeneva valo itse työntyy.
Esimerkiksi ilmakuplaolentojen noustessa merenpohjasta ylöäspäin heidän ilmakuplavalonsa sinisiirtyy, jolloin alkuräjähdysteoretikko sanoo, että ilmakuplaolentojen välistä häviää tilaa simsalapimulottuvuuteen?
Vaan tämän aamuinen oivallukseni kertoo miksi mustat aukot, energiakeskittymät syöksyvät galaksin reunalta vähemmän tiheälle alueelle kohti galaksin keskustaa, jossa ydinkeskustaan onkin tullut galaksin levytason sivuilta todella pieniä, kylmiä ja tiheitä soluja ja näin kuuma ja vähän tiheä energiakeskittymä humahtaa tiheiden ja kylmien solujen alueelle.
Liike jatkuu, mutta se hidastuu.
Kun valo lähtee näin syntyneistä hiukkasista syntyneistä tähdistä liikkeelle, se joutuu todella pienten, kylmien ja tiheiden solujen väliin ja kun se liikkuessaan eteenpäin lopulta tulee jonkun galaksin alueelle, sen aallonpituus venyy sitä enemmän mitä vanhempaa valo on.
Koska vanhin valo joutui liikkumaan erittäin pienten, kylmien ja tiheiden solujen alueella.
Nykyinen valo liikkuessaan galaksista toiseen liikkuu lämpimämpien ja vähemmän tiheiden solujen välissä ja näin se ei veny niin paljon sapuessaan galaksimme alueelle. Siis sekin laajeneva valo joka työntyy sinne päin mistä laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on työntymässä pois päin, loittonee tuolta alueelta yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Tarvitaan paljon sitä energiaa jota laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään. Ja sitä on paljon miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon mukana.
Ennustukseni liittyy ajatukseeni, jonka mukaan mustat aukot ovat ikäänkuin jättimäisiä atomeja, joilla ei ole elektronia tai jos on, niin se ilmeisesti on niissä havaittu kertymäkiekko.
Näin meillä olisi astetta pienemmän ja astetta isomman aineen kokoluokan ainetta, joilla olisi eri aika. Tuon eri ajan takia mustien aukkojen kertymäkiekkoja pitäisi havainnoida sen mahdollisuuden puitteissa, että se olisi jättimäisen atomin elektroni.
Magneetissa atomit ovat järjestäytyneet jonoon, jolloin niiden elektronit, tuulimyllyt pistävät tilan eli energian virtaamaan magneetin toisesta päästä ulos, jossa se törmää tiheämpään tilaan, jolloin magneetin sisältä ulos tuleva haaleasti vähemmän tiheä tila eli energia iloisesti kaartaa magneetin toiseen päähän, jossa on vähemmän tiheää tilaa. Tuosta toisesta päästä muuten virtaa sitä muutakin ympäröivää tilaa sisään.
Näin kahden mustan aukon voi olla vaikea kokonaan yhdistyä samasta syystä kuin kahden magneetin on vaikea yhdistyä hylkivistä päistä.
.
Moi Feikki.
👍😀