Kuten kaikki tietävät, lämpötila Suomessa ja globaalisti vaihtelee jaksoissa. Yhden lyhyemmän, reilun 60 vuoden pituisen jakson huippuarvot saavutettiin 1930 luvulla. Silloin esim Lapissa oli lämpimämpää kuin nyt. Tuolloin alkanutta kylmenevää vaihetta kesti sitten 60 luvun loppuun, jolloin lämpötilat olivat alhaisimmillaan ja lähtivät taas nousuun. Tuo nousu on Suomessa jo tavoittanut huippunsa ja käännös kohti kylmenpää on tapahtunut.
Miksiköhän ITL julkaisi historiatietonsa 60 luvulta eteenpäin? Osaako kukaan arvata? Tilastojahan ITL:llä kyllä on huomattavasti pidemmältäkin ajalta.
Miksiköhän ITL julkaisi historiatietonsa 60 luvulta eteenpäin? Osaako kukaan arvata? Tilastojahan ITL:llä kyllä on huomattavasti pidemmältäkin ajalta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Osoittaa taas sen että ilmastotutkimuksessa on epärehelliset tavoitteet ja päämäärät.
Erittäin hyvä kysymys.
Tässä tuo vaihtelu näkyykin selvästi.
https://klimathotetblog.files.wordpress.com/2018/03/temp-arktis-1920-2016-hadcrut.jpg?w=726&h=408
Tuossa vielä vähän selvempi kuva.
https://s3.amazonaws.com/jo.nova/graph/polar/arctic/arctic-1920-1024x711.png
Onko siis kysymyksessä salaliitto?
Ei vaan ilmastotutkijoiden selitykset kun ovat olleet väärässä jo lähtökohtaisesti, nyt ne joutuu jatkanaan satujaan kasvojen menetyspelossaan, poliitikot, päästökauppa, pakolaiset, sähköautot, sähköpyörät jne ja niihin liittyvä business ovat valjastettu pitämään yllä samaa valhetta.
Oikeasti teet ympäristöteon maailman tulevaisuudelle ja vaikutat omalta osaltasi maapallon säilyvyyteen kun et tee yhtään lasta mutta tästähän ei tietenkään kukaan halua puhua.
Katsoin lämpötilatilastoja Helsingin kohdalta alkaen vuodesta 1901. Se löytyy tästä:
ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Ensimmäisen kuvan kohdalla on oikeassa yläkulmassa valikko, josta voi ladata vuosikohtaiset keskilämpötilat omalle koneelle xls tiedostona. Vähensin exelillä lämpötiloista vuosien 1981-2010 keskilämpötilan eli 5.9 astetta, kuten oli tehty Ilmatieteen laitoksen omissa pylväsdiagrammeissa vuosilta 1961-2017.
Lopputulos oli edelleen sama. Vasemmalla puolella pylväät alaspäin ja sinistä väriä eli keskiarvon alapuolella olevaa lämpötilaa. Oikealla puolella erityisesti 2000 - luvun puolella punaista väriä eli lämpenemistä.
Tein saman tempun Sodankylän datalle. Sodankylän kohdalla 40 - luvulla on hetkittäin aika lämmintä keskiarvoon verrattuna mutta sielläkin näkyy ikävästi lämpeneminen viimeisten vuosikymmenten aikana. Toisin kuin 40 - luvulla ei viime aikoina ole ollut juurikaan keskiarvoa kylmempiä vuosia.
Löytyykö sellaisia paikkakuntia, joiden kohdalla näkyvisi selvää kylmenemistä viimeisten vuosikymmenien kohdalla? Onko tuo data jostakin ladattavissa? Nyt alkaa näyttää aika heikoilta mahdollisuuteni todistella kylmenemistä muuten kuin säähän vedoten.
Onko Ilmatieteen laitoksen lämpötilatilastot adjustoitu näyttämään lämpenemistä vai mistä on kysymys??
Kaisaniemen mittauksissa huomioitiin kaupungistuminen (UHI) 1800 luvun lopulla kuten linkin kuvassa 12 sivulla 9 esitetään.
Nykyään Ilmatieteenlaitoksen mielestä kaupungistuminen ei vaikuta Kaisaniemessä enää minkään vertaa. Itse uskon, että vaikuttaa vielä enemmän, kuin mitä aikanaan 1800 luvulla. Voidaan siis sanoa, että Kaisaniemen lämpötilatilastot on nimenomaan adjusoitu näyttämään lämpenemistä.
http://space.fmi.fi/MAGN/HN/Kuvat/kaisaniemi.pdf
Tuosta ylempää on poistettu linkki Helsingin lämpötiloihin vuodesta 1830 alkaen.
Linkki on luettavissa alla olevan kappaleen alussa olevista kirjaimista kirjoitettuna peräkkäin.
g - tämä linkki
o - vie sivulle
o - josta löytyy
. - (piste)
g - lämpötiladata
l - hyvin pitkältä ajalta.
/ - (släsy eli jakoviiva "/")
K - Lämpötila on
E - katsottavissa käyränä
5 - sekä ladattavissa
t - numeromuodossa
F - esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman
C - helposti lukemaan muotoon
Kun linkki on noin lyhyt niin se on helppo kirjoitta käsin.
Mikähän tuossakin laittamassani linkissä oli sääntöjen vastaista?
Ja minkä sääntöjen?
Mikä alarmisteja pelottaa adjustoimattomassa datassa?
Automaatti on helppo harhauttaa tarttumaan linkkeihin. Siksi itse suosittelen hakusanojen käyttämistä niiden sijaan. Uutiset ja verkkosivut on yleensä helppo ilmaista muutaman nimen ja vuosiluvun sekä uutisessa mainittujen numeroiden avulla.
Tieteellisen artikkelin osalta tekijöiden nimet ja julkaisuvuosi on riittävä tieto ellei sitten anneta DOI - koodia, joka on jokaiselle artikkelille yksikäsitteinen.
Vanhemmatkin säätiedot ovat julkisia, sen kun vaan tutkit.
Ei kai kaikkea tarvitse tarjota veronmaksajien rahoilla valmiiksi pureskeltuna hopealautasella?
Ei tietenkään, silloinhan voisi kusetus paljastua.
Kaupungistumisen vaikutuksessa on kaksi asiaa: Paikallisen mikroilmaston muuttuminen ympäristön rakentamisen vuoksi ja paikallisen lämmöntuotannon lisääntyminen.
Eka tekijöistä muuttuu eniten silloin, kun rakentamaton alue rakennetaan eli maaa peittyy kivellä ja asvaltilla. Toka tekijä muuttuu, jos lämmönhukka alueella alkaa olla merkittävää Auringon säteilytehoon nähden.
Kaisaniemen ympäristö ei 1990 - luvulla ole muuttunut niin paljoa, että se riittäisi selittämään lämpötilan nousun. Avointa aluetta on rakennettu lähinnä rautatieaseman länsipuolella, ei Kaisaniemessä.
Paikallinen lämmöntuotanto ei Helsingissä ole 1990 - luvulta lisääntynyt niin paljoa että sillä olisi merkitystä lämpötiloihin.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Helsingin lämmöntuotto on vähentynyt nollaan Kaisaniemessä. Vielä 1870 se oli 0,7 astetta ja 1930 lähtien nolla ja 1950-1960 luvulla negatiivinen jonka jälkeen nolla.
- 1960 luvulta lähtien on läheinen kauppatorin alue pidetty jäästä avoimena jolloin merivesi on päässyt lämmittämään koko keskustan aluetta.
- Autojen määrä on ainakin kymmenkertaistunut 1950 luvulta lähtien.
- Läheistä ratapihaa on laajennettu näihin päiviin asti
- koko kaupungin kattava kaukolämpöverkosto rakennettu
Jne, jne.
On perin outoa että esim nämä eivät ole mukamas vaikuttaneet Kaisaniemen mittauksiin. Onhan Ilmatieteenlaitos itse tehnyt UHI:sta tutkimuksia ja todennut vaikutuksen olevan useita asteita.
Ihmeellistä on Ilmastotaiteen laitoksen sekoilu.
Eikös sen Kaisaniemen mittauspisteen ympärillä ole edelleen avointa puistoa laajalla alueella? Se mitä tapahtuu kilometrin päässä ei paljoa näy kun puhutaan nimenomaan mikroilmastosta. Jotenkin en oikein usko siihen, että 90 - luvulta merialueiden aukipitäminen olisi lisääntynyt kun itsekin olen tuolloin pääkaupunkiseudulla asunut.
Kaupungin keskustassa autojen määrän lisääntyminen kuullostaa erikoiselta väitteeltä, kun samaan aikaan esimerkiksi YLE kertoo autoliikenteen määrän vähenemisestä samaisella alueella.
https://yle.fi/uutiset/3-6543117
1950 oli koko maassa henkilöautoja n. 26.000 ja Viime vuonna 2,6 miljoonaa. On siis aika paljon lisääntynyt ja varmasti myös Helsingissä.
Lueppas nyt hiukan tarkemmin ja kommentoi sitten.
Kirjoitinko:
- 1960 luvulta on läheinen kauppatorin alue pidetty jäästä vapaana...
- Autojen määrä on ainakin kymmenkertaistunut 1950 luvulta lähtien.
Miksi sitten nillität 90- luvusta ja tämän hetkisestä autojen määrän muutoksesta? Nuo mainitsemani muutokset ovat selviä ja niillä varmasti on vaikutuksensa Kaisaniemen lämpötilaan. Silti Ilmatieteenlaitos ei niitä ole millään tavoin huomioinut tilastoissaan.
Jos oletetaan Kaisaniemessä vallitsevan UHI:n vaikuttavan nykyisiin mittausarvoihin verrattuna 1950 luvun mittausarvoihin varovasti vaikkapa 1,5 asteen verran, häviää Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen lämpenemisväitteistä pohja täysin.
Entäs kun se sama lämpeneminen näkyy suunnilleen samanlaisena lähes koko Suomen mittauspisteissä? Vuodesta 1961 eteenpäin katsottuna trendi on sama siinä datassa mikä ITL sivulla näkyy.
Kiitos siitä, että keskustelua käydään vaihteeksi ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista eikä keskustelijoista tai säästä.
Sinimuotoinen trendi näkyy todellakin kaikilla paikkakunnilla vuoden keskiarvoissa ja kaikissa huippu saavutettu hiukan vuoden 2000 jälkeen, jonka jälkeen lämpötilat ovat lähteneet laskuun.
Kaisaniemessä jaksollisuus näkyy poikkeuksellisen heikosti ja se uskoakseni johtuu juuri erittäin oudosti (käänteisesti!!!) tehdystä UHI korjauksesta.
Mutta kuten aloituksessa toin esiin, kaikki nämä tilastot alkavat vuodesta 1961. Olisikin todella mielenkiintoista nähdä paikkakuntakohtaiset vuosikeskiarvot pidemmältä ajalta. Siis muualtakin, kuin vain Kaisaniemestä ja Sodankylästä.
On mielestäni todella outoa, ettei ilmatieteenlaitos aikaisempia tilastoja julkaise. Syynähän ei ole se, ettei niitä olisi digitalisoitu, sillä ne on digitalisoitu. Jokin muu syy estää. Mikähän se on?
Kaisaniemen lämpötiloja ei mitata Kaisaniemessä vaan Kumpulassa monen kilometrin päässä ja sitten taas kerran adjustoidaan.
Miksi sitten muissa ketjuissa tavan takaa avaudut (alati vaihtuvilla nimimerkeillä) blogivihastasi eli keskustelet keskustelijoista ja julkaisualustoista?
Olen kiinnostunut tarkistettavissa olevasta tiedosta tiedejulkaisuissa, en blogien mielipidekirjoituksista. En ole keskustelussa ainoa jolla on sama ajatus.
Tiedejulkaisuihin on helppo antaa viite doi koodilla tai tekijöiden nimellä ja julkaisuvuodella.
Mitä ihmeen hyötyä olisi jonkun osallistua keskusteluun aina samalla nimimerkillä kun muutkaan eivät niin tee? Siinähän antaisi toiselle osapuolelle selkeän edun ja päätyisi loppumattoman solvaamisen kohteeksi, kuten on käynyt muutamille tuota yrittäneille. Kannattaa oppia muiden tekemistä virheistä.
Kun keskustellaan asioista niin keskustelijoiden henkilöllä ei pitäisi olla merkitystä. Asiat ovat henkilöitä paljon oleellisempia. Pidempään samalla nimimerkillä kirjoittavaa vastaan on helppo hyökätä hänen aiempien aiheeseen liittymättömien viestien sisällön perusteella. Jos kommenttiin ei toinen osapuoli keksi kunnollista asiavastausta niin hyökätään henkilöä vastaan. Sitä näkee täällä jokaisessa keskusteluketjussa.
Nimimerkin vaihdellessa ei henkilöön kohdistuvasta hyökkäyksestä ole iloa. Argumentointi joudutaan kohdistamaan asiaan ja esitettyihin väitteisiin, ei niiden esittäjään. Minusta se edistää asiakeskustelua tälläisellä huonosti moderoidulla palstalla.
Saarnaat jotakin, mutta toimit itse täysin toisin. Eli miksi et itse kohdista argumentointia itse asiaan, vaan puutut asian esittäjään (esim. bloginpitäjään) tai julkaisualustaan (esim. blogiin).
Se, että itse huoraat kymmenillä eri nikeillä, ei tarkoita, että kaikki muutkin tekisivät niin. Älä luule, että kaupassa kaikki muutkin näpistelevät, koska se on niin helppoa ja itselläsi tapana. Vaihtuvilla nikeillä esiintyminen tosin saattaa helpottaa solvaamista ja perättömien väitteiden esittämistä. Joko kävit "Jäätön Arktis ..." - ketjussa esittämässä ne pyydetyt tarkennukset? Siellähän jäit kiinni perättömistä syytöksistä, joissa väitit minun valehdelleen. Jos niitä tarkennuksia ei tule, niin sinut voidaan nimittää palstan viralliseksi agw-mikkihiireksi.
Haluaisit, että kanssasi väitteestä "X" keskustelevien argumentit olisivat kumottavissa sen perusteella, mitä he ovat jossakin toisessa keskustelussa väitteestä "Y" kirjoittaneet tai olleet kirjoittamatta. Kannaltasi varmaan valitettavaa, että se ei nimimerkkien vaihtumisen enää oikein onnistu.
Joudut käsittelemään yksittäisiä aiheita nyt pelkästään asiakysymysten perusteella, et vedoten kirjoittajien aiempaan kirjoitteluhistoriaan tai heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa.
Kuka tahansa voi vannoa kirjoittavansa vain yhdellä nimimerkillä ja kuitenkin samaan aikaan kirjoittaa viidellä eri nimimerkillä muuttaen kirjoitustyyliään.
"Joudut käsittelemään yksittäisiä aiheita nyt pelkästään asiakysymysten perusteella, et vedoten kirjoittajien aiempaan kirjoitteluhistoriaan tai heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa."
... ja joudut tyytymään siihen, että kaikkiin esittämiisi väitteisiin et tule saamaan kommenttia. Voit tietenkin harrastaa jatkossakin varjonyrkkeilyä ja nimetä kaikki hankalia kysymyksiä tai väitteitä esittäneet tuon epäreilulisti pelaavan multinikki - vastustajasi sivupersooniksi mutta se ei ole kovin uskottava tapa toimia.
Tyydy siihen että jatkossa asioista keskustellaan asia kerrallaan. Se mitä joku on joskus jostakin aiemmassa keskustelussa kirjoittanut ei silloin kelpaa argumentiksi liittyen kirjoittajan luotettavuuteen, kun et voi tietää onko kyseessä sama hyypiö vai ei. Varmaan todella harmillinen tilanne ja tulet epäilemättä saamaan palstan muilta kirjoittajilta paljon myötätuntoa tämän vuoksi.
Nimitys yhdeksi palstan agw-pallokorvaksi näyttää siis väistämättömältä. Eli ei ole selkärankaa vastata puheistaan ja syytöksistään.
Ja edelleen täysin epäjohdonmukaista. Vaaditaan keskittymistä asiaan, mutta jos asia on esitetty jossakin blogissa, aletaan itse kitisemään ja valittamaan bloginpitäjästä ja julkaisualustasta. TEE siis niin, keskity asiaan, äläkä mossota blogeista.
Muutenkin nuo ylläolevat sekavat avautumiset paljastavat juuri agw-uskovaisille tyypillisiä piirteitä. Normaali ihminen pitää keskustelupalstaa paikkana, jossa keskustellaan, ja odottaa muidenkin osaavan käyttäytyä ihmisiksi. Kaltaisesi pitävät tätä jonkinlaisena PELINÄ, jossa keinovalikoimaan voivat kuulua perättömät syytökset, vääristely, kaikenlainen kiemurtelu ja huijaaminen, alati vaihtuvien nimimerkkien taakse piiloutuminen. Aika perverssiä tuo "kuka tahansa voi kirjoittaa viidellä eri nimimerkillä muuttaen kirjoitustyyliään" varsinkin kun se tulee tyypiltä, joka on jo ehtinyt palstalla käyttää kymmeniä eri nikkejä. Kertoo lähinnä paranoidisesta luonteesta, johon todellakin on aiemminkin täällä törmätty.
Montako nimimerkkiä jo käytössä tässä ketjussa? Kakista ulos vain, niin saamme makeat naurut. Olisiko jo viisi, kuusi vaiko seitsemän? Eipä silti, että sillä olisi mitään merkitystä. Et ole pystynyt, etkä pysty, tuomaan mitään lisäarvoa tämän palstan keskusteluun. Omaan kriittiseen ajatteluun kykenemättömiä ja vain virallista agw-totuutta hännysteleviä nimittäin mahtuu kolmetoista tusinaan.
Voit varmaan ottaa harrasteeksesi sen, että yrität kartoittaa keskustelijoiden nimimerkkejä. Ihan vapaasti vain. Nyt kun kaikki jo tietävät että DOI numero ja hakusanat ovat ainoa tapa viitata palstan ulkopuolella olevaan aineistoon ilman joutumista poistokoneen uhriksi et siitäkään saa kovin hyvää vihjettä.
Itse suosittelisin että kun ilmastopalstalla ollaan niin keskittyisit kirjoittamaan ilmastosta ja kumoamaan kanssasi eri mieltä olevien argumentteja asiaan liittyvillä vasta-argumenteilla.
Tässä on esimerkki siitä, miten kaupunki vaikuttaa paikalliseen ilmastoon eli miten lämpövaikutus syntyy. Tarkastelun kohteena Juuso Suomen väitöskirjassa vuodelta 2014 on Turku.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5912-9
Nyt on tilaisuus katsoa miten UHI näkyy lämpötiloissa ja mistä se aiheutuu.
Maaliskuun 2018 keskilämpötilat ovat nyt ITL:n tilastoissa luettavissa. Tänä vuonna oli Helsingissä (ja Oulussa ja Utsjoella ja...) peräti viiteen vuoteen kylmin maaliskuu.
Helsingissä viimeiset neljä vuotta olivat kaikki maaliskuun osalta 2.1 ... 3.6 astetta keskiarvon yläpuolella kun tänä vuonna oltiin 2.4 astetta keskiarvon alapuolella. Vuonna 2013 oli maaliskuun keskilämpötila 3.9 astetta keskiarvon alapuolella.