Vanhuus tulee yksin. On kurjaa jos ei saa koskaan kumppania.
Aiotteko elää ilman kumppania loppuelämänne?
Kaikysyäsaa
14294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On yksi jonka kanssa haluaisin olla loppuelämäni ajan, mutta sehän ei riipu yksin minusta. Rauhallista elämää.
Sielunkumppanille on paikka vapaana, mutta ehkei minulla ole joko sielua tai sielunkumppania. Eräs saattoi olla, mutta hän pääsi käsistä ja katosi. Identiteetti on vuosikymmenien yksinäisyyden jälkeen jo vahvasti sellainen, että juuri ulkopuolisuus ja etäisyys muihin tekee minusta minut, joten yksin myös jatketaan. Minulla ei ole oikeastaan syytä lähestyä ketään, eikä kukaan lähesty minua.
Kyllä aion. Tässä maailmassa ei ole enää naisia. Yksin olen elänyt ja tulen aina elämään. Ikäluokkani naiset ovat muutenkin ylipainoisia ja tätitanttoja. Ei kiiinnosta. Naisen pitää olla aina hoikka. Piste. Ilolla elän elämäni yksin.
On oma vapaus. Elokuvat, sarjat, kirjat, videopelit, musiikki jne. Ajakulua vapaa-ajalle riittää. Vanhuksena sama homma jatkuu. Ennustan niin, että ruumiini löytyy kämpästä muumioituna pelikonsolin ohjain käsissä. Hyvä niin.
Tsemppiä ja voimia kaikille seksittömyydessä eläville yksinäisille ihmisille.
No itse asiassa parin pitkän parisuhteen jälkeen tuo ei ollenkaan kuullosta huonolta idealta. Ei vaan enää ole sellaista paloa joutua parisuhteeseen, oma itseni ja minä kulkevat tarpeiden kärjessä.
Kerkeehän sitä sit vanhainkodissa aikaa etsiä naista, kuten periskin.
Kaksin aina kaunihimpi, kaksin kaiketi parempi. Ei oo hyvä olla yksinään.
Miehen kylkiluu on naisen paras paikka. I Moos. 2:22
Kyllä haluan miehen rinnalleni ennen kuolemaa.
Se ei ole minun käsissäni, jos hänet on tarkoitettu mulle ja saisin hänet, olisin maailman onnellisin nainen. Tai jos en saisi, ja jos kykenisin rakastumaan johonkuhun toiseen puoliksikaan sen vertaa kuin häneen, riittäisi sekin mulle..
mutta sen verran jo elämää ja vuosia takana, että suuria ihmeitähän tässä ootellaan. Olen sopeutunut ajatukseen että hyvin todennäköisesti tulen jäämään yksin. En vaan kykene sitomaan itseäni kehenkään ketä en rakasta, etenkään kun 1 ihminen kummittelee mielessä vuodesta toiseen... :p
Aion koska olen ruma eikä kukaan nainen huoli minua.
Ätmin on pakko elää yksin, ei ole vaihtoehtoa. Joten kyllä, tulen elämään ilman kurppania. :D
En aio elää vanhaksi. Loppuelämäni on lyhyt, mutta väritön.
Aion elää ilman kumppania mutta onneksi rahalla saa ostaa seksiä
En tarvitse kumppania, vaan kumpparia...ja kaksi..vasempaan ja oikeaan jalkaan. Piha tulvii....prkle!
Vanhuus saa tulla yksin. En näe siinä mitään kurjuutta, päin vastoin, on vapaus tehdä mitä huvittaa eikä todellakaan kiinnosta edes vanhana mökkeytyä jonkun yhden ihmisen kanssa. Hmm en oikeestaan edes ymmärrä, että kenen keksintö on se, että vanhuus ilman kumppania olisi kurjaa? En ymmärrä tuon ajatuksen logiikkaa.
Kyllä sä sitten ymmärrät, kun olet se vanha. Kaikki on toisin. Ja se yksinäisyys on silloin kurjinta. On vapaus tehdä, joo, mutta kun ei enää pysty tekemäänkään niitä asioita mitä haluaisi ja huvittaa. Vanha kun olet, luonnollisesti mökkiydyt kun et enää kykene mihinkään eikä mikään jaksa kiinnostaa. Mutta tämä on ymmärrettävää, että nuorempana ei ajattele asioita siltä kannalta, kun on oikeasti vanha, eikä ymmärrä miten kaikki muuttuu. Ja silloin se mökkiytyminenkin on kivempaa sen kumppanin kanssa.