Mediassa tulee aina välillä lueskeltua ja katseltuja juttuja simulaatiosta ts. onko maailma "aito" vai elämmekö simulaatiossa.
Useissa jutuissa pohditaan sitä, kuinka laadukas simulaation tulisi olla, että se vaikuttaisi ihmisestä aidolta eli oikealta.
Jos näkisimme kaksi väriä ja maailman viivoista kyhättyinä hahmoina, se olisi meille yhtä todellista kuin mikä muu hyvänsä - eihän meillä ole ennen syntymää vertailukohtaa. Esimerkkinä, kun näemme lähes täydellisen psykedelistä unta, kas kummaa, vaikka meillä on olemassa vertailukohta, sillä hetkellä se saattaa tuntua täysin todelliselta.
Entä voisimmeko jollain keinolla havaita onko todellisuus todellista? Emme tietysti mitenkään. Jos tätä koko hommaa pyörittää jonkinlainen tietokoneeseen rinnastettavissa oleva laite, joko ohjelma itse tai sitten käyttäjä kykenisi eliminoimaan tilanteen jossa ohjelman osaset eli me toteaisimme tilanteen simulaatioksi, nimittäin jos se niin haluaisi.
Useissa jutuissa pohditaan sitä, kuinka laadukas simulaation tulisi olla, että se vaikuttaisi ihmisestä aidolta eli oikealta.
Jos näkisimme kaksi väriä ja maailman viivoista kyhättyinä hahmoina, se olisi meille yhtä todellista kuin mikä muu hyvänsä - eihän meillä ole ennen syntymää vertailukohtaa. Esimerkkinä, kun näemme lähes täydellisen psykedelistä unta, kas kummaa, vaikka meillä on olemassa vertailukohta, sillä hetkellä se saattaa tuntua täysin todelliselta.
Entä voisimmeko jollain keinolla havaita onko todellisuus todellista? Emme tietysti mitenkään. Jos tätä koko hommaa pyörittää jonkinlainen tietokoneeseen rinnastettavissa oleva laite, joko ohjelma itse tai sitten käyttäjä kykenisi eliminoimaan tilanteen jossa ohjelman osaset eli me toteaisimme tilanteen simulaatioksi, nimittäin jos se niin haluaisi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä jossittele, vaan kerro, millä perusteella maailmamme olisi jokin ihme "tietokonesimulaatio".
Kuulostaa yhtä tyhmältä kuin jossitella että jokin ihme Jumala olisi kaiken takana.
Onko ihan outo käsite?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simuloitu_todellisuus
"Eri alojen tieteilijät ovat pohtineet ajatusta, että ihmiskunta elää tietokonepelin kaltaisessa simulaatiossa. Asian ympärille kokoontui keväällä 2016 joukko tutkijoita yhdysvaltalaisen astrofyysikon Neil deGrasse Tysonin johtamaan kokoukseen."
Oikeampi kysymys olisi: Perustelet, että olemme oikeasti olemassa.
"Oikeampi kysymys olisi: Perustelet, että olemme oikeasti olemassa."
Johon esitän vastakysymyksen: "Miksi emme olisi olemassa?"
Energia, värit jopa tila on kvantittunut plankin vakiolla. Tämä on yhtenäistä tietokonesimuulaation kanssa, missä kaikki on diskreettiä.
Jos lähdemme oletuksesta, että kaikkeus on vain simulaatiota, niin sitten tietysti voimme kysyä millaisesta simulaatiosta on kysymys.
Lähtökohta voisi olla Monte Carlo -simulaatio, mutta tämä lienee hieman epätarkka lähestymistapa. Ehkä parempi lähtökohta olisi olettaa, että maailmankaikkeus on Markovketjupohjainen Monte Carlo -simulaatio.
Simulaatiohan mallintaa jotain jo olemassa olevaa. Voitaisko ajatella niin, että todellisuus onkin hyvin saman kaltainen mekaniikaltaan kuin oppiva tietokoneohjelma (esim. juuri simulaatio). On tiedemiehiä jotka etsivät maailmasta eli aistittavasta todellisuudesta yhteneväisyyksiä tietokonesovelluksiin ja jotkut jopa väittävät löytäneensä mm. "korjauskoodinpätkiä". Mutta, onko se kovinkaan ihmeellistä jos ihmisen tekemissä tietokonesovelluksissa on yhteneväisyyksiä siihen mekanismiin joka pyörittää todellisuutta? Eihän ihmisen tekemät ohjelmat ole syntyneet tyhjästä vaan nimenomaan kaikesta siitä jota voimme aistia ja josta voimme tehdä matemaattisia ymv. malleja.
Tästä pääsemmekin taas siihen tilanteeseen, ettei ihminen käytännössä voi koskaan tietää onko meidän aistima todellisuus todellista vai simulaatio.
Niin mitä ihminen voi yleisellä tasolla tietää? Tietohan on totuutta ja totuus tietoa.
Meillä on 3 erilaista maailmankuvaa: deterministinen, probabilistinen ja tilastollinen.
Jos maailma ja kaikkeus on deterministinen, meille tarjoutuu ainakin mahdollisuus tietoon eli totuuteen.
Jos maailma ja kaikkeus on probabilistinen, tietäminen ei yleisessä tasolla on mahdollista, koska kaikkea määrä vain ja ainoastaan sattuma.
Tilastollisessa maailmankuvassa voimme ymmärtää monia asioita, syitä ja seurauksia, ilmiöiden selittäjiä, jne., mutta emme voi tietää (varmuudella) mitään. sillä kaikkiin väittämiin, asioihin jne. liittyy myös epävarmuutta .
Sana "tietäminen" olisi varmaakin järkevää korvataan nykykäsityksen mukaan sanalla "ymmärrys" tms.
" ... onko meidän aistima todellisuus todellista vai simulaatio".
Vastasit itse kysymykseesi, todellisuus on määritelmällisesti jotain todellista, mutta voimmeko tietää todellisuutta, on se kysymys.
Teorioita ja määritelmiä voidaan tehdä ja niistä voidaan olla laajasti samaa mieltä mutta ei se kuitenkaan anna meille lopuillista vastausta siitä, mitä on todellisuus ja tuskin sitä saadaan koskaan tietääkään. Se mitä aistitimme on jotain mikä tuntuu meistä todelliselta ja jos kysymys on simulaatiosta, ilmeisesti tarkoitus on juuri se. Voimme sopia, että tämä on todellisuutta ja näinkin voi olla mutta yhtä hyvin tämä voi olla simulaatio.
Palaan vielä uniin. Herättääkö unien toden tuntuisuus sinussa edes jossain määrin tai joskus hämmentäviä ajatuksia? Mistä se "todellisuus" tulee? Unet saattavat olla jopa täysin vieraita (meille) todellisen elämän kokemuksille. Saatamme nähdä ja kokea unissa jotain sellaista mille ei löydy selitystä emmekä kykene sitä herättyämme selittämään. Siitä huolimatta, unta nähdessämme se ei vaikuta mitenkään epäluonnolliselta.
Unet voivat joskus olla " todellisempia" kuin ns. arkitodellisuus koska tajunta on vastaanottavaisempi levossa.
Ne liittyvän suuntaan ja henkilökohtaisiin valintoihin...ihminen voi kokea olemassaoloa silloin kun hän on suhteessa todellisuuteen ...ilman persoonallisia suhteita ei olisi olemassaoloakaan,
Ovatko ne matrixia ja illuusiota selviää viimeistään avoimessa dialogissa.(kun ennakko oletukset ja uskomukset haastetaan..)
Mitä todellisempi dialogi, sen selvemmin erottuu ,mikä on illuusiota ja mikä ei..
Vanhan purkaminen ja uuden alkaminen koetaan mielekkäänä , kun prosessi haastaa tietoisuuden rajat.
"Unet voivat joskus olla " todellisempia" kuin ns. arkitodellisuus koska tajunta on vastaanottavaisempi levossa. "
Mulla on ainakin aivot tiedostamattomassa tilassa, kun nukun - aistini ei tällöin toimi, en näe mitään, en kuule mitään, en haista mitään, en maista mitään, enkä tunne mitään, kun nukun. Siksi uneni on täysin epärealistista mössöä.
Meitä on ilmeisesti moneksi.
Hyvä kommentti. Unessahan ollaan yleensä ns. tolkku pois -tilassa, poissa tästä todellisuudesta, jossain muualla, missä? Tokihan joskus uni ja todellisuus limittyy ja joskus jotkut kertovat kykenevänsä vaikuttamaan uniin (selkounet). Itselläkin joitain tällaisia kokemuksia. Tästä huolimatta itselle herää kysymys, mistä unet tulevat, mikä saa aikaan unitodellisuuden.
Yleensä en tunnista olevani unessa. Jos aivot tuottavat itsenäisesti unia, jotka vaikuttavat (yleensä) sen hetkiseltä todellisuudelta, fyysisesti uskomattoman pieni värkki kykenee tuottamaan riittävän uskottavan simulaation vetääkseen meitä höplästä.
Käsittääkseni kukaan ihminen ei ole vielä kyennyt selittämään sitä, mitä unet ovat, mistä ne tulevat, mikä saa ne aikaan ja mikä on niiden tarkoitus. Unien tarkoitusta on selitetty mm. tilanteiden treenamisella. No jaa ja vaikka edes osin näin olisi, paljon jää vielä selittämättä.
Jotain yhteyttä toki unilla on valvetilaan nähden. Esim. kun sairastumme tai kipu tai joku muu todellinen asia haittaa nukkumista, unet on yleensä entistä sekavampia ja uhkaavampia. Mutta sekään ei paljoa itse asiaa valaise.
Vaikka tämä ei itse asiaan liity sinänsä, täytyy todeta, että paljon on vielä ihan jokapäiväisiä asioita joista me ihmiset emme vielä tiedä juuri mitään.
..Juu hyvä pointti tuo että ei tarkkaan tiedetä, ja että on jotain vielä hämärän peitossa.
Tuli mieleen että eri sisäelimet, siis ihmisen kehossa kuulemma reagoivat erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin eri tavoin ja tällä saattaa olla yhteys uniinkin. Ihmisen kokonaisuudessa on muutenkin yhtä ja toista erikoisuutta kuten se, että kehossa näyttää olevan monenlaisia vastakohtaisuuksia niin valve, uni, kuin kvantti ja solutasollakin. Nykyisin tiedetään ainakin, että sydän,tietoisuus ja aivot ovat jotenkin yhteydessä. Tämä on todettu esim. pumpun siirron yhteydessä. (jossain tapauksissa tunteet ja muistot ovat siirtyneet )
Kvanteista puhuttaessa tuli mieleen miten esimerkiksi ajatukset mahdollisesti vaikuttavat vaikkapa mieleen ja terveyteen(ajatuksen siirtoon en välttämättä usko)
Sitäkin on tutkittu mistä ajatukset ja tietoisuus oikeastaan alkavat. Aikaisemmin on ajateltu että kaikki on aivojen vastuulla mutta joidenkin tutkimusten mukaan sydämessä on samantapaista hermoverkkoa kuin aivoissa, ja että se olisi elektromangneettisesti voimakkain elin ihmiskehossa.
(jopa 5000krt voimakkaampi kuin aivot) ja että se olisi ensimmäinen mistä ajatukset lähtevät ja joita aivot vasta myöhemmin työstävät.(liikenne on varmaan molemmin suuntaista..)
Gred Braden on tutkinut näitä juttuja, ainakin googlettamalla löytyy(esim.u-tubesta: How heart-brain connection works) Vaikkakin jonkinlaista taikauskoa aiheeseen liittyneekin .(positiivinen energia yms new age jutut) mutta voi olla että tuossa on jotain perääkin.
Hyvä se on olla jossain mielessä vähän oppositiossa ,etten pahemmin sanoisi.
Ainakin aiheita ja tutkittavaa piisaa..