Moikka,
Mitä eroa on näillä merkinnöillä: <=> ja =>
Jos esimerkiksi on yhtälö, tarvitseeko välivaiheita merkitä näkyviin, jos merkitsee näin:
2x 3=0 <=> (vai => ) x=-3/2
Kun yhtälöä ratkaistaan useammalle riville, käytetäänkö nuolta?
2x 3=0 |-3
<=> 2x=-3 | : 2
<=> x=-3/2
entä suureyhtälöiden kanssa:
W=Fs <=> (vai =>) s = W/F
oon ihmetellyt näitä niin kauan :D
Mitä eroa on näillä merkinnöillä: <=> ja =>
Jos esimerkiksi on yhtälö, tarvitseeko välivaiheita merkitä näkyviin, jos merkitsee näin:
2x 3=0 <=> (vai => ) x=-3/2
Kun yhtälöä ratkaistaan useammalle riville, käytetäänkö nuolta?
2x 3=0 |-3
<=> 2x=-3 | : 2
<=> x=-3/2
entä suureyhtälöiden kanssa:
W=Fs <=> (vai =>) s = W/F
oon ihmetellyt näitä niin kauan :D
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja toinen jota mietin:
onko väliä matskassa käyttääkö operaatioviivoina kahta viivaa || vai yhtä viivaa | ?
Nuo mainitsemasi nuolet ovat kvanttoreita. Tuo yhtälön ratkaiseminen on ekvivalenssi-kvanttorin "<=>" kanssa ok. Sen sijaan kaavasta ratkaistessasi toisen kaavan, on syytä käyttää seuraamus-kvanttoria, luetaan usein "siitä seuraa" "=>", koska jakolaskun suhteenhan tilanne muuttuu epätodeksi. Yhtälöä ratkaistaessa nämä kohdathan on otettava ylös myös, mutta ratkaisu koskee nimenomaan yhtä pistettä (joka ei saa mennä jakajaan) jolloin ekvivalenttius säilyy.
Eivät ne ole kvanttoreita. Kvanttoreita ovat eksistenssikvanttori ( on olemassa...) ja universaalikvanttori (kaikille...). Näillä on omat merkkinsä, se nurinpäin käännetty E ja ylösalaisin käännetty A.
Toinen tarkoittaa, jotta yhtäpitävä. Toinen tarkoitta, jotta tästä seuraa. Oletko kysynyt tätä opettajaltasi.
Jos on tarkoitus ratkaista joku yhtälö, niin kannattaa käyttää => merkkiä.
<=> en suosittele käytettäväksi, koska se tarkoittaa, että lopputuloksesta voisi "edetä" alkutilanteeseen. Se ei useinkaan ole mahdollista.
tarkoittaako <=> "jos ja vain jos"?
Tarkoittaa. A <=> B on sama kuin ( A => B ) & ( B = >A).
Lisään vielä, ettäA => B on sama kuin ~A V B.
Näppikseltä löytyy nätimpiäkin nuolia. ↑ ↓ → ← ↔
Alt 24, alt 25, alt 26, alt 27 ja alt 29.
Jopa vähemmällä näpyttelyllä.
Miten siis käytän kun teen sähköistä koetta, jossa saan käyttää laskinta? On esim. toisen asteen yhtälö, jonka voin solvee laskimella.
Merkitsenkö nyt siis
x^2 x 2 = 0 => x = -1
vai
x^2 x 2 = 0 <=> x = -1
ja kun ratkaistaan yhtälöä välivaiheiden kanssa
2x 1=0
<=> 2x=-1
<=> x=-1/2
kuuluuko alkavalle uudelle riville merkitä tuo nuoli tai ylipäätänsä mitään?
Alkavalle riville ei kirjoiteta mitään nuolia.
Jos kirjoitat
<=> 2x=-1,
niin väität, että 2x=-1 on ekvivalentti tyhjän kanssa.
Mutta miksi esimerkiksi DI-valintakokeessa tehtävän 1A ratkaisussa näin on tehty?
http://dia.fi/media/26549/insmat2017mallivastausfi.pdf
Ekvivalenssimerkit tuossa ovat tarpeettomia ja älyttömiä. Joku insinöörikurssien järjestäjä on vaan keksinyt että ne näyttävät hienoilta ja todistavat jotain. Eipä tarvittu TKK:lla tuommoisia siihen aikaan kun minä pitkää matikkaa opiskelin. Varmaan kannattaa vilkaista merkintätapoja jostain matikan oppikirjasta.
Tässä hiukan yhtälön ratkaisun mallia:
https://www.youtube.com/watch?v=DJsjZ5aYK_g
Eikä ole nuolia montakaan esityksessä..
Ei tämäkään ratkaisun esittäjä suuremmin mitään nuolia käyttele:
https://www.youtube.com/watch?v=-Y-8tP0Pa_4
Ratkaisu esitetään yksinkertaisesti allekkaisilla riveillä.