Virallisesti on lämmenneyt esiteolliselta ajalta 0.8 astetta, eli 0,008 astetta vuodessa.
Lämpeneminen ei ole ollut tasaista vaan sitä on luonehdittu kiihtyväksi.
Kiinostaa se, miten kiihtyvyys on havaittu. Onko esim, viimeisen 30 vuoden ajalta havaittu kiihtymistä miten? Ajatellaan esim, jos edellisen 30 ajalla lämpö on noussut 0,4 astetta ja sitä
edellisen 70 vuoden aikana samat 0,4 astetta, niin viimeisen 30 vuoden aikana on lämmennyt 0.013 astetta vuodessa.
Tämä ei ole kovin paljon, eli tähänko tämä 30 vuoden ilmastosääntö perustuu? puolen asteen nousu voidaan havaita korkeintaan 30 vuoden aikana.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että keskustelu ilmastonmuutoksesta kannattaisi rajata sekä julkisuudessa että yksityisyydessä noin 30 vuoden väleihin. Esimerkiksi voisi perustaa kansainväliset ilmastopäivät joita Maan ihmiset viettää 30 vuoden välein, jännitys tietenkin tiivistyy jo muutamia vuosia aijemmin mitä todetaan tapahtuneen.
Eli yksi ihminen voisi parhaimillaan ottaa kantaa ilmastonmuutokseen noin kaksi kertaa elämässään.
Se olisi suuri helpotus se tässä kaiken päivää tapahtuvassa ilmastonmuutos-informaatiossa ja ihmiset voisivat keskittyä ja ajatella aivan muuta.
Lämpeneminen ei ole ollut tasaista vaan sitä on luonehdittu kiihtyväksi.
Kiinostaa se, miten kiihtyvyys on havaittu. Onko esim, viimeisen 30 vuoden ajalta havaittu kiihtymistä miten? Ajatellaan esim, jos edellisen 30 ajalla lämpö on noussut 0,4 astetta ja sitä
edellisen 70 vuoden aikana samat 0,4 astetta, niin viimeisen 30 vuoden aikana on lämmennyt 0.013 astetta vuodessa.
Tämä ei ole kovin paljon, eli tähänko tämä 30 vuoden ilmastosääntö perustuu? puolen asteen nousu voidaan havaita korkeintaan 30 vuoden aikana.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että keskustelu ilmastonmuutoksesta kannattaisi rajata sekä julkisuudessa että yksityisyydessä noin 30 vuoden väleihin. Esimerkiksi voisi perustaa kansainväliset ilmastopäivät joita Maan ihmiset viettää 30 vuoden välein, jännitys tietenkin tiivistyy jo muutamia vuosia aijemmin mitä todetaan tapahtuneen.
Eli yksi ihminen voisi parhaimillaan ottaa kantaa ilmastonmuutokseen noin kaksi kertaa elämässään.
Se olisi suuri helpotus se tässä kaiken päivää tapahtuvassa ilmastonmuutos-informaatiossa ja ihmiset voisivat keskittyä ja ajatella aivan muuta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kiiktyy kiihtymistään, elle jotain tehdä äkkiää!!!
Jos kiinnostaa tietää miksi lämpenemisen sanotaan olevan kiihtyvää niin kannattaisi varmaankin lukea niitä tieteellisiä julkaisuita, jossa väitetään lämpenemisen olevan kiihtyvää. Niistä löytyy vastauksia aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
Tässä olisikin mukavaa saada vastauksia suoraan palstan kiihtymisasiantuntijoilta.
Kun sinua ei aiemminkaan ole kiinnostanut saamasi tieteeseen perustuvat vastaukset niin miksi kukaan enää vaivautuisi? Vastaukset saatuasi taas toteaisit niiden olevan paikkansapitämättömiä edes lukematta alkuperäisiä julkaisuita, joten hukkaan menisi sekin aika.
Jonkun muun kysymänä voi palstan lukijoilta tulla jossakin vaiheessa vastauksia. Tuon sinun nyt käyttämäsi nimimerkin uskottavuus on käytetty loppuun eli sillä on jo lypsetty se mitä palstalta on heruakseen.
Turhaan mihinkään tieteeseen vetoat. Lämpötilojen kirjaaminen ylös ja niiden yhteenlaskeminen ja toisiinsa vertaaminen on perusyksinkertaista matikkaa.
Kiinnostavaa on se millä asteen osan tarkuudella lömpötilat kirjataan? asteen sadasosilla tai tuhannesosilla? sillä kun on merkitystä jos kiityminen on vielä tässävaiheessa näinkin hidasta.
Kiinostava kysymys on itse lämpömittareiden kehitys ja tarkuus, onko 1900 luvun alusta vuosisadan puoleenväliin ollut yhtä tarkkoja ja varmoja lämpömittareita kuin nykyään.
"Turhaan mihinkään tieteeseen vetoat. Lämpötilojen kirjaaminen ylös ja niiden yhteenlaskeminen ja toisiinsa vertaaminen on perusyksinkertaista matikkaa. "
No tuossahan sen itse juuri kerrot että sinun mielestäsi tieteeseen perustuvat mutta oman ymmärryksesi yli menevät argumentit eivät kelpaa vastauksiksi. Juuri sinua on siis turha valistaa ja sinulle annetut vastaukset menevät hukkaan. Jäät siis niitä ilman tälläkin kertaa.
Jos haluat jatkaa lypsämistä niin vaihda nimimerkkiä ja kirjoita hieman eri tyylillä.
No ei kannata tyrkyttää paikkaansa pitämätöntä tuubaa, vaan oikeaa puolueetonta tietoa.
30 vuoden jakso vaikuttaa kieltämättä tarkoitushakuiselta koska tuo on käytännossä liian lyhyt aika vahvistamaan muutosta,kolme kertaa pidempikin jakso hukkuu ilmastohistoriaan.
https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/08/Average-Mean-Temperature-Vs-Year-1917-2016-GHCN-US_shadow-1024x826.png
Näytää hurjalta vuoristoradalta. Mutta jos kippura venytetään 10 merin tai jopa 100 metrin mittaan näyttää vaihtelut melko mitättömiltä , mutta kertoo silti saman asian.
CO2-päästöjen aiheuttaman lämpenemisen aikavakio on 100 v luokaa. Kun käytetään 30 v liukuvaa keskiarvoa, niin se seuraa todellista signaalia noin 15 vuoden viiveellä.
Suodatus aiheuttaa aina viivettä, mutta toisaalta virheellisten johtopäätösten riski vähenee.
Mitä kiihtymiseen tulee, niin lämpeneminen noudattaa S-käyrää. Alkuvaiheesa saattaa näyttää kiihtyvältä, mutta lämpeneminen loppuu lämpenemällä, kun uusi tasapaino saavutetaan.
Päästöthän loppuvat, kun fossiilit on poltettu. Tähän voi mennä vielä parisataa vuotta. Telluksen geologisessa historiassa kyse on kuitenkin "askelmuutoksesta" CO2-pitoisuudessa.
Todettakoon+vielä,+että+nykyisin+ilmakehän+CO2-pitoisuus+kasvaa+noin+0.5+%+vuodessa.+Siitä+aiheutuvan+säteilypakotteen+kompensoimiseksi+tarvitaan+0.008+C+lämpötilanousu.
Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujakso on sovittu jo kauan ennen kuin ilmastonmuutoksesta oli mitään tietoa. Se päätettiin Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) kokouksessa vuonna 1934 Wiesbadenissa eli 86 vuotta sitten, viisi vuotta ennen toisen maailmansodan syttymistä. Esimerkiksi Al Gore syntyi vasta vuonna 1948 eli neljätoista vuotta sen jälkeen kun 30 vuoden vertailujaksoista oli sovittu.
Tutkimuksen historiaa pääset lukemaan esimerkiksi WMO:n vuonna 2011 julkaisemasta raportista, jonka löydät hakusanalla
ISBN 978-92-63-11079-4
Kannattaa tutustua historiaan. Siitä oppii, nimittäin. Dokumentin sivulta 24 ensimmäisessä kappaleen alku karkeasti suomennettuna:
"Ilmastonmuutos aiheena tuli ensimmäisen kerran komission kiinnostuksen aiheeksi vuonna 1960, jolloin kolmas kokoontuminen (CCI-III) pidettiin Lontoonsa. Tuon jälkeen komissio perusti ilmastonmuutosta käsittelevän työryhmän"
Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksosta oli siis sovittu parikymmentä vuotta ennen ilmastonmuutoksen ensiesiintymistä WMO:n kokouksissa ja esityslistoilla.
Se pieni ero vain, että 1960- ja 1970-luvuilla se "ilmastonmuutos", josta alan asiantuntijat varoittivat, oli uhkaava jääkausi, globaali lämpötila kun oli tuolloin jo pidempään ollut laskussa.
Tämä ilmastotieteen uskottavuutta kiusallisesti nakertava fakta on perinteisesti ollut tapana kiistää laittamalla se median sensaatiohakuisuuden piikkiin ja syyksi. Varmaan sitä joku nytkin yrittää tarjota, sillä jos myöntää takin jo kerran kääntyneen, niin onhan sen uudelleen kääntyminen paljon todennäköisempää.
Ilmastonmuutoksen tutkimuksen historia on luettavissa aiheeseen liittyvistä julkaisuista. Eivät ne häviä mihinkään.
Tutkijat tutkivat aina sen mukaan mitä tietoa on tarjolla ja millaisia malleja on mahdollisuus tarjolla olevaan tietoon sovittaa. Vuosien 1960-1980 välillä tarjolla olleilla tietokoneilla ei yksinkertaisesti ollut mahdollista mallintaa mutkikkaampia systeemeitä, minkä havaitsi hyvin jo pelkästään sääennusteiden heikkolaatuisuudesta. Muisti ja suorituskyky loppuivat kesken.
Myös säähavaintojen tarkkuus ja hilapisteiden määrä on tuosta ajasta muuttunut oleellisesti. Satelliittihavainnot alkoivat varsinaisesti vuonna 1969, jolloin NIMBUS-3 alkoi kuvata Tyynen valtameren alueen lämpötiloja. Sitä ennen oltiin pitkälti paikallisten sääasemien ja havaintojen tiedon varassa.
Supertietokone Cray-1 julkaistiin vuonna 1976. Sillä oli mallinnuksen kannalta oleellinen liukulukujen matriisilaskennan teho 14 MFLOPS (megaflopseja). Nykyisten grafiikkakorttien tehot mitataan TERAflopseina (TFLOPS) ja supertietokoneiden yhteydessä puhutaan tuhansista teraflopseista. Suuruutena 1 TFLOPS = 1000000 MFLOPS.
Cray - 1 koneessa muistia oli tarjolla 0.001 gigatavua. Pienimmässäkin kännykässä on nykyään gigatavukaupalla muistia.
Olisi aika erikoista jos ilmastosta ei nykyään tiedettäisi paljon enemmän kuin 1970 - luvulla.
Nyt kun kaikki pilkut on viilattu ja tuhannesosa asteet eroteltu olen tullut siihen tulokseen, että koko ilmastomuutos on suurta kusetusta. Sinä joko uskot siihen tai et.
Ei ilmastonmuutos ole kusetusta vaan ilmasto on aina muuttunut suuntaan tai toiseen.
Tuo on totta.
Mutta väitetty ihmisen aiheuttama muutos on silkkaa soopaa, johon ei ole sitä tieteellistä näyttöä koskaan löytynyt pyynnöistä huolimatta.