Hei! Olen juuri lukiosta valmistunut opiskelija(toivottavasti!). Lukion aikana innostuin todella paljon fysiikasta, ja haluaisin oppia paljon enemmän! Osaatteko ehdottaa mitään hyviä fysiikan kirjoja? Itse olin katsellut tuollaista, kun "Understanding physics" (Michael Mansfieldin kirjoittama). Ilmeisesti kirja on aika yleinen Suomen yliopistoissa myös.
Mikäli joku teistä älykkäistä on tämän kirjan lukenut, osaatteko sanoa sivu määrää(about), ja että meneekö matematiikka aivan järkyttävälle tasolle(pintaintegraalia, tilavuusintegrointia, pallokoordinaatistoja jne...) Kiitos paljon!
Mikäli joku teistä älykkäistä on tämän kirjan lukenut, osaatteko sanoa sivu määrää(about), ja että meneekö matematiikka aivan järkyttävälle tasolle(pintaintegraalia, tilavuusintegrointia, pallokoordinaatistoja jne...) Kiitos paljon!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä oli (aikoja sitten) koulussa fysiikan kirjana 1000 sivuinen opas nimeltään:
Physics, Classical and Modern 2nd
Author: W. Edward Gettys; Frederick J. Keller; Malcolm J. Skove
Edition: 2nd, Second, 2e Year: 1992 Format: Hardcover
ISBN 13: 9780070234604 (978-0-07-023460-4)
ISBN: 0070234604 (0-07-023460-4)
Tuo on sellainen aika peruskirja, joka tuskin on varsinaisesti vanhentunut. Sisältää paljon tehtäviä yms. En tiedä sitten onko tuosta tehty enää uudistettua painosta. Koululla ollut Juveneksen kirjakauppa noita ainakin myi.
Jos nyt pitäisi äkkiä saada fysiikan oppikirja, niin saattaisin hommata tämän:
University Physics with Modern Physics
Author: Hugh D. Young; Roger A. Freedman
Format: Paperback
ISBN 13: 9781292100319 (978-1-292-10031-9)
ISBN: 1292100311 (1-292-10031-1)
Sivuja on tuossa peräti 1608 ja painoa kolme kiloa. Adlibriksessä hintaa 66,40 euroa.
Muistatko yhtään , että meneekö matematiikka "järkyttävälle" tasolle. Oliko kirjassa neuvottu uudet matemaattiset asiat, joita todennäköisesti tulee vastaan?
Tuon Young-Freedman-teoksen ostin jonkin aikaa sitten sukulaispojalle.
Jos menet amazon.uk-sivustolle löydät sieltä tämän ja voit selailla "look inside"-toiminnolla. Näkyy sisällysluettelo ja muitakin sivuja. Voit myös etsiä muita kirjoja esim. "University Physics"-hakusanalla tuolta ja selailla niitäkin. Myös opusten lukija-arvosteluja löytyy.
Luin tuota kirjaa kun ajattelin täydentää fysiikan osaamistani. Olen koulutukseltani matemaatikko. Jossain vaiheessa törmäsin integraaliin muotoa \int_0^x f(x) dx. Mulla ei ollut hajuakaan mitä tuollainen tarkoittaa, missä x:n suhteen integroidaan nollasta x:ään. Tosin selvisi kun kysyin apua matemaatikoilta: https://math.stackexchange.com/questions/2183240/how-one-defines-int-0t-dt
Tätä luin itse; vanha, mutta kattava (useampia osia):
Fundamental University Physics
Marcelo Alonso, Edward J. Finn
Tuota (3 osaa) minäkin luin TKK:llä (sähkö/fysiikka) 1975...
Heitin kirjat pois muutama vuosi sitten. Suuressa osassa niitä aivan järkyttäviä kohtia luki isoilla kirjaimilla "ei". Eli proffa oli kertonunut ennen tenttejä ja luonnoillakin aina mitä kohtia ei tarvitse lukea. Ei niiden mielettömien pitkien ja hankalien kaavojen johtamiseen kannata kuluttaa aikaa
Nuo olen joskus opetellut jopa ulkoa ja muistan vieläkin suurimman osan.
Ihanteellista olisi, että fysiikassa tarvittava matematiikka olisi hallinnassa ennen fysiikkaan tutustumista. Näin ei valitettavasti tapahdu yliopistoissa. Onneksi fysiikassa tarvitaan kuitenkin käytännössä hyvin vähän lukiotasoa korkeampaa matematiikkaa, lähinnä differentiaali- ja integraalilaskentaa (johon sisältyy lyhyt esittely kompleksiluvuista) ja vektorilaskentaa. Reaalimuuttujan reaaliarvoisesta differentiaali- ja integraalilaskennasta uutena käsitteenä tulee lähinnä vain differentiaali, muu on pitkälti lukion pitkän matematiikan kertausta. Sen sijaan vektorimuuttujan ja vektoriarvoisen differentiaali- ja integraalilaskennan osuus on uutta ja todella tärkeää, mutta sekin tavallaan palautuu lukion derivaattojen ja integraalien ratkaisemiseki. Mitään järisyttävän uutta ei siis ole tiedossa. Käytännössä yliopistotasoista matematiikkaa tarvitaan fysiikan opiskelussa vain noin 10 opintopisteen verran, siitäkin siis osa on lukion kertausta. Ja ne pintaintegraalit, tilavuusintegraalit ym. palautuvat oikeastaan lukion integraalien ratkaisemiseksi, joten eivät ne oikeastaan ole mitenkään vaikeita. Pitää vain ottaa kirja käteen ja alkaa opiskelemaan (=tehdä työtä). Kyllä sinä siitä selviät, niin kuin kaikki muutkin ovat selvinneet läpi historian.
Ei hän sitä kysynyt!
Arfken. Mathematical Methods for Physicists
Aloittelevan fyysikon "Raamattu", mistä on hyötyä pitkään.