Onko tosiaan pakko tehdä Mensan älykkyystesti?

Älykkyyttä on monenlaista. Mensan testithän vain mittaa osaamista kuviosarjoilla. Ei se välttämättä kerro koko totuutta. Lisäksi elämässä tarvitaan myös viisautta.

Itsellä jäi maisteriopinnot kesken, vaikka Mensan virallisessa testissä päihitin 99,7% väestöstä.

Jos joku pitää Mensan testiä ainoana älykkyyden mittarina, hänellä taitaa olla ongelmia. Siinä testissä tulos voi vaihdella paljonkin päivän kunnon mukaan (stressi, suorituspaineet, vireystaso). Jos suoritus ei ole mielestäsi riittävän hyvä, kannattaa käydä uudelleen.

Jos haluaa oikeasti olla älykäs, pitää mennä Mensan älytestiin ja saada yli 130 pisteen lukuarvo siitä.

Vain ihmiset jotka testatusti ovat saaneet älykokeessa yli 130 pisteen arvo, ovat älykkäitä.

Muiden ihmisten - kuten A. Einstein - joita ei ole faktisesti testattu, ei voida pitää älykkäinä.

Kyll maar mul o 197 ÄÖ.
Paljo muute sul o?

Kannattaa arvata, jos ei kykene mielestään päättelemään testin laatijan ajatustenkulkua joidenkin tehtävien kohdalla. Hyvällä tuurilla voi saada sen 20 pistettä ekstraa. Voittaahan joku aina lotossakin, ei muuta kuin lottorivi vetämään ja tuurilla neroksi!

Onko sitten jotenkin tarpeellista kertoa älystään ihmisille? Mitä niille sitten merkitsee, jos alkaa kuittailemaan jollain mensan testin tuloksilla? Tuskin sillä mitään kovin suurta arvostusta saa. Itse pitäisin vain vähän leuhkana, tuntisin ehkä jonkinlaista alemmuutta, koska itseäni en pidä erityisen älykkäänä, ja siirtyisin ehkä mieluummin kaltaisteni tollojen seuraan.

Onko maisterismies edes koulutuksensa jälkeen hakenut mitään töitä itselleen! Jopa työhaastattelussa voidaan päätellä, onko tästä maisterista yleensäkään mihinkään tuottavaan työhön. Kannattaa pyrkiä esim. SPR:n lajittelukeskukseen, sinne voisi päästä töihin jopa laudaturin yo-papereilla, jos vain vakansseja vapautuu. Tosin harvoin, koska mamut pitävät tiukasti kiinni työpaikoistaan. Mensan paperilla voit sitten pyyhkiä vaikka ahterikanttiasi.

Se että on käynyt joitain kouluja kuten aloittaja ei kyllä oikeasti kerro vielä sitä että henkilö on älykäs ja valmis vastaavaan joistain tehtävistä. Monta työtehtävää on mennyt ohi korkeasti koulutetuilta ja valittu onkin ollut lähes pelkästään peruskoulun käynyt. Oma aloitteisuudella ja normaalilla käytännön järjellä pääse pitkälle, mitkä valitettavasti puuttuu monelta kouluja käyneeltä ja itsensä hiukan sekavaksi lukeneelta.

Hienoa, että olet kiinnostunut älykkyydestä. Tässä sävyssä toteaisin ensinnäkin, että maisterintutkinnon suorittaneiden ÄO on keskimäärin vain noin 116 ja FM-tutkinnon suorittaneidenkin alle 120, eli Mensan testi on niihin verrattuna aika vaativa.

Tietysti vaativa nimenomaan hyvin nopean hoksaamiskyvyn kannalta, eikä niinkään ahkeruuden, tietomäärän, päättäväisyyden jne., jotka tietysti myös ovat keskeisiä asioita tutkintojen suorittamisessa; riittävän älykkyyden lisäksi. Poikkeuksia voivat olla ja ovatkin esim. erityisesti jotkin USA:n ja Iso-Britannian huippuyliopistot, joissa maisterintutkinnon suorittaneidenkin keskimääräinen ÄO on välillä 125-130.

Asia erikseen on se, että esim. se, että jos pystyy suorittamaan erityisesti FM-tutkinnon keskimääräisessä yliopistossa oleellisesti nopeammin kuin mitä se keskimäärin suoritetaan; eli esim. kolmessa vuodessa neljän sijasta, ilman että siitä pahemmin häiriintyy ja samalla panostuksella kuin muut, niin se voi kyllä hyvinkin korreloida hyvin vahvasti sen kanssa, että Mensan testistäkin saa hyvin todennäköisesti korkeat pisteet.

Sen sijaan laudaturin yleisarvosanan kirjoittaminen yo-kokeesta käsittääkseni implikoi keskimäärin jopa noin tasoa ÄO=140, sillä edellytyksellä, että kokeessa ovat olleet mukana laaja matematiikka ja laaja fysiikka. Yo-kokeen suorittaminen on aikarajansa, suoritusmahdollisuuksien rajallisuuden ym. stressi-tekijöiden vuoksi luonteeltaan huomattavasti lähempänä Mensan testin suoritusta kuin tutkintojen suorittaminen.

Itseasiassa tohtorienkin keskimääräinen ÄO on "vain" 126; eli alle Mensan sisäänpääsyrajan, professorien (nimenomaan merkityksessä: "full professors", eli vakinaistetut raskaimman kaliiberin professorit) käsittääkseni noin 140, akateemikoiden 145, nobelistien 150 ja fysiikan nobelistien 160.

Yksilöiden välillä on tietysti suurta varianssia ja myös tieteenalojen välillä on suuria eroja siten, että fysiikka ja matematiikka ovat tuossa suhteessa epäilemättä vaativimpia. Kaikenkaikkiaan akateemisilla tikapuilla kipuaminen vaatii ennenkaikkea sinnikkyyttä, toissijaisesti tuottavuutta tohtoritasolta lähtien, mutta kolmossijaisesti siis myös keskimäärin sitä korkeampaa älykkyyttä, mitä korkeammalle aikoo kivuta.

Mensan sisäänpääsyraja on siis noin 130, Triple Nine Societyn 146, Prometheus Societyn 164 ja Mega Societyn 176. Valitettavasti älykkyyttä, sen enempää kuin tutkintojakaan ei tosiaan erityisemmin arvosteta ja erityisesti ei tällä populistisella aikakaudella ja eräs syistä on tietysti se, että ihmisten keskimääräinen ÄO on edelleen vain 100. Jos siis omaat Mensa-tason älykkyyden, niin potentiaalinen rekrytoijasi ja tuleva pomosi ovat siis todennäköisesti sinua tyhmempiä, eivätkä siis osaa arvostaa ominaisuuksiasi, kuten niitä kannattaisi arvostaa.

Puhumattakaan tietysti tilanteesta, että ÄO=160, mikä voi laukaista eksistentiaalisen kriisin, koska käytännössä kaikki muut vaikuttavat tuosta perspektiivisestä enemmän tai vähemmän vajaaälyisiltä. Eli, vaikka valitsisit akateemisen uran jossakin ns. älykeskittymässä, niin pomosi olisi tuolla älykkyystasolla silti hyvin todennäköisesti itseäsi tyhmempi ja häiritsisi siis töitäsi lapsellisilla hölmöilyillään.

En ymmärrä koko juttua. Käsittääkseni viisaan tulisi tiedostaa hyvin selvästi, ettei hän tiedä lopulta riittävästi mistään asiasta.

Mutta jos alat levennellä työpaikkahaastattelussa älykkyydestäsi niin sinua pidetään vähän tyhmänä.

ÄO-testit kehitettiin aikanaan erottamaan ääliöt normaaleista.
Ei niistä sen enempää.

Miksi sinun pitäisi todistella ihmisille älykkyyttäsi? Toisaalta miksi halajat ihmisiltä tunnustusta ja arvostusta älyykyydellesi? En ihan löydä ajatustesi polun reunaa. Miten on itsetuntosi ja itsearvostuksesi laita? Minäkuva? Älykkyystestin sijasta suosittelen sinulle Carl Jungin persoonallisuustestin tekemistä. Testin tulos voi yllättää.

Opiskelin aikanani korkeakoulussa noin 50 hengen matemaattisesti lahjakkaassa porukassa. Uskoisin että aika suuri osa siitä olisi läpäissyt mensatestin. Koskaan en kuulut kenenkään kertovan tehneensä niin. Työelämässä olen myös ollut aika lahjakkaissa porukoissa, ja vain kerran olen kuullut toisen käden tietona erään työtoverin olevan mensan jäsen. Joten ei ainakaan aiemmin mensajäsenyyksillä leveilty.

Kyll älykoke kantsii ottaa, siitä näkee onks järkee vai ei.

Itse otin nuoren älytestin ja arvox 165. Tiedän olen nero.

En oo viitsiny peruskoulen jälkeen oikein hommii suorittanu kosk olen nero jokikises tapauksess kaikkeella.

Nerous on synnyäis, eikä siinä skoolen käynti autsi asiaa.

Kun tämä mun aloittama juttu vielä täällä näkyy, niin voin nyt kertoa käyneeni siinä Mensan testissä, mutta tulosta en ole vielä saanut. Itseasiassa tulos jännittää aika tavalla, sillä testissä piti olla nopeampi kuin luulin. Ja minulla kun noiden nettitestienkin tulokset ovat heitelleet.... Tietäisikö kukaan ,mikä on suurin äo ,jonka nykyisestä Mensan testistä voi saada eli se kaikki oikein tulos?

Testin saa uusia kerran. Taidan mennä uusimaan, jos saisin taas aikaa järjestymään....

Jos musta ei tämän jälkeen kuulu mitään, niin sain alle 90..

Enkä muuten aio kertoa tulosta kuin perheelleni, jos heillekään.

Ehkä se arvostus ja hyväksyntä, jota etsin, pitäisi löytää omien korvien välistä, on se testitulos sitten oleva mikä tahansa.

Ei Mensan testi mikään pakollinen ole tietenkään.
Sitäpaitsi se on humpuukia, koska ÄO on myytti.

https://www.sciencedaily.com/releases/2012/12/121219133334.htm

Siihen Mensan testiin kannattaa suhtautua varauksella. Hyvä testi se on tietenkin mittaamaan virtaavaa älykkyyttä, eli kykyä oppia uutta. Parhaimman kuvan omasta älykkyydestä saa kuitenkin psykologien käyttämästä WAIS-IV testistä, sillä se erottelee Mensan testissä mitattavan "älykkyyden" neljään eri osa-alueeseen (visuaalinen päättely, kielellinen päättely, prosessointinopeus ja työmuisti). Täten saadaan laajempi kuva omista vahvuuksista ja heikkouksista. Esimerkiksi ihminen jolla on hidas prosessointinopeus saattaisi kyetä ymmärtämään erittäin monimutkaisiakin asioita jos aikaa vain olisi tarpeeksi, mutta epäonnistuu Mensan testissä koska se painottuu vahvasti nopeuteen. Itse olen tehnyt sekä armeijan P1-älykkyystestin, Mensan virallisen testin että tuon psykologien testin. Niistä tulokset olivat 104-109, 128 ja 125. Lukiosta kirjoitin kaksi laudaturia vaikka en yo-kokeisiin edes lukenut.

Ei oo pakko

Eläimet täällä ovat a real Sodom and Gomorra S'dom v-G'mor

Gomorra is the Hebrew for "grain"

Itsellä noin v.2003 138 ja nyt muutama vuosi sitten 145. Ei niitä kannata joka ilta värkkäillä, itseään vain pettää.

Mutta se, että olen pian 50-vuotias ja ei penniäkään velkaa, niin sitä arvostan paljon enemmän kuin tuota kominumeroista lukua.

Tein testin tavallisen yli 9 tuntisen arkiduunityöpäivän jälkeen, ja noin puolet porukasta on viisaampia.
Mikä erottaa oikeasti älykkään ihmisen siitä toisesta? Pohtiessani tulin päätelmään, että ongelmanratkaisukyky, ja ennakointi- ne kaksi arjen asiaa. Olen hidas älyämään mitään, ja kattelin tämän palstan kirjoituksia täysin ulalle siirtyen.
Elämme täällä suomessa, emme vain somessa. Ja illan ruskoa ei nyt huomaa, mikä olisi... Siperia antaa. Että metsän eläimetkin ymmärtävät syödä, ja suojautua. Ihmisestä ole tullut yhtään viisaampaa- mihin kaikki nykyasiat kyllä avun antaisivat. Kadut tyhjenevät pakkasen kiristyessä. Osa kulkee vähissä, ja paleltumia tulee.
Mitä hyötyä siis on älykkyydestä, mikä ei llä käytännön tasolle? Selviytymiseen, tai asioiden tekemiseen järkitavalla että kuluisi vähemmän aikaa, energiaa, ja/tai lopputulos olisi sen väärti että kannattaa.
Villasukassa on yli 5000 silmukkaa, käsinneuloen. Siinä on kaksi suoraa aluetta, varsi ja terän pituus, yksi piin arvolla pelattava alue, ja kärkialue jonka voi tehdä useammalla tavoin. Muistelen kerran tylsällä matematiikan tunnilla, saaneeni noottia. Kun seuraava tunti oli, minulla oli mukanani laskentakaava, jota noudattaen saisi villasukan. Joko tehtyä, tai hahmoksi rakennettua.
Kantapää on vaikeampi tehdä yhtälöksi kuin neuloa.
En arvosta älykkyyttä yhtään, mikäli sen tarkoitus on vieraannuttaa ihminen- tai mikä tahansa muu elollinen, siitä mitä oma laji tekee ja miten elää. Lopulta käy niin, ettei oma laji enää hyväksy, tai erottautuja ei osaa enää elää oman lajinsa tavalla.
Kun 49 vuotias älykäs nainenkin huomaa että olisi pitänyt... Niin usein saa tyytyä adoptioon. Kun samanikäinen tohtorimies huomaa että hupsista elinaika häviää huoneihmisenä, eikä kerkiä miehekästä seikkailua kokea, hän pakkaa teltan ja painuu korpeen- vaikkei osaa edes rosvopaistia tehdä mukanaan olevasta kalliista lihaköntästä.
Eikun viisautta, ihmiset. Harva meistä kuitenkaan päätyy Harvardiin, piilaaksoon tai Nasalle.

***Minulla on laudaturin yo-paperit. Olen korkeasti koulutettu. Olen filosofian maisteri.

Olet siis istunut koulunpenkillä ja antanut asialle mitä irti lähtee. Pisteet siitä sinulle :-)

***Toivoisin vaan, että esimerkiksi korkeakoulututkintoja arvostettaisiin vähän enemmän.

Tänä päivänä Suomessa on todella paljon kulutettua väkeä, jos arvostusta kaipaat joudut lähtemään ulkomaille...käyppä Nepalissa mutka, ja katso mikä ero on saamassasi vastaan otossa...

Muista aina että älykkyys jossain testissa on vain numero....sinällänsä täysin merkityksetön asia elämäsi kannalta....

Todellinen älykkyys on tajuta se ympäristö ja sen rajoitukset ja ansat... ja tietty mahdollisuudet jotka se voi tarjota....
Niksi on tajuta ottaa siitä maksimit irti, siten että et vietä koko elämääsi 9-5 palkka orjana, vaan nähdä ja kokea niin paljon kuin kerkeät elämäsi aikana...

Se pääsetkö Mensa jäseneksi vai et, on täysin irrelevanttia....elämää eletään itselle ja omille haaveille, ei muitten mielipiteelle sinusta. :-)

Testeissä 150 kellottanut

Olen asunut kotimaan lisäksi anglosaksisessa maassa ja kertonut 163 ÄO:stani (parempi kuin 99,6%:lla, testi tehty 80-luvulla) ja saanut monenlaista palautetta. Jossain vaiheessa tajusin lakata liittämästä älykokeen tulostani ansioluettelooni;)

Olen käynyt opistotasoisen koulun ja lisäksi ulkomailla erinäisiä kursseja. Älykkäimmät ystäväni ovat olleet koulutuksensa puolesta samalla tasolla tai alemmalla, hekin itseoppineita, luovia, kaikesta kiinnostuneita, mainioita kielensä käyttäjiä niin suullisesti kuin kirjallisesti - kuten kai minäkin. Oikeastaan tuo pieni ystäväjoukkoni sopii parhaiten juuri yksinyrittäjiksi, jollainen minäkin olen vuosia ollut. Ei tule kärhämiä, kun työskentelee itsensä seurassa. Voi työtä tehdessään vaikka opetella uusia kieliä tai kuunnella muuta kiinnostavaa vaikka netin tai äänikirjojen kautta. Jos siis tekee työtä käsillään, kuten minä. Se ei oikein sinällään riitä pitämään mielenkiintoa vireillä, mutta onneksi on mahdollista tehdä monta asiaa kerralla.

Mielestäni Suomessa arvostetaan aivan liikaa sitä, että joku pänttää koulussa opettajan antamat läksyt ja suorittaa kokeet ja käy yliopiston, jossa vatvoo toisten kliseidenkokoilijoiden suollokset ja vääntää niistä muka jotain omaa ja on sitten 'oppinut'. Arvostan itseoppimista. Käytännön taitavuutta ja osaamista. Luovuutta. Älyä. Älykkyys ei estä tekemästä pahojakin virheitä elämässään, mutta on älykästä oppia niistä, ja niin se viisaus vähitellen lisääntyy, tai ainakin toivon niin. En vielä ole kovin viisas.

Mensaan änkeytyminen kertoo henkilöllä olevan itsetunto-ongelman.

Mensan testiin hakeutuminen kannattaa, jos haluaa virallisesti todistaa älykkyysosamääräänsä. Monet nettitestit antavat kuitenkin hyvän arvion älykkyydestä ja toimivat ainakin hyvänä harjoituksena varsinaista Mensan testiä varten.

Tässä yksi hyvä etsti kokeiltavaksi:
http://worldwide-iq-test.com

Viime aikoina on muuten huomattu, että älykkyyttä voi parantaa jossain määrin. Samaisella sivulla kerrotaan asiasta lisää. Veikkaan, että aiheen merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa huomattavasti, kun työtehtävien yleinen vaatimistaso on jatkuvasti nousussa.

https://www.worldwide-iq-test.com/about/iq-test-and-intelligence/how-to-improve-your-iq-test-score

Ehkä sinulla se kompastuskivi on Filosofia?

Mensan älykkyystesti on pelkkä myytti, johon kannattaa suhtautua erittäin varauksellisesti. Älykkyys jakautuu useaan osa-alueeseen, joista Mensa testaa vain yhtä tai muutamaa. Voi esimerkiksi olla matemaattisesti lahjakas (älykäs), mutta tunneälyltään toivoton tapaus. Kuka oikeasti haluaa tehdä töitä esimerkiksi narsistin kanssa, vaikka henkilö olisi muilta ominaisuuksiltaan täysin huippua?

Jos joskus viitsisin mennä Mensan testeihin, tuloksella tuskin olisi mitään merkitystä itselleni. Jos vaikka sattuisinkin saamaan hyvän ÄÖ-lukeman, pitäisin sen tarkoin omana tietona. Miksi ÄÖ-lukema pitäisi tuoda julki? Valitettavan usein ÄÖ:llä halutaan briljeerata, millä oikeasti ei ole mitään merkitystä.

Työn haussa merkitystä on suoritetuilla tutkinnoilla, arvosanoilla ja työkokemuksella, ei älykkyysosamäärällä. Ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa keskimääräiselläkin älykkyysosamäärällä. Tohtoroituminen vaatii jo paljon muutakin kuin pelkkää perustietoa ja antaa mennä -periaatetta.

Jos olisit oikeasti älykäs tietäisit että akateeminen älykkyys/tieto on eri asia kuin oikea älykkyys,voi voi..

Korkeakoulututkintoon piisaa ÄO 85 joten se kertoo enemmänkin työtehosta kun älykkyydestä.
Älykkyystestit taas kertoo ihmisen potentiaalin.

Jos suoli24 keskustelupalstalla tekee mieli kysyä tai vastailla johonkin älykkyyteen liittyvään, niin tuskin on enää tarpeen mennä älykkyystestiin.

Olisi mielenkiintoista tietää onko Mensan jäsenissä enemmän psykopaatteja kuin normaaliväestössä, eli 2-4%... Pakonomaista pyrkyä ja rankkaa pettymystä epäonnistuessa ainakin varmasti ilmenee. Toki sellaista ilmenee luontaisesti esim. nuorilla aikuisilla, jotka haluavat todistaa (usein lähinnä itselleen) omaa "arvoaan" ja lisätä itsevarmuuttaan. Itse tein Mensan nettitestin ja sain 135. Minulla on kuitenkin aika usein hankala keskittyä valvotussa tilanteessa ja vielä jos ennen koetta maksaisin sen hinnan 40€ niin pelkäisin epäonnistuvani, mikä huonontaisi keskittymistäni.

Tuo, että testissä saadut lukemat vaihtelevat voi johtua testeistä itsestään. Itse tein tavallisen "Eurooppalaisuuutta" suosivan testin, jossa oli valintatilanne yhden pallon jatkumosta noin kuuden eri vaihtoehdon välillä. Sain 119. Mutta sitten tein toisen testin joka oli "Afrikkalaisuutta" suosiva eli olikin niin, että 2-4 pallon systeemi piti saattaa oikeaan ratkaisuun kuudesta eri jatkumosta. Sain vain 102. Hurja pudotus siis.

Tiedän, että Neanderthalin ihminen eli Jaafet = Eurooppalainen lohkoi karkeasti kiviä isoiksi vuoluiksi. Cro-Magnon = Aasialainen ihminen eli Sheem käytti puolestaan hienoja työkaluja vuollessaan kiviä (=harjoittelee etukäteen testeihin). Ja sai aikaan hienoja sieviä pieniä vuoluja. Kun taas Heidelbergin = Afrikkalainen ihminen eli Haam vuoli kiveä ympyrän muodossa kierittäen ympyrämuotoisia ratoja pitkin vuoltavaa kiveä. Kaikissa noissa tekniikoissa näkyy älykkyydestä joitakin olennaisia piirteitä ja JOKAISTA NOISTA KOLMESTA SUOSII ERI TYYPIN ÄLYKKYYSTESTI.

Jos piereskelee testissä saa lisäpisteitä