yksipuolisesti yhteydessä

itse olen huomannut että pitemmän päälle ei kannata satsata yksipuoliseen yhteydenpitoon...…."ystävä" otti itse yhteyttä vain silloin harvoin (3-4 krt vuodessa) kun oli kapakkaseuraa vailla ja silloinkin kun minä soitin hänelle se aika meni useimmiten siihen kun hän selitti ummet ja lammet omia juttujaan ja kuka teki ja sanoi mitäkin, siis mulle tuntemattomien juttuja selosti...…..jos yritin omaa asiaani tuoda esille oli pakko puhua päälle, muuten ei saanut suunvuoroa.....
tätä jatkui pari vuotta ja nyt jos mulla on asiaa laitan vain tekstarin, en soita...….jos en laita edes sitä tekstaria niin menee kuukausia ennen kuin hänestä kuulen mitään...….
nyt kun harvensin itse yhteydenpitoa huomasin kuinka vapauttavaa on......ei ole pelkästään minun velvollisuus pitää yhteyttä...….

Itselläni ei ole vara valita ystäviä, joten tyydyn niihin mitä on tarjolla ja jos en itse pitäisi heihin yhteyttä niin olisin vailla ystäviä.

Kertoo, ettei se toinen halua olla kovin läheinen ystävä, vaan ehkä tuttava vain tai sitten ettei ollenkaan haluais pitää yhteyttä...

Itselläni ystävä joka harvensi vähitellen yhteydenpitoaan minuun. Viimeksi laittoi viestiä puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Tapasimme ja hän oli kuin mitään ei olisi ollut. Laitteli sitten viestejä siinä pari kuukautta suht ahkeraan ja halusi tavata. Nyt on taas mennyt kuukausia ettei olla nähty. Olen itse laittanut viestiä yli kuukausi sitten ja ehdottanut tapaamista, vastauksena oli kiire ja katsellaan...No ollaan tätä katseltu nyt taas sen pari kuukautta ja eipä näköjään aika minulle riitä. Tämä samainen "ystävä" on tehnyt aiemminkin näin. Silloin hiljaisuus kesti reilusti yli vuoden päivät. Olemme kuitenkin olleet aikanaan tosi hyvät ystävät ja tuon ensimmäisen yhteydenpidon lopettamisen jälkeen kun tapasimme niin luulin että kaikki olisi ok kun puhuimme asiasta. Menikin yli vuosi että olimme taas kuin ennen eli olimme yhteydessä viikottain. suoraan sanottuna v..tuttaa että olen ollut niin hölmö, että olen uskonut ystävyyteemme, vaikka toinen selvästi käyttää minua vain silloin kun hänelle itselleen sopii.

Riippuu ihmisestä,
Puhu suoraan rehellisesti ihmiselle itselleen, kysy,puhu, kuuntele ja keskustele.
Silloin saat selville sen mitä se tarkoittaa tapauksessasi.

Ilmaan heitettyjä ajatuksia, toiveita, kysymyksiä, odotuksia, niistä on tosi vaikee ottaa koppia ja kommentoida.
Tiedän kokemuksesta, kyllä et jotkut ei vaan välitä.
Ja jos joku on saannut tarpeeks montakertaa nokilleen tai näpeilleen voi tulla turhautuminen /väsyminen. Ja myös se voi tehdä sen ettei jaksa panostaa enää.
Eli keskustele ihmisen itsensä kanssa, älä kuvittele mitä hän on vaan puhu ja kysy suoraan häneltä ja kerro omat toiveesi ja näkemyksesi. Ja kato sitten mikä on lopputulema teidän kohdalla.
Täällä palstalla asiat voi kääntyä kumpaankin suuntaan aivan päälaelleen,
Joten ole rohkea ja ota yhteyttä ja keskustele perusteellisesti.

Kyllä se pitää ymmärtää mitä ystävyys on ja mitä toiselle kerrotaan. Kuinka pitkä ystävyys on ollut ja miten on kohdellut ystävää. Aito ystävä ymmärtää että elämässä tulee hetkiä jolloin ystävä jää taka alalle. Kun perustetaan perhettä jne. Keskittyy oman läheisten suhteisiin. Ystävä jää silloin huomiotta. Tätä en käsitä miten jotkut roikkuvat "ystävinä ja suuttuvat kun eivät saa huomiota. Jos alunperinkään et ymmärrä että elämässäni on muita kohteita joita hoitelemaan ilman sinun "ohjausta ja neuvoja" suututtaa se kyllä. Minä ymmärrän ystävieni syyt kun tulee taukoja tai yhteydenpito on mitä on. Elämässä on oltava tärkeys järjestys. Ensin omat läheiset hoidellaan ja kun aikaa jää kysellään ystävien kuulumisia. Ei siinä auta suuttua jäätelö huomiotta ja miksi. Aito ystävä ymmärtää. Sinä olet ystävä toki johon pidän yhteyttä ja tavataan kun ehdin. Ne syyt miksi näin teen on minun syyni. Et voi ystävänä vaatia liikoja ethän? Muista se millä syyllä olemme ystäviä ja kuinka kauan tunnettu on kertova sinulle kuinka usein tai mitä kerron sinulle. On myös ystävä jota pitää varoa. On sen elämä todella ollut kaaosta. Enkä kerro sille omasta elämästäni sitä mitä utelee. Tiedän sen jopa manipuloivan minua. En voi sitäkään syyttää enkä tuomita. Mutta hänellekin kerron jotain muuta mitä ei ole olemassa. Mutta pidän sen ystävänä kuitenkin tietyssä roolissa. Turha siinä on kiukutella tai vaatia huomiota. Ystävä olen monelle eri tavalla.

Kuule sitä minäkin tässä miettinyt samaa sinusta. Kannattaako todella varattuun pitää yhteyttä josta tiedät sen kiinni jääneen. Kiinnostunut se sinusta toki kun tietäen leikkiin ryhdyit sen kanssa. Se kuinka kauan se kerkesi luonasi kulkea en tiedä. Mutta sen piti sulle kertoa totuus. Et ole sen ystävä mitenkään. Kun viimein sain tietoon kuka se kertoja oli on se sinun ex. Mutta ei tainnut sitäkään kertoa sinulle? Jos tiedät ettei ole erottu vuoksesi mutta "salaa yhteyttä pidät siihen niin etkö käsitä ettei sitä eroa voi ottaa nyt sievästi mitenkään. Itse sanoo kiinni jäädessään kun viestiä sulle laittoi että vastaa vain siksi että suojelee minua sinulta. Olet sairas roikkuja? Ole huoleti emme itke sen rahan perään jotka sait. Pidämme peukkuja että saat sen ex kanssa asiat kuntoon. Pidä hyvänä ne rahat ja yritä selvitä. Mutta lopeta varatun kiusaaminen jos siitä kyse. Kun kerroin että tunnemme toisemme ihan eri tavalla kuin tiesi. Sinä et ollut sitäkään kertonut sille miksi? Koita jo jättää meidät rauhaan viimein. Sairasta teiltä jos vielä toisianne kiusaatte. Ohi sen piti olla jo aikaa sitten mutta tarina eikö muuttuu ajanmyötä. Kysy sit siltä edes mitä tuumaisin jos tietäisin yhteydenotosta jne? Voit myös huoletta kertoa että käyn salaa lukemassa sen vistittelee ym. Puhelimista. Aina vaan löytyy sinuun yhteyttä ottaneen. Jonka kylläkin kieltää kysyttäessä. Kun sanot sille ja tulee kysymään asiaa minulta kerron kyllä mistä tiesin vistittelyt. Jos eron ottaa ettei voi enään minuun luottaa niin onpahan molemminpuolista silloin syyt. Mutta älä viitsi antaa varatun jatkaa kanssasi kuten epäilen ja näen. Koska jos ero tulee ei sinua voi ottaa yhden jutun takia.