Laajenevan Maapallon keskustasta työntyy vastapalloon uutta laajenevasti tihentyvää ainetta/ asiaa/ energiaa galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Maapallon pintakerroksille sitä ei kuitenkaan ehdi pysähtyä, laajeneva tihentymä muuttuu tihentyväksi laajentumaksi.
Eli näiden atomien ytimien laajentumia tiheämpien harventumien sisälle pitää työntyä ensin paljon aikaisempaa enemmän tihenevää laajentuvasti työntävää voimaa ja näin tapahtuu matkalla kohti Maapallon keskustaa.
Vasta sitten niiden laajentumat alkaa tihentyvästi hidastua ja ne pysähtyvät lopulta laajenevan Maapallotihentymän keskustaan.
Eli kun ne tihentyvät nopeammin, kuin mitä laajenevat, sisäinen paine / liike / aika hidastuu ja ne alkavat kierrättyä myötäpalloon ympäristönsä kanssa enemmän tai vähemmän. Ne kierrättävät ympäristöönsä enemmän vetävää voimaa jota kohdistuu myös niihin itseensä enemmän laajenevasti jne.
Esimerkiksi ilmakuplaolentojen noustessa merenpohjasta ylöäspäin heidän ilmakuplavalonsa sinisiirtyy, jolloin alkuräjähdysteoretikko sanoo, että ilmakuplaolentojen välistä häviää tilaa simsalapimulottuvuuteen?
Vaan tämän aamuinen oivallukseni kertoo miksi mustat aukot, energiakeskittymät syöksyvät galaksin reunalta vähemmän tiheälle alueelle kohti galaksin keskustaa, jossa ydinkeskustaan onkin tullut galaksin levytason sivuilta todella pieniä, kylmiä ja tiheitä soluja ja näin kuuma ja vähän tiheä energiakeskittymä humahtaa tiheiden ja kylmien solujen alueelle.
Liike jatkuu, mutta se hidastuu.
Kun valo lähtee näin syntyneistä hiukkasista syntyneistä tähdistä liikkeelle, se joutuu todella pienten, kylmien ja tiheiden solujen väliin ja kun se liikkuessaan eteenpäin lopulta tulee jonkun galaksin alueelle, sen aallonpituus venyy sitä enemmän mitä vanhempaa valo on.
Koska vanhin valo joutui liikkumaan erittäin pienten, kylmien ja tiheiden solujen alueella.
Nykyinen valo liikkuessaan galaksista toiseen liikkuu lämpimämpien ja vähemmän tiheiden solujen välissä ja näin se ei veny niin paljon sapuessaan galaksimme alueelle. Siis sekin laajeneva valo joka työntyy sinne päin mistä laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on työntymässä pois päin, loittonee tuolta alueelta yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Tarvitaan paljon sitä energiaa jota laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään. Ja sitä on paljon miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon mukana.
Äärimmäisen yksinkertaista:
Äärimmäisen kaukaiset ja äärimmäisen tiheät kohteet vetävät itseensä liikettä / energiaa / asiaa. Muuttuva valo on peräisin laajentuvasta tihentymästä ja aine tihenevästä laajentumasta
Eli tihenevät laajentumat siirtävät liikettään / energiaansa / vetävää voimaansa koko ajan synnyttäen uusia tähtiä ja planeettoja. On siis havaittu että aine muuttuu avaruudessa vaahtopäisiksi antitihentymiksi.
Työntävä voima ja kaareutumaton avaruus on huuhaata! Vielä suurempaa huuhaata on se, että aine lisääntyisi ja kasvaisi itsestään sisältäpäin työntymällä. Valo voi muuttua, koska laajentuvat tihentymät ja tihenevät laajentumat.
Se on periaatteessa sama ilmiö, kuin virrallinen johto magneettikentässä,. Kuvasta selviää, että johtimen liikesuunta määrää, kummin päin magnettikenttä liikkuvan johtimen ympärille muodostuu. Toiseen suuntaan liikkuva johdin muodostaa kentän ympärilleen myötäpäivään, toiseen suuntaan liikkuessa kenttä muodostuu vastapäivään. Avaruudella itsellään ei ole mitään tihentymää josta se laajentuisi.
Mistä muuttuvat tihenevät laajentumat muka on peräisin jos ei laajentuvista tihentymistä?
.
🍾🍾🍾
😀
Eli näiden atomien ytimien laajentumia tiheämpien harventumien sisälle pitää työntyä ensin paljon aikaisempaa enemmän tihenevää laajentuvasti työntävää voimaa ja näin tapahtuu matkalla kohti Maapallon keskustaa.
Vasta sitten niiden laajentumat alkaa tihentyvästi hidastua ja ne pysähtyvät lopulta laajenevan Maapallotihentymän keskustaan.
Eli kun ne tihentyvät nopeammin, kuin mitä laajenevat, sisäinen paine / liike / aika hidastuu ja ne alkavat kierrättyä myötäpalloon ympäristönsä kanssa enemmän tai vähemmän. Ne kierrättävät ympäristöönsä enemmän vetävää voimaa jota kohdistuu myös niihin itseensä enemmän laajenevasti jne.
Esimerkiksi ilmakuplaolentojen noustessa merenpohjasta ylöäspäin heidän ilmakuplavalonsa sinisiirtyy, jolloin alkuräjähdysteoretikko sanoo, että ilmakuplaolentojen välistä häviää tilaa simsalapimulottuvuuteen?
Vaan tämän aamuinen oivallukseni kertoo miksi mustat aukot, energiakeskittymät syöksyvät galaksin reunalta vähemmän tiheälle alueelle kohti galaksin keskustaa, jossa ydinkeskustaan onkin tullut galaksin levytason sivuilta todella pieniä, kylmiä ja tiheitä soluja ja näin kuuma ja vähän tiheä energiakeskittymä humahtaa tiheiden ja kylmien solujen alueelle.
Liike jatkuu, mutta se hidastuu.
Kun valo lähtee näin syntyneistä hiukkasista syntyneistä tähdistä liikkeelle, se joutuu todella pienten, kylmien ja tiheiden solujen väliin ja kun se liikkuessaan eteenpäin lopulta tulee jonkun galaksin alueelle, sen aallonpituus venyy sitä enemmän mitä vanhempaa valo on.
Koska vanhin valo joutui liikkumaan erittäin pienten, kylmien ja tiheiden solujen alueella.
Nykyinen valo liikkuessaan galaksista toiseen liikkuu lämpimämpien ja vähemmän tiheiden solujen välissä ja näin se ei veny niin paljon sapuessaan galaksimme alueelle. Siis sekin laajeneva valo joka työntyy sinne päin mistä laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on työntymässä pois päin, loittonee tuolta alueelta yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Tarvitaan paljon sitä energiaa jota laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään. Ja sitä on paljon miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon mukana.
Äärimmäisen yksinkertaista:
Äärimmäisen kaukaiset ja äärimmäisen tiheät kohteet vetävät itseensä liikettä / energiaa / asiaa. Muuttuva valo on peräisin laajentuvasta tihentymästä ja aine tihenevästä laajentumasta
Eli tihenevät laajentumat siirtävät liikettään / energiaansa / vetävää voimaansa koko ajan synnyttäen uusia tähtiä ja planeettoja. On siis havaittu että aine muuttuu avaruudessa vaahtopäisiksi antitihentymiksi.
Työntävä voima ja kaareutumaton avaruus on huuhaata! Vielä suurempaa huuhaata on se, että aine lisääntyisi ja kasvaisi itsestään sisältäpäin työntymällä. Valo voi muuttua, koska laajentuvat tihentymät ja tihenevät laajentumat.
Se on periaatteessa sama ilmiö, kuin virrallinen johto magneettikentässä,. Kuvasta selviää, että johtimen liikesuunta määrää, kummin päin magnettikenttä liikkuvan johtimen ympärille muodostuu. Toiseen suuntaan liikkuva johdin muodostaa kentän ympärilleen myötäpäivään, toiseen suuntaan liikkuessa kenttä muodostuu vastapäivään. Avaruudella itsellään ei ole mitään tihentymää josta se laajentuisi.
Mistä muuttuvat tihenevät laajentumat muka on peräisin jos ei laajentuvista tihentymistä?
.
🍾🍾🍾
😀
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pahaltakin näyttävä puuhuonekalu on pelastettavissa. Nämä tuolit olivat olleet varastossa, jossa lakkaus ja verhoilu olivat kärsineet kosteudesta.
Pintakäsittelyllä, löystyneiden liitosten korjaamisella ja istuimen verhoilulla uudistetaan tuolit nopeasti ja edullisesti. Korjauskelpoisia huonekaluja löytyy nettihuutokaupoista, kirppiksiltä ja roskalavoilta.
Huonekalun iän voi selvittää tyylin ja pintakäsittelyn perusteella. Väristä voi päätellä, mitä pintakäsittely on: lakan meripihkan väri voi olla sellakkaa ja krakeloituva pinta selluloosalakkaa. Verhoilujen alta usein paljastuvat alkuperäiset tekstiilit ja pehmusteet.
Puuhaan ryhtyessä on syytä ottaa huomioon kemikaaliriskit. Kuumailmapuhallinta ei suositella. Sen käytössä muodostuvat käryt ovat myrkyllisiä ja kuumuus vaurioittaa puuta. Myöskään lipeäpesu ei sovi kunnostettaville huonekaluille. Kemikaaleja vapautuu myös hionnassa, joten sitä on vältettävä ellei tiedä, millaista pintaa käsittelee.
Kirppikseltä tai lavalta voi tulla mukaan ei-toivottuja vieraita. Varmuuden vuoksi voi jättää huonekalun ulos kovalla pakkasella tai saunottaa tiiviisti peitettynä.
Jos pinta on hyvässä kunnossa ja käsittely sellainen, että sen päälle voi maalata tai lakata, pestään pinta ensin käyttäen maalarinpesua. Tämän jälkeen tehdään haluttu pintakäsittely tuotteen ohjeen mukaan.
Huonekalun entisöinti säilyttää esineen historian kaikkine taitoineen. Arvohuonekaluja käsittelee huonekalurestauroija tai -konservaattori.
Jos kuvan tuolit entisöitäisiin ajanmukaisesti ne lakattaisiin puhdistuksen jälkeen selluloosalakalla ja verhoiltaisiin käyttäen alkuperäisen tyyppistä harmaavanua ja verhoilukangasta.
Huonekalun kunnostaminen käyttöesineeksi sopii vähemmän arvokkaille löydöille, jolloin voidaan käyttää myös nykyaikaisia materiaaleja. Tämäntyyppisiä koivutuoleja on paljon liikkeellä, joten niitä uskaltaa myös tuunata.
Muista kuitenkin, että entisöinti ei ole välttämättä nykyaikaisten käsittelyjen jälkeen enää mahdollista.
Tarvittavia työkaluja ovat kuminuija tai vasara, puukko, puristimet, mitta, sikli ja santapaperi sekä pintakäsittelyyn tarvittavat lakka tai maali ja pensseli. Hengityssuojaimen käyttö on hiottaessa tärkeää. Työskentele hyvin ilmastoidussa tilassa.
1. Jos tuolissa on selvästi huteria liitoksia, tuolin osat naputellaan irti esimerkiksi kuminuijalla. Tuolia voi suojata myös puupalalla. Jos puuhun jää jälkiä, voidaan kohtaa turvottaa kostuttamalla kolhiintunut kohta vedellä. Näin saadaan puun syyt kohoamaan takaisin.
2. Näiden tuolien lakkapinta on vaurioitunut käytön ja kosteuden myötä. Jopa pintahometta on tarttunut huonon varastoinnin aikana, joten koko pinta pitää poistaa. Tällaiset homevauriot eivät kuitenkaan haurastuta puuta eivätkä etene huonekaluissa pintaa pidemmälle. Lakkapinta poistetaan maalinpoistoaineella ja tuolit hiotaan kevyesti hienolla hiekkapaperilla. Maalinpoistoaineen jäämät on poistettava tarkasti pesemällä, koska uusi pintakäsittely ei tartu kohtaan, johon on jäänyt ainetta.
3. Ennen uutta liimausta poistetaan vanha liima puukolla liitostapeista ja -koloista. Vanha liima on usein kovaa ja irtoaa suhteellisen helposti. Pursota liimaa koloihin ja aseta tuolin osat paikoilleen. Kiinnitä puristimet ja suojaa puu puristimen aiheuttamilta painaumilta puupalikoin tai pahvilla. Poista mahdolliset liimapurseet. Muista suorittaa ristimitan tarkistus: vastakkaisten jalkojen välimatka tulisi olla sama. Tällöin saadaan tuolista symmetrinen. Anna liiman kuivua mieluusti seuraavaan päivän, jolloin liimaus on varmasti vahva. Älä irroita ja liimaa ehjiä liitoksia vain varmuuden vuoksi.
4. Puupinnat viimeistellään vesiohenteisella kalustelakalla tuotteen ohjeen mukaan. Anna lakan kuivua seuraavaan päivään.
Söin äärimmäisen vanhaa valoa äskön ja nyt se haluaa laajeta housuihini. Housuni ovat täynnä laajentuneita tihentymiä.
.
🍾🍾🍾
😀
Esimerkiksi ilmakuplaolentojen noustessa merenpohjasta ylöäspäin heidän ilmakuplavalonsa sinisiirtyy, jolloin alkuräjähdysteoretikko sanoo, että ilmakuplaolentojen välistä häviää tilaa simsalapimulottuvuuteen?
Vaan tämän aamuinen oivallukseni kertoo miksi mustat aukot, energiakeskittymät syöksyvät galaksin reunalta vähemmän tiheälle alueelle kohti galaksin keskustaa, jossa ydinkeskustaan onkin tullut galaksin levytason sivuilta todella pieniä, kylmiä ja tiheitä soluja ja näin kuuma ja vähän tiheä energiakeskittymä humahtaa tiheiden ja kylmien solujen alueelle.
Liike jatkuu, mutta se hidastuu.
Kun valo lähtee näin syntyneistä hiukkasista syntyneistä tähdistä liikkeelle, se joutuu todella pienten, kylmien ja tiheiden solujen väliin ja kun se liikkuessaan eteenpäin lopulta tulee jonkun galaksin alueelle, sen aallonpituus venyy sitä enemmän mitä vanhempaa valo on.
Koska vanhin valo joutui liikkumaan erittäin pienten, kylmien ja tiheiden solujen alueella.
Nykyinen valo liikkuessaan galaksista toiseen liikkuu lämpimämpien ja vähemmän tiheiden solujen välissä ja näin se ei veny niin paljon sapuessaan galaksimme alueelle. Siis sekin laajeneva valo joka työntyy sinne päin mistä laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on työntymässä pois päin, loittonee tuolta alueelta yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Tarvitaan paljon sitä energiaa jota laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään. Ja sitä on paljon miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon mukana.
.
🍾🍾🍾
😀
1000+euron+palkkio+sinulle+tai+jos+sinua+ei+kiinnosta,+jollekin+jota+kiinnostaa.+Jos+siis+olet+edelleen+työtön,+tässä+olisi+pientä+puuhaa+sinulle.+Yritä+hankkia+1000+allekirjoitusta+tähän+www.adressit.com/tilaeilaajene+adressiin,+tuhannesta+eri+IP-osoitteesta.+Jos+kiinnostaa,+soita+minulle+044+076+7121,+kiitos.+
Ajatuksen pihalammesta voi toteuttaa kahdellakin tavalla, asentamalla pikku piha-altaan tai kaivamalla ison ja syvän lammen. Lammikko synnyttää jo oman ympäristönsä kasveille ja hyönteismaailmalle. Jäätymättömässä isossa lammikossa voi pitää kaloja ympäri vuoden, ehkä ruokittaviakin kaloja, joita voi aikanaan ottaa paistinpannuun.
Mikä on pihalammen ihanteellinen koko
Ajatuksen pihalammesta voi toteuttaa kahdellakin tavalla, asentamalla pikku piha-altaan tai kaivamalla ison ja syvän lammen. Lammikko synnyttää jo oman ympäristönsä kasveille ja hyönteismaailmalle. Jäätymättömässä isossa lammikossa voi pitää kaloja ympäri vuoden, ehkä ruokittaviakin kaloja, joita voi aikanaan ottaa paistinpannuun.
Vastauksia kysymyksiin
Ensimmäinen lammen suunnittelijan mieleen tuleva kysymys saattaa olla sen sijoituspaikka. Sitten koko ja ehkä myös muotoon ja rakenteeseen liittyviä asioita.
Seuraavassa on vastauksia kysymyksiin ja moneen lammen tekovaiheessa esille tulevaan ongelmaan. On ohjeita erilaisten lampien tekemisestä. On betonirakenteisia lampia, lasikuitulampia, muovikalvosta tehtäviä lampia ja ohuesta muovilevystä muotoon puristettuja pikkulampia. Maaseutuoloihin voi tehdä lammen, jossa ei ole tiivistä pohjaa. Virtaava vesi ja patoaminen huolehtivat lammen vesimäärästä. Lampiin voi tehdä myös pikkupuroja ja vesiportaita ja kirjoitamme kaloista. Kalojen pito Suomen sääoloissa ei vain yleensä ole mahdollista ympäri vuoden.
Tekolammen aineet
Pikkulammen pohja pitää tiivistää. Pohjan voi tehdä betonista, lujitemuovista, muovikalvosta tai muotoon puristetusta muovilevystä.
Betonilampi. Maissa, joissa pienten pihalampien tekoa on harrastettu kautta aikojen, betoni on ollut suosituin lammen valmistusaine. Betonista syntyy vankka lampi, mutta jos maa on routivaa sorttia, se voi halkaista betonilammen tai kallistella sitä. Betonilammen vesi on alussa sementin takia emäksistä, mikä haittaa sekä kasveja että etenkin eliöitä.
Muotoon puristetut altaat
Muutaman kymmenen tai enintään parin sadan litran vetoiset puolikovat muovialtaat ovat nykyään suosittuja. Tällainen ammemainen allas sopii vain pehmeälle hiekalle ja mieluiten jäättömään paikkaan. Talveksi se pitää mieluiten tyhjentää.
Lujitemuovi
Lujitemuovista saa lujan lammen, josta voi tehdä mieleisensä muotoisen ja hyvin suurenkin. Tarveaineiden, sekä lasikuitumaton että hartsien, käsittely on aika vaivalloista ja vaativaa. Kalvot. Lammen pohjaksi voi levittää kerroksen, kaksi tai kolme tavallista höyrynsulkumuovia, kuitu- tai lankavahvisteista muovikalvoa tai kumikalvoa. Jos veden määrä kalvon päällä on vain muutamia kymmeniä senttejä ja maaperä on liikkumatonta eikä roudi, kalvopohjainen lampi saattaa kestää kymmeniä vuosia.
Polyeteenimuovikalvot ja PVC-muovilevystä puristetut pienaltaat kestävät aineina maassa lähes ikuisesti mutta routiminen tai maan pistemäinen painuminen saattaa aiheuttaa altaaseen vuodon. Polyeteeni haurastuu ja hajoaa PVC:tä nopeammin etenkin auringonvalon ja pakkasen vaikutuksesta.
Lampea varten kaivettavasta maasta tehdään mielellään aina kukkula lammen viereen. Jos lampea ei ole mahdollista sijoittaa luonnonpuron yhteyteen, sen vettä täytyy joka tapauksessa kierrättää. Kaivetusta maasta tehty kukkula toimii mainiona vesiportaana, jota pitkin vesi valuu alaspäin ja hapettuu matkalla.
Puroon tai muuhun vesiportaaseen tehdään putouksia ja tasanteita, jolloin vesi hapettuu tehokkaammin.
Vähintään 10 neliötä
Pihalammen tuntumaan muodostuu elinvoimainen pienilmasto sitä varmemmin mitä suurempi lampi on. Vesikasvit viihtyvät ja hyönteiset elävät. Kaloillakin voi olla elinmahdollisuuksia. Lammen tehokas, luonnonmukainen toiminta vähentää myös hoidon tarvetta. Lampi hoitaa itse itsensä.
Tanskan tasolla on todettu, että lammen koon pitää olla noin 10 neliömetriä, jotta se toimisi omin voimin hyvin. Voisi kuvitella, että Suomen karummissa oloissa lammen pitää olla suurempi ja ennen kaikkea syvä.
Kolme vyöhykettä
Ihanteellisessa pihalammessa pitää olla kolme syvyysvyöhykettä, Suomen oloissa ehkä neljäkin. Matalin alue on 030 cm syvä vyöhyke, seuraava on 3050 cm syvä välivyöhyke ja kolmantena yli 80 cm syvä alue. Suomen oloissa lammessa pitäisi olla laaja noin kahden metrin syvyyteen ulottuva alue, jossa vesi ei jäätyisi enää pohjaan asti. Vesitilavuuden tulisi olla mahdollisimman suuri ja keskisyvyyden yli 30 cm, ettei vesi lämpenisi kohtuuttoman paljon kuumina päivinä, mikä haittaa kasveja, mahdollisia kaloja ja pieneliöstöäkin.
Syvyysvyöhykkeiden vaihtumisrajalla tulisi olla jonkin verran vaakasuoraa pohjaa ja syvenevän pohjan jyrkkyyden ei pitäisi olla yli 3045-. Pohjan loivuuden ansiosta jääkään ei yleensä murskaa pohjan rakenteita, vaan nousee ylöspäin. Pohjan vaakaosasta on sekin etu, että sillä on helppo seistä hoitamassa tai istuttamassa kasveja sekä puhdistamassa pohjaa.