Älykkäimmät ihmisrodut?

"Einsteinin mukaan kiinalaiset ovat tyhmiä."

Einstein tosiaan oli arvioinut silloisten kiinalaisten olleen hidasjärkisiä (obtuse) ainakin Aasian-matkansa (1922-1923) aikoihin, vaikka olikin varttuneemmalla iällään selvästi antirasisti. Kiina oli tuolloin; n. 100 vuotta sitten, varsin erilainen maa kuin nykyään. Lähinnä noista Einsteinin matkapäiväkirjaansa kirjaamistaan kommenteista kuultaa hänen pettymyksensä siihen, että hänen tapaamansa kiinalaiset olivat (hänen mukaansa) "usein enemmän automaatteja kuin ihmisiä". Einsteinin mielestä olisi ollut "sääli, jos kiinalaiset syrjäyttäisivät kaikki muut rodut", mitä ei ehkä kuitenkaan voida pitää kovin rasistisena lausuntona, jos sen lukee niin kuin se on kirjoitettu…

Einstein ei pitänyt yksilötasoista aloitekyvyttömyyttä tavoiteltavana tilana ja hänellä oli myös ilmeisesti huoli siitä, että tuon tyyppisestä käyttäytymismallista muodostuisi maailmanlaajuisesti vallitseva, eli tämä voidaan tulkita siten, että hänen huolenaan oli mm. se, että ihmiset olisivat "helposti johdateltavissa olevaa massaa", kuten he olivatkin, esim. kulttuurivallankumouksen aikana, mutta samankaltainen ilmiö tapahtui kaikesta huolimatta myös Saksassa; eli Einsteinin kotimaassa 1930-1940 -luvuilla, vaikka saksalaiset eivät olekaan juurikaan kiinalaisia.

Epäselvää on se, että missä määrin Einstein tapasi kiinalaista älymystöä matkoillaan, sillä hänen kommenttinsa eivät näyttäisi viittaavan älymystöön, vaan ns. tavallisiin vähällä toimeentuleviin kiinalaisiin. Vaikuttaa siltä, että Einstein ei oikein ottanut arviointiyhtälöönsä mukaan mm. elintasokuilua ja silloisia eroja teollistumisasteissa Saksan ja Kiinan välillä. Tapaamistaan intialaisista Einstein totesi varsin samaan tapaan, että "he tekevät vähän ja tarvitsevat vähän". Einsteinin matkapäiväkirjoja voidaan ehkä noilta osin pitää ajankuvana tyypillisestä keski-eurooppalaisesta ääneen ajattelusta kohdattaessa tropiikin vaikuttamia ihmisiä, joilla ei ollut erityistä intohimoa keski-eurooppalaisille tyypilliseen työteliäisyyteen.

Kiinalaisten älykkyys on nykyään voimakkaasti polarisoitunut siten, että älykkäimmät ihmiset asuvat keskimäärin huomattavasti todennäköisemmin suurissa kaupungeissa ja erityisesti Pekingissä ja Shanghaissa. Samankaltainen ÄO-jakauma näkyy myös mm. USA:ssa, jossa mm. taantuvien ja keskilännen osavaltioiden; jotka muodostavat mm. Trumpin kannatuksen kivijalan, älykkyystasot ovat huomattavasti matalammat kuin suurten itärannikon kaupunkien.

Kiinalaisten nykyinen keskimääräinen ÄO lienee noin 104-105, eli selvästi maailman keskiarvoa (100) korkeampi ja vielä selvemmin korkeampi kuin esim. amerikkalaisten ÄO, joka on nykyään enää vain noin 98. Tavallaan järkyttävää on se, että USA:n osavaltioista ilmeisesti enää vain Massachusetts; jossa on suuria huippuyliopistoja (Harvard ja MIT), yltää kiinalaisten keskimääräisen ÄO:n tasolle (n. 104.5). Myös muiden itä-aasialaisten ÄO on keskimäärin selvästi maailmankeskiarvon yläpuolella ja esim. maailman älykkäimmän kaupungin tittelistä kisaavat nykyään varsin tasapäisesti Hong Kong ja Singapore (ÄO = n. 108).

"...vaikka olikin varttuneemmalla iällään selvästi antirasisti...."

Näkisin itsekin että rasismi on enemmän nuoremman väen juttu. Kun elämänkokemusta kertyy ja näkee muutenkin maailmaa, niin ymmärtää myös ihmislajin monimuotoisuuden. Kokemus tuo varmuutta ja hälventää "uhkakuvia". Vieraat tai vieraan näköiset olennot saattavat pelottaa nuorempia. Jo pelkän vieraan kielen kuuleminen saattaa säikäyttää kaikkein herkimmät.

Samasta puustahan kaikki ihmiset on periaatteessa veistetty, vaikka veistokset hieman vaihtelevatkin.

Ori.nimeltä.Seni kirjoitti:

"...vaikka olikin varttuneemmalla iällään selvästi antirasisti...."

Näkisin itsekin että rasismi on enemmän nuoremman väen juttu. Kun elämänkokemusta kertyy ja näkee muutenkin maailmaa, niin ymmärtää myös ihmislajin monimuotoisuuden. Kokemus tuo varmuutta ja hälventää "uhkakuvia". Vieraat tai vieraan näköiset olennot saattavat pelottaa nuorempia. Jo pelkän vieraan kielen kuuleminen saattaa säikäyttää kaikkein herkimmät.

Samasta puustahan kaikki ihmiset on periaatteessa veistetty, vaikka veistokset hieman vaihtelevatkin.

Lue lisää

Länsimaisen suvaitsevan sivistyksen ja vaikkapa lähi-idän brutaalin, väkivaltaisen ja epätasa-arvoisen naisille ja homoseksuaaleille hengenvaarallisen kulttuurin eron olemassaolon tunnustaminen ei ole "rasismia". Kaikki ihmiset eivät ole "samasta puusta".

Te "ymmärtäjät" voisitte mennä selittämään "monimuotoisuudestanne" niille joilta paraikaa, tällä hetkellä leikataan päätä irti. Tai vaikka uskonnollisten murhaiskujen uhrien omaisille. Mutta ette te mene. Te paistattelette kotona turvassa oman sädekehänne itsekkäässä loisteessa ettekä kuule "suvaitsevuutenne" kuolonurien tuskanhuutoja.

YKsotilas kirjoitti:

Länsimaisen suvaitsevan sivistyksen ja vaikkapa lähi-idän brutaalin, väkivaltaisen ja epätasa-arvoisen naisille ja homoseksuaaleille hengenvaarallisen kulttuurin eron olemassaolon tunnustaminen ei ole "rasismia". Kaikki ihmiset eivät ole "samasta puusta".

Te "ymmärtäjät" voisitte mennä selittämään "monimuotoisuudestanne" niille joilta paraikaa, tällä hetkellä leikataan päätä irti. Tai vaikka uskonnollisten murhaiskujen uhrien omaisille. Mutta ette te mene. Te paistattelette kotona turvassa oman sädekehänne itsekkäässä loisteessa ettekä kuule "suvaitsevuutenne" kuolonurien tuskanhuutoja.

Lue lisää

Ihmiset ovat "samasta puusta". Lukemattomat kulttuurit joissa ihmiset varttuvat ja oppivat elämään sitten taas eivät ole.

Feynmanin ÄO-testitulos on tuullut tunnetuksi, koska hän pilailijana piti sitä paljon esillä. Todellisuudessa kyseessä oli jonkinlainen koulukypsyystesti 12-13-vuotiaana, ja siinä paino oli verbaalisilla kyvyillä. Feynmanin myöhemmät saavutukset esim. matematiikassa osoittavat, että hän olisi kevyesti läpäissyt mensarajan.

Yleensäkään yksittäistapauksilla ei voi todistaa paljon mitään. Hyvin älykkäästä voi tulle psykopaatti, luultavasti helpommin kuin keskivertoihmisestä. ÄO-testejä on käytetty 100 vuotta erilaisissa seulonnoissa, mikä todistaa niiden hyödyllisyyttä. Yleisälykkyysteoria lähtee siitä, että eri älykkyyslajit korreloivat keskenään. Siksi voidaan sinänsä kapea-alaisella mutta kulttuuririippumattomalla ja koulutusriippumattomalla testillä (esim. mensatesti) saada aika hyvä kuva yleisälykkyydestä. Mutta esim. työnhakutilanteissa käytetään laajempialaisia testejä.

Miksi käsite älykkyys herättää niin paljon intohimoja? En ole huomannut, esim. käsite luovuus herättäisi yhtä paljon kiistelyä.

Mahtavatko testiälykkäät edes ymmärtää, että älykkyyden korkein muoto ei ole rationaalinen päättely vaan intuitio?

Intuitio on huonomuististen ihmisten "lahjakkuustekijä". He muistavat, milloin intuitio oli oikeassa, ja unohtavat, milloin se oli väärässä.

Monet menestyneet nerot, kuten Albert Einstein ja Steve Jobs, pitivät intuitiota tärkeämpänä kuin älykkyyttä.

Mitä suurempia saavutuksia sinulla on esittää, kun vähättelet heidän kykyjään?

No eihän se älykkyys ehkäise mitenkään esim. mielenterveysongelmilta. Päinvastoin älykäs löytää syitä seota kun taas vähemmän älykäs ei näe muuta kuin laiffia menoa no problemo.

Huomannet, tai ilmeisimmin et, että molemmat olivat intuitiivisuuden lisäksi huomattavan älykkäitä. Keksipäs pari esimerkkiä pelkästään intuitiivisista suurmiehistä?

Suomalaisethan eivät ole skandinaaveja....

Ymmärrys vois auttaa. Siihen aikaan ei ollut mitään keinoa todistaa, eikä käytännön kannalta merkitystä, niin kirkonmiehet saivat opettaa kansalle sen mitä Paavi käski. Löytyy niitä tiedeuskovaisiakin, kuten nämä alkuräjähdykseen uskovat, ei sitä mitenkään pysty todistamaan.

Mikä on perustelusi sille, että monet nerot vannovat intuition nimeen?

Oletko sinä suomi24-kirjoittelija parempi tietäjä kuin ihmiskunnan suurimmat nerot (en malta olla kuulematta meriittejäsi)?

Ylivertaisuusvinouma on muuten todistettu ihan tieteellisesti.

"Sanakirjat luokittelevat termin intuitiivinen sanoin: "Jos olet intuitiivinen, sinulla on taipumusta seurata sydäntäsi, kuunnella sisäistä ääntäsi ja luottaa tunteisiisi – toisin sanoen seuraat intuitiotasi."

Mm. näin luonnehditaan intuitiivisuutta. Pointtini oli, että intuitio on aivan liian löysästi määritelty termi, jotta sitä kannattaisi soveltaa aloilla, joissa päätöksenteko kuitenkin perustuu suureen määrään tietoa. Tuskin Eisnstein kehitti suhteellisuusteoriataan sydäntään tai sisäistä ääntään kuunnellen, tai Jobs visioi uusia kännykkämalleja. Siksi toin esiin tuon valistuneen arvauksen käsitteen, joka sopii paremmin asintuntijamaailmaan.

Ja voit jättää nuo henkilökohtaisuudet. Niihin sortuu henkilö, joka on asia-argumentoinnissa heikoilla.

"The ability to understand something instinctively, without the need for conscious reasoning. A thing that one knows or considers likely from instinctive feeling rather than conscious reasoning."

Intuitio toimii tiedostamatta alitajunnassa, eikä sisällä tietoista päättelyä. Intuitio on mystinen ominaisuus, jonka avulla kykenee luomaan uusia parempia ratkaisuja. Tietysti tarvitsee tietää myös paljon asioita, jotta intuitiosta saa kaiken hyödyn irti. Ei se mitään magiaa ole, mutta kyky alintajunnassa yhdistellä ja vertailla asioita eri tavoin ja luoda uusia skenaarioita.

Tietoinen ajattelu on paljon rajoittuneempi kuin alitajuntainen tiedon prosessointi. Toiset ovat tässä parempia kuin toiset ja jotkut eivät näytä lainkaan ymmärtävän tätä. Sitä voisi ajatella niin, että intuitiivisilla ihmisillä tietoinen ajattelu on vain jäävuoren huippu ja kaikki prosessointi tapahtuu pinnan alla tiedostamattomissa.

Miten tähän liittyy mitenkään mikään arvailu, kun kyseessä on tiedostamaton prosessi?

Taidat sekoittaa alitajuisen prosessoinnin ja intuition. Alitajuisessa prosessoinnissa kaikki tieto on periaatteessa hallissa, mutta henkilö ei osaa muodostaa niistä oikeaa ratkaisua. Sitten se saattaa putkahtaa yöllä herätessä tai juoksulenkillä.

Jos intuitio on niin tärkeä ominaisuus, miksi sitä ei käytetä enemmän hyväksi pörssisijoittamisessa, pokerissa ym? Niissä käytetään sen sijaan apuna tietokoneita, jotka tekevät analyyttistä prosessointia täysin ilman intuitiota.

jos_ei_niin_ei kirjoitti:

"The ability to understand something instinctively, without the need for conscious reasoning. A thing that one knows or considers likely from instinctive feeling rather than conscious reasoning."

Intuitio toimii tiedostamatta alitajunnassa, eikä sisällä tietoista päättelyä. Intuitio on mystinen ominaisuus, jonka avulla kykenee luomaan uusia parempia ratkaisuja. Tietysti tarvitsee tietää myös paljon asioita, jotta intuitiosta saa kaiken hyödyn irti. Ei se mitään magiaa ole, mutta kyky alintajunnassa yhdistellä ja vertailla asioita eri tavoin ja luoda uusia skenaarioita.

Tietoinen ajattelu on paljon rajoittuneempi kuin alitajuntainen tiedon prosessointi. Toiset ovat tässä parempia kuin toiset ja jotkut eivät näytä lainkaan ymmärtävän tätä. Sitä voisi ajatella niin, että intuitiivisilla ihmisillä tietoinen ajattelu on vain jäävuoren huippu ja kaikki prosessointi tapahtuu pinnan alla tiedostamattomissa.

Miten tähän liittyy mitenkään mikään arvailu, kun kyseessä on tiedostamaton prosessi?

Lue lisää

Aika monissa kansanäänestyksissä on kyse niin monimutkaisista asioista, että tavallisten ihmisten on aika vaikea hahmottaa etuja ja haittoja (EU-kansanäänestykset, Britannian Brexit, Katlonian ja Skotlannin itsenäistyminen, ydinvoimakansanäänestykset...). Voidaan sanoa, että aika suuri osa ihmisistä äänestää intuition varassa. Aika usein nuo äänestykset menevät lähes 50/50. Eli puolella ihmisistä intuitio kertoo yhtä ja toisella puolella toista. Sama jos heittäisi lanttia.

Kumpaan itse luottaisit enemmän - historian suurimpaan neroon vai suomi24-kirjoittelijaan?

Mahdatkohan sotkea luovuuden ja intuition? Luovuus on oma lahjakkuuslajinsa ja se perustuu osin alitajuiseen prosessointiin. Mutta luovuus ilman tietoja ja taitoja on aika hyödytöntä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/arkijarki_hylkii_tiedetta

Tuossa vielä hyvä juttu intuitiosta. Luulisin että kun Einstein ja Jobs puhuvat intuitiosta, he itse asiassa tarkoittavat jotain muuta, kuten valistuneen arvauksen (educated guess) tapaista prosessia.