Kun on vähän tyhmä, niin pitää kysyä viisaammilta.
Kuvassa vanha puntarivaaka, ajalta jolloin digitaalista tietty mitään.
Minua askarruttaa se, miksi puntaripainojen asteikko on linäärinen. Mielestäni niiden pitäisi olla roggessiivinen. Toteamus: taidan olla vähän tyhmä?
Oheisessa kuvassa on punnituksen tulos 11 Kg. Ylimmäisessätä painosta tulee 8 Kg ja alimmaisesta 3 Kg = 11 Kg
https://aijaa.com/Do2ZpZ
Kuvassa vanha puntarivaaka, ajalta jolloin digitaalista tietty mitään.
Minua askarruttaa se, miksi puntaripainojen asteikko on linäärinen. Mielestäni niiden pitäisi olla roggessiivinen. Toteamus: taidan olla vähän tyhmä?
Oheisessa kuvassa on punnituksen tulos 11 Kg. Ylimmäisessätä painosta tulee 8 Kg ja alimmaisesta 3 Kg = 11 Kg
https://aijaa.com/Do2ZpZ
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei asteikko ole lineaarinen, se riippuu varren ja vastapainon massasta ja siitä, siirretäänkö vastapainoa vartta vai tukipistettä.
Jutun aloittaja.
Tarkennetaan vielä tämän puntarin tietoja.
Mitta-asteikko on mitattu työntömitalla, (joten varmasti mittaus on tarkka). Jokaisen kilon viivaväli on sama, niin ylimmäisessä varressa kuin alimmaisessakin. Eli, asteikko on linäärinen.
Uusi käsittämätön asia on se, että ylimmäisen asteikon viivaväli on 23 mm ja alimmaisen vastaava väli on 20 mm.
Kuvassa punnukset on laitettu tasan vasemmalta, ja tällöin lukemakohta on yimmäisessä varressa on 10 Kg ja alimmassa 11 Kg.
https://aijaa.com/eH1Vqg
Ylemmän ja alemman tangon nivelöintipisteen erosta johtuen vipusuhde on eri, siksi ero asteikon skaalassa.
Asteikko on lineaarinen koska sen kuuluu olla. Esim. auton rengasta kiristettäessä 50 kiloinen käppänä seisomassa 50cm avaimen varren päässä tuottaa puolet siitä newtonmetrimäärästä mitä 50 kiloinen käppänä metrin varren päässä tai 100 kiloinen rökäle 50 cm varren päässä.
"Ylemmän ja alemman tangon nivelöintipisteen erosta johtuen vipusuhde on eri, siksi ero asteikon skaalassa".
Näinhän asia ei ole. Molemmat tangot kulkevat puntarin kiinteän rungon läpi. Ylempi tanko 10 kiloon asti, ja alempi tanko 12 kiloon, max punnitus on 22 KG. (kuvassa alimmaista tankoa ei ole viety kohtaan 12 kiloa, vaan kohtaan 11 Kg)
Puntarissa on 2 niveltä, piste josta puntari riippuu, ja piste josta punnittava esine riippuu.
Asteikon skaala johtuu siitä, että alemmassa tangossa on suurempi paino. Siksi siinä on kilon jako 20 mm. Ylemmässä piempi paino, siksi sen jako on 23 mm.
En ole aikaisemmin nähnyt edes kuvaa että olisi kaksi massaa kys mallin vaa'assa
Sana on lineaarinen. linäärinen ei tarkoita mitään.
"Kun on vähän tyhmä, niin pitää kysyä viisaammilta."
Väärä palsta
https://www.tori.fi/keski-suomi/Vanha_puntari_45939041.htm
Tuollaista tuplavarsipuntaria en ole nähnyt enkä osaa selittää asteikon jakoa. Kun oli pieni, oli meillä sellainen puntari, joka näkyy linkkikuvassa. Eli etupäässä oli koukku, johon punnittava esine pannaan, takana on punnus, ja välissä liikkuu kädensija, jonka ikkunasta luetaan varressa oleva painomerkintä. Muistikuvani mukaan tuo asteikko ei ollut lineaarinen. Jos hommaa hieman laskee, saadaan punnittavan esineen massalle lauseke:
m = M*(x/(L-x))
missä M on punnuksen massa, L on varren pituus ja x on kädensijan etäisyys punnuksesta. Tuossa en ole ottanut huomioon varren painoa. Tuosta lausekkeesta näkee, että asteikko harvenee punnusta kohden. Asteikko on sellainen, että suhteellinen lukemavirhe säilyy suunnilleen samana puniitavan massan vaihdellessa.
Hieno puntari.
Ideana rakenteeseen lienee ollut se että saadaan puntari lyhyemmäksi. Vähän ihmetyttää että miksi asteikkojen skaalaus on vähän eroava toisistaan. Loogisempaa olisi että skaalat olisivat samat, tai toinen selvästi tarkoitettuna keveiden esineiden punnitukseen ja toinen raskaammalle tavaralle. (0-2 kg ja 0-20 kg) Voihan tietenkin olla että puntari on käsityötä ja asteikko on tehty sen mukaan minkä painoisia punnuksista on sattunut tulemaan.
Joo, toi no tehty noobel palkinnon saaneen A I Virtasen työn jatkeena karjatilojen maidon tuotosten seuraamiseen/kehittämiseen. Tuo oli tarkkailukarjakon työkalu. Astia jolla maito mitattiin oli aika painava. Tuolla ylimmäisellä varrella miinustettiin astian paino pois, ja alimmaisella mitattiin maitomäärä. A I Virtanen kehitti myös nerokkaan maidon rasvapitoisuuden määrittelyn jonka tiloilla kiertävä tarkkailukarjakko suoritti. Koeputkeen laitettiin pieni määrä maitoa, rikkihappoa ja metyylialkkoholia. Koeputkea pyöritettiin noi 5 minuuttia sentrifuugissa, jonka jälkeen koeputken varresta rasvapitoisuus oli luettaviss suoraan prosenteina.