Kertokaapa luterilaiset, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Perjantain lukupaketti nyt kirjastossaMuhkea ja hitsausliekkiäkin kuumempi jallulehti nyt luettavissa kirjastossa! Lämpimästi tervetuloa!
- Oot melko .ufo :) ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
- Alette alas tulla sieltäMissä oletkin, täällä hidastuu koko palstan väki ilman sinua. Tarinaa ei narinaa. 🍃😆 https://youtu.be/4W4DIgbBbsk?is=Vdbj3wnuTGMchXVC
- Ei tuu mitäänNyt jo taivaskin itkee tätä tilannetta 💔😢
Vastaukset 309
Vanhimmat
Ketään ei kiinnosta.
Jos Raamattu on luterilaisten ylin auktoriteetti, niin luulisi kiinnostavan.
Ketä lepää kustakin harvoin eri syistä kuitenkin.
Niin ja Raamatussa meidän käsketään kymmenessä käskyssä levätä sapatinpäivänä. Missä kohtaa Raamattua käsketään levätä sunnuntaina?
Missä kohtaa käskyissä sallitaan Jeesus- jumalan palvelu ja rukoilu? Kristinusko on Jeesus- uskonto eikä toimikaan Israelin uskonnon tai sen käskyjen pohjalta eikä edes voi.
Jeesus on itse Jumala, joten hänen palvelu ja rukoilu on täysin OK. Jeesus noudatti Tooraa ja opetti Tooraa ja jokainen joka rakastaa Jeesusta noudattaa Tooraa.
Otat toran huumorilla:lakihan sanoo että JHWH on ainoa jumala, on yksi eikä muuta nimeäänkään, sinä sanot ettei JHWH:n noista sanoista kannata piitata, mutta sabatti pitää silti jostain syystä pitää palvoi mitä jumalaa hyvänsä, koska ainahan voi väittää että uusi jumala oikeastaan onkin JHWH ja kun JHWH- mikä- hyvänsä-paitsi- torassa- mainittu niin käski.
Niin, Jumala on yksi ainoa kolmiyhteinen Jumala, ei ole mitään toista Jumalaa.
Jumala ei missään torassa ilmoita että onkin kolmen kimppa, vaan päin vastoin että on yksi, on minä , että nimikin on ja pysyy JHWH:na ja juuri ja vain se nimi nimi on pyhä, ei siis Jussi eikä Jeesus, eikäJHWH jaa kunniaansakaan kenenkään muun kanssa.
Jos nuo kaikki voi muuttaa muuksi vain koska on sinä kristittynä ja uskontosi teologia niin väitätte ja haluatte uskoa, niin totta kai jonkun sabatinkin silloin voi siirtää sunnuntaiksi. Kai sinä sen nyt sentään ymmärrät, että jäät tässä nuolemaan yhtä pilkkua vaikka koko lause on poistettu.
Raamatussa sanotaan, että Jumala on yksi, echad. Samaa sanaa käytetään pariskunnasta, joka on yksi, echad. Niin kuin mies ja nainen ovat yksi, echad, samoin Jumalakin voi olla kolmiyhteinen ja olla silti yksi, echad.
Ei voi koska JHWH ei tuossa puhu ihmispariskunnista vaan itsestään, sinä sen sijaan yrität selittää että tuossa nimenomaisesti ei olekaan kyse yhdestä vaan useammasta eikä tuolla väitteelläsi ole mitään muuta pohjaa kuin se että omassa uskonnossasi on nyt kolminaisuusoppi jossa leikitään että kolme jumalaa voi olla yksi, ja ja vain koska teologisesti niin on uskonnossanne päätetty.
Tuon päätöksenne siirrätte taannehtivasti koskemaan JHWH.ea, päälle päätteeksi saamme kuulla että JHWH valehteli myös siinä, kuka on ihmisten ainoa auttaja ja mikä on nimi johon Israel voi ikuisesti luottaa ja joka ei koskaan muutu.
Nyt pitääkin alkaa palvoa Jeesus- nimistä jumalaa joka aloitti uransa väittämällä että on JHWH:n lupaama voideltu.Kristityt nostivat Jeesuksen post mortem jumalakseen ja vaativat nyt, että myös juutalaisten pitää alkaa palvoa Jeesusta ja ottaa kastekin tuon uuden jumalan nimissä, jotta vältymme helvetiltä jonne joudumme jos edelleen uskomme mitä JHWH ilmoitti ja määräsi -ja sinä täällä aina vaan höpiset sabatista.
Lutherin mukaan Raamattu on luterilaisten ylin auktoriteetti. Joten kertokaa pliis, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
Olisiko se sama kohta, jossa kielletään abortti? Tai se, jossa käsketään elää antiikin ajan juutalaisen elämää 2000-luvulla?
Älä tapa.
Juutalaiset elävät todellakin vielä 2000-luvulla vaikka monet heidän tuhoaan yrittäneet kansat ovat hävineet.
Tuoko viittaa nimenomaan aborttiin?
Jälkimmäisen lauseen sisältöä et TAASKAAN ymmärtänyt.
Huoh...
Raamatussa sanotaan, että älä tapa. Se tarkoittaa tietenkin, että lasta äidin kohdussa ei saa tappaa. Voit tietysti selittää ummet ja lammet että lapsi äidin kohdussa ei ole ihminen ja sen saa tietysti surmata. Lapsi äidin kohdussa on ihminen.
Mutta tässä ketjussa minä kaipaa luterilaisilta selitystä siihen, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä? Jos sunnuntai on pyhä, missä kohtaa Raamattua sanotaan niin?
Sillä ei ole nykymaailmasa enää mitään merkitystä, minkä päivän antiikin paimentolaiset ovat "pyhäksi" määritelleet. Lapsiperheiden kannalta tietysti on ikävää, että viikonloput ovat rikkinäisiä.
Jos haaveilet kireistä aborttilaeista, mainitse edes yksi sellainen maa, jossa äärimmilleen kiristetyt aborttilait eivät olisi tuottaneet ongelmia ja murhetta.
Luterilaiset pyhittävät sunnuntain pyhäpäivänään. Minua kiinnostaa, missä kohtaa Raamattua sunnuntaita kutsutaan pyhäpäiväksi ja lepopäiväksi.
Nykymaailmassa on kuules hyvin, hyvin vaikea "pyhittää" enää yhtään mitään. Sunnuntai on hyvä lepopäivä siinä missä mikä tahansa muukin ja lähinnä sen merkitys piilee siinä, että jos ihmisellä on työaikanaan enimmäkseen ma-pe, sunnuntai on viikonlopun jälkimmäinen päivä. Nykyisin kaupat ovat sunnuntaisin auki ja vaqikkapa monille harrastuksille on silloin hyvin aikaa, jos vapaata vain on.
Takertumisesi tähän sapattiasiaan on nykyihmisen näkökulmasta aika lailla turhaa. Kirkossa käy luterilaisista pieni osa ja enemmistön kannalta viikonlopun merkitys piilee vapaapäivissä - jos niitä siis saa pitää. Työelämä on varsinkin monien vastuullisten tehtävien kannalta muuttunut sellaiseksi, että työtä on ainakin jossakin määrin tehtävä, olipa päivä mikä tahansa.
Se maailma, jolloin pyhäpäivä tosiasiallisesti keskityttiin rukoiluun ja jumalten palvontaan on mennyt. Sitä ei enää ole kuin joidenkin fundamentalistiryhmien typerissä säännöissä.
Raamattu luterilaisilla on ylin auktoriteetti. Joten missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
Rasittavaa tuo jankutus. Raamattu on ylin auktoriteetti enintään niille luterilaisille, jotka ovat fundamentalisteja. Heitä on luterilaisista vain pieni osa.
Se, milloin vapaata pidetään on sopimusasia. Toki viikonloppuvapaa on kiva asia.
Ei, vaan niille luterilaisille, joille Raamattu on ylin auktoriteetti, pitäisi olla selvää, että Jumala käskee pyhittämään sapatinpäivän. Luterilaiset, jotka pitävät Raamattua ylinpänä auktoriteettinaan, kertokoon tässä ketjussa, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä.
Room. 14:
4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä.
5 Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma.
Room 14 konteksi paljastuu jakeesta yksi, "Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä." Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolema, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Seuraavassa jakeessa 6 Paavali puhuu syömisestä ja juomisesta "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." joten on selvää, että Paavali tässä puhuu paastopäivistä, tai päivistä, joista Raamatussa ei ole mitään käskyä. Paavali ei sano, että joka pyhittää sapatin tai ei pyhitä sapattia, olkoon uskossaan varma.
Sapatin rikkomisesta oli määrätty kuolemanrangaistus Mooseksen lain alla, mutta kristityt eivät ole Mooseksen lain alla.
Tässä Paavali puhuu sapatista:
Kol. 2:16 Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.
Kerro missä kohtaa Raamattua sanotaan, että kristityt eivät ole velvollisia noudattamaan Mooseksen lakia. Antaas tulla luku ja jae.
Kol. 2:16 täytyy lukea alkutekstistä kontekstissaan. Jakeet 16 ja 17 kuuluvat yhteen ja ovat yksi lause:
μη ουν τις υμας κρινετω εν βρωσει και εν ποσει η εν μερει εορτης η νεομηνιας η σαββατων α εστιν σκια των μελλοντων το δε σωμα του χριστου
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
Tässä on huomattava, että lauseessa ei ole sanaa vain, vaan ne ovat todella tulevaisten varjo. Samoin viimeisestä virkkeestä puuttuu olla verbi, joten siinä sanotaan vain "mutta Kristuksen ruumis". Luemme siis koko lauseen, "älköön siis kukaat tuomitko teitä ... paitsi Kristuksen ruumis." Paavali siis sanoo, että älköön kukaan tuomitko teitä näistä asioista, paitsi Kristuksen ruumis. Tuomitseminen on yksin seurakunnan tehtävä.
Paavali ei sano, että kukin pyhittäköön minkä päivän haluaa. Paavali sanoo, että ainoastaan seurakunta saa tuomita sapatista tai muista asioista.
Eräs tapa viettää sapattia on pitää sitä yhtenä päivänä muiden joukossa, eikä kenelläkään ole lupa siitä tuomita.
Paavali sanoo, että älköön kukaan pakana ja ulkupuolinen tuomitko sapatista. Hän ei sano, että älköön kukaan tuomitko sapatista.
Kukaan ei saa tuomita, sanoo Paavali, eikä puhu pakanoista tai ulkopuolisista mitään.
Kun luemme alkutekstin mukaan molemmat jakeet, niin Paavali tässä sanoo, että älköön kukaan tuomitko teitä näistä asioista, paitsi Kristuksen ruumis, eli seurakunta.
Ehdottamasi käännöstapa ei ole kovin vahvoilla, jos raamatunkäännöksiä vertaa. Esim. vuoden 1992 Kirkkoraamattu kääntää jakeet 16-17 näin:
16 Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.
17 Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.
Biblia:
16 Älkään siis kenkään teitä tuomitko ruasta eli juomasta, taikka määrätyistä pyhäpäivistä, ei uudesta kuusta, eikä sabbateista,
17 Jotka ovat tulevaisten varjo, mutta itse ruumis on Kristuksessa.
Green's literal:
16 Then do not let anyone judge you in eating, or in drinking, or in respect of a feast, or the new moon, or of sabbaths,
17 which are a shadow of coming things, but the body is of Christ.
Paavali tuskin tarkoitti, että kukaan ei saa tuomita, paitsi seurakunta. Hänhän nimenomaan opetti, ettei pidä tuomita toisen palvelijaa.
Niin, paljon on huonoja käännöksiä. Tuossa viimeisessä virkkeessä ei ole olla verbiä ollenkaan, vaan se kuuluu että "muuta Kristuksen ruumis". Paavali siis sanoo tässä, että älkön kukaan teitä tuomitko, paitsi Kristuksen ruumis. Tämä on Jumalan sana, käännökset ovat perkeleestä.
Eikä kukaan varmuudella tiedä, onko Paavali edes alunperin kirjoittanut noin.
Raamatun kääntäminen ei ole mitenkään yksinkertainen tehtävä, eivätkä oppineetkaan aina pääse yksimielisyyteen, miten jokin ilmaisu pitäisi kääntää. Kieli on vanhaa ja kulttuuritausta on ollut kovin erilainen kuin nykyään.
Pelkkä sanojen kääntäminen pötkössä ei välttämättä välitä ajatusta oikein.
Tora annettiin Israelille, mutta miksi kukaan olisi velvollinen sitä noudattamaan kun JHWH itse kristinuskon mukaan laissa valehteli, menetti pyhyytensä, ja lopulta laittoi pilkaksi kaikki uhrilait?
Hänet itsensähän tapettiin sinun mukaasi uhrina itselleen jotta hän voisi antaa anteeksi luotujensa synnit, tai ainakin estää joitakin ihmisiä joutumasta jostain yhtäkkiä ilmaantuneeseen helvettiin.
Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että Jumala "laittoi pilkaksi" kaikki uhrilaita? Jeesus sanoi, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja että laista ei katoa pieninkään piirto.
Ihmisuhrit ovat kauhistus, uhrit temppelin ulkopuolella ovat kiellettyjä, samoin uhrit joita eivät toimita rituaalisesti puhtaat papit. Uhrieläinten pitää olla koshereläimiä jotta joko papit ja uhrin tuoneet ihmiset voivat niiden lihan syödä ja eläinten piti myös siis oikeasti kuolla.
Ei myöskään ole mitään yhtä uhria joka korvaa kaikki muut, sekin on kristinuskon oma keksintö. Joka uhrilla oli tarkoitus, osa oli kiitosuhreja, osa esim sellaisia jotka uhrattiin kun oli puhdistauduttu rituaalisesta epäpuhtauden tilasta jota kristinusko ei edes tunne, sen aiheuttavat elämän taitekohdat ja niihin liityvä asiat, esim synnytys ja kuolema.
Pilkaksi meni jos toraa pidetään sitovana .
Jeesus ei olekaan pappi Aaronin vaan Melkisedekin järjestyksen mukaan, joten Aaronin pappeuden säädökset eivät koske häntä.
Nyt siis Jeesuksen uhri olikin toran ulkopuolinen eikä kuulu sen piiriin lainkaan, mutta jos jumalanne Jeesus ei olisi Melkisedekin ylipappi vaan olisi juutalaisena kuollut roomalaisten surmaamana ristillä ja väittänyt että hänen kuolemansa on jokin uhrikuolema, hän ei kuolemallaan olisi muuta tehnyt kuin rikkonut kaikki toran uhrilait. Pilkaksi olisi mennyt.
Niin, Jeesus oli vertauskuvallisesti meidän pääsiäislampaamme. Ei hän tietenkään ollut kirjaimellisesti lammas. Näköjään vaikea juutalaisten ymmärtää tätä yksinkertaista asiaa.
On maallistuneita luterilaisia, jotka vähän välittävät siitä, mitä Raamatun sana sanoo. Sitten on niitä fundamentalisteja, jotka ovat sitä mieltä, että Raamattu on alusta loppuun Jumalan sanaa. Tämä aloitukseni on niille fundamentalisteille, jotka uskovat, että Raamattu on Jumalan sanaa. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
Löytyykö jostain juutalaisuutta vanhemmasta uskonnosta viikonpäivät ja Lepopäivä ?
Vai ovatko muut vain matkineet.
Jaa-a, juutalaiset ovat 4000 vuotta pyhittäneet sapatinpäivän, joten epäilen...
Noilla sanoilla, ei missään kohtaa.
PS. Kuinka monta vuotta olet kysynyt tuota samaa kysymystä?
Kiitos. Eli Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että sunnuntai on lepopäivä tai pyhäpäivä, kyse on siis luterilaisten omasta päästään keksimästään perinnäissäännöstä.
Olen ollut tällä foorumilla vasta keväästä 2017 asti, joten en kovin montaa vuotta ole tätä kysynyt täällä.
Antaas tulla niitä selityksiä, Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että sunnuntai on pyhäpäivä, miksi luterilaiset siis pyhittävät sunnuntain?
Kuinka monta kertaa olet kysynyt tätä samaa kysymystä?
Raamatussa ei taideta mainita sanaa sunnuntai. Minun Raamatussani puhutaan lepopäivästä.
Miksi luterilaiset...en tiedä, kysy heiltä.
Sinulle tämä sapattiasia näyttää olevan pelastuskysymys, kaikille se ei sitä ole.
Niin, en ole luterilaisilta saanut tähän kysymykseen tyydyttävää vastausta. Siksi täällä kyselen.
Sinun Raamatussasi puhutaan lepopäivästä, mutta sinun Raamattusi on Raamatun kääntäjien raiskaama versio. 2. Moos. 20:8 kuuluu alkukielen mukaan "zahor et yom haShabbat lekadshoo" eli "muista pyhittää sapatinpäivä". Kymmenessä käskyssä siis käsketään pyhittää sapatinpäivä, ei mitään ihmeen lepopäivää. Lepopäivä on Raamatun raiskaajien omasta päästään keksimä termi. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä.
Tämä ei ole minulle pelastuskysymys, missä olen niin väittänyt? Kyse on siitä, noudatetaanko kymmentä käskyä vai ei. Luterilaisille tämä näyttäisi olevan pelastuskysymys, vaikuttaa siltä, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa kymmentä käskyä ja rikkoa sapttikäskyä, muuten on lain alla ja pelastuksen ulkopuolella.
Ymmärrän, ettei vastaukset tyydytä sinua.
Mekin olemme käyneet tämän saman keskustelun jo muutaman kerran, joten tiedät vastaukseni ja minä tiedän sinun vastaväitteesi niihin. En usko, että tähän kesksteluun tulee mitään uutta, vaikka kyselet kuinka moneen kertaan tahansa asiaa. Jos olet vuoden kysellyt täällä aika ahkerasti ja kuinka paljon lienet kysellyt muualla, en usko, että keskustelun kulku muuttuu miksikään. Sinä kysyt ne kysymyksesi...missä kohtaa Raamatussa...ja saat vastaukseksi sen mitä olet jo moneen kertaan saanut.
Muuten millainen vastaus saisi sinut lopettamaan kyselyn?
Jaa että millainen vastaus saisi minut lopettamaan kyselyn? No vaikka jos Raamatussa sanottaisiin, että viikon ensimmäisenä päivänä sinun on vietettävä pyhäpäivää ja lepopäivää, se saisi minut lopettamaan kyselyn. Mutta kun niin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että saamme rikko kymmentä käskyä?
Eli siis vedinkö oikea johtopäätöksen, että haluat sellaisen vastauksen kaikilta luterilaisilta, että kaikki luterilaiset ovat rikkoneet käskyjä vastaan ja tekevät sitä koko ajan ?
"Luterilaisille tämä näyttäisi olevan pelastuskysymys, vaikuttaa siltä, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa kymmentä käskyä ja rikkoa sapttikäskyä, muuten on lain alla ja pelastuksen ulkopuolella."
Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että valehtele lähimmäisistäsi? Annas tulla luku ja jae!
"Luterilaisille tämä näyttäisi olevan pelastuskysymys, vaikuttaa siltä, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa kymmentä käskyä ja rikkoa sapttikäskyä, muuten on lain alla ja pelastuksen ulkopuolella."
Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että valehtele lähimmäisistäsi? Annas tulla luku ja jae!
Haluaisin luterilaisilta vastauksen, että miksi ihmeessä he pyhittävät sunnuntain, kun Raamatussa käsketään pyhittää sapatti?
Missä kohtaa minä olen valehdellut lähimmäsistäni?
Tuossa, jonka sinulta kommenttini alkuun lainasin. No, annas nyt tulla se luku ja jae.
Niin että missä kohtaa Raamattua sanotaan että saa valehdella lähimmäisestään, ei missään kohtaa.
Kerro sinä, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että saa rikkoa kymmentä käskyä?
Tietääkseni ei missään.
Sinun vuorosi vastata. Sisältyykö valehtelu kymmeneen käskyyn? Luvataanko Raamatussa, että saa valehdella?
Kiitoksia. Eli missään kohtaa Raamattua ei sanota, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää käskyä.
Raamatussa sanotaan, että ei saa valehdella. Minä en ole valehdellut.
"ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa kymmentä käskyä ja rikkoa sapttikäskyä, muuten on lain alla ja pelastuksen ulkopuolella."
Pidätkö tuota totuutena? Minun nähdäkseni se on vale.
Olen samaa mieltä kanssasi. En ole koskaan kuullut opetusta, jossa sanotaan, että pitää tehdä rikkoa kymmentä käskyä voidakseen olla armon alla ja että lain alla oleva on pelastuksen ulkopuolella ja olen sentään vuosien varrella kuunnellut paljonkin opetusta.
Syitä on varmasti monia, kuten sinulle on varmasti lukuisia ketoja sanottu. Yksi syy saattaa olla vaikka se, ettei joku ajattele, että sapatti on jokin muu päivä kuin sunnuntai tai sitten saattaa olla niin, että joku ymmärtää Raamatun sanaa niin, että se ei ole päiväsidonnainen. Näitä vastauksia olet saanut, ne eivät sinua tyydytä, kuten sanoitkin. Joten keskustelu ei etene, tiedät tasan tarkkaan kuinka se menee ja muiden tulkinnat Raamatusta eivät sinulle kelpaa, ja suorastaan keksit kaikenlaisia selityksiä kuten tuo tulee rikkoa kymmentä käskyä....en ymmärrä mitä haet, paitsi tietenkin ajan vietettä.
Kerro toki, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että saa rikkoa kymmentä käskyä ja rikkoa sapattia?
Selvästi et ole perehtynyt luterilaisten opetukseen. Luterilaiset opettavat, että uudessa liitossa saa tehdä syntiä, että ollakseen armon alla pitää rikkoa sapattia ja pyhittää sunnuntai. Tämä on luterilaisten opetuksen ydin. Mutta minua kiinnostaa, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että uudessa liitossa sunnuntai on pyhäpäivä?
Kylläpä sinä nyt taidat puhua omiasi. Näytäpä se kohta luterilaisessa opetuksessa, missä sanotaan, että ollakseen armon alla pitää rikkoa sapattia ja pyhittää sunnuntai? Missä sanotaan, että se on luterilaisen opetuksen ydin? Eiköhän luterilaisen opetuksen ydin ennemminkin olisi Jeesuksen lunastustyö meidän puolestamme, me kun emme pysty sitä synnitöntä elämää elämään. Vaikka meille opetetaan, että synnit saa anteeksi, se ei tarkoita, että syntiä saisi tai pitäisi tehdä. Meille luterilaisille tuo sapatti ei ole mikään uskon ydinasia, onko se sinun uskosi ydinasia?
Jos en kolmessakymmenessä vuodessa ole kuullut moista opetusta, vaikea minun on uskoa sinun sanaasi. Voitko ystävällisesti laittaa linkin sellaiseen opetukseen?
Onko Raamatussa, kysyn sinulta kun varmasti hallitset sen paremmin kuin minä, jossakin kohtaa nimetty viikonpäivät? Voitko laittaa sen kohdan tähän?
Lue poika Lutheria. Luther opettaa, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai. Tämä on luterilaisen uskon ydin ja löytyy suoraan katekismuksesta.
Raamatussa ei ole nimetty viikonpäiviä, paitsi viikon seitsemäs päivä, jota kutsutaan sapatiksi, ja se on päivä joka meidän tulee pyhittää. Muut viikonpäivät on numeroitu yhdestä kuuteen.
Harmi jos et kolmessakymmenessä vuodessa ole törmännyt tähän opetukseen. Minä olen. Luterilaiset opettavat, että ollakseen armon alla tulee rikkoa sapattikäskyä ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai. Tämä on yleinen opetus kaikissa luterilaisissa seurakunnissa.
Luterilaisen uskon ydin ei ole sapatti, voi hyvät hyssykät sentään. Etkö sinä voi lukea Raamattua ja etsiä sieltä noita kysymiäsi kohtia?
Voitko linkittää sen kohdan tähän, vaikkakin Luther on vain ihminen ja sellaisena vajavainen sanan selittäjä olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä missä sanotaan noin kuin sanoit?
Eikö se seitsemäs päivä ole juuri tämä ,jota sunnuntaiksi nyt kutsutaan? Vai alkoiko Jumalan viikko jotenkin toisin kuin nykyisin, jos työviikkoa ajatellaan?
Luterilaisen uskon ydin on että sapatti on kumottu ja neljättä käskyä saa rikkoa, olen tähän ketjuun jo laittanut Lutherin selityksen neljännestä käskystä.
Viikon seitsemäs päivä on lauantai, päivä, jonka juutalaiset ovat pyhittäneet jo 4000 vuotta. Sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974 meidän kalenterissamme.
Minusta se ei muuten ole mitenkään harmi, etten ole kuullut tuollaista opetusta. Minusta se kertoo siitä, että ei sitä joka paikassa opeteta, joten siltä osin väitteesi ei pidä paikkaansa ja jos tuot tähän sen kohdan, voimme yhdessä katsoa miten siinä opetetaan, ettei ole ihan mutu-juttu.
Ei tasan tarkkaan ole luterilaisen opin ydin. Nyt kyllä on pakko sanoa, että vedät kyllä sellaista settiä, että hitaampaa hirvittää. Luterilaisen kirkon opin voit katsoa heidän sivuiltaan, ellet ajattele, että tiedät sen paremmin.
Katso alempana postaukseni. Siinä Luther selittää ummet ja lammet kuinka saamme rikkoa kymmentä käskyä ja pyhittää sunnuntain sapatin sijaan.
Eli siis juutalaisten perinnäissääntöjen mukaan pitää pyhittää lauantai. No tee sinä kuten oikeaksi ymmärrät, minä teen niinkuin oikeaksi ymmärrän, sopi se sinulle tai ei.
Joo tee sinä vain niin kuin parhaaksi näet, kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä, ei mitään muuta päivää. Kyse ei ole juutalaisten perinnäissäännöstä vaan Jumalan käskystä.
Oletko sitä mieltä, että kukin tulkitkoon kymmentä käskyä niin kuin parhaakseen näkee, yksi uskoo että saa tappaa, toinen että saa varastaa, kolmas että saa tehdä huorin, kukin olkoon uskossaan varma?
"Koska Jumalan sana siis on niin tärkeä, ettei lepopäivää ilman sitä lainkaan pyhitetä, meidän on tiedettävä, että Jumala vaatii vakavasti tämän käskyn noudattamista ja rankaisee jokaista, joka väheksyy hänen sanaansa eikä halua sitä kuulla eikä oppia edes sitä varten määrättynä aikana."
Tuossa kohtaako sanotaan, että "ollakseen armon alla tulee rikkoa sapattikäskyä ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai"?
Kyllä. Lutherin opetuksen mukaan kymmenen käskyn käsky sapatin pyhittämisestä täytetään, kun pyhittää sunnuntain kirkon oppien mukaan.
Kun noudatat Jeesuksen käskyä, et tapa, et tee huorin, et varasta jne.
Voitko linkittää ihan selkeän kohdan, jossa sanotaan, " Luther opettaa, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai"
En etsinnöistä huolimatta löytänyt sellaista kohtaa.
Minulle tulee sellainen ajatus mieleeni, että olet tehnyt ihan omia päätelmiä, jotka eivät välttämättä ole ollenkaan totuus luterilaisesta opetuksesta ja sitten vielä "tiedät" kaikenlaista, jota totena julistat...voisiko se olla niin?
Ja kun noudata Jeesuksen opetusta, pyhität sapatinpäivän niin kuin kymmenessä käskyssä käsketään. Jeesus sanoi vuorisaarnassa, että hän ei tullut kumoamaan lakia ja profeettoja, ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Se tarkoittaa, että myöskään sapattikäskystä ei ole kumottu pienintäkään piirtoa.
Jos sanotaan älä tapa, se tarkoittaa älä tapa. Jos sanotaan muista pyhittää lepopäivä, se tarkoittaa että muista pyhittää lepopäivä.
Toki laki on niin kuin se on kirjoitettu.
Lue alla linkittämäni teksti Lutherilta, kolmannen käskyn selitys isosta katekismuksesta. Siellä Luther selvästi opettaa, että saa rikkoa kymmentä käskyä ja että sapattikäskyn täyttää kunhan vain pyhittää sunnuntain.
Ja muista pyhittää lepopäivä on Raamatun väärentäjien tekstiä. Alkukielessä sanotaan, että muista pyhittää sapatinpäivä, "zahor et yom haShabbat lekadshoo". Alkukielen mukaan siis käsketään pyhittää sapatinpäivä, ei mitään ihmeen lepopäivää milloin huvittaa.
Kymmenessä käskyssä kielletään myös väärän todistuksen antaminen ja sen olet tässä tehnyt.
Hah hah haa.
Luin sen kyllä ja siksi kysyinkin missä kohtaa hän sanoo " että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai"
En löytänyt sellaista kohtaa.
Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että saa lausua väärän todistuksen lähimmäisestään?
Mahdammeko me kaikki kuitenkin tarvita sitä armoa, kun näyttää vähän siltä, että käskyjen täyttäminen pikkuisen ontuu?
Niin että naurattaa, kun rikkoo käskyjä?
No kun lukee tuon tekstin niin on selvää, että Luther siinä opettaa, että saa sapatin sijaan pyhittää sunnuntain. Joten minä en mitään ole valehdellut.
Edelleen kysyn missä kohtaa on " että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai"
En löytänyt tuollaista. Voitko kopioida tähän sen kohdan?
Ḱun luet koko tekstin on selvää, että Lutherin mielestä kolmas käsky täytetään sillä, että pyhittää sapatin sijaan sunnuntain. Joten minä en mitään ole valehdellut.
Vai oletko vakaasti sitä mieltä, että Luther opettaa meitä pyhittämään sapatinpäivän? Häh?
Kirjoitit: "Luther opettaa, että ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai. Tämä on luterilaisen uskon ydin ja löytyy suoraan katekismuksesta."
Sanot siis, että tuo löytyy suoraan katekismuksesta. Mistä kohtaa katekismusta se suoraan löytyy?
Edelleen kysyn missä kohtaa hän opettaa, että tulee tahallaan rikkoa sapatti...jne.
Jokainen joka osaa lukea voi sen lukea alempaa postaamastani kolmannen käskyn selityksestä.
"Edellisen vuoksi tämä käsky ei sananmukaisesti ottaen koske lainkaan meitä kristittyjä, sillä se on muiden Vanhan testamentin säädösten tavoin jotain täysin ulkoista, tiettyihin menettelyihin, henkilöihin, aikoihin ja paikkoihin sidottua, mistä kaikesta Kristus nyt on päästänyt meidät vapaiksi. "
Toisin sanoen siis Luther tässä opettaa että saa rikkoa sapattia.
Sanoit, että se löytyy sieltä suoraan. Luin postaamasi selityksen enkä löytänyt tuollaista kohtaa. Sinä kun kerran tiedät, missä kohtaa on suoraan sanottu, että "ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai", niin osoita se tekstin paikka. Sinä kun niin kovin vaadit aina niitä lukuja ja jakeita, niin osoita nyt puolestasi, missä noin suoraan sanotaan.
Kun luet koko tekstin, on selvää, että Lutherin mielestä kolmas käsky täytetään sillä että sunnuntai pyhitetään sapatin sijaan.
Ja opettaa myös pyhittämään kaikki päivät....
Eli tuota väittämääsi tekstipätkää ei siis suoraan löydykään tekstistä, vaan se pitää etsiä sieltä jostain? Etkö silloin ole antanut väärän todistuksen, kun väitit tekstin suoraan sieltä löytyvän?
Tässä on siis kyse siitä, että sinä tulkitset Lutherin sanoja ja ajattelet, että sinun tulkintasi on oikea. Kuitenkaan tuossa linkittämässäsi ei sanota missään kohtaa ymmärtääkseni niin, että "ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai", joten selitä sitä kuinka tahansa, siinä lausuit väärän todistuksen. Tosin onhan se niin, että me emme kykene koko lakia pitämään.
Lue tuo Lutherin teksti. Hän selvästi opettaa, että kun pyhittää sunnuntain silloin tulee täytetyksi kolmas käsky, joka käskee pyhittää lepopäivän. Tämä on Lutherin sana, joka ei ole sama kuin Raamatun sana.
Kyse oli ajatuksesta alunperin. Sinä aloit sitten tivata tuota tekstinpätkää.
Jotta keskusteluissa yleensäkin päästäisiin eteenpäin ilman lähimmäistä rääkkäävää tivaamista, niin tulee yrittää ymmärtää se ajatus mitä vastapuoli ajaa takaa.
"Tässä on siis kyse siitä, että sinä tulkitset Lutherin sanoja ja ajattelet, että sinun tulkintasi on oikea. "
Kyse oli ajatuksesta alunperin. Sinä aloit sitten tivata tuota tekstinpätkää.
Jotta keskusteluissa yleensäkin päästäisiin eteenpäin ilman lähimmäistä rääkkäävää tivaamista, niin tulee yrittää ymmärtää se ajatus mitä vastapuoli ajaa takaa.
" Kuitenkaan tuossa linkittämässäsi ei sanota missään kohtaa ymmärtääkseni niin, että "ollakseen armon alla tulee tahallaan rikkoa sapattia ja pyhittää sapatin sijaan sunnuntai", joten selitä sitä kuinka tahansa, siinä lausuit väärän todistuksen. "
Ei lausunut väärää todistusta. Sinä nyt rääkkäät toista ihmistä tahallasi. Hän esitti ajatuksen miten oli ymmärtänyt ko. kohdan ja tästä nyt keskustellaan eikä nyt tulisi rääkätä ihmisiä täällä. Rääkkäämiseen Jumala ei ole sinua kutsunut.
Kas vain , kaveri tuli sanomaan, ettei kannata niin pitää kiinni siitä mitä on sanottu. Jos kerran puhutaan käskysen täyttämisestä tai rikkomisesta, kai se kuitenkin koskee myös muita kuin luterilaisia? Tai sitten jos ajatellaan, että pitää ymmärtää toisen ajatus, sanoi hän mitä tahansa, kai sekin sitten koskee myös luterilaisia, joita tässä on kritisoitu ja syytetty?
Eli tarkoitatko, ettei hän ole vastuussa sanoistaan?
Ehkä voisimme palata takaisin aiheeseen, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
Kyllä, aloin tivata sitä, koska sen väitettiin suoraan esiintyvän tekstissä ja jopa olevan luterilaisuuden ydinkysymys. En sellaista kuitenkaan lukemalla löytänyt. Uskovan tulisi aina pysyä totuudessa, sekin sisältyy Raamatun opetuksiin. Minä luterilaisena toki puolustan uskoani syytöksiltä, jotka eivät mielestäni pidä paikkansa.
Kyllä, aloin tivata sitä, koska sen väitettiin suoraan esiintyvän tekstissä ja jopa olevan luterilaisuuden ydinkysymys. En sellaista kuitenkaan lukemalla löytänyt. Uskovan tulisi aina pysyä totuudessa, sekin sisältyy Raamatun opetuksiin. Minä luterilaisena toki puolustan uskoani syytöksiltä, jotka eivät mielestäni pidä paikkansa.
"Hän selvästi opettaa, että kun pyhittää sunnuntain silloin tulee täytetyksi kolmas käsky, joka käskee pyhittää lepopäivän. "
Näin myös luterilaisissa kirkoissa opetetaan. On totta, että Jumala tarkoittaa käskyssään nimenomaan sapattia. Raamatussa muuallakin Jumala tarkkaa kuka pitää sapatin ja kuka ei pidä.
Jumala ei ole perunut käskyään ...
2. Moos. 35:2
Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä silloin työtä tekee, se surmattakoon.
Jokaisen uskovan tulee miettiä itse tykönään kumman pitää - Jumalan sapatin vai kirkon määräämän lepopäivän?
"Kyllä, aloin tivata sitä, koska sen väitettiin suoraan esiintyvän tekstissä ja jopa olevan luterilaisuuden ydinkysymys. "
Ymmärsin heti että tuo oli vain sinun keksintöäsi. Et halunnut ymmärtää ajatusta, koska rääkkäämishalu voitti.
Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että sapatti on lauantai?
Kyse on nyt tulkinnoista ja jos ajattelet että sinun tulkintasi on jotenkin parempi kuin jonkun toisen tulkinta, se on sinun asiasi.
Kuitenkin sen valehtelemisen kohdalla on vaikea keskiä tulkintaa, että tällainen valehteleminen on sallittua ja tällainen ei ole.
" Minä luterilaisena toki puolustan uskoani syytöksiltä, jotka eivät mielestäni pidä paikkansa."
Kyse ei kuitenkaan mitä joku kirkkokunta edustaa, vaan siitä mitä Jumala edustaa. Itse en voisi uskovana koskaan puolustaa mitään kirkkokuntaa tai -laisuutta, vaan sitä mikä on Jumalan.
Koska haluat puolustaa ihmisten keksimää instanssia, niin rääkkäämishalu voitti sinut heti kättelyssä. Näin ymmärrän syyn miksi käyttäydyt noin oudosti.
Voit selittää mitä haluat, tosiasiat näkyvät kyllä tässä ketjussa.
"Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että sapatti on lauantai?"
Ei missään! Raamattu ei tunne lauantaita ollenkaan. Viikon seitsemäs päivä on sapatti, mikä vastaa nykyään Suomessa lauantaita. Jumala tarkoittaa nimenomaan sapattia jolloin lupasi lepäsi luomisen jälkeen. Ja tämän päivän Hän pyhitti.
Lausut väärän todistuksen lähimmäisestäsi . Ja se on aika selkeästi Jumalan antaman käskyn rikkomista.
Etkö sinä usko, mitä kristitty.net kirjoittaa, etkö viitsinyt edes lukea, mitä hän kirjoitti vai selitteletkö hänen sanomisiaan oman tulkintasi mukaan? Kyllä minä häntä sentään kunnioitan ja uskon, että hän osaa kirjoittaa juuri sitä, mitä tarkoittaa. Tässä kohtaa hän ei puhunut suoraan totta, joten puutuin siihen, ettei muille lukijoille tulisi väärää käsitystä luterilaisuudesta.
"Voit selittää mitä haluat, tosiasiat näkyvät kyllä tässä ketjussa."
Kiva kun huomasit tämän! Nyt voit siis alkaa keskustelemaan itse asiasta, kun ymmärrät miten tosiasiat näkyvät tässä ketjussa.
Juuri niin, missään ei mainita että se on lauantai, koska Raamatussa ei mainita lauantaita missään. Se, että sapatti olisi lauantai on ihmisten keksintö.
Kysyt missä kohtaa Raamattua sanotaan, että lauantai on sapatti. Vastaan, että juutalaiset ovat neljä tuhatta vuotta pyhittäneet sapatin lauantaina, joten tiedämme varmasti, että lauantai on sapatti. Ei ole mitenkään mahdollista, että miljoonapäinen kansa olisi jossakin vaiheessa historiaa kollektiivisesti erehtynyt ja viettänyt sapattia vahingossa vääränä päivänä.
"Tässä kohtaa hän ei puhunut suoraan totta, joten puutuin siihen, ettei muille lukijoille tulisi väärää käsitystä luterilaisuudesta."
Ihana asia että tunnustit vihdoinkin, että itse keksit nämä asiat!
Nyt kun ymmärrät ajatuksen, niin sinäkin voit alkaa keskustella itse asiasta. Jos nyt yleensä täällä mitään keskusteluja edes haluat.
Kysyinkin missä kohtaa Raamattua sanotaan, että se on lauantai. Juutalaiset saattavat sanoa, että se on lauantai ja luterilaiset sanovat että sunnuntai, mitä sanoo Raamattu?
"Juuri niin, missään ei mainita että se on lauantai, koska Raamatussa ei mainita lauantaita missään. Se, että sapatti olisi lauantai on ihmisten keksintö."
Näin se on! Lauantai on vain ihmisten keksintöä, mutta sapatti on Jumalan säätämä lepopäivä, joka sattuu juuri meidän keksimän lauantain kohdalle - vielä tänäkin vuonna.
"Juutalaiset saattavat sanoa, että se on lauantai ja luterilaiset sanovat että sunnuntai, mitä sanoo Raamattu?"
Ei missään kohtaa Raamatussa puhuta lauantaista ollenkaan. Raamattu ei tunne ihmisten keksimää viikonpäivää lauantai eikä Jumala ole lauantaita perustanut. Mutta sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
Ahaa...sinä oletkin se luova lukija, joka lukee mitä sattuu, muttei sitä mitä on kirjoitettu :)
Hienoa , että pääsit paikalle.
Raamatussa käsketään pyhittää viikon seitsemäs päivä. Ja juutalaisista tiedämme varmaksi, että viikon seitsemäs päivä on lauantai, ei sunnuntai. Sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä meidän kalenterissamme vasta vuonna 1974.
Ja se ilmoitetaan Raamatussa missä kohtaa?
Kysyinkin missä kohtaa Raamattua sanotaan, että lauantai
Ihanasti nyt ymmärrät asian. Eli voimme nyt jatkaa keskustelua itse asiasta!
Toivon lisää huomioita sekä sinulta että Kuusenjuurilta. Tärkeä aihe keskustella tässä - eikö totta?
"Kertokaapa luterilaiset, missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?"
Muutetaanpa kysymys muotoon, Kristitty.net missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että lauantai on sapatti?
Selitä miten juutalainen kansa muka kollektiivisesti saattoi erehtyä ja viettää vahingossa sapattia vääränä päivänä? He viettivät sapatti kuolemanrangaistuksen uhalla, joten varmasti sapatti on lauantai. Jeesus vietti tapansa mukaan sapatin synagoogassa, joten varmasti hän tiesi, että sapatti on lauantai. Ei ole mitenkään mahdollista, että tämän jälkeen olisi sapattia vahingossa vietetty vääränä päivänä.
Ei missään kohtaa Raamatussa puhuta lauantaista ollenkaan. Raamattu ei tunne ihmisten keksimää viikonpäivää lauantai eikä Jumala ole lauantaita perustanut. Mutta sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
Kysy vaan lisää jos jokin asia kiinnostaa.
Totta kai minä ymmärrän, aina ei ole helppo ymmärtää toisten kirjoituksia, mutta Kuusenjuuret kyllä kirjoittaa niin selkeästi, että itse ymmärrän sitä oiken hyvin. Älä kuitenkaan ota paineita siitä, että itse et ymmärrä, korjaillaan sitten aina kun menee vikaan kuten tuossa edellä luit aika pieleen...
"Muutetaanpa kysymys muotoon, Kristitty.net missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että lauantai on sapatti?"
Ei missään kohtaa Raamatussa puhuta lauantaista ollenkaan. Raamattu ei tunne ihmisten keksimää viikonpäivää lauantai eikä Jumala ole lauantaita perustanut. Mutta sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
"...mutta Kuusenjuuret kyllä kirjoittaa niin selkeästi, että itse ymmärrän sitä oiken hyvin."
Ja siksi osasinkin vastata hänelle hyvin!
Kysyt missä kohtaa Raamattua sanotaan, että lauantai on sapatti. Jeesus itse vietti sapatin synagoogassa tapansa mukaan, olisi erikoista, jos Jumalan Poika ei olisi tiennyt, mikä päivä on sapatti. Juutalaiset viettivät sapatti kuolemanrangaistuksen uhalla, ei ole mitenkään mahdollista, että juutalainen kansa olisi kollektiivisesti erehtynyt ja vahingossa viettänyt sapattia vääränä päivänä. Siitä tiedämme varmasti, että sapatti on lauantai.
Kuule, sinä se tässä olet se, joka kyselee että missä kohtaa Raamattua..
ja silloin ei oikein selitykseksi kelpaa, että juutalaiset tuhansia vuosia. Tai sitten pitää kelvata selitykseksi myös se luterilaisten antama selitys sunnuntaista. Joko se mitä Raamatussa sanotaan tai sitten meidän ihmisten selityksiä ja tulkintoja ja silloin yhden tulkinta on ihan samalla viivalla kuin jonkun toisen tulkinta.
OK. Selitä miten juutalainen kansa olisi saattanut kollektiivisesti mokata ja vahingossa viettää sapattia vääränä päivänä?
Juuri niin, siksi osasitkin vastata hänelle oikein reippaasti johonkin jota hän ei ollut kirjoittanut :) Hieno juttu, olet taitava
"Kuule, sinä se tässä olet se, joka kyselee että missä kohtaa Raamattua..
ja silloin ei oikein selitykseksi kelpaa, että juutalaiset tuhansia vuosia."
Hyvin ymmärrät nyt, että Jumala oli se joka sapatin perusti heti luomisen jälkeen seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen itselleen.
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
Mutta sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
"Ihana asia että tunnustit vihdoinkin, että itse keksit nämä asiat!"
Kyllä minä tunnustan ihan itse huomanneeni, että hän kirjoitti hieman muunneltua totuutta.
"Nyt kun ymmärrät ajatuksen, niin sinäkin voit alkaa keskustella itse asiasta. Jos nyt yleensä täällä mitään keskusteluja edes haluat."
Mitä sinä täällä haluat? Oletko jo ottanut kantaa itse aiheeseen?
Kerro vielä missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä?
"Juuri niin, siksi osasitkin vastata hänelle oikein reippaasti johonkin jota hän ei ollut kirjoittanut "
Kyllä Kuusenjuuri itse oli sen kirjoittanut. Tai ainakin nim. Kuusenjuuri oli sen kirjoituksen lähettäjäksi merkitty.
Miten luterilainen kansa on voinut kollektiivisesti mokata...?
Nyt ei ole kyse juutalaisesta kansasta, vaan siitä Raamatusta, jota sinä itse kyselet. Missä kohtaa Raamatussa...se on sinun tapasi aloittaa tämä keskustelu. Silloin vastaus ei voi olla, että juutalaiset eivät voi mokata jotain, he ovat itse asiassa mokanneet jotain paljon suurempaa kuin sapatin.
""Ihana asia että tunnustit vihdoinkin, että itse keksit nämä asiat!"
Kyllä minä tunnustan ihan itse huomanneeni, että hän kirjoitti hieman muunneltua totuutta."
Ja Eerikallekin tässä nyt tiedoksi, että tuossahan nim. Kuusenjuuri nyt itse tunnustaa huomanneensa ja kirjoittaneensa vastineen keksimälleen asialle.
Siinä samassa kohtaa jossa sanotaan , että sapatti on lauantai.
"Nyt ei ole kyse juutalaisesta kansasta, vaan siitä Raamatusta, jota sinä itse kyselet. Missä kohtaa Raamatussa..."
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
Siinä ne Raamatun kohdat nyt sitten ovat!
Sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
Paitsi ettei hän keksinyt sitä. :)
Ja vielä kerran ne Raamatun kohdat kertauksen vuoksi ...
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
Siinä ne Raamatun kohdat nyt sitten ovat!
Sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
"Sen"? Minkä sen?
"Sen"? Minkä sen?
Paitsi ettei noissa kohdin mainita, että se sattui meidän lauantaimme kohdalle :)
Itse asia nyt tuli selväksi kätevästi. Jos on vielä jotain uutta asiaa ratkaistavaksi tässä lämpimässä yössä, niin olisi ihanaa jos suostuisit vielä avautumaan ja kysymään.
Voiko tästä keskustelusta vetää sen johtopäätöksen, että Raamatussa ei missään kohtaa mainita ei lauantaita eikä sunnuntaita vaan sapatin asettaminen lauantaille on juutalaisten traditio ja sunnuntai on luterilaisten traditio, eikä kumpikaan käytäntö nouse suorin sanoin Raamatusta?
Sinulle tiedoksi, että kannattaa ensin lukea, mitä toinen kirjoittaa, ettei tule jatkuvasti näitä vääriä todistuksia. Minä kirjoitin ihan itse huomanneeni, en keksineeni. Ymmärrätkö sinä sanojen eron vai eikö sillä ole väliä?
Ei mainita. Hyvän huomion olit tehnyt :)
Mutta vielä kerran ne Raamatun kohdat kertauksen vuoksi ...
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
Siinä ne Raamatun kohdat nyt sitten ovat!
Sapatin Jumala asetti heti luomisen jälkeen, mikä on viikon seitsemäspäivä mikä meidän maassamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
Voi sinua, oletpa hellyttävä, ei se haitaa, vaikka ymmärrät hiukan eri tavoin kuin muut.
Ei taida ymmärtää eroa?
No minäpä avaudun. "Sen"? Minkä sen? Ihanaa kun niin ihanasti vastaat kysymyksiin.
Suomenkieli ei ole ihan helppoa sille, joka ei sitä ymmärrä ja vielä vaikeampaa sille, joka ei edes halua ymmärtää.
Suomenkieli ei ole ihan helppoa sille, joka ei sitä ymmärrä ja vielä vaikeampaa sille, joka ei edes halua ymmärtää.
"Voiko tästä keskustelusta vetää sen johtopäätöksen, että Raamatussa ei missään kohtaa mainita ei lauantaita eikä sunnuntaita vaan sapatin asettaminen lauantaille on juutalaisten traditio ja sunnuntai on luterilaisten traditio, eikä kumpikaan käytäntö nouse suorin sanoin Raamatusta?"
Tällaista johtopäätöstä ei voida vetää, jos Raamattua lukee kuten on Kirjoitettu. Nimittäin kohdissa ...
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
... Jumala asetti sapatin viikon seitsemänneksi päiväksi, mikä meidän kalenterissamme sattuu juuri lauantain kohdalle.
Rooman paavi sitten valta-asemaansa korostaakseen siirsi lepopäivän sunnuntaiksi todistaakeen, että on ylempänä kuin Jumala. Eli paavi teki tässä ns. "luciferit", joka myös tahtoi ylentää itsensä Jumalaa ylemmäksi. Ja tämän jälkeen Luther meni ja tahtoi tässä kohdin seurata paavia, vaikka muuten kritisoi paavia voimakkaasti.
Sunnuntai on auringon jumalan päivä, mikä on epäjumala Jumalan silmissä.
"Minä kirjoitin ihan itse huomanneeni, en keksineeni."
Kiitos tästä. Huomautinkin tästä että sinä itse kirjoitit ja aloitit aiheen!
Ole hyvä. Tosin taisit huomauttaa samasta asiasta toistakin kirjoittajaa, mutta ei takerruta yksityiskohtiin.
Kyllä voi vetää. Koska Raamatussa ei mainita lauantaita tai sunnuntaita, eikä sitä mille meidän viikonpäivälle se sattuu se seitsemäs päivä.
Itse asiassa tuosta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että päivä voi olla mikä vaan meidän viikonpäivistämme. Jos tekee työtä keskiviikon, torstain,perjantain, lauantain, sunnuntain , maanantain, tiistai on seitsemäs päivä.Eikö totta?
Maalliset ihmiset voivat näin toimia, mutta Raamatussa oleva viikon seitsemäs päivä sattuu meidän ja muidenkin länsimaitten kalentereissa juuri lauantain kohdalle.
Juu niin varmaan...näytä minulle se kohta Raamatusta.
Mark. 16:2
Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa
Mark. 16:9
Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Jeesus nousi ylös sunnuntaina mitä juhlimme aina pääsiäisen aikaan heti kun lauantai vaihtuu sunnuntaiksi. Sunnuntai oli siis se viikon ensimmäinen eli tätä edeltävä päivä lauantai oli sapatti, minkä Jeesus vietti haudassa ja opetuslapset myös viettivät tarkoin tuon lauantain eli sapatin ennenkuin lähtivät Jeesuksen haudalle.
"Muista pyhittäa lepopäivä" sanoo teksti, aivan kuin se toisaalla sanoo että Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Verbi sbt tarkoittaa lepäämistä,työstä lakkaamista, hepreassa ei ole verbiä joka tarkoittaa "sabatoida. " Tämäkin täysin selvä asia on täällä kanssasi käyty läpi jo moneen kertaan.
Ja tästä lepäämisestä tulee substantiivi sapatti. Muista pyhittää sapatti - on Jumalan käsky itseasiassa kaikille ihmisille. Jopa lopunaikana Jumala pitää sapatin voimissaan kuten profetioista ja Ilmestyskirjasta voimme lukea.
Niin mehän selitämme ja tulkitsemme näitä päiviä, kun niitä ei suoraan sieltä Raamatusta löydy ja joillekin päivän nimi on melkein elämääkin tärkeämpi ja se, että homma hoituu jossakin tarkassa järjestyksessä tai muuten....?
Toiset taas tulkitsevat Raamattua toisella tapaa ja uskovat, että päivien nimet ja järjestys eivät ole se peruskysymys uskossa ja vaikka"vääränä" päivänä päivän pyhittäminen on ihan riittävää ja jotkut tulkitsevat ja uskovat niinkin, ettei se päivä eroa muista päivistä vaan uskova pyhittää kaikki päivät Herralle.
"Niin mehän selitämme ja tulkitsemme näitä päiviä, kun niitä ei suoraan sieltä Raamatusta löydy ja ..."
Tässäkin olet väärässä! Raamatusta löytyy viikon seitsemäspäivä oli sapatti ja sitten löytyy viikon ensimmäinen päivä, mitä kirkkolaitokset pitävät auringon jumalan päivänä eli sunnuntaina.
Nämä ovat kaksi päivää joista on useita mainintoja Raamatussa ja näiden tietojen varassa sitten ollaan jos sitä Kirjoitettua Sanaa luetaan Jeesuksen tavoin.
Aina kannattaa seurata Jeesusta ihan kaikessa.
Juu näinhän se menee, että eka päivä mainitaan ja vika päivä mainitaan. Ja Jumala aloitti maanantaina luomisensa :) Tietenkin! Ei kai hän nyt sentää keskellä viikkoa aloittanut?
Ja substantiivi shabat on suomennettuna lepo ...
Sabattikäsky annettiin Israelille, tora ilmoittaa että sen antaja on JHWH, joka on yksi, on ainoa jumala ja joka ei vaihda nimeäänkään. Kristinuskossa palvotaan Jeesus -nimistä jumalaa ja kristinuskon oma teologia on ilmoittanut että sen jumala jakaantuu kolmeen osaan, isään poikaan ja pyhään henkeen .
Yksi osa on siis toisen osan isä, mutta kaikki kolme ovat täysiä jumalia mutta heidät on silti julistettu teologisesti yhdeksi jumalaksi . Silti väität että uuden uskonnon ja sen kolmiyhteisen jumalan kannattajien pitää pitää JHWH:n israelille antamat käskyt vaikka se on käytännössä mahdotonta koska jo ensimmäisen käskyn pitäminen on mahdotonta ja kristinusko muutoinkin joutuu kieltämään kaiken minkä JHWH ilmoitti itsestään.
Luterilaiset eivät ole koskaan väittäneet, että sunnuntai olisi viikon seitsemäs päivä. Luterilaiset myöntävät, että sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä, mutta väittävät, että sapatin pyhyys muka on siirretty sunnuntaille. Raamatussa käsketään pyhittää sapatinpäivä, viikon seitsemäs päivä, eikä koskaan ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, mikä viikonpäivä on seitsemäs.
Kolmas käsky
Pyhitä lepopäivä
Nimitys "lepopäivä" vastaa hebreankielistä sanaa "sabbat", joka tarkoittaa lepäämistä ja jouten olemista. Meillä on sen vuoksi tapan puhua "lepopäivän aaton" viettämisestä. Jumala on Vanhassa testamentissa erottanut ja määrännyt seitsemännen päivän lepoa varten ja käskenyt pitää sen kaikkia muita päiviä pyhempänä. Mikäli tämä käsky otetaan ulkoisen levon kannalta, se on annettu pelkästään juutalaisille. Heidän on määrä pidättyä karkeasta työstä ja levätä, jotta ihmiset ja eläimet saisivat virkistyä eikä alituinen työnteko veisi heidän voimiaan. Sittemmin he tosin käsittivät käskyn aivan liian ahtaasti ja käyttivät sitä pahasti väärin, niin että solvasivat Kristustakin eivätkä voineet sietää hänen teoistaan edes niitä, joita he itsekin evankeliumin kertoman mukaan tekivät sapattina. Heidän mielestään käsky tuli täytetyksi pelkästään pidättymällä kaikista ulkoisista töistä. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan pikemminkin, että he pyhittäisivät juhla- tai lepopäivän tavalla, jonka kohta kuulemme.
Edellisen vuoksi tämä käsky ei sananmukaisesti ottaen koske lainkaan meitä kristittyjä, sillä se on muiden Vanhan testamentin säädösten tavoin jotain täysin ulkoista, tiettyihin menettelyihin, henkilöihin, aikoihin ja paikkoihin sidottua, mistä kaikesta Kristus nyt on päästänyt meidät vapaiksi. Kun kuitenkin esitämme oppimattomille kristillisen käsityksen siitä, mitä Jumala meiltä tässä käskyssä vaatii, niin huomattakoon, ettemme pidä lepopäivää ymmärtäväisten ja oppineiden kristittyjen vuoksi, hehän eivät sellaista lainkaan tarvitse. Vietämme sitä ensinnäkin luonnon opettamien ja vaatimien ruumiillisten syiden ja tarpeiden vuoksi, jotta tavallinen kansa, rengit ja piiat saisivat koko viikon työn ja ponnistelun jälkeen vetäytyä yhdeksi päiväksi virkistävään lepoon. Tärkein syy on kuitenkin se, että tällainen lepopäivä antaa tilaisuuden ja ajan - mikäli sitä ei muulloin ole - osallistua jumalanpalvelukseen, eli kokoontua yhteen kuulemaan ja harjoittamaan Jumalan sanaa sekä ylistämään Jumalaa, laulamaan ja rukoilemaan.
Minun mielestäni ei kuitenkaan ole aikaan sidottua, kuten juutalaisten keskuudessa, niin että sen pitäisi tapahtua juuri määräpäivänä, sillä tässä asiassa ei mikään päivä ole toista parempi. Pikemminkin se tulisi tapahtua joka päivä. Koska kansa ei kuitenkaan kykene siten menettelemään, on pakko erottaa ainakin yksi päivä viikosta tähän tarkoitukseen. Vanhastaan sitä varten onkin varattu sunnuntai ja siinä on myös pysyttävä, jotta se tapahtuisi kaikkien hyväksymässä järjestyksessä eikä kukaan aiheuttaisi epäjärjestystä tarpeettomilla uudistuksilla. Tämä käsky merkitsee siis yksinkertaisesti sitä, että kun lepopäivää joka tapauksessa vietetään, tällainen lepo käytettäisiin Jumalan sanan oppimiseen. Tämän päivän varsinainen tehtävä olkoon siis saarnaaminen, joka hyödyttää nuorisoa ja tavallista kansaa. Lepoa ei kuitenkaan pidä käsittää niin ahtaasti, että sen vuoksi kiellettäisiin kaikki välttämätönkin tilapäinen työ.
Jos siis kysytään, mitä sanat "pyhitä lepopäivä" merkitsevät, vastaa näin: "Lepopäivän pyhittäminen tarkoittaa sen pitämistä pyhänä." Mitä sitten on pyhänä pitäminen? Ei muuta kuin että puhutaan pyhiä sanoja, tehdään pyhiä tekoja ja eletään pyhää elämää. Omasta puolestaan se päivä ei mitään pyhittämistä kaipaa, sillä se on sinänsä pyhäksi luotu. Jumala haluaa kuitenkin, että sinä pitäisit sen pyhänä. Sinä siis teet sen pyhäksi tai epäpyhäksi aina sen mukaan, harjoitatko silloin pyhiä vai epäpyhiä asioita. Miten sitten tapahtuu tuollainen pyhittäminen? Ei vetelehtimällä kotona tekemättä mitään raskaita askareita tai sitomalla seppele päähän ja pukeutumalla parhaimpiinsa, vaan, kuten sanottu, tutkimalla ja harjoittamalla Jumalan sanaa.
Meidän kristittyjen on tosiaankin alituisesti vietettävä tällaista lepopäivää, harrastettava pelkästään pyhiä asioista eli askarreltava päivittäin Jumalan sanan parissa, päästettävä se sydämeen ja suuhun. Mutta koska kerran meillä ei aina ole siihen vapaata aikaa, meidän on varattava viikottain joitakin tunteja nuorisoa ja vähintään yksi päivä koko rahvasta varten pelkästään tuon asian hoitamiseksi, eli opetettava kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja Isä meidän -rukousta suunnaten siten koko elämämme ja olemuksemme Jumalan sanan mukaan. Milloin tällainen harjoitus on meneillään, silloin vietetään oikeaa lepopäivää; missä taas ei niin tehdä, siellä ei pidä puhua mistään kristillisestä lepopäivästä. Sillä levätä ja jouten kuljeskella osaavat toki jumalattomatkin. Eihän lepopäivää pyhitä myöskään joka päivä kirkossa seisova, veisaava ja kelloja kilistelevä pappiemme parvi, sillä he eivät lainkaan saarnaa eivätkä harjoita Jumalan sanaa, vaan opettavat ja elävät suorastaan sen vastaisesti.
Sillä Jumalan sana on kaikki pyhäinjäännökset ylittävä pyhyys, totisesti ainoa pyhyys, minkä me kristityt tunnemme ja omistamme. Vaikka meillä olisi kaikki pyhimysten luut ja kaikki pyhät, vihityt vaatteet yhteen kasattuina, ei siitä kuitenkaan
sillä se on kaikki kuollutta kamaa, joka ei voi ketään pyhittää. Mutta Jumalan sana on kaiken pyhittävä aarre. Siitä ovat saaneet pyhyytensä kaikki pyhät. Milloin ikinä Jumalan sanaa puhutaan, saarnataan, kuunnellaan, luetaan tai mietiskellään, silloin pyhittyy ihminen, päivä tai teko, ei sen tähden, että tätä kaikkea ulkoisesti toimitetaan, vaan sanan tähden, joka meidät kaikki pyhittää. Siksi opetan alati, että koko elämämme ja kaikkien tekojemme on oltava Jumalan sanan läpitunkemia, mikäli niiden on määrä olla Jumalan mielen mukaisia eli pyhiä. Missä näin tapahtuu, siellä tämä käsky on voimassa ja toteutuu. Ja päin vastoin: missä elämä tekoineen kulkee Jumalan sanasta irrallaan, se on Jumalan silmissä epäpyhää, loistakoon ja välkkyköön se sitten miten tahansa tai olkoon vaikka kokonaan pyhäinjäännöksillä peitetty. Niin ovat asiat ihmisten keksimissä hengellisissä säädyissä, jotka eivät tunne Jumalan sanaa ja etsivät pyhyyttä omista teoistaan.
Sinun on siis huomattava, että tämän käskyn painopiste ei ole lepäämisessä, vaan pyhittämisessä. Tällaisena päivänä on erityisesti harjoitettava jotain pyhää, sillä muut työt ja toimet ovat pyhiä harjoituksia vasta siinä tapauksessa, että ihminen jo on pyhä. Tämä käsky tarkoittaa kuitenkin sellaista toimintaa, joka pyhittää ihmisen itsensä. Se tapahtuu, kuten kuulimme, yksin Jumalan sanan vaikutuksesta. Paikat, ajat, henkilöt ja koko ulkoinen jumalanpalvelus on säädetty ja määrätty siksi, että tuo kaikki tapahtuisi myös julkisesti.
Koska Jumalan sana siis on niin tärkeä, ettei lepopäivää ilman sitä lainkaan pyhitetä, meidän on tiedettävä, että Jumala vaatii vakavasti tämän käskyn noudattamista ja rankaisee jokaista, joka väheksyy hänen sanaansa eikä halua sitä kuulla eikä oppia edes sitä varten määrättynä aikana.
Tätä käskyä eivät sen vuoksi riko pelkästään ne, jotka karkeasti väärinkäyttävät lepopäivää ja häpäisevät sen, nuo, jotka ahneudessaan ja kevytmielisyydessään laiminlyövät Jumalan sanan kuuntelemisen tai lojuvat kapakoissa sikahumalassa. Sen rikkoo myös toinen joukko, joka kuuntelee Jumalan sanaa kuin mitäkin satua ja vain tottumuksen voimasta ajautuu sanankuuloon ja sieltä taas pois. Vuosi vuoden perään se aina vuoden päättyessä tietää yhtä vähän kuin sen alkaessakin. Tähän mennessä on näet kuviteltu, että lepopäivä on hyvin vietetty, kunhan vain on käyty messussa tai kuultu evankeliumi luettavan, mutta Jumalan sanasta ei kukaan ole ollut kiinnostunut eikä sitä myöskään kukaan ole opettanut. Nyt meillä on Jumalan sana, mutta vieläkään emme ole raivanneet tätä väärinkäyttöä pois. Annamme tosin yhä uudelleen saarnata itsellemme ja itseämme kehottaa, mutta todella vakavasti emme sitä kuuntele. Paina siis mieleesi, ettei kysymys ole vain kuuntelemista, vaan myös oppimisesta ja mieleen painamisesta. Älä ajattele, että voisit ratkaista asian oman mielesi mukaan tai että se olisi Jumalan käsky. Hän vaatii sinut kerran tilille siitä, miten olet hänen sanaansa kuullut, oppinut ja kunnioittanut.
Samalla tavalla on nuhdeltava myös sellaisia velttohenkiä, jotka saarnan tai pari kuultuaan kyllästyvät ja tympääntyvät, koska muka osaavat jo itse kaiken eivätkä enää opettajaa tarvitse. Juuri tämä synti on tähän mennessä luettu kuolemansyntien joukkoon nimellä akedia eli laiskuus ja kyllästyminen. Se on vihattava, myrkyllinen vitsaus, jolla Perkele lumoaa ja pettää monien sydämen karatakseen yllättäen kimppuumme ja riistääkseen meiltä salaa Jumalan sanan.
Salli nyt sanoa itsellesi: vaikka osaisit tämän kaiken parhaalla mahdollisella tavalla ja hallitsisit sen mestarillisesti, olet kuitenkin joka päivä Perkeleen valtapiirissä. Yötä päivää hän levähtämättä hiiviskelee vaanien sinua synnyttääkseen sydämessäsi epäuskoa ja pahoja ajatuksia, jotka rikkovat edellisten käskyjen lisäksi kaikkia muitakin. Siksi sinun on alituisesti säilytettävä Jumalan sana sydämessäsi, suussasi ja korvissasi. Missä vain sydän on joutilas eikä sana kajahda, siellä Perkele murtautuu sisään tehden vahinkonsa ennen kuin sitä on edes huomattu. Ja päin vastoin, missä sanaa vakavasti tutkitaan, kuunnellaan ja käsitellään, se on voimallinen eikä jää milloinkaan hedelmättömäksi, vaan herättää aina uutta ymmärrystä, mielihalua ja intoa sekä puhdistaa sydämen ja ajatukset. Se ei näet ole mikään turha eikä kuollut sana, vaan vaikuttava ja elävä. Ja vaikka mikään muu hyöty tai hätä ei meitä sanan käyttöön ajaisikaan, pitäisi toki jokaista innostaa siihen sen, että Perkele siten säikytetään ja ajetaan tiehensä ja tämä käsky niin täytetään. Se on Jumalalle mieluisampaa kuin nimikristittyjen kaikkien tekojen kimallus.
Tähän Lutherin sepustukseen voi sanoa vain että anteeksi mitä piip?
Miten kuvittelet sinun ymmärryksesi olevan parempi kuin kaikkien muiden ymmärrys? Saattaahan se olla, että joku haluaa sanoa sinulle, että sinun sepustukseen voi sanoa vain että anteeksi mitä piip? Miten siihen suhtaudut?
Minä olen Raamatusta lukenut, että meidän tulee pyhittää sapatinpäivä. Missaä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä? Tämä kysymys koskee niitä luterilaisia, jotka uskovat, että Raamattu on meidän ylin auktoriteettimme. Jos Raamattu on ylin auktroriteettimme, niin missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä?
Hyvää päivää. Uudessa testamentissa Jeesus ilmoitti, että hän on sapatinkin herra. Ja että lepopäivä on ihmistä varten eikä ihminen sitä varten. Hän antoi oppilaidensa katkoa tähkäpäitä eli tehdä juutalaisesta näkökulmasta työtä ja itsekin paransi myös sapattina, mikä oli myös työtä ja siis kiellettyä Vanhan testamentin ja Mooseksen lain mukaan. Puhtaus-, uhri- ja ruokasäädökset sekä sapatin pyhittäminen eivät olleet enää tärkeitä Jeesuksen opetuksen mukaan. Jeesuksesta tuli ainoa uhri ja armosta ainoa puhtauden antaja Jumalan ja ihmisten välille. Kymmenen käskyä on edelleen voimassa, mutta siinä ei määritellä, että mikä viikonpäivä pitäisi lepopäivä pyhittää eli erottaa Jumalalle mm. rukoillen.
Ensimmäisille kristityille pyhäpäiväksi tuli sapatin oheen sunnuntai, josta tuli pyhäpäivä suurimmalle osalle kristikuntaa. Sunnuntai valikoitui pyhäpäiväksi, sillä Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina. Hänen lähimpiä oppilaita oli kokoontuneena jo sen päivän iltana ja he viettivät siitä lähtien ehtoollista eli illallista Jeesuksen muistoksi, rukoilivat yhdessä ja tapasivat toisiaan. He eivät voineet opettaa kristinuskoa eli ylösnousseesta Jeesuksesta enää juurikaan Jerusalemin juutalaisessa seurakuntayhteisössä. Vähitellen kristityiksi kääntyi monia muita kuin juutalaisia, joten sapatinvietto eli lauantai juutalaisena pyhäpäivänä menetti merkitystään kristittyjen joukossa.
On hyvä kunnioittaa toisten tapaa viettää pyhäpäivää. Ei ole syytä riidellä aiheesta eikä pilkata toisin ajattelevia. Pyhäpäivä on ilon aihe ja silloin ajatuksena on keskittyä muuhun kuin omiin bisneksiin ja mahdollisuuksien mukaan käydä jumalanpalveluksessa ja kokea kristittyjen yhteyttä. Kristitty tarvitsee muita eikä kukaan jaksa uskoa yksin. Mutta uskon asiat eivät ole jokin pakko vaan lahjaa, joka on tarkoitettu kaikkia ihmisiä varten, ihmisten parhaaksi. Pyhäpäivänäkin voi tarvittaessa tehdä työtä ja monissa ammateissa vapaita ei voi itse aina päättää. Silloin voi käydä iltajumalanpalveluksessa tai arkena messussa ja seurata nettimessua tai radiota työmatkalla tms. Ensimmäisille kristityille jumalanpalveluspäiväksi tuli sunnuntai. Heidän kulttuurissaan pyhä oli lauantaina ja sunnuntai tavallinen työpäivä yleisesti. Niinpä he kokoontuivat rukoilemaan ja jumalanpalveluksiin joko aikaisin aamulla tai vasta illalla. Otetaanko vaikka mallia tuosta, jos työvuoro tai ammatti vaatii sunnuntaityötä.
Jeesus ilmoitti olevansa sapatin Herra. Onko Jeesus siis jonkun lakkautetun instituution Herra? Siinä ei olisi mitään järkeä, että Jeesus ilmoittaa olevansa sapatin Herran, jos sapatti on lakkautettu. Jeesus sanoo, että sapatti on ihmistä varten, hän ei sano, että sapatti on juutalaista varten, vaan että sapatti on ihmistä varten, eli koko ihmiskuntaa varten.
Missä kohtaa Mooseksen lakia kielletään katkomasta tähkäpäitä sapattina? Ei missään kohtaa. Missä kohtaa Mooseksen lakia kielletään parantamasta sapattina? Ei missään kohtaa. Jeesus rikkoi juutalaisten fariseusten perinnäissääntöjä, hän ei rikkonut ainuttakaan Mooseksen lain käskyä.
>> Puhtaus-, uhri- ja ruokasäädökset sekä sapatin pyhittäminen eivät olleet enää tärkeitä Jeesuksen opetuksen mukaan.<<
Näin sanoo Jeesus missä kohtaa? Antaas tulla luku ja jae, kiitos.
>> Kymmenen käskyä on edelleen voimassa, mutta siinä ei määritellä, että mikä viikonpäivä pitäisi lepopäivä pyhittää eli erottaa Jumalalle mm. rukoillen.<<
Oletko lukenut kymmenen käskyä Raamatustasi? Neljännessä käskyssä käsketään pyhittää sapatinpäivä, viikon seitsemäs päivä. Joten kyllä kymmenessä käskyssä sanotaan suoraan mikä päivä tulee pyhittää - sapatinpäivä.
>> Ensimmäisille kristityille pyhäpäiväksi tuli sapatin oheen sunnuntai, josta tuli pyhäpäivä suurimmalle osalle kristikuntaa. >>
OK. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä?
>> Sunnuntai valikoitui pyhäpäiväksi, sillä Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina. <<
OK. Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä, koska Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina? Jeesushan lepäsi sapatin haudassa, eikö se tarkoita, että meidänkin tulee levätä sapattina? Viikon ensimmäisenä päivänä Jeesus kääri hihat ja ryhtyi työhön, eikä se tarkoita, että meidänkin tulee tehdä työtä viikon ensimmäisenä päivänä? Missä kohtaa Raamattua sanotaan, että meidän tulee levätä sunnuntainta, koska Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina?
>> Ensimmäisille kristityille jumalanpalveluspäiväksi tuli sunnuntai. >>
OK. Näin sanotaan missä kohtaa Raamattua?
PieniPohdiskelija, olen samaa mieltä kanssasi. Ja tarkkaan ottaen, jokainen päivä on päivä, jolloin voi viettää aikaa Jumalan kanssa ja levätä Hänen huolenpidossaan.
Joka kokee, että sen on oltava lauantai, tehköön niin ja tehköön sen Herralle. Joka kokee , että sunnuntai, tehköön niin ja tehköön sen Herralle, joka ei valikoi päiviä, vaan mikä päivä tahansa voi olla Jumalalle pyhitetty päivä, tehköön niinja tehköön sen Herralle.
Missä kohtaa Raamatussa mainitaan mikä viikon päivä se seitsemäs on?
Kuitenkin kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittä sapatinpäivä, joten ei, se ei ole samantekevää minkä päivän me pyhitämme herralle.
Juutalaiset ovat jo 4000 vuotta pyhittäneet viikon seitsemännen päivän lauantaina, joten tiedämme varmasti, että viikon seitsemäs päivä on lauantai.
Tiedämmekö?
Minä aloitan viikon maanantaista ja seitsemäs päivä on sunnuntai. Kuusi päivää tee työtä ja seitsemäs lepää...vai miten se menikään. Tosin eihän sitä käytännössä voi niin aina tehdä.
Niin, ja juutalaiset ovat kuolemanrangaistuksen uhalla viimeiset 4000 vuotta pyhittäneet sapatin lauantaina, joten tiedämme varmasti, että sapatti on lauantai. Sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä kalenterissamme vasta vuonna 1974, siihen asti lauantai oli viikon seitsemäs päivä, ja on sitä edelleen amerikkalaisissa kalentereissa.
Varmasti eri kalentereissa on erilaisia päiviä erilaisissa järjestyksissä. Juutalaiset voivat pyhyttää sen päivän jonka ymmärtävät sellaiseksi päiväksi, se sopii minulle oikein hyvin.
5,Moos. 5:12. Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.
13. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
15. Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.
Huomaa jae 14, jossa sanotaan, että seitsemäs päivä on Herran sinun Jumalasi sapatti.
Jakeissa 12 ja 15 esiintyvä lepopäivä on Raamatun väärentäjien omasta päästään keksimä termi, alkukielessä käsketään pyhittää sapatinpäivä, ei mitään ihmeen lepopäivää milloin huvittaa.
Juuri niin, kuusi pöäivää tee töitä ja seitsemäs lepää. Maanantaina alkaa yleensä työviikko ja se päättyy sunnuntaihin, jolloin on ne kirkonmenotkin. Kuten sanoit itse, ei niitä päiviä ole nimetty Raamatussa näin kuin meillä on...maanantai...tiistai...
Ja juutalaisista me tiedämme satavarmasti, että viikon seitsemäs päivä on sapatti eli lauantai. Sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974. Joten tiedämme varmasti, että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Vai olisiko muka mahdollista, että miljoonapäinen juutalainen kansa olisi kollektiivisesti erehtynyt ja vahingossa viettänyt sapattia vääränä päivänä?
Ja tiedämme senkin, että he odottavat Messiasta edelleen.
Ei se lukumäärä mikään tae mistään ole, perinnäissääntö on perinnäissääntö ja voi perustua mihin tahansa. Vaikka ihan siihen samaan kuin, että meillä se lepopäivä on sunnuntai.
Juutalaiset ovat 4000 vuotta pyhittäneet sapatin lauantaina. Selitä miten edes teoriassa olisi mahdollista, että juutalainen kansa olisi kollektiivisesti mokannut ja viettänyt sapattia vahingossa vääränä päivänä?
Suhteessa sapattiin juutalaiset ovat olleet tarkkoja. Sapatti sattuu meidän kalenterissa lauantaille.
Ei, vaan uuden uskonnon kristinuskon, sen kaikkien instituutioiden, pyhienkin herra. Näin on teillä pakkokin olla koska ihan kaikki teillä muutui. Jos käskyt ovat yhä voimassa silloin ei Jeesuksen uhrikaan ollut uhri, koska kaikki toran uhrilaithan siinä rikottiin .
Jeesus ei rikkonut ainuttakaan uhrilakia, koska hän on ylipappi Melkisedekin järjestyksen mukaan, ei Aaronin pappeuden.
Kiitos juutalaisille lepopäivästä.
Vaikka kyllä siitäkin on varmasti vastustus aikanaan ollut.
Älkää kuitenkaan menkö polkemaan kenenkään viljapeltoja lepopäivänä, vaikka jeesus lupaa, se on toisen omaisuuden turmelemista ja varastamista. Lähtö siinä tulee ja sakot päälle.
Raamatussa ei ole sellaista termiä kuin lepopäivä. Kyse on Raamatun väärentäjien omasta päästään keksimästä termistä. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä, viikon seitsemäs päivä, joka meidän kalenterissamme on lauantai. Jeesus ja opetuslapset katkoivat tähkäpäitä sapatinpäivänä, joka Tooran mukaan on täysin sallittua.
Eikö se ole jo ihan alussa; Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Siitä se nimi tulee.
Se oli ihan alussa, jo luomisviikolla. Ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista, Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän. Sapatilla täten ei ole mitään tekemistä juutalaisten ja lakiliiton kanssa.
Tuo on totta, että Jumala pyhitti sapatin kaikkia ihmisiä varten.
Mark. 2:27
Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Toorat voi työntää anukseen. Sunnuntai on kristittyjen ihana pyhä lepopäivä ja piste.
Ihanaa, ja näin sanotaan missä kohtaa Raamattua?
Jeesus kyllä sanoo: "Jos et vietä sapattia oikein, et näe isää. "
Syö Jeesusta; se mikä menee suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu, sieltä anuksesta.
Antaas tulla luku ja jae, missä kohtaa Jeesus sanoo, että jos et vietä sapattia oikein, et näe isää.
Mene etsimään, kyllä se siellä on.
Sunnuntai on Sol Inviktus. Konstantinus oli aurinko-jumalan uskoinen ennen kristityksi kääntymistään, sieltä se on peruja.
Vähän epäilen, että Raamatussa sanottaisiin, että "Jos et vietä sapattia oikein, et näe isää." Nähdäkseni näin ei sanota missään kohtaa Raamattua. Sinä lisäilet aivan omiasi Raamatun sanaan.
Silti, sunnuntai on auringon päivä, sol inviktus. Sieltä se sunnuntain pyhittäminen tulee meidänkin kristinuskoomme.
Jeesus nousi kuolleista sapatin jälkeisenä päivänä. Siksi on sunnuntai pyhitetty pyhäpäiväksi.
Missä siellä? Perustellaanpa tämä nyt kunnolla.
Ja näin sanotaan missä kohtaa Raamattua? Aivan, ei missään. Miten Jeesuksen ylösnousemus viikon ensimmäisenä päivänä automaattisesti muka siirtää sapatin pyhyyden sunnuntaille? Jeesushan lepäsi sapatin haudassa käskyn mukaan, viikon ensimmäisenä päivänä hän kääri hihat ja ryhtyi työhön. Selitä miten Jeesuksen ylösnousemus viikon ensimmäisenä päivänä muka siirsi sapatin pyhyyden sapatilta sunnuntaille? Jos näin mullistava muutos tapahtui, miksi Raamattu ei puhu siitä sanaakaan?
Kyllä kristittynet pani midät luterilaiset nyt tiukoille. Ei sitä missään Raamatussa sanota, että sunnuntaita olisi pyhitettävä. Se on isien perinnäissääntö ja paavin siunaama. Tässä asiassa Raamattu ei ole auktoriteettimme.
Aamen. Olisi hienoa, jos luterilaiset suostuisivat myöntämään tämän asia ja tunnustaisivat, että seuraavat tässä kohtaa katolisen kirkon oppia, joka omalla auktoriteetillaan on siirtänyt sapatin pyhyyden sunnuntaille.
Ja eihän siellä mainita myöskään sitä lauantaita :)
Ihmettelen itsekin Lutheria, että lähti seuraamaan kapinapaavia, vaikka muuten halusi tehdä paaveista pesäeron. Luther ei riittävän nöyrästi hyväksynyt Jumalan tahtoa, vaan tahtoi noudattaa kapinapaavin tahtoa. Huono valinta.
Raamatussa käsketään pyhittää sapatinpäivä, viikon seitsemäs päivä, ja koskaan ei ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, mikä viikonpäivä on seitsemäs.
Sol Invictus (suom. voittamaton aurinko) oli alkujaan syyrialaisperäinen sol-jumala, josta keisari Aurelianus teki Rooman valtionuskonnon vuonna 274.
Sol Invictus oli jo 100-luvulta lähtien ollut sol-kultin kohteena. Keisari Elagabalus yritti tehdä siitä Rooman pääuskonnon (noin vuosina 219–222), mutta aate ei saanut kannatusta. Vasta 270-luvulla ilmapiiri oli suopeampi vieraille jumalille, ja kun Aurelianus kukisti Roomasta irtautuneen Palmyran valtakunnan vuonna 273, hän ajatteli voittonsa olevan Sol Invictus -jumalan ansiota. Hän rakennutti suuren temppelin Roomaan Sol Invictukselle ja teki jumalasta Rooman pääuskonnon. Sol Invictuksen syntymäpäivää vietettiin 25. joulukuuta,[1]ja sen jälkeen kun kristinuskosta tuli Rooman pääuskonto, tuli samasta päivästä myös kristittyjen joulupäivä. Ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri ja hänen isänsä Constantius suosivat kummatkin Sol Invictusta. Constantius oli suvaitsevainen kristittyjä kohtaan, ehkä siksi että Sol Invictuksen kultilla ja kristinuskolla oli monia yhtäläisyyksiä. Vaikka Konstantinus kääntyikin kristinuskoon Mulviuksen sillan taistelun jälkeen, ei hän kuitenkaan hylännyt Sol Invictusta.[2]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sol_Invictus
Aamen. Sunnuntain pyhittäminen on suoraan seurausta tuosta sol inviktus kultista, eikä sillä ole Raamatun kanssa mitään tekemistä.
Aika hiljaista on, luterilaisilla kun sunnuntai on pyhäpäivä, luulisi että Raamatussa jossakin kohtaa sanottaisiin, että sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä. Vaan kun eipä vissiin ole...
Ei voi edellä olevan luettuaan muuta todeta kuin: Kristitty.net hanki itselles elämä!
Olipa syvällistä, kiitos tästä.
Oliko tämän keskustelun lopputulema sitten se, että Raamatussa ei mainita sunnuntaita eikä lauantaita ja sapatin ajoittuminen lauantaille on juutalaisten perinnäissääntö, jota ei suoraan löydy Raamatusta? Perustelu sapatin vietolle lauantaina on se, että juutalaiset ovat tehneet niin 4000 vuotta, joten sen täytyy olla oikein, vaikkei sitä suoraan Raamatusta löydykään. Mutta luterilaisten tapa viettää Jumalalle pyhitettyä päivää sunnuntaina on väärin ja käskyjen rikkomista?
"Perustelu sapatin vietolle lauantaina on se, että juutalaiset ovat tehneet niin 4000 vuotta, joten sen täytyy olla oikein, vaikkei sitä suoraan Raamatusta löydykään. "
Tämä on eräs tärkeimmistä perusteluista sille, että Jumalan asettama sapatti eli seitsemäspäivä sattuu lauantain kohdalle nykyisissä kalentereissa. Juutalaiset ovat vaalineet tätä asiaa tarkemmin kuin kukaan ja tästä on myös tehty selvityksiä paljon.
Myös Uudessa Testamentissa olevat kohdat tukee tätä asiaa, lähinnä Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyen.
Matt. 28:1
Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.
Jeesus nousi ylös viikon ensimmäisenä päivänä, mitä juhlimme yhä ensimmäisenä pääsiäispäivänä eli sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä Raamatun mukaan. Eli myös kirkkokunnat ympäri maailmaa ovat aina mieltäneet sunnuntain viikon ensimmäiseksi päiväksi ja siis sapatti on tätä edeltävä päivä, mitä edustaa nykyään lauantaipäivä.
Tärkeää myös huomata, että Jeesus otti huomioon, että sapatti on voimassa myös viimeisinä aikoina, kun kehoitti rukoilemaan, ettei hävitys tule sapattina ...
"3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" ...........
20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä SAPATTINA.
21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule."
Uudessa Testamentissa ei siis missään kohdin peruta sapattia mitenkään. Sapatti on Jumalan asettama lepopäivä ja sunnuntai on taasen jonkun kapinallisen paavin asettama lepopäivä. Ehkä tämä ei ole pelastuskysymys, mutta itse suosin mieluunnin Jumalan itsensä asettamaa lepopäivää enkä minkään kapinallisen käskyttämää "lepopäivää". Ensimmäiset kristityt myös monta sataa vuotta pitivät sapatin kuten Jeesus oli sen pitänyt.
Onko tärkeää pitää käskyt eli lain?
Jes. 24:5
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Maa saastuu liika lämpöön, erilaisiin aineisiin joista mikromuovi näyttää olevan tuhoisin, vedet likaantuvat ja juomavettä ei enää kohta ole, tulevan ydinsodan säteilyt tekee sitten lopputyön jne jne, koska ihmiset ovat rikkoneet lait ja muuttaneet käskyjä ja näin ovat hyljänneet iankaikkisen liiton. Sapatin rikkominen on vain osa tätä rikkomusten sarjaa mihin ihminen himoissaan ja ylpeydessään on tehnyt itsensä tuhoksi.
Siis talvella ei ole sapattia? Mistä talvi lasketaan alkavaksi ja mihin se päättyy, eli milloin sapatti taas on ?
Ymmärrän, että yksi tärkeimmistä perusteluista on juutalaisten perinnäissääntö ja tulkinta asiasta.
Aloittaja kuitenkin kyseli sen perään mitä Raamattu sanoo päivistä tai siis oikeastaan sunnuntaista ja Raamattu ei sano mitään. Raamatusta ei löydy perusteita viettää sapattia sunnuntaina tai lauantaina tai vaikka tiistaina niin halutessaan. Nämä ovat meidän ihmisten määritelmiä ja Raamattu sanoo Room.14 : 5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
Sapatti on joka viikko ympäri vuoden :) Se on aina viikon seitsemäspäivä.
"Ymmärrän, että yksi tärkeimmistä perusteluista on juutalaisten perinnäissääntö ja tulkinta asiasta."
Paremmin sanoen Vanhan Testamentin ilmoitus on se lähtökohta.
"Aloittaja kuitenkin kyseli sen perään mitä Raamattu sanoo päivistä tai siis oikeastaan sunnuntaista ja Raamattu ei sano mitään. "
Raamattu puhuu vain viikon seitsemännestä päivästä, sapatista ja viikon ensimmäisestä päivästä, mutta sunnuntaista eikä lauantaista puhu yhtään mitään.
"Room.14 : 5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."
Mutta jokainen kirkkolaitos viettää jotakin lepopäivää. Toiset itsekeksimäänsä lepopäivää ja toisen Jumalan säätämää lepopäivää.
Itsekin miellän, että tämä ei ole sinänsä pelastuskysymys, vaikka Vanhassa Testamentissa Jumala ilmoittaa suoraan tai epäsuoraan, että sapatin vietto ratkaisee myös. Mutta tätä asiaa tulisi tarkastella sitten toisessa kohdin.
Kannattaa pyhittää jokainen päivä Herralle, osuu ainakin oikeaan :)
Jos pyhität jokaisen päivän Herrralle, et silloin todellisuudessa pyhitä mitään päivää, sillä pyhittäminen tarkoittaa erottamista, etkä silloin erota sapattia muista päivistä.
Raamatussa meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä, viikon seitsemäs päivä, eikä koskaan ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, mikä päivä on seitsemäs.
Ei taida ymmärtää, että kyse ei ole juutalaisten perinnäissäännöstä, vaan siitä, että koko miljoonapäinen kansa on 4000 vuotta pyhittänyt sapatin lauantaina, eikä ole mitenkään mahdollista, että he olisivat jossakin vaiheessa historiaa erehtyneet ja viettäneet sapattia vahingossa vääränä päivänä. Jeesus vietti tapansa mukaan sapatin synagoogassa ja luulisi että Jumalan Poika tietää mikä päivä on sapatti.
Roomalaiskirjeen 14 luvun konteksti paljastuu jakeesta yksi "Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä." Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolema, tuskin siis mikään mielipide kysymys. Heti seuraavassa jakeessa Paavali puhuu syömisestä ja juomisesta: "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Joten päivät joista Paavali puhuu jakeessa 5 tarkoittavat paastopäiviä tai muita päiviä, joista Raamatussa ei ole mitään käskyä. Paavali ei sano, että kukin pyhittäköön minkä päivän haluaa.
Voisitko kertoa kuinka sitä sapattia siis tulisi viettää, jotta tekisi oikein. Mitä se käytännössä pitää sisällään?
En voi. Jokainen voi itse lukea Raamatustaan kuinka sapattia tulee viettää.
On paljon mahdollista etten ymmärrä, kuitenkin minusta näyttää ettet sinäkään ymmärrä, olemme siis samalla viivalla .
Sinä ajattelet jonkun tarkoittavan jotain, minä ajattelen, että se tarkoittaa jotain muuta :)
"En voi. Jokainen voi itse lukea Raamatustaan kuinka sapattia tulee viettää."
Ja kuitenkin tulet melkein silmille, jos joku sitten lukee sitä Raamattua ja päätyy johonkin muuhun lopputulokseen kuin sinä :)
Niin, Raamatussa kun sanotaan että viikon seitsemäs päivä tulee pyhittää, niin voihan sen tulkita että viikon ensimmäinen päivä tulee pyhittää. Kukin olkoon omassa uskossaan varma.
Juuri näin ja jokainen olkoon varma siitä minkä niminen se viikon seitsemäs päivä on.
"En voi. Jokainen voi itse lukea Raamatustaan kuinka sapattia tulee viettää."
Sapatin vietto tosiaan on sydämen asenne Jumalan edessä. Kuinka paljon ihminen kunnioittaa sapatin Jumalan luomistyön "muistomerkkiä" sapattia. Jeesus vietti sapatin, Jeesus tulee viettämään myös jatkossa sapatin, miksi siis kapinoisimme tässä välissä?
Sapatin vietto ei ole pelastuskysymys, mutta luotaa kuinka paljon ihminen haluaa Jumalaansa ja Hänen luomistyötään kunnioittaa. Ja samalla kuinka paljon ihminen haluaa seurata Jeesuksen antamaa esimerkkiä.
"Juuri näin ja jokainen olkoon varma siitä minkä niminen se viikon seitsemäs päivä on."
No tässä ei ole ongelmia, mikä on Jumalan mukaan seitsemäs päivä.
1. Moos. 2:2
Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
1. Moos. 2:3
Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi (Shabbath) seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi (Shabbath) kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt. 1 Moos 2:2,3."
Jo heti luomisen jälkeen esiintyy nimi - Sapatti.
Noinhan se menee, kuusi päivää tee työtä ja seitsemäntenä lepää.
Mielenkiintoinen vastaus. Olet sitä mieltä, että sapattia tulisi viettää tarkalleen jonain tiettynä päivänä, mutta et voi kertoa sitä oleellisempaa asiaa, että kuinka sitä tulee viettää? Jotenkin ristiriitaista, eikö sinustakin? Ihan samalla tavallahan se sapatin sunnuntaina vietto löytyy tai ei löydy sieltä Raamatusta, miksi sitä tuot koko ajan vahvasti esiin?
"Jotenkin ristiriitaista, eikö sinustakin? "
Ei ole oikeastaan ristiriitaista. Ethän sinäkään määrää miten kunkin tulee sunnuntain eli auringon päivän viettää. Ei edes kirkko enää sanele tapoja miten auringon päivän tulee viettää.
Minusta on fiksuutta, että ei sanella toisille sääntöjä uudessa liitossa, koska sapatin vietto on kuitenkin sydämen asenne Jumalan edessä.
Miten sapattia tulee viettää, niin uskon, että Raamatussa Jumala antoi täydellisen ohjeen.
"33/38 Muista pyhittää lepopäivä (Sapatti). Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
Tuossa se ohje on " ... seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita,..."
Ja se seitsemäspäivä sapatti on lauantai. Esiintyy myös monien maiden kalentereissa SABATO.
Eerika heitä pois peite silmiltäsi niin näet sapatti on vain yksi päivä viikossa, viikon seitsemäspäivä lauantai. Sapatin yllä pysyy pyhyys halki ikuisuuksien. Jumalan pyhittämä ja siunaama.
Sapatti on illasta iltaan. Ilta alkaa noin klo 18.00 Aurinkoa ei tule näillä leveyksillä tuijotella sapatin alkamiseen.
Siitä ei koskaan ole ollut minkäänlaista epäselvyyttä, mikä päivä on viikon seitsemäs. Et näytä ymmärtävän, että koska juutalaiset ovat 4000 vuotta viettäneet sapattia lauantaina, viikon seitsemäs päivä on lauantai.
Toki sinä voit uskoa että "muista pyhittää sapatinpäivä" tarkoittaa että pyhitä mikä päivä tahansa, mikä minä olen väittämään vastaan.
No jos haluaa ajatella, että sunnuntai on jotain muuta kuin sunnuntai, viettää sitä sitten vissiin siten. :)
Minulla ei ole peitettä silmilläni. Viikon seitsemäs päivä on sunnuntai , senhän tietävät kaikki laskutaitoiset ja lukutaitoiset ihmiset. Sinäkin voit sieltä kalenteristasi laskea monesko päivä lauantai on...se on kuudes, eikö?
Sunnuntaista tehtiin meidän kalenterissamme viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974. Juutalaiset, jotka lukevat samaa Vanhaa testementtia kuin me, viettävät sapattia lauantaina. Siitä tiedämme satavarmaksi, että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Tästä asiasta ei ole mitään epäselvyyttä ollut koskaan.
Luterilaiset jotka pyhittävät sunnuntain myöntävät pyhittävänsä viikon ensimmäisen päivän, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.
Niin sinä olet jo useaan kertaan maininnut sen, että juutalaiset ovat tehneet niin ja se riittää sinulle todisteeksi.
Hassua sanoa, ettei tästä ole mitään epäselvyyttä ollut koskaan...tarkoitat varmaan, ettei juutalaisilla ole ollut...mehän olemme keskustelleet tästä asiasta jo tovin ja olemme eri linjoilla päivistä, vaikka ei minulle kyllä epäselvää ole se, että viikon seitsemäs päivä on sunnuntai.
Jos luottaisimme juutalaisten vuosituhantiseen tietoon asioista, odottaisimme Messiasta edelleen, koska vuosituhansia Vanhaa Testamenttia lukeneet juutalaiset eivät voi olla väärässä. Heitä kun on vielä niin paljonkin, etteivät he ole voineet tehdä sellaista kollektiivista mokaa, joka on niin perustavaa laatua tässä uskon elämässä.
" Viikon seitsemäs päivä on sunnuntai , senhän tietävät kaikki laskutaitoiset ja lukutaitoiset ihmiset. "
Uskovaiset kristityt kuitenkin näkevät asian sitä kautta mitä Jumala on määrännyt. Ateistit ja kristinuskolle vihamieliset ihmiset sitten tarkkaavat maallista kalenteria.
Jep...ja Jumala ei nimennyt sitä päivää :). Miksi siis me kristityt uskovatkaan tässä päivien nimistä jutustelemme?
"Jos luottaisimme juutalaisten vuosituhantiseen tietoon asioista, odottaisimme Messiasta edelleen, koska ..."
Et näköjään tiedä kristinuskosta mitään, sillä uskovat kristityt myös odotamme Herramme paluuta, mitä toivotetaan myös Ilmestyskirjan lopussa apostoli Johanneksen ylöskirjaamana.
Ilmeisesti et tiennyt, että Kristus nimenomaan tarkoittaa Messiasta?
"Jep...ja Jumala ei nimennyt sitä päivää :). Miksi siis me kristityt uskovatkaan tässä päivien nimistä jutustelemme?"
Ymmärrän nyt, että et tunne kristinuskoa. Jumala nimesi seitsemännen päivän Sapatiksi, mitä termiä Hänen Sanassaan käytetään kymmeniä kertoja.
Sitä mikä perussyy sielussasi panee sinut vänkäämään aina uskovaisten kanssa, niin tätä en ymmärrä. Mutta suosittelen tutustumaan kristinuskoon.
"33/38 Muista pyhittää lepopäivä (Sapatti). Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
Täytyy tiedostaa, että Raamatussa käytetään termiä Sapatti.
Se että juutalaiset ovat 4000 vuotta pyhittäneet sapatin lauantaina todistaa kiistattomasti, että lauantai on viikon seitsemäs päivä. Usko jo, että sunnuntaista tehtiin meidän kalenterissamme viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974. Tästä asiasta ei ole järkevien ihmisten keskuudessa mitään epäselvyyttä. Luterilaiset myöntävät, että he pyhittävät viikon ensimmäisen päivän Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.
Selitä miten miljoonapäinen kansa, joka pyhitti sapatin kuolemanrangaistuksen uhalla, olisi muka kollektiivisesti jossakin vaiheessa historiaa mokannut ja viettänyt sapattia vahingossa vääränä päivänä?
Kuten sanoin, järkevien ihmisten kesken tästä asiasta ei ole mitään epäselvyyttä. Ainoastaan vajukit vetoavat meidän kalenteriimme, joka otettiin käyttöön vasta vuonna 1974.
"Niin sinä olet jo useaan kertaan maininnut sen, että juutalaiset ovat tehneet niin ja se riittää sinulle todisteeksi. "
Tässä sinä lienet ainut ateisti, joka kieltää sen, että Jumalan asettama seitsemäs päivä, sapatti , sattuu nimenomaan lauantain kohdalle. Tässä kohdin ei ole koskaan kristinuskon historiassa ollut mitään erimielisyyttä, ei maallisella puolella, ei liberaalien toimesta eikä uskovien toimesta eikä juutalaisten toimesta.
Miksi kiellät kaikkien muiden tietämän asian, niin tässä olisi tottavieköön jollekin miettimistä.
Kansa joka missasi Kristuksen....
Sinä alat nyt samojen sanojen toistamisen lisäksi nimitellä ja sekin taitaa olla synti, vai millai se olikaan...
"Usko jo, että sunnuntaista tehtiin meidän kalenterissamme viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974. "
Tällä päätöksellä aikoinaan haluttiin tehdä pesäeroa Neukkujen käskystä kristinuskoon, koska oletettiin Kekkos-aikaan, että Neuvostoliitto joka tapauksessa ottaa Suomen valtaansa ja näin haluttiin jo valmistautua väistämättömään haltuun ottoon.
Vuoteen 1974 saakka noudatettiin kristillistä kalenteria vuosisatojen ajan.
Olet sinä aika lutuinen :)
"Sinä alat nyt samojen sanojen toistamisen lisäksi nimitellä ja sekin taitaa olla synti, vai millai se olikaan..."
Eli itse asia alkaa nyt olla selvä, kun aloit taas vain ilkeillä. Mutta jos tuosta asiasta on vielä jotain sanottavaa tai kysyttävää, niin vastaan mielelläni.
Selitä miten miljoonapäinen kansa muka onnistui jossakin vaiheessa historiaa vahingossa pyhittämään väärän päivän? Usko jo, että se ei vain ole mahdollista. Kuten täällä on todettu, tästä asiasta ei ole mitään epäselvyyttä, että lauantai on viikon seitsemäs päivä. Sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974. Pakko toistaa, koska ei näköjään mene perille.
Nimittely on nyt ihan turhaa, mutta tottakai opetan tässä tästäkin asiasta, sillä näitä viestejä lukee paljon ihmisiä. Sen todistaa tämän foorumin mainosten määrä. Mainoksia tungetaan tälle foorumille näin paljon koska lukijoita riittää. Heitä varten tässä kirjoittelen, mutta kyllä sinäkin saat näitä lueskella.
Selitä sinä minulle, miten he onnistuivat missaamaan Kristuksen? Usko jo, että he missasivat aika suuren jutun ja siksi sillä päivälläkään ei ole juuri merkitystä, jos ei ole Kristustakaan. Tästä asiasta ei ole mitään epäselvyyttä, he missasivat Vapahtajan. Tätä on pakko toistaa, koska jostakin syystä ohitat sen. He missasivat syntiensä sovittajan. Ymmärrätkö, he viettävät sapattia lauantaina ja odottavat Messiasta, jonka he missasivat.
"Selitä miten miljoonapäinen kansa muka onnistui jossakin vaiheessa historiaa vahingossa pyhittämään väärän päivän?"
Ei Eerikalle kannata tässä selitellä. Hänellä pelaa omat psyykkiset juttunsa.
Mutta muita lukijoita varten kannattaa asia viedä eteenpäin.
Mutta tuosta asiasta kuinka juutalaiset ovat tarkkaan säilyttäneet viikkojärjestyksen 4000 vuoden ajan, niin tätä on ihmetelty ja tarkastettu monenkin tutkijan voimin ja itsekin olen joskus lukenut raportteja näistä asioista. Mutta hehän ovatkin yhä Jumalan omaisuuskansaa, mikä otetaan kohta lopunaikana taas Jumalan huomaan yhdessä meidän uuden liiton uskovien kanssa.
Koska heillä oli peite silmillä, he missasivat Kristuksen. Entä sitten? Koko kansa pyhitti sapatinpäivän eikä ole mitenkään mahdollista, että he olisivat jossakin vaiheessa historiaa pyhittäneet vahingossa väärän päivän. Jeesus kävi tapansa mukaan sapattina synagoogassa, luulisi että Jumalan Poika olisi ilmoittanut, mikäli juutalaiset olisivat pyhittäneet väärän päivän.
Kuten sanoin, kukaan järkevä ihminen ei kiistä sitä, että lauantai on viikon seitsemäs päivä.
Jos sunnuntai on viikon seitsemäs päivä, miksi siitä tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974? Pyhittivätkö kristityt ennen vuotta 1974 lauantain?
Hieno juttu, he varmasti arvostavat opetuksiasi.
Aika iso kollektiivinen moka...
"Selitä sinä minulle, miten he onnistuivat missaamaan Kristuksen? "
Tässä olet yllättäen täysin meidän uskovien kristittyjen linjoilla. Näinhän asianlaita on.
Osasyy oli tietenkin se mitä Jumala ennusti, että he hylkäävät Hänet jonka ovat lävistäneet. Juutalaisten silmillä oli peite, minkä Jumala sitten aikanaan poistaa. Ja tästä on paljon profetioita kuinka juutalainen kansa lopunaikana huutaa hädissään taivaaseen ja toivottaa Jeesuksen eli Messiaansa tulevaksi sanoen "Siunattu olkoon Hän joka tulee Herran nimeen." ja näin Jeesus saapuu kansansa keskuuteen.
Hyvin voit lukea näistä asioista profeettojen kirjoista, apostolien kirjoista ja Ilmestyskirjasta.
"Ymmärrätkö, he viettävät sapattia lauantaina ja odottavat Messiasta, jonka he missasivat."
No nyt ymmärrät tuon sapatti-asian, mikä on hyvä juttu. Mutta myös me odotamme Messiasta eli Jeesusta takaisin tulevaksi. Et ilmeisesti ole koskaan ymmärtänyt kristinuskon tätä puolta. Jeesus tulee takaisin ja ottaa myös juutalaisen kansan taas omakseen kuten Jeesus juutalaisille lupasi ...
Matt. 23:39
Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."
... ja näin myös me uskovaiset toivotamme Jeesuksen takaisin tulevaksi ...
Ilm. 22:20
Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian". Amen, tule, Herra Jeesus!
Selitä vielä pyhittivätkö kristityt ennen vuotta 1974 lauantain, koska sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974?
Ja jos et nyt tajua että miljoonapäinen kansa ei mitenkään voi vahingossa pyhittää väärää päivää niin en voi auttaa sinua. Siitä ei ole kerrassaan mitään epäselvyyttä, että lauantai on viikon seitsemäs päivä. Ainoastaan täydelliset vajukit kiistävät tämän asian.
Niinhän me uskovat kristityt toisinaan olemme samoilla linjoilla, hämmästyttävää kyllä, niinhän sen kuuluukin mennä. Me kristityt uskovat yhdessä seuraamme Jeesusta.
Tuota vähän nyt ihmettelen kuinka vähän tunnet kristinuskoa, kun et Jeesuksen paluusta ja Hänen paluunsa odotuksesta tiennyt tuon taivaallista :)
Kyllä minäkin vähän ihmettelen mistä tuollaiseen johtopäätökseen tulit...tai oikeastaan en ihmettele, sehän kuuluu tähän leikkiin , minä sanon jotain ja sinä luet mitä sattuu ja sitten väännämme kuka sanoi mitä ja päädymme vaikka minne...mukava leikkihän tämä on näin helteillä, kun ei oikein muuta jaksa. Näin me kristityt uskovat vietämme aikaa yhdessä leikkien ja saattaapa joku laulunkin lurauttaa. Minä taidan nyt laittaa kahvia...ja tuulettimen kolmoselle.
Ihmettelin kuinka syyllistit juutalaisen kansan siitä, että yhä odottavat Messiastaan, vaikka me kristityt teemme samoin. Jeesushan itse lupasi tulla takaisin samalla tavalla kuin taivaaseen lähti.
Hyvä näitä opetustuokioita on täällä aina pitää, kun täällä niin paljon ihmisiä käy lueskelemassa. Tieto kristinuskosta Suomessa on tällä hetkellä erittäin huonoa, koska rippikouluissakaan ei enää opeteta kristinuskon perusteita, kun pitää olla niitä kivoja pappeja vain.
Vastaatko kiitos tähän, pyhittivätkö kristityt ennen vuotta 1974 lauantain, kun sunnuntaista tehtiin viikon seitsemäs päivä vasta vuonna 1974?
Sinun näkösi on tällä hetkellä umpisokeus, ei voi mittään.
Niin no, riippuu kai hiukan siitä miten sitä Jeesusta odottaa tulevaksi. Siis itse en enää odota Jeesuksen tulevan soovittamaan syntini, sen hän on tehnyt.
Juu uskon sinun ajattelevan niin.
Peite silmillä niinhän se on, messias on tullut emmekä ole sitä huomanneet koska JHWH antoi väärät merkitä. Erästä messiaaksi ilmoittautunutta palvotaan kristinuskossa jumalana, mutta me emme voi koska JHWH on moisen kieltänyt. Kamala moka?
Israelin pojiksi itseään kutsunut kansa on ollut olemassa noin 3000 vuotta, mutta kukaan ei tiedä missä vaiheessa sen uskonto oli siinä vaiheessa kehityksessään että sabattia oli alettu viettää ja millä perusteella jokin tietty päivä on valittu ensimmäiseksi sabatiksi. Emme varmuudella sitäkään jatkuiko vietto kerran alettuaan ilman katkoksia, toisen temppelin ajalta on jo varmuus että päivä on se sama kuin nytkin.
Eiköhän se näissä usko asioissa ole vähän niin, ettei ole kovin rakentavaa alkaa kertoilemaan kuka missäkin on mokannut. Mokailemme kaikki siinä tai tässä asiassa.
tärkeämpää varmaan on keskustella ja vaihtaa ajatuksia ehkä hiukan rakentavammalla tavalla kuin tässä aloituksessa olemme tehneet. Kuka mitäkin asiaa pitää tärkeänä ja mikä kenellekin on se ylittämätön asia, olkoon kukin varma omalla kohdallaan ja jos voisi vielä antaa toiselle mahdollisuuden ajatella ja ymmärtää siten kuin hän tekee. Oikeastaan kun puhutaan Jumalasta, puhutaan kaikkeuden luojasta, ja luulempa ettei Hänelle on erityisen haastavaa pitää meitä tiellä loppuun asti tai avata silmämme näkemään sen mikä nähdä pitää.
Voi hyvät hykkyrät: "Minä olen jahve ei ole muuta pelastajaa"." Minä yksin nostan ja minä kannan" Ei ole ketään muuta auttajaa" "Näin sanooJHWH , Israelin kuningas ja sen lunastaja,JHWH Sebaot: -- Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, ei ole muuta Jumalaa kuin minä"
Muut uskonnot jumalineen on uskovan juutalaisen ihan helppo "missata" kun oma jumala on kaikkivaltias maailman luoja. Jeesuskin rukoili jotain muuta jumalaa avukseen kun kuoli, joten miten ihmeesä luulette että hän voisi ketään auttaa? Eikä ole eikä tule mitään JHWH.n voideltua, messiasta, jos israelin uskonnon JHWH ei ole mitä ilmoitti. Sorry folks.
Hienoa kun hihhulit jaksavat tapella siitä miten satuja pitää tulkita. Syvällistä, kiitos tästä!
😁🤣😂😂😂🤣😁😀
Ole hyvä, hienoa että viihdyt :)
Sunday = auringon päivä
Sunnuntai on auringon jumalan päivä, mitä Jumala vihaa suuresti. Siksi on onnetonta, että monet kristitytkin juhlii tätä päivää ikäänkuin Jumalan kiusaksi.
En ole huomannutkaan, että luterilaiset viettävät sunnuntaita juhlien auringon jumalaa, oletkohan nyt ymmärtänyt väärin?
Katolinen kirkko omaksui pakanoiden auringon jumalalle pyhitetyn päivän omakseen ja päätti pyhittää sunnuntain samana päivänä kun pakanat juhlistivat auringon jumalaa. Se ei tietenkään tarkoita, että luterilaiset palvoisivat auringon jumalaa, mutta se tarkoittaa, että sunnuntai oli alunperin auringon jumalan päivä.
"En ole huomannutkaan, että luterilaiset viettävät sunnuntaita juhlien auringon jumalaa, oletkohan nyt ymmärtänyt väärin?"
Olet kyllä huomannut sillä sunnuntai tarkoittaa nimenomaan auringon päivää! Tämä on se muinainen auringon jumalan päivä, mitä taivaan Jumala niin paljon vihasi kuten voit hyvin Raamatusta lukea mitä Jumala toteaa auringon palvonnasta.
Sunnuntai- nimi on monella kielellä suoraan "auringon päivä" eli englanniksi Sunday, saksaksi Sonntag. Sun=Sonne=aurinko.
Muistaakseni jopa tuo nimitys sunnuntai tulee aika suoraan saksan kielestä Sonnentag eli auringon päivä. Maanantai tarkoittaa kuun päivää. Tiistai tarkoittaa jotain muinaista epäjumalaa kuten myös torstai ja perjantai. Eli suomalainen viikko rakentuu suoraan pakanajumalien varaan, mitä suomalaiset näin epäsuoraan yhä palvovat ja ovat hylkäämässä Jumalan joka loi taivaan ja maan.
Saattaapa hyvinkin tarkoittaa aurinkoa, luterilaiset eivät kuitenkin vietä auringon jumalan juhlaa sunnuntaisin vaan he palvelevat elävää Jumalaa päivänä, jonka joku saattaa mieltää auringon jumalan päiväksi. Eiköhän aika monella asialla, jos niitä kaivelemaan aletaan ole enemmän tai vähemmän painolastia. Vaikea on kuitenkaan sunnuntaitakaan kalenterista poistaa. Voisi sen tietenkin nimetä jotenkin neutraalimminkin, mutta luulen sen olevan aika työlästä, jopa mahdotonta.
Kuvitteletko Sinä, että tämän avauksen seurauksena kaikki nyt yhtäkkiä sitten päättävätkin siirtyä viettämään sitä pyhäpäivää lauantaina?
Aika harvalle Suomessa sillä on vähän merkitystä, mitä Raamatussa lukee. On naurettavaa olettaa, että koko nykyinen järjestelmämme muutettaisiin siksi, että muutama höpöttelevä fundamentalisti sitä vaatii.
Onhan meillä lauantaikin nykyisin lepopäivä, viikonloppu on kaksipäiväinen. Kunhan mukaan tulee vielä muslimien perjantai, saadaan kolmiyhteinen viikonloppulepo.
Aloittaja on oikeassa siinä, että juutalaisen perinteen mukaan kuudennen päivän auringonlaskusta alkaa sabatti ja jatkuu seitsemännen päivän auringonlaskuun. Roomalaiset muuttivat oman perinteensä mukaisesti seitsemänneksi päiväksi sunnuntain, sillä se kävi paremmin heidän traditioonsa. Jos tuota linkki lukee tarkkaan niin huomaa sen, miten vaikeaksi elämän tekevät ortodoksijuutalaiset. Ehkä maailma varjelkoon meitä "ortodoksikristityistä", joitten juutalaisversioita vastaan vähän Jeesus oli sabatin suhteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sapatti
"Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla kaikki kristilliset seurakunnat viettivät sapattia lepopäivänään. 300-luvun alussa alkoi Rooman seurakunnasta muotoutua valtionkirkko, joka sai loppuhuipennuksensa 500-luvun alussa. Näiden muutosten lomassa kirkko muokkautui osittain silloisen yhteiskunnan mukaisesti. Yksi muutos oli se, että kirkko lopetti sapatin vieton ja siirtyi viettämään lepopäivänään ja jumalanpalveluspäivänään Rooman valtakunnan virallista lepopäivää sunnuntaita. Monet tutkijat kuten myös katolinen kirkko sijoittavat tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364, jolloin katolisessa (ei ekumeenisessa) Laodikean konsiilissa paavi Liberiuksen johdolla kehotettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta alkamaan kunnioittaa sunnuntaita.[23]
Raamatun mukaan Jeesus itse vietti juutalaisena sapattia, mutta kiisteli rabbiinien kanssa tarkoista sapattisäännöistä. Jeesus koetti palauttaa sapatin sen alkuperäiseen tarkoitukseensa ilon, vapauden ja rauhan päiväksi ja sanoi: ”sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten” (Mark. 2:27)."
Israelissa ne toimivat erikseen, juutalaiset ovat kiinni launataina, kristityt sunnuntaina ja muslimit perjantaina.
En tiedä ihan nykypäivänä, miten se menee. Sairaalat tietysti toimivat ja turvallisuus ym. välttämättömyys kaikkina päivinä.
Sunnuntain vietto on itseasiassa kapinaa Jumalaa kohtaan samaan tyyliin kuin Lucifer aikoinaan halusi olla enemmän kuin Jumala.
"Danielin kirjan seitsemännen luvun profetiassa Jumala paljasti Danielille, että Dan. 7:21, 25 jakeissa mainittu "sarvi" ... pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain." Tässä on ennustettu selvästi, että maallinen uskonnollinen valta yrittäisi muuttaa Jumalan lain. Vain yksi käsky kymmenestä puhuu ajasta - sapattikäsky. Rooman kirkko teki tämän. Mutta Jumala on yhä tänä päivänä sama kuin hän oli luodessaan taivaat ja maan, eikä hän ole muuttanut sitä, minkä hän Eedenissä asetti."
"24 Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
25 Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."
Tämä lopunajan voimakeskus (=sarvi) pyrkii muuttamaan ajat ja lain eli säätää omia käskyjä ja muuttaa aikamääriä kuten sapatin mieleisekseen ja samalla tämä voimakeskus, Rooman paavi on ainut vaihtoehto, pyrkii tuhoamaan Kristuksen pyhät ja hävittämään heidät pois päiviltä.
Kaikenkaikkiaan tässä koko jupakassa olemme suurten kysymysten äärellä.
Mitä v:n väliä sillä on? Jos ihminen haluaa sunnuntaina pyhittää sunnuntain lepopäiväksi hän kai saa niin tehdä?
Et kai tästäkin ole syntiä tekemässä?
No jos Raamatussa käsketään pyhittää sapatinpäivä, niin tietenkin sillä on väliä. Ei silloin saa pyhittää sunnuntaita, vastoin Raamatun käskyä.
Pyhitä rauhassa vaikka joka päivä!
Koeta käsittää.
1. Suomalaiset eivät elä VT:n mukaan.
2. Suomalaiset eivät elä fundamentalististen raamatuntulkintojen mukaan.
Käsketäänkö Raamatussa pyhittää joka päivä? Ei, vaan ainoastaan sapatinpäivä käsketään pyhittää.
Ai suomalaiset eivät elä VT:n mukaan? Eli saa tappaa, varastaa ja tehdä huorin, niinkö?
Onko mielestäsi liberaali Raamatun tulkinta jotenkin jalompaa kuin fundamentalistinen?
Et YMMÄRRÄ. Ihme juttu.
Suomalaiset ovat maallistuneita. Raamattu ei ole maallistuneelle mikään kaikkein ylin ohjekirja.
Suomalaiset EIVÄT tosiaankaan elä VT:n mukaan. Normit määrittelee laki. Lisäksi osansa on yleisellä käsityksellä hyväksytyistä ja ei-hyväksytyistä asioista. Rikoksista seuraa rangaistus - jos kiinni jää. Pettämistä on ollut AINA kaikissa kulttuureissa.
Liberaali Raamatun tulkinta on johtanut huomattavasti parempiin asioihin kuin fundamentalistinen. Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista elää ja asua. Voit vapaasti verrata elämäämme nyt elämään Suomessa vaikkapa vuonna 1918.
Jos haluaa seurata Jeesusta, niin tulee pyhittää sapatti, koska Jeesus pyhitti sapatin koko ajan. Ja sitten taas tuhatvuotisessa valtakunnassa Jumalan pyhät pyhittävät sapatin. Sapatti on ikuinen - - Jumalan luomistyön "muistomerkki".
2. Moos. 31:16
Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
"Ja pitäkööt ISRAELILAISET sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena LIITTONA " On se kumma ettei selkeää tekstiä ymmärretä .
On se kumma että ei ymmärretä yksinkertaista asiaa, että meidät pakanat on oksastettu Israeliin. Vai onko kymmenen käskyä muka vain Israelille?
Kyllä on ihmisellä helppo elämä, jos täytyy tuommoisistakin asioista joku ongelma kehittää!
Pitkäaikaistyöttömälle joka päivä on lepopäivä, amen.
Vielä uupuu vastaus Raamattua ylimpänä auktoriteettinaan pitäviltä luterilaisilta, että missä kohtaa Raamattua sanotaan, että sunnuntai on pyhäpäivä?