Mietin tässä kerran sanojen "viisas" ja "älykäs" eroa. Eikös vain niiden ero olekin:
viisas = tietää paljon
älykäs = potentiaalia hankkia runsaasti tietoa.
Eli kun älykkyys kasvaa, ei ala tietää asioita, kuten Aku Ankassa aina älyä kasvattavien laitteiden käytön jälkeen tiedetään yllättäen kaikki kaikesta. Jos kasvatetaan älykkyyttä, tiedon määrähän ei muutu miksikään, vaan potentiaali sisäistää tietoa kasvaa. Viisaus kasvaa, kun tulee lisää tietoa.
Ja tämä on yhäkin kielet -palstan tavaraa. Mietin vain että olenkohan tullut oikeaan lopputulokseen
viisas = tietää paljon
älykäs = potentiaalia hankkia runsaasti tietoa.
Eli kun älykkyys kasvaa, ei ala tietää asioita, kuten Aku Ankassa aina älyä kasvattavien laitteiden käytön jälkeen tiedetään yllättäen kaikki kaikesta. Jos kasvatetaan älykkyyttä, tiedon määrähän ei muutu miksikään, vaan potentiaali sisäistää tietoa kasvaa. Viisaus kasvaa, kun tulee lisää tietoa.
Ja tämä on yhäkin kielet -palstan tavaraa. Mietin vain että olenkohan tullut oikeaan lopputulokseen
Vastaukset 11
Vanhimmat
Älykkyys on periytyvä ominaisuus, viisaus hankittu ominaisuus. Tosin älykkyyttäkin voi kehittää aivokapasiteetin suomissa rajoissa.
Älykäs selviää nokkeluutensa (lue: älykkyytensä) ansiosta sellaisista kiperistä tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu.
Viisas monesti tietää paljon ja hänen kykynsä välttyä joutumasta kiperiin tilanteisiin saattaa perustua monipuoliseen elämänkokemukseen - "vahingosta viisastuu", kuten sananlasku sen sanoo.
Älykkyys voisi olla kykyä oivaltaa eri asioiden yhteyksiä toisiinsa ja niiden välillä vallitsevia syy-seuraus -suhteita.
--
Voiko epä-älykkäästä ihmisestä tulla koskaan viisasta? Koska jos jatkuvasti lyö jalkansa kiveen eikä siitä opi, eihän silloin viisastu, esimerkkejä on; toisaalta viisaus on elämän aikan kertynyttä älykkyyttä, sen summa siis.
Tosi viisas ihminen herää aamulla ja kääntää kylkeä eikä lähde ulos maailmaan koska joutuisi siellä käyttämään älykkyyttä, ja vanha viisas tietää että älykkyyttä joutuu aina käyttämään uusissa tilanteissa ja sehän on rasittavaa.
Puhumme tunneälystä, pitäisiköhän määritellä "viisausäly", mitä se sitten onkin.
"toisaalta viisaus on elämän aikan kertynyttä älykkyyttä"
Nyt kyllä sotket asiat keskenään - ei 'älyä' voi kertyä, ennemminkin 'tietoa'. Eli kuten aloittaja jo esitti; viisaus on tietoa, äly taas kyky selviytyä uusista asioista (vaikkapa tietoja yhdistelemällä).
"Voiko epä-älykkäästä ihmisestä tulla koskaan viisasta?"
Jos on tarpeeksi 'vähä-älyinen', niin se saavutettu 'viisaus' on varmasti suhteellisen vähäistä. 'Viisaaksi' tuleminen vaatii edes jonkinasteista oppimiskykyä. Ja se taas vaatii edes jonkinasteista älykkyyttä.
Kyllä älykkyyttä ja älyäkin voi kehittää siinä missä tietoakin voi lisätä...Ajatteleppa ihmistä joka harrastaa vaikka shakinpeluuta vuosikausia, kyllä siinä älykkyys lisääntyy ja kehittyy verrattuna ihmiseen joka ei kehitä älyään. (Shakinpelaamiseen tarvittava tieto eli säännöt ja erilaiset aloitukset ovat kuitenkin vakiomäärä "tietoa" joka pysyy samana).
Vai väitätkö että kaikilla ihmisillä on syntyessään tietty älykkyys joka ei muutu elämän aikana? Älyn ja tiedon raja on kyllä aika häälyvä, taitaa tämä keskustelu mennä hiuksenhalkomiseksi ja kuuluu ehkä muille palstoille.
Näinpä nuo käsitteet on tulkittava. Vaikka yllättävän useat ihmiset eivät tunnu tajuavan näiden eroa.
Tuohon voisi vain lisätä, että älykkäämpi voi tulla viisaammaksi, kuin vähemmän älykäs, koska hän kykenee käsittelemään tietoa paremmin. Eli esim ymmärtämään eri asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Esimerkiksi politiikasta tiedetään tapauksia, joissa henkilöllä on todistetusti älyä (testattu korkea älykkyysosamäärä), mutta toiminta osoittaa kaikkea muuta kuin viisautta!
Nimiä en käy tässä mainitsemaan.
Viisaus on sitä että osaa käyttää älyään ja tietojaan ja osaa hyödyntää omia ja muiden kokemuksia omaksi ja muiden parhaaksi.
Joissain murteissa viisaaksi mainitaan ihmistä, joka tietää paljon.
Sellisenkin hyvän määritelmän olen kuullut että: viisas ei edes joudu tilanteisiin, joista älykäs selviää.
Olen samaa mieltä. Viisaus on miten toimia ja käyttäytyä. Älykkyys on sitä miten ymmärtää ja havannoi eri asioita ja seuraamuksia. Viisaus voi olla mielestäni opittu asia. Ihminen voi toimia viisaasti, koska joku on hänet opettanut tekemään niin. Älykyys on kyky, jota voi kehittää. Älykkyys voidaan myös jakaa eri osiin. Joidenkin ihmisten älykkyys on musikaalista tai matemaattista tai kielellistä jne.
Yksi esimerkki:
Nainen pyytää miestä arvioimaan kuinka vanha hän on. Älykäs mies pystyy eri asioista päättelemällä arvioimaan naisen iän tarkalleen, mutta jos mies on myös viisas, hän valehtelee vastauksensa.
Jos olisin ollut viisas, en edes oli joutunut tälle palstalle. Siis "kaukaa viisas", mutta taisin ollakin utelias ja sehän ei kuulu sivistykseen. Eli kaukaa viisas oli sittenkin ehkä tuon naisen suhteen laskelmoiva. Ja ei kai viisas joudu tuollaiseen tilanteeseen? En minä todellakaan tiedä ja sehän on paljon sanottu. Sillä silloin tietää jo paljon ja on ehkä aika viisas ihmiseksi?
Lauri Viidalta tunnetaan runokokoelma Suutarikin, suuri viisas (1961).
Äly ei taida olla tarttuvaa, koskapa kuulee sanottavan, että joku on "tyhmä kuin saapas".
Saarivaltakunnallinen viisaus kuuluu "Early to bed and early to rise makes a man healthy, wealthy, and wise." Heikämurteessa kai älykäs on lähinnä "intelligent" tai "smart" ja viisas tuo "wise".
Minäkin näin joskus viisaimmaksi katsoa TV-sarjaa Wiseguy siinä toivossa, että tulisin viisaaksi minäkin - mutta en minä tullut hullua hurskaammaksi!