Oletetaan että olisi kysyntää tuhansille tonneille jäätä. Mikä on halvin tapa valmistaa kesällä teollisessa mittakaavassa jäätä myyntiin? Tulisiko halvemmaksi valmistaa jää talvella pakkaskautena ja varastoida se?
Paljonko maksaa valmistaa tonni jäätä?
JääTehtailija
16655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyse lienee lähinnä menojen minimoimisesesta! Ei missään vaiheessa mitään veroja eikä pääomakustannuksia tai ylimääräisiä työvoimakustannuksia. Esim. jos kunta omistaa kesällä käytöstä poissa olevan ison jäähallin, jossa on tuplavarmennetut ylitehokkaat jäähdytyslaitteet, niin sillähän voisi valmistaa tonneittain jäärouhetta kunnan omistamien laitosten käyttöön. Sähkö aurinkopaneeleista ja vesi varastoidusta sadevedestä.
Ainakin ennenmuinoin jäähallien viressä näkyi kesähelteilläkin kymmenien kuutioiden lumikasoja.
Jäävuoren hinaus arktisilta alueilta saattaisi olla hyvinkin kustannustehokasta. Varsinkin jos sitä ei tekisi keskikesän aikaan, vaan silloin kun sulaminen on vähäisempää.
Siinä jäävuoressahan on suolaa tonneittain
Edullisin tapa Suomessa lienee varastoida jää talvella. Järvissä ja joissa jäätä riittää ja joiltain alueilta jään poisto saatta olla yleishyödyllistäkin - toki asianomaiset ympäristöluvat tarvitaan. Ja jos merijää käy niin ei muuta kuin lastausproomulla jäänsärkijöiden perässä perämerellä putsaamaan väyliä valmiiksi paloitellusta jäästä.
Mitenkäs jokien jiä? Sitähän työntyy kevväällä ohi koko ajan. Ei muuta kuin kerree pois poikkeen.
Eo taida kuitenkaan ihan hirveesti olla kun on jo osittain sulanutta?
Ravintoloissa on usein jääpalakoneita, joilla valmistaa äkkiä jopa kuution jäätä.
Tuttu jääkpalakoneiden (mm.) huoltaja kertoi, että kyseiset koneet ovat yleensä paskaisimpia mitä kuvitella saattaa. Huolto/puhdistus tilataan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun kone lakkaa toimimasta ja kaikenlaista bakteeripitoista töhnää löytyy sisältä joskus kilokaupalla. Kertoi tilavansa grogit aina ehdottomasti ilman jäitä.
Kandeis ehkä kysyä matematiikka palstalta, kun täällä kukaan ei osaa esittää laskelmia paljonko tonnin jäätä jäädyttäminen maksaa ja paljonko sen ylläpitäminen kuukausia.
Kumpi siis tulee kannattavammaksi.
No helppohan tuo on laskea, ainakin suuruusluokaltaan. Jään sulamislämpö on 333 kJ/kg eli kylmän veden muuttaminen jääksi vaatii 3,33E8 J lämmön siirtämisen pois. Muutaman asteen jäähdytys ennen jäätymistä tai jään kylmentäminen hiukan pakkaselle ei tuota juuri miksikään muuta.
Sitten pitäisi tietää kylmäkoneen lämpökerroin. Yhteen on hyvin helppo päästä ja 2-3 ovat vielä hyvin mahdollisia. 1:llä sähköä kuluisi tuo 3,3E8 J eli n. 100 kWh. 1 kWh maksaa noin 10 senttiä eli tonnin hinnaksi tulisi 10 € 1:llä ja hyvällä lämpökertoimella muutama euro.
Eli ei se tekeminen juuri mitään maksa sähkönkulutuksen kannalta. Koneiden hankinta, jään varastointi, siirtely jne. ovat sitten toinen juttu.
Australiassa ihmettelin että kilo jäätä oli halvampaa kuin litra vettä?
Siellä oli paljon myynnissä jääpaloja kaupoissa.
Jos litra vettä on juomavettä pullossa, ja se jääpala sisältää synteettisten myrkyllisten kemikaalien lisäksi vaikkapa kusta ja lintujen jätöksiä, niin ei kannattaisi ihmetellä hintaeroa.
Mihin käyttöön?
Eli pitääkö olla elintarvikelaatua, vai käykö epähygieeninen ilmaisesta vedestä tehty jää?
Kuinka suureksi kysynnäksi arvioidaan teollinen mittakaava? tuhansia tonneja tunnissa vai vuodessa?
Kuutiokilometri vuodessa voi epähygieenisenä jäänä jo kannattaa jotenkin muuten kuin kylmäkoneilla jäädyttämällä, siis keräämällä luonnon jäätä talteen, Suomesta talvella tai kesällä muualta. Suuressa mittakaavassa jäävuorten hinaaminen Suomeen ei kuitenkaan onnistu, koska jäävuorten syväys on moninkertainen (satoja metrejä) reitin alimpaan veden syvyyteen verrattuna. Ja reitistä riippuen on Ruotsin ja Tanskan välillä siltakin pinnan yläpuolella esteenä aivan liian matalalla (vain kymmeniä metrejä).
1 kg/dm3 on veden tiheys eli eli (10cmx10cmx10cm=dm3) eli jos pakastin on esim 60cm×60cmx60cm tai ajatellaan että sellaisen vesi määrän valmistaa eli 216 kg palan vettä jäädytettynä klönttinä niin jos tuo kestää esim vuorokauden jäätyä? niin viidessä vuorokaudessa on silloin se tonni jäätä jäädytetty.. sitten se pitää muuten välillä siirtää johonkin nuo isot klöntit välillä eli johonkin isoon pakastin huoneeseen sitten? Yms... mutta tuolla voisi saada suht puhdasta jäätä jos Suomen kraanaveden luokkaa on käytetty vesi tai voihan käyttää lähde vettä jos sellaista on yms.. jos haluaa tosi puhdasta esim.. En osaa sanoa kuinka tehokas tuon valmistavan/pakastavan pakastimen pitää olla? (en siis osaa laskea tuota valmistus maksua mutta jos tosiaan vuorokaudessa normi pakastin tuon ison klöntin jäädyttäisi(en tiedä tekeekö sen vuorokaudessa?)niin silloin joku voi esim pakastimen sähkön laskun tietty laskea esim ja vesilaskunkin tuosta vedestä voi joku laskea yms)
Oho tavallinen pakastin ei kai suositellusti voi pakastaa kuin 3- 6 kg riippuen pakastimesta 24 tunnin aikana että pitää olla erikois pakkashuone ilm tuollaisen ison klöntin eli ison kilomäärän jäädyttämiseen..
Tavallisen pakastimen suositus perustunee siihen, että muut elintarvikkeet eivät pilaannu, kun sinne lykätään tuollainen määrä lämpimiä elintarvikkeita.
200 l pakastimille ilmoitetaan 10-15 kg/vrk. Jos ei haittaa, että pakastin on pitkään lämmin, eiköhän nuo pakasta ainakin 50 kg/ vrk. Eihän tuota täyteen jäätä voi muutenkaan laittaa, sillä iso yhtenäinen klimppi jäätyy todella hitaasti keskeltä.
Jos ja kun jäätä käyttää vaikkapa kerrostalohuoneen (sairaala, vanhainkoti, toimisto) jäähdyttämiseen, ei mitkään huoneiston sisällä sijaitsevat laitteet tule kysymykseen. Kysehän olisi silloin lämmittämisestä.
Jään ei tietystikän pidä olla hygieenistä ja juotavaa.
Olisiko kuitenkin jotenkin järkevämpää keskittyä paikallisesti suoraan ilman jäähdyttämiseen. Luultavasti parempi kokonaishyötysuhde. Vähemmän ongelmia kuljetuksen, varastoinnin, kosteuden, mahdollisten vesivahinkojen (kallista) kanssa. Ei ulkopuolista kallista työvoimaa, tilauksia, jään vastaanottoa, jääsaaveja yms. Ja jos ja kun hellekautta ei joka vuosi edes tule, niin tämäkin on huomioitava laskuissa.