Itse ajattelen, että parisuhteessa olevan henkilön vastakkaista sukupuolta olevat ystävät jäävät enemmän tai vähemmän taka-alalle. Kumppani on ykkönen ja sitten tulevat ystävät. Mielestäni esimerkiksi elokuvissa käyminen kahdestaan vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa on vähintäänkin harmaata aluetta. Myös baareissa käyminen on kyseenalaista (ilman kumppania), koska juuri sellaisessa ympäristössä tulee todennäköisesti isketyksi. Vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä ei tietenkään tarvitse jättää, mutta oleellista on, miten heidän kanssaan viettää aikaa.
Monet ystäväni ovat kuitenkin eri mieltä kanssani, eivätkä he edes tunnu ymmärtävän pointtiani. Mitä mieltä olette parisuhteessa olevan henkilön vastakkaista sukupuolta olevista ystävistä?
Monet ystäväni ovat kuitenkin eri mieltä kanssani, eivätkä he edes tunnu ymmärtävän pointtiani. Mitä mieltä olette parisuhteessa olevan henkilön vastakkaista sukupuolta olevista ystävistä?
Vastaukset 56
Vanhimmat
oikeassa olet ja pettämistähän se on ja ei suhteessa olevan kuulu olla muitten kanssa eikä halua edes olla ellei suhde ole niin aika harva varattu esim nainen nousee ns miesystävän autoon tai käy kylässä tai on baareissa jollei ole suhde niin ei selllaista kaveria olekkaan että suhteensa menettää ellei sitten petä
Yhdellä tutulla naisella oli "ystävänä" aina urheilijamiehiä, niin oli kyllä aika epäilyttävää kun ne urheilijamiehet olivat sinkkuja ja nainen varattu. Mutta ei ihme kun erosivat.
Nyt yksi sinkkumies (joka sanoo olevansa sinkku) on kuitenkin "ystävänaisten" kanssa uimassa sun muualla, en taida luottaa. En voisi itse kuvitellakkaan pitäväni naisena "Kaverimiehiä" jos olisin parisuhteessa ja ei etenkään noin että vapaa-aika vietetään kaverien kanssa eikä kumppanin. Kumppania pitää osata arvostaa ja se ei ole arvostusta jos asettaa ystävät aina edelle.
niin hän pettää sinua ja pilkkaa ja uskot kun sanoo ne on vain ystävä naisia tai ystävä nainen niin kenen muun pariskunnan kumppani hilluu vastakkaisen sukupuolen tai puolten kanssa niin ei kenenkään niin hyvissä suhteissa ollaan kumppaninsa kanssa ja parina eli yhdessä menevät kaverin luokse kylään ja pian huomaa ettei kaipaa kaveria vaan perhe ja koti elämää kaipaa
Riippuu miten paljon yleensäkin näkee ihmiset seksuaalisuuden kautta ja mitä muuta sisältöä niissä suhteissa on. Ja onko suhteet olleet olemassa jo sinkkuna ja jos molemmat olleet sinkkuja jne.
eikö kaverisikin ihmettele miksi et ole miehesi kanssa vaan heidän ja sanovat jos heillä suhde niin olisivat kumppaninsa kanssa ja kysyvät eikö teillä mene hyvin kun et miehesi kanssa ole niin tietysti se ei kysele jos teillä on seksi suhde ja sanoo jätä miehesi
Taas samaa mieltä kanssasi.
Lisäisin tuohon muutaman jutun.
Kun itse olen parisuhteessa, kumppani on yksiselitteisesti tärkein miespuolinen henkilö. Hän saa melko lailla päättää, mitä minä voin tehdä mahdollisen miespuolisen ystäväni kanssa ja mitä en. Toki käytän omaakin harkintaani.
Lähtökohtana on, että seurustellessani tapaan ystäviäni seurustelukumppanini kanssa, en ilman häntä, jos yhdessä tapaaminen vain on käytännön syistä mahdollista.
Minulle riittää ystävyyden ylläpitämiseksi kahvilla käyminen. Jos kahvittelu vastakkaista sukupuolta edustavan ystävän kanssa suoritetaan kodin ulkopuolella ja sitä tehdään suhteellisen harvoin, olettaisin, ettei se haittaa kumppania. Kumppani on tietysti aina tervetullut mukaan, mutta se ei aina käytännön syistä onnistu.
Oma harkintani tulee käyttöön esimerkiksi siinä, etten koskaan seurustellessani sauno kaksistaan, käy yökerhossa kaksistaan tai yövy kaksistaan samassa huoneistossa vastakkaista sukupuolta edustavan ystävän kanssa. En haluaisi, että seurustelukumppaninikaan tekisi mitään näistä.
Kaikesta voidaan kuitenkin aina neuvotella ja poikkeuksia voidaan tehdä. Luottamus on tärkeää, mutta en toisaalta ymmärrä, miksi seurustelukumppanin luottamusta pitäisi "testata" vaikkapa yöpymällä (ilman seksiä) miespuolisen ystävän luona. Se olisi ilkeää.
vaikka et yövy mutta miksi menet ns varatun miehen luokse ns kahville kun hänen vaimonsa on poissa tai jonkun sinkkumiehen ja kysyykö esim vanhempasi sisaruksesi työkaverisi ystäväsi kun olet vieraan miehen kanssa kahvilla kahvilassa että kuka se mies on ja etkä ole nähnyt äitiäsi siskojasi ym istuvan vieraitten miesten kanssa kahvilassa tai isäsi veljesi ym vieraan naisen kanssa kahvilassa ja jos sinut nhdään usein sen miehen kanssa viihtyvän ja naurat niin sinulla on suhde ja eikö olisi outoa kun tulet esim töistä niin miehesi on naapurin sinkkunaisen luona vaikka varatunkin ja hänen miehensä on aina poissa kun tapaavat mutta ne on vaan ystäviä eikä seksiä ole vaikka naapurin sinkkunainen on pian raskaana ja lapsi muistuttaa miestäsi
Luepa tuo kahvittelukohta tekstistäni vielä vähän tarkemmin. Vastaukset ovat siellä. Enkä tosiaan tekisi mitään, mikä loukkaisi seurustelukumppaniani.
Et tajunnut kysymystä. Kyse oli siitä että asetat asian itsesi ja kumppanisi päätettäväksi, mutta et ottaisi huomioon tämän ystäväsi vaimon mielipidettä asiasta.
Minulla ei ole miespuolisia ystäviä, jotka olisivat naimisissa tai seurustelisivat. Useimmat ystäväni ovat sinkkuja kuten minäkin.
Joitain ystäväpariskuntia on. Olen alun perin ollut naisen ystävä. Näen heitä vain pariskunnittain.
ok tajusin väärin anteeksi siitä
miksi ystävä miehesi jotka sinkkuja ei ota sinusta vaimoa itselleen tai sinä ota miestä itsellesi
haluaisin tähän vastauksen lempeä herätys
Avioliittoon ei riitä se, että ollaan ystäviä. Ystävyys on edellytys avioliitolle mutta avioliittoon tarvitaan myös rakkautta. Tai ainakin itse tarvitsen.
eli teistä ei tule rakastavaisia eli olette sinkkuajan ystäviä mutta kun löydät rakkauden niin miksi haluat tavata sinkkumies ystäviäsi mutta nais ystäviä et ja kokeeko ystäväpariskunnat velvollsuudekseen että heidän on pakko tavata vaikka heillä on muutakin tekemistä ja menoa eli ehdotatko sinä aina tapaamista ja sekstaatko mies ystäviesi kanssa
- Ystävistäni ei tule rakastettujani.
- Jos löydän rakkauden, tapaan miespuolisia ystäviäni vain, jos se olisi rakkaalleni ok. Hän saisi määritellä myös, millä tavoin tapaisin miespuolisia ystäviäni. Itse haluaisin mieluiten tavata heitä rakastettuni kanssa.
- Haluan ehdottomasti tavata naispuolisia ystäviäni. En missään vaiheessa sanonut, ettenkö haluaisi. Tämän ketjun aiheena olivat miespuoliset ystävät, joten keskityin heihin.
- Pariskuntien ei ole pakko tavata minua. Usein näen pariskunnista vain naista.
- En sekstaa miesystävieni kanssa.
Huh, miten vaikeaa tämä on teille joillekin.
Ja miten helposti löydätte teksteistäni asioita, joita en niihin kirjoita. :D
ok kyllä sinä hyvä nainen olet ja olet vaimo ainesta sait arvostukseni
ja sinulle on ilo sanoa hyvää yötä
No mulla on parisuhde naisen kanssa ja sitten mulla on ystäviä naisista. Ja olen avoimesti kertonut tälle omalle naiselle. En nyt tiedä, että miksi pitäisi mihinkään kahdenkesken lähteä vartavasten viettämään aikaa ystävänaisen kanssa, mutta miksikäs taas ei?
Naisellakin on ystäviä miehistä, enkä koe minkäänlaisena uhkana heitä, päinvastoin. He ovat saaneet itseasiassa tuosta naisesta sellaisen naisen, kun mikä hän on nyt, sehän olisi kuin kiskaisisi jotain pois toisesta, jos eväisin heidän suhteen matalaksi...
Turvallista tunnetta tietenkin vahvistaa, jos nämä ystävät ja kumppanit tapaa toisensa. Se luo heidän välilleen sopivan turvallisuudentunteen. Minun ystävänainen kävikin kahvittelemassa meidän kanssa, kun mulla oli ollut syntymäpäivät. Pieni hetki turistiin kaikki kolme. Eikä mitään skismaa ollut...ei sitä ainakaan sanottu minulle.
Mieluummin naispuolinen ystävä kuin muunsukupuolinen ystävä.
Nainen on silti parhaimmillaan kuumana sängyssä.
Mitäs sulla on muunsukupuolisia vastaan?
Harvoista edes tietää että ovat muusuja, vaan muut luokittelevat heidät joko miehiksi tai naisiksi.
Olen ollut huomaavinani, että miehet ovat miesten seurassa erittäin pidättyviä. Samaa kertoo vaimoni naisista naisseurassa. Keskustelu jää small talkin tasolle eli läpän heittämiseksi. Sen sijaan nainen ja mies voivat käydä keskenään syvällisiä keskusteluja.
On kyllä vähän yksilöllistä, ei sukupuolisidonnaista.
Löytyy sekä miehiä että naisia joiden kanssa syvällisimmät keskustelut syntyvät säästä.
Tuossa on muuten perää... Sen vuoksi en haluaisikaan omia naisystäviä ja naiseni miesystäviä unohtaa. Korvaamattomia jo sukupuolensa puolesta, vaikka koitan kuinka ajatella sukupuolettomasti. Maailma vaan ei ole siihen vielä valmis...
"Olen ollut huomaavinani, että miehet ovat miesten seurassa erittäin pidättyviä."
Sittenhän ne eivät ole mitään ystäviä keskenään vaan ainoastaan tuttuja, paremminkin puolituttuja.
Mulla ei ole koskaan ollut pelkkiä naisystäviä, ainoastaan seurustelukumppaneita. En oo koskaan edes halunnut sellaista, vaikka miten asiaa funtsin, en keksi mitään syytä miksi pitäisi olla pelkkä naisystävä, mitähän minä sillä tekisin? Jos pitäisi mennä elokuviin tai syömään tai mihin vaan niin miksi en sitten menisi seurustelukumppanin kanssa joka olisi tietysti nainen.
Ainut ei seurustelukumppaninainen jonka kanssa oon viettänyt aikaa useita kertoja kahdestaan oli mun serkku.
Siihenkin syynä oli vain se että hän tykkäsi ajella mun dodge challengerilla, tai siis istua kyydissä.
"Jos pitäisi mennä elokuviin tai syömään tai mihin vaan niin miksi en sitten menisi seurustelukumppanin kanssa joka olisi tietysti nainen"
Juuri näin.
Niin, eräs naispuoleisista ystävistäni (ite olen siis nainen) ainakin kävi naimisissa olessaankin erään miespuoleisen juuri eronneen miehen kanssa konserteissa, kaljalla y. (toki aiemminkin olivat jo kavereita). Tuolle miehelle ero vaimostaan oli tosi rankka ja ystäväni teki mielestäni hienon työn häntä auttaessaan, miehet kun monesti erotessaan ovat melko yksinäisiä. Mä en pikeesti ymmärrä ihmisten tuomitsevuutta näissä asioissa ja sitä, että ihminen pitäisi jättää yksin vaikealla hetkellä. Kunnon suhteessa väliin ei kyllä pääse muita. Usein ulkopuoliset ovat niitä myrkyttäjiä npissa tilanteissa. Itsekin kun elän vaikeita aikoja just näissä suhdejutuissa niin huomaan kuinka osa ihmisistä kavahtaa ja tuntuu, että jotkut uskoo, että iskisin ihan kenet vaan. Oon aina miettinyt, että lesboilla ja homoilla on helpompaa tämän suhteen. Miettikää nyt, tuskin miehet sulkee samalla tavalla sinkkumiehen keskuudestaan, vaikka tämä olisi homo ja periaatteessa kaikki miehet olisivat potentiaalisia partneriehdokkaita. Mun ite täytyy lausua kiitos yhelle miespuoliselle tuttavalle, jonka kanssa jutustellessa raskaat asiat hetkeksi unohtuu ja vaikka en suhteen ongelmista oo ääneen puhunut niin toedän, että hän näkee ne. Sitten vielä nää vetovoimajutut on asia erikseen, mutta voishan nekin niinku mun mielestä suhteet muutenkin kehittyä ystävyyden kautta. Eikö ystävyys ole kuitenkin yksi tärkeä parisuhteenkin elementti.
miksi ystäväsi ei auttanut omaa miestään vaan jätti tämän yksin ja oli ja auttoi toista miestä oli konserteissa kaljalla nukkui yhdessä sekstasivat ja oma mies aivan yksin eli ymmärrät ja arvostat pettämistä
Normaali terve lähtökohta on se, että mies ja nainen ovat seksuaalisia. Se ei katoa mihinkään missään vaiheessa.
Jos parisuhde on, ei siihen kuulu muita vastakkaisen sukupuolen ihmisiä.
Tämä on ihan selvää lähes kaikille ihmisille.
Nuoremmissa ihmisissä voi epävarmuutta olla tämän kanssa, jos kuuntelee muiden sössötyksiä.
Parisuhde on pariutuminen. Siinä jätetään kaverit ja ystävät kauaksi taakse, eikä ole mitään tarvetta muuhun.
Jos muuta on, se ei ole tervettä parisuhdetta.
Silloin kannattaa kääntää selkä ja etsiä uusi oikea parisuhde.
Kyllä sen sitten tuntee ja aistii, kun löytää oikean parisuhteen.
Näetkö sinä tosiaan kaikki miehet tai naiset vain seksuaalisuuden kautta. Itse en ainakaan tunne seksuaalista vetovoimaa kaikkia miehiä kohtaan enkä todellakaan haluaisi miestä, joka kokee seksuaalista vetovoimaa kaikkiin naisiin ja näkee jokaisen naisen vain seksuaalisuuden kautta, sillä tuollainen mieshän pettäisi melko nopeaan.Ei siihen mitään toista sukupuolta olevia ystäviäkään tartte, kyllähän ihminen joka on kovin himoissaan ja pettää aikoo, tapaa varmaan lähes päivittäin sopivia ehdokkaita. Mutta nää on varmaan asioita mitä suhdetta solmivien tarttee keskenään sopia niin että kumpainenkin on ratkaisuun tyytyväinen.
sinä sen sanoit noin itsekkin olisin sanonut jos osaisin kirjoittaa hyvin näin se normaaleilla ihmisillä
Siis mitä?
Ihminen on seksuaalinen ihan luonnostaan. Ei siinä tarvitse nähdä mitään " näetkö sinä tosiaan ...?"
Se asia vaan on niin. Se on luonnollista.
Se että ovatko kaikki seksuaalisesti haluttavia, niin eivät ole, mutta se on eri asia, kun se, että ihminen on seksuaalinen. Ihminen menee parisuhteeseen, kun oma sisäinen ääni kertoo sen olevan ajankohtaista. He elävät elämänsä onnellisesti yhdessä.
Parisuhdekin on eri asia, kun mitä pettäminen tms.
Jos on hyvässä parisuhteessa ( normaali parisuhde) ei ole mitään tarvetta pettää, ei ole kiinnostunut muusta kun omasta paristaan. Se on oikea parisuhde.
Töissä-koulussa-kaduilla näkee tuhansittain vastakkaista sukupuolta eikä ole lähdössä kenenkään kanssa minnekään, koska on OMA PARI olemassa.
Mutta mikään ei poista sitä ihmisestä, että hän on seksuaalinen. Se on luonnon yksi tärkeimpiä asioita jota ilman sinuakaan ei olisi.
Pari sitoutuu toisiinsa ja ovat yksi kokonainen yhteenliittymä, jossa haluavat vain parasta toisilleen. Ei siihen enää mahdu muita. Monet suuttuvatkin tässä vaiheessa, kun menettävät ystävänsä tai tuttunsa. Näin se kuitenkin menee ja kuuluukin mennä.
"Töissä-koulussa-kaduilla näkee tuhansittain vastakkaista sukupuolta eikä ole lähdössä kenenkään kanssa minnekään, koska on OMA PARI olemassa"
Totta. Tarvitseeko kuitenkaan vastakkaista sukupuolta olevien ihmisten kanssa tehdä käytännössä kaikkea sitä, minkä pitäisi olla "varattu" pelkästään omalle kumppanille?
"Normaali terve lähtökohta on se, että mies ja nainen ovat seksuaalisia. Se ei katoa mihinkään missään vaiheessa.
Jos parisuhde on, ei siihen kuulu muita vastakkaisen sukupuolen ihmisiä.
Tämä on ihan selvää lähes kaikille ihmisille.
Nuoremmissa ihmisissä voi epävarmuutta olla tämän kanssa, jos kuuntelee muiden sössötyksiä.
Parisuhde on pariutuminen. Siinä jätetään kaverit ja ystävät kauaksi taakse, eikä ole mitään tarvetta muuhun.
Jos muuta on, se ei ole tervettä parisuhdetta.
Silloin kannattaa kääntää selkä ja etsiä uusi oikea parisuhde.
Kyllä sen sitten tuntee ja aistii, kun löytää oikean parisuhteen. "
Pakko tarkentaa - tarkoitatko tuolla "ei ole mitään tarvetta muuhun" että ei ole tarvetta seksiin, flirttiin tai romantiikkaan muiden kanssa, vai tarkoitatko sitä, että jos ihminen on suhteessa, hän ei tarvitse elämäänsä mitään eikä ketään muuta?
"Töissä-koulussa-kaduilla näkee tuhansittain vastakkaista sukupuolta eikä ole lähdössä kenenkään kanssa minnekään, koska on OMA PARI olemassa."
Toisaalta... myös sinkkuaikana töissä, koulussa, kadulla näkyi tuhansittain vastakkaista ja samaa sukupuolta olevua ihmisiä eikä minua kiinnostanut pääsääntöisesti tehdä heidän kanssaan mitään eikä lähteä kenenkään kanssa minnekään. Koska suurin osa ihmisistä vaan eivät ole seksuaalisesti kiinnostavia mielestäni.
Jos on niin epävarma ettei pysty hyväksymään toisen kavereita niin kannattaako sitä silloin parisuhteessa ollakaan, voisi olla helpompaa olla yksin niin eipähän tartte epäillä toista.
Totta puhut. Parisuhde ei kestä epäilyä. Luottamus kun menetetään, se on tuskallinen asia ja viisainta olisi lähteä silloin pois. Jokaiselle ihmiselle löytyy useita "oikeita" pareja joten turha jäädä kiduttamaan itseään huonoihin suhteisiin tai vääriin ihmisiin.
Netistä kun otat vaikka indonesian videoita ja katselet ihmisiä sieltä miljardien ihmisten joukosta, niin on selkeääkin selkeämpää, että oikea ihminen on olemassa, jota ei tarvitse epäillä ja haluaa tälle onnistuneen elämän tarjota omansa kanssa.
Toisen kavereita ei tarvitse hyväksyä.
Voi olla ihan omaa mieltä ja tehdä omassa elämässä omia päätöksiään.
Vapaa onnellinen ihminen on sellainen.
"voisi olla helpompaa olla yksin niin eipähän tartte epäillä toista"
Jossain kohtaa tämä onkin sitten se ainoa ratkaisu. Miltä tuntuisi joutua "kilpailemaan" mahdollisesti koko loppuelämä muiden miesten kanssa?
Normaalisti ihminen ei koe joka ikistä kumppaninsa tuttavaa kilpailijakseen.
.. Jokainen Lajinsa&Lajistonsa Mukaan.. Jos/kun tuntuu Siltä, että KumppaniEhdokas ei ole Oman Lajinsa Edustaja, niin.. JustNii.. RinkkaSelkään Ja Menoks.. ;D
Noh minä en voi käydä sain selvät jutut ja sävelet.
Minulta kielletään paljon.
Minulla on tähän asiaan hiukan käänteinen malli. Sallin kyllä naisystävälleni miespuoliset ystävät ja baarireissut. (Oli eilen viimeksi) Syy on yksinkertainen. Kyseessä oleva nainen on sellaista uskollista tyyppiä, arvomaailmaltaan tyyppiä Zorro. On niin varovainen, ettei se joudu kommelluksiin,
Sen sijaan itse en harrasta näitä ollenkaan, koska minä taas en ole ihan niin uskollista tyyppiä. Silloin pitää osata pysyä poissa hankaluuksista ennakoivasti.
Tämä on hyvä kommentti myös. Itsensä pitää tuntea. Jos tietää olevansa helposti pettävää tyyppiä niin ei kantsi olla vastakkaisen sukupuolen kanssa missään tekemisissä. Ite vaan sanoisin, että suhde tuollaisen kanssa olis muutenkin vaikee, sillä pettämispaikkoja löytyy kyllä ihan jokaiselle, jos vaan ei koko ajan kotona ole. Mutta tuo tiedostus on vähän sama kuin se, että alkoholisti tajuaa ettei voi juoda lainkaan viinaa.
Voin normaalisti käydä ulkona naisystäväni seurassa tai pelkässä miesporukassa, sillä en ikinä häpäisisi naisystävääni julkisesti bongaamalla muita. Se ongelma tilanne on vain silloin jos lähden jonnekin yksin.
"Sallin kyllä naisystävälleni miespuoliset ystävät ja baarireissut"
Missä määrin nämä miespuoliset ystävät ovat kuvioissa? Entä kuinka usein näitä baarireissuja on?
Itsellänikin oli muija jonka "laskin" baariin ihan hyvällä mielin koska oli ns. järkevä, ei ottanut mitään perseitä, roikkunut tappiin asti yms.. Mutta loppujen lopuksi sitten kuitenkin meni panemaan entistä heilaansa selvin päin.
Entä jos puoliso on biseksuaali?
Todennäköisesti silloin myös samaa sukupuolta olevat ystävät olisivat "uhkia". Toisaalta en ole koskaan ollut sellaisessa tilanteessa.
Meinasin juuri tulla kommentoimaan samaa kuin Wwuwuw. Itse asiassa aika moni voi olla tiedostamattaan biseksuaali - pitäisiköhän siis varmuuden vuoksi kaikkien katkaista välit ystäviin, jos alkavat seurustella? Eihän sitä koskaan tiedä, kenessä biseksuaalisuus on piilevänä ominaisuutena...
"Mitä mieltä olette parisuhteessa olevan henkilön vastakkaista sukupuolta olevista ystävistä?"
Minä koen biseksuaalina tämän kysymyksen todella outona. Tämän ketjun vallitsevan logiikan mukaanhan minulla ei voisi/saisi suhteessa ollessani olla ystäviä ollenkaan. Vähän ankealta kuulostaa. Varsinkin, kun olen aina ollut vähän enemmän kiinnostunut naisista, joutuisin siis luopumaan kaikkein parhaimmista ystävistäni (jotka ovat naisia), jotka ovat olleet parhaita ystäviäni lapsuudesta asti! En taitaisi suostua sellaiseen diiliin.
Kenestäkään ei tarvitse luopua. Enemmän kyse on siitä, mitä niiden ystävien kanssa tekee. Menisitkö esimerkiksi kahdestaan elokuviin ja jättäisit kumppanisi viettämään iltaa yksinään?
Kyllä menisin. Miksi ei? Olen monta kertaa mennyt elokuviin myös aivan yksin, ilman kumppania. Eikä kotona oleminen ole ainakaan minusta mikään negatiivinen olotila, joten en käsitä, miksi olisi jotenkin kauheaa, jos kumppani on kotona (tai jos itse olisin) toisen ollessa vaikka nyt siellä leffassa. Vaikka kumppanin läsnäolo on aina ihana asia, niin kyllä normaalisti ihmisen pitää osata olla itsekseenkin. Jos esim. toinen menee katsomaan leffaa, joka minua ei edes kiinnostaisi, niin mieluummin katson kotona jotain muuta. Tai näen vaikka omaa ystävääni. Tai luen kirjaa. Tai menen lenkille. Tai mitä vaan.
Ei suhteessa oleminen tarkoita sitä, että kaikki asiat pitää tehdä yhdessä. Ja kyllä ystäviä on hyvä nähdä ihan kahdestaan tai omalla ystäväporukalla - mikään ei ole ärsyttävämpää kuin se, että joku tuo aina kumppanin mukanaan. Eivät ne ystävät tykkää omista henkilökohtaisista asioistaan puhua, jos paikalla on muiden kumppanit kuuntelemassa. Ja kuka nyt edes oikeasti haluaisi aina tulla mukaan, kun toinen menee tapaamaan ystäväänsä?
En muuten edes ymmärrä, miksi elokuviin meno olisi jotenkin epäilyttävää ja miksi juuri leffaan pitäisi aina mennä kumppanin kanssa. Entäs museot? Bändin keikka? Ooppera?
"Myös baareissa käyminen on kyseenalaista (ilman kumppania), koska juuri sellaisessa ympäristössä tulee todennäköisesti isketyksi. "
Ai niin, tähän piti vielä kommentoida, että ei kukaan tule tuosta noin vaan isketyksi, ellei itse ole vastaanottavainen ja halukas tulemaan isketyksi. Joten jos ihminen ei halua muita, on ihan sama, vaikka hän kävisi päivittäis iskupaikoissa, ja toisaalta jos hän on iskettävissä, se voi tapahtua ihan missä vain.
Naiset saavat huomattavasti lähestymisyrityksiä baareissa, vaikka olisivat ihan vain iltaa viettämässä. Esimerkiksi siskoni on näin sanonut ja luotan hänen sanaansa täysin.
Entä sitten? Eikö olennainen kysymys ole se, onko nainen kiinnostunut näistä lähestymisyrityksistä vai ei? Eli mitä sen on väliä, jos joku yrittää lähestyä, jos nainen sanoo näille lähestyjille "kiitos ei".
Ennen niin herkkä ja hyvä
Nyt vain qullin himo pohjattoman syvä
Kun monet qullit pimpsaa qaivoi tuhosi se sielua ja aivoi
Kun qullihaukan silmät sä näät se kyllä kääntää pois pään
Kun qullin kiilto silmissä helottaa se kyllä kunnollista miestä pelottaa.