Havaittavan universumin säde on 46,5 miljardia valovuotta, eli sen halkaisija on 93 miljardian valovuotta.
On arvioitu universumin alussa olleen koon ja sen jälkeisen laajenemisnopeuden suhteen perusteella, että koko universumin koon suhde havaittavan universumin kokoon on luokkaa 10 potensiiin 30 (kvintiljoona) suurempi. Jos muukin universumi on laakea kuten havaittavakin näyttää olevan, tuosta saadaan kertolaskulla jokin käsittämättömän suuri luku universumin halkaisijaksi.
Sinänsä universumin koolla ei ole ihmisille merkitystä, koska suurin osa universumista jää meille tuntemattomaksi sen kiihtyvän laajenemisvauhdin takia. Kaikista osista universumia valo (eikä informaatio) koskaan voi saavuttaa meitä, koska jotkin osat universumia etääntyvät meistä valoa suuremmalla nopeudella. Näin väliin muodostuu tapahtumahorisontti, jota mikään informaatio ei voi ylittää.
Itse asiassa havaittavassa universumissa olevien galaksien määrä vähenee, kun niistä osa etääntyy universumin laajenemisen myötä tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Muutaman biljoonan vuoden kuluttua olisi havaittavissa enää vain Neitsyen superjoukko. Muu kaikkeus olisi tavoittamattomissa.
Mainitussa ajassa olisivat tosin kaikki tähdetkin jo sammuneet, eli vain pimeys enää vallitsisi havaittavassa universumissa.
On arvioitu universumin alussa olleen koon ja sen jälkeisen laajenemisnopeuden suhteen perusteella, että koko universumin koon suhde havaittavan universumin kokoon on luokkaa 10 potensiiin 30 (kvintiljoona) suurempi. Jos muukin universumi on laakea kuten havaittavakin näyttää olevan, tuosta saadaan kertolaskulla jokin käsittämättömän suuri luku universumin halkaisijaksi.
Sinänsä universumin koolla ei ole ihmisille merkitystä, koska suurin osa universumista jää meille tuntemattomaksi sen kiihtyvän laajenemisvauhdin takia. Kaikista osista universumia valo (eikä informaatio) koskaan voi saavuttaa meitä, koska jotkin osat universumia etääntyvät meistä valoa suuremmalla nopeudella. Näin väliin muodostuu tapahtumahorisontti, jota mikään informaatio ei voi ylittää.
Itse asiassa havaittavassa universumissa olevien galaksien määrä vähenee, kun niistä osa etääntyy universumin laajenemisen myötä tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Muutaman biljoonan vuoden kuluttua olisi havaittavissa enää vain Neitsyen superjoukko. Muu kaikkeus olisi tavoittamattomissa.
Mainitussa ajassa olisivat tosin kaikki tähdetkin jo sammuneet, eli vain pimeys enää vallitsisi havaittavassa universumissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Universumin näkyvän osan säde on ollut n. 13-14 miljardia vuotta sitten n. 13-14 miljardia valovuotta. Jos niiden välimatka siellä kaukana ja menneisyydessä ja tällä hetkellä on suunnilleen sama kuin tässä lähellä.
Varmaan on paljon suurempi, tämä on vain näkyvyys.
Jos ne kauempana ovat tiheämmässä, asia on toisin. Asia voitaneen testata. BBn mukaan ovat tiheämmässä. Se ei saa olla pohjana testauksessa.
En häiritse enempää, kun tiedän suhtautumisen.
Sun kaikkeus on niin pieni. Tulee väkisinkin mieleen Ptolemaios, joka kuvitteli maan olevan kaiken keskus.
Teoriasi herättää kysymyksen, miksei ne muut galaksit näkyisi jo nyt, kun oletettavasti niitä galakseja on ollut olemassa enemmän kuin havaittavassa universumissa näemme. Jos universumi olisi ikuinen, niin kaukaisimmistakin galakseista niiden tähtien valon olisi pitänyt ehtiä meille asti. Miksei ne näy meille?
Sillähän ei ole merkitystä, vaikka niiden kaukaisten galaksien tähdet olisivat jo sammuneet. Niiden valon olisi silti pitänyt saavuttaa meidät.
Onks mun pakko vielä vastata? Eihän tuohon voi olla hiljaa. Minähän sanoin, että se on vielä paljon suurempi, emmekä tiedä kuinka suuri. Niinhän nytkin ajatellaan.
Olbersin paradoksiin on joka vaihtoehdolla oma selityksensä. Tarpeeksi kaukana ei esimerkiksi ole mitään, sitä ei ole, koska kerran on koko, silloin sieltä ei tulee tähtien valoa, eikä taivaan tarvitse olle kirkas. Niinhän nytkin ajatellaan. Tai että ei näy etääntymisen takia, eli siinä teoriassa avaruuden laajenemisen takia.
Kysymys on siitä, onko se nyt vähintään se 13-14 ja oliko se ennenkin vähintään se. Vaiko oliko se ennen pienempi ja nyt laajenee jne. Sen ratkasee se, ovatko ne siellä syvässä taivaassa tiheämmässä vai suunnilleen yhtä lähellä toisiaan kuin tässä lähellä, ja se on tutkittavissa; sitä ei voi tutkia, mitä siellä näkyy tai ei näy, kun ei vielä kerran nähdä pidemmälle ja samalla kauemmaksi menneisyyteen.
"Niinhän nytkin ajatellaan. Tai että ei näy etääntymisen takia, eli siinä teoriassa avaruuden laajenemisen takia."
Etääntyminen ei estä teleskooppejamme näkemästä kaikkialle. Se, ettei pidemmälle kuin reiluun 13 miljardiin valovuoden päähän nähdä, johtuu alkuräjähdysteorian mukaan siitä, että universumi syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten ja galaksit hieman myöhemmin. Mitään muita galakseja ei voida havaita, kun niitä ei voi olla olemassa.
Teoriasi mukainen universumi ja sen (havaitut) galaksit ovat juuri saman etäisyyden päässä kuin alkuräjähdysteorian mukaankin. Tämä on epäilyttävää. Olisi todennäköisempää, että havainnot niistä loppuisivat aiemmin tai myöhemmin kuin alkuräjähdysteorian mukaan galakseja tulisi olla. Ihmeellinen sattuma!
No mutta hei: tässähän piilee skidisti lohtua ja semisti pelastusta.
Jos "se mitä on kirjoitettu" luetaan kuin "piru lukisi raamattua", eli ääneen sanotaan, että "mikään ei etene nopeammin kuin valo, piste ja aamen dotcom" (ellei sitten inflaatiota vastaava tapahtuma iske), mitä pienempi määrä valoa ja informaatiota on saapuvilla ja horisontti kaventuu päiväpäivältä, sitä todennäköisimmin jossain muualla nyt tai myöhemmin maksiminopeudella etenevä maailmanloppu ensinnäkin tapahtuu kokoajan enemmän ja enemmän todennäköisesti havaintohorisontin ulkopuolella (koska siellä sitä lääniä on ja lisääntyy vaan) ja toisekseen se on vähän niinku sou-not, koska se ei meitsiä kuitenkaan tavoita. 2fast4u.
Jippii.
Mielenkiintoinen kommentti. Viitannet Higgsin kentän epävakauteen. Jos kentän energia siirtyisi alemmalle tasolleen yhdessä paikassa universumia, on totta, että se todennököisesti tapahtuisi tapahtumahorisonttimme ulkopuolella muualla universumissa. Jippii!
Mutta olematta pessimisti täytyy todeta, että voihan Higgsin kentän luonne olla sellainen, että se romahtaa monessa paikassa toisistaan riippumatta ja lähes yhtäaikaisesti. Ehkä sillä voi olla jokin "viimeinen käyttöpäivä", jolloin universumin päivät ovat luetut. Poks!
Vaikuttaa kyllä todella mielenkiintoiseltya.
Mittaus ajassa on ehkä hyvin väärä, ehkä aikaa ei ole tai ainakaan niin epämääräinen että ei sovellu etäisyysmitaksi.
Ennen kuin siirrytään universumin tutkimiseen ja tutkimaan ehkä olemassa olevaa maailmankaikkeutta, niin olisi syytä ensin tutkia planeettamme muotoa, ja todeta se luotettavalta (valtiosta, nasasta, jne) riippumattomasta tahosta joko litteäksi tai palloksi.
Jos mietitään omaa planeettaamme, niin mikä on kantasi litteänmaan tutkimukseen ja onko se tiedettä? Entä uskotko palloteoriaan, vai litteänmaan teoriaan? miten perustelet uskosi kyseiseen teoriaan?
Omalta kohdaltani voin todeta, että pallopäät (pallouskovaiset) on esittäneet todisteiksi vain photosopattuja videoita ja kuvia samalla kun litteänmaan kannattajat ovat esittäneet uskottavia todisteita litteästä maasta.
Mutta mikä on sinun mielipide maan muotoon?
Sitten kun planeettamme muodosta on tehty luotettavia havaintoja, niin voimme siirtyä havainnoimaan esim. kuuta tai muita avaruuden kohteita, mikäli ne ovat edes olemassa muuten kuin taivaankannen objekteina.
Meren rannalta voi esim. tarkkailla lähestyvän purjealusken saapumista. Sen masto paljon ennen kuin se tulee kokonaan näkyviin. Siinä yksi havainto, joka tukee planeetamme muotoa, joka ei ole ihan pallo kuitenkaan vaan geoidi.
En osaa sanoa, onko litteän maan tutkiminen tiedettä, kun en tunne tutkijoita enkä metodeja.
Kun+lasken+UHF+lähettimen+radiohorisontin,+(joka+on+säteeltään+n.+15+%+LOS+yhteyttä+pidempi),+lähete+lakkaa+säännöllisesti+kuulumasta+horisontin+tietämillä,+mikäli+ilmakehän+taitekerroin+on+osapuilleen+normaali.+Pienellä+mäellä+kolmekymppisen+tapin+nokassa+olevan+antennin+radiohorisontti+on+vajaan+150+km:n+luokkaa+samanlaisella+antenniratkaisulla+vastaanotettuna.+
Unoiversumin vaijteleva koko kuulostaaa todella mielenkiintoiselta.
jännää kun se kaukaisin galaksi, noin 13 miljardin valovuoden takaa, näyttää samalta kun lähin naapurimme andromera, eikö sen pitäis olla vasta tähtisumua, katsotaan kuitenkin "historiaan" menneisyyteen aika pitkälle?, jatketaan..jos valo on kulkenut näin pitkään saavuttaakseen meidät, ei me voida tietää, onko maailmankaeutta enää olemassa vai vain sen jälkeistä valoo joka hiipuu sammuu.
älä siis ihmettele jos joku yö tähdet sammuu ja tulee pimeys.