Mikä näissä H-R veneissä maksaa?

Miten purjeveneen laatu mitataan?

Samat Volvon koneet, Seldenin rikit, Raymarinen plotterit ja Webaston lämppärit niissä on kuin kolmasosahintaisissa Bavarioissakin. Lasikuitu lammailtu pikkuisen eri muotoon.

ForReal kirjoitti:

Samat Volvon koneet, Seldenin rikit, Raymarinen plotterit ja Webaston lämppärit niissä on kuin kolmasosahintaisissa Bavarioissakin. Lasikuitu lammailtu pikkuisen eri muotoon.

Lue lisää

Bavariahan on vieläkin konkassa, ei ole omistajaa löytynyt. HR sen sijaan on toiminnassa. Bavariaan ei siis usko sijoittajat, eli se kolmasosahinta taitaa olla liian alhainen. Bavan tilaajalle tietysti mukavaa, kun firman omistaja maksaa osan veneestä, kun kerran tulee tappiota.

http://theislander.net/sale-of-bavaria-yachtbau-delayed/

ForReal kirjoitti:

Samat Volvon koneet, Seldenin rikit, Raymarinen plotterit ja Webaston lämppärit niissä on kuin kolmasosahintaisissa Bavarioissakin. Lasikuitu lammailtu pikkuisen eri muotoon.

Lue lisää

Voi voi. Miksi Audi on kalliimpi kuin Skoda? Käyppä koeajamassa.

Bava on tehty mahdollisimman halvalla optimoiden kustannukset minimiin. HR on tehty siten, että tehdään vene kestämään ja kuin tehtäisiin itselle.

HerraOnHesus kirjoitti:

Bavariahan on vieläkin konkassa, ei ole omistajaa löytynyt. HR sen sijaan on toiminnassa. Bavariaan ei siis usko sijoittajat, eli se kolmasosahinta taitaa olla liian alhainen. Bavan tilaajalle tietysti mukavaa, kun firman omistaja maksaa osan veneestä, kun kerran tulee tappiota.

http://theislander.net/sale-of-bavaria-yachtbau-delayed/

Lue lisää

Tästä on jo juttua aikaisemminkin. Bavarian konkurssin takana ei ollut tuottamattomuus, vaan uusien sijoittajien käsittämätön velkamäärä eri sijoitusten jälkeen. Tämän vuoksi tulot eivät riittäneet velkoihin. Koko konserniin kuului muutakin kuin Bavaria veneet.

Nimenomaan, ja samalla unohdetaan muutama vuosi sitten tälläkin palstalla paljon käsitellyt H-R:n vakavat laatuongelmat. Ihmeen hyvin se H-R:n laatuimago vaan on ongelmista huolimatta pysynyt.

Outo-juttu kirjoitti:

Nimenomaan, ja samalla unohdetaan muutama vuosi sitten tälläkin palstalla paljon käsitellyt H-R:n vakavat laatuongelmat. Ihmeen hyvin se H-R:n laatuimago vaan on ongelmista huolimatta pysynyt.

Lue lisää

pysyy kun sille on katetta. Näissä veneissä sitä on.

Laatuimago kirjoitti:

pysyy kun sille on katetta. Näissä veneissä sitä on.

Se kate on vain ja ainoastaan mielikuva, joka on syntynyt, kun liika maksaneet omistajat ovat kilvan kehuneet huonoa hankintaa. He ovat onnistuneet erinomaisesti, paska on onnistuttu saamaan käsistä pois pienemmällä tappiolla.

Käypä joskus HR:ssä sisällä jollain messuilla. Ymmärrät heti, miksi se on Bavariaa kalliimpi ja laadukkaampi.

" viilutetuin MDF levyin sisustettu halpiskin"

Missä veneessä on sisustus MDF-levyä ja mikä osa sisustuksesta? Ainakin omassa Bavariassani kaikki näkemäni sisustusosat ovat viilutettua vaneria ja ne on myös laminoitu kiinni runkoon. Kaappien ja kajuuttojen ovista ei ole varmuutta, kun niiden reunoissa ei ole näkyvissä materiaalia.


"- BAV::n varvaslista on kiinitetty tavallisilla ruuveilla sitomaan tärkeää runko-kansi liitosta. HR:n rakenne edustaa toista ääripäätä lujuudeltaan ja pitkäikäisyydeltään eikä koskaan vuoda niinkuin edellisessä tekee aika usein."

Bavarian runko-kansi -liitos on liimattu. Ko. ruuvien, jotka ovat puuruuveja ja tulevat kannen alla olevaan puulistaan, tarkoitus ei ole muu kuin varvaslistan kiinnitys ja liimauksen puristus kuivumisen ajan. En muista kuulleeni ainoastakaan Bavariasta, jossa vuotaisi ko. liitos. Varmasti niitäkin on, mutta yhtä varmasti suhteellisesti vähemmän kuin läpipulteilla toteutetuissa liitoksissa, joista vuotavia tiedän runsaasti. HR:ssä taisi olla myös laminoitu ko. liitos, joten sekään ei varmaankaan vuoda.

Liimaamalla liitetään myös vaikkapa X:n ja monen muun "laatuveneen" kansi ja runko.

"- BAV-omistaja tuskailee olematonta pilssiä ja sen veden turvottamia mdf-osia sisutuksessaan. Tuntematon ilmiö HR:ssä. "

Pilssi tai sen puute ei ole laatuasia, vaan veneen suunnitteluun liittyvä. Kunnon pilssin (siis ei mikään muutaman litran kölitasku) tekeminen vaikuttaa väkisin runkomuotoon. Kölipalkisto noissa on korkea, joten kovin pian ei vesi tule turkkilevyjen yli. Omassa Bavariassa ei ole vettä tullut pisaraakaan pilssiin koskaan purjehdittaessa muuten kuin märän spinnun mukana.

"- halpisten peräsimet ovat usein luokattoman heikkoja. "

Peräsimet ovat veneissä suuri ongelma ja se ei mitenkään rajoitu "halpiksiin", joiden peräsimet usein tulevat aivan samoilta tehtailta kuin "laatuveneidenkin". En tiedä miten paljon on ollut ongelmia HR:ssä, mutta monessa laatuveneessä on peräsimiä avattu ja niitä on myös hajonnut, jopa uusista veneistä. Vettä löytyy kaikista, ainakin metalliakselilla toteutetuista. HR:ssä on skegi lyhentynyt hissukseen 90-luvun alusta alkaen ja nykyään sitä ei edes välttämättä ole ja peräsin on syvä. Aiemmin akseli ei mennyt peräsimen läpi, vaan tuli kiinni etureunaan ulkoisilla kiinnikkeillä. Nykyään rakenne lienee sama kuin "halpiksissa" ja samat ongelmatkin ovat odotettavissa.

Oman veneen peräsimeen tuli pieni halkeama viime kevään suurissa lämpötilaeroissa. Jättöreunan alareunasta liimatut puoliskot irtosivat toisistaan 20 cm matkalta. Kavereiden "laatuveneissä" peräsimet on jo avattu ja vaahdot vaihdettu, vaikka ovat uudempia ja lämpimässä säilytettyjä.

Laatuveneistä tiedän lukuisia peräsinakselin katkeamisia (esim. useita Inferno 31, Sirena 36, J/111 jne), Bavarioista en ainuttakaan. Yhdestä Hansesta taisi mennä peräsin. Joskus muistan nähneeni kuvan Bavarian peräsimestä, josta lasikuitukuori on hävinnyt. Jäljellä oli kuitenkin Akaseli ruotoineen ja niiden välissä vaahtoa, joten peräsimellä on varmasti päästy OK rantaan.

HR:ssä on omat erikoiset ongelmansa:
https://reginasailing.com/refitting-your-hallberg-rassy/safety_issues/bottom_plugg/

Aika uusiakin on kunnostettu valtavilla summilla:
https://reginasailing.com/press/YW2013_8.pdf

Joakim se jaksaa täällä puolustaa halpaa leluvenettään!

Rimpulallaa kirjoitti:

Joakim se jaksaa täällä puolustaa halpaa leluvenettään!

Minusta on aina oikein oikoa selviä virheitä sisältävää tekstiä. Vai oletko rimpulallaa itse Trump

HR:t ovat olleet usein punnittuna todella painavia, mutta esitetiedoissa ne ovat jopa keveympiäkin kuin vastaavankokoiset "halpikset". Nykyään ei punnitutkaan painot taida olla erityisen suuria. Nykymallistosta taitaa vain 310 olla Vene-lehdessä punnittu. Sen esitepaino on vain 4350 kg, mutta punnittuna painoi 5296 kg. Vertailussa vastassa oli Bavaria 32, jonka esitepaino oli 5200 kg ja punnittu 5237 kg.

Käsittämätöntä, että nykyaikana voi olla noin suuri ero esitepainon ja punnituksen välillä. Suunnittelu ei siis vastaan alkuunkaan toteutusta, vaan jonnekin tulee todella paljon enemmän painoa. Kölissä se tuskin tulee joten muut osat painavat suunnitellun 2670 kg sijaan 3616 kg eli 35% enemmän. Voisihan tuosta vielä vähentää moottorin ja rikin, joiden painot varmasti on tarkasti tiedossa ja lienevät yhteensä n. 300 kg eli lisäpainoa 40% muissa osissa.

Suunnittelutoimiston kalleudessa Farrin ja Frersin välillä tuskin on eroa. Ehkä J&J oli halvempi, mutta arvostettu sekin on. Mallikohtaisissa tuotanomäärissä tietysti on eroa, mutta ei valtavia, kun HR:n mallit vaihtuvat harvemmin ja Bavarian tuotanto ei enää ole useita tuhansia vuodessa.

Sisustus on HR:ssä toki erittäin hieno ja viimeistelty ja lieneekin se pääsyy korkeaan hintaan puhtaan imagon lisäksi. Runkorakenne ei ole kovinkaan kaksinen, mutta aikaa kestäväksi osoittautunut. HR on yksi erittäin harvoja veistämöitä, jotka edelleen tekevät runkonsa (tai ainakin tekivät alle 10 v sitten) pääosin ruiskulaminoimalla ja ortoftaalihartsilla. Tuohan oli hyvin yleinen menetelmä pohjoismaisessa sarjatuotannossa 70- ja 80-luvulla, mutta muut veistämöt ovat jo viimeistään 90-luvulla siirtyneet käsin- tai alipainelaminointiin, jolla saadaan parempi lujuus/paino sekä myös vähemmän osmoosialtis rakenne. Ortoftaalihartsia taitavat monet muutkin käyttää pintalaminaattia lukuunottamatta, mutta itse kyllä olettaisin laatuveneessä olevan isoftaalihartsia tai mielummin vinyyliesteriä tai jopa epokisa. Ja tietysti ehdottomasti ei ruiskulaminointia.

Niinpä, ainoastaan halvimman kategorian veneissä päästään sarjatuotantovolyymeihin. Jos haluaa paremman ja nätimmän kuin Beneteau tms., joutuu heti siirtymään aivan toiseen hintaluokkaan, koska ne on väistämättä käsityönä tehtyjä. Yksi seikka on tietysti kustomointi. Bavaria ei kustomoi yhtään yksittäistä venettä, HR kustomoi. Tällä on arvoa joillekin ostajille.

Miljööstä tulee mieleen lähinnä toimisto.

makuasia kirjoitti:

Miljööstä tulee mieleen lähinnä toimisto.

Peukku ;)

Mulla taas tuli mieleen IKEA-keittiö

HR:sta taas tulee mieleen se synkkä perunakellari. Toimisto ja IKEA keittiö ovat pitemmän viihtyisämpiä miljöitä viettää aikaansa kuin perunakellari. Tietty perunakellarin ominainen tuoksu saattaa alussa herättää maalaisromantiikkaa.

RM 1370, joka siis on suuri vanerivene, maksaa paljon paljon vähemmän kuin saman kokoinen HR. Kuitenkin se on parempi/nopeampi purjehtimaan ja käytännölliseksi suunniteltu.

Ei se tietenkään syväyksensä (nostoköli, 1,42/3,35 m) vuoksi Itämerelle sovi, mutta muuten käyttöä ajatellen varmasti hyrrää parempi.

Multahaisee kirjoitti:

HR:sta taas tulee mieleen se synkkä perunakellari. Toimisto ja IKEA keittiö ovat pitemmän viihtyisämpiä miljöitä viettää aikaansa kuin perunakellari. Tietty perunakellarin ominainen tuoksu saattaa alussa herättää maalaisromantiikkaa.

Lue lisää

Perunakellarille haisee, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

jooooo kirjoitti:

Perunakellarille haisee, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Jos pilssi on syvä, on pohjalla aina enemmän tai vähemmän vettä. Sen kunnollinen puhtaanapito kauden aikana ei onnistu. HR:ssä on pohjatulppa, jonka voi avata telakoinnin aikana. Tällöin pilssin pesu onnistuu joten kuten. Kaikki eivät avaa tulppaa talveksi ja kellarin homehaju on siitä merkkinä. Ilman kunnon pesua, pilssi alkaa haista tunkkaiselta.
Nykyveneissä pohjatukit muodostavat hiukan pilssiä vastaavan vesitilan. Omassa veneessäni ei ole tavallisesti vettä turkkilevyjen alla, koska satunnaiset vedet on helppo poistaa heti. Ei tarvitse takapuoli pystyssä pää alaspäin kurotella syvän pilssin onkaloa. Pilssivenettä en huoli enää.

12-1 kirjoitti:

Jos pilssi on syvä, on pohjalla aina enemmän tai vähemmän vettä. Sen kunnollinen puhtaanapito kauden aikana ei onnistu. HR:ssä on pohjatulppa, jonka voi avata telakoinnin aikana. Tällöin pilssin pesu onnistuu joten kuten. Kaikki eivät avaa tulppaa talveksi ja kellarin homehaju on siitä merkkinä. Ilman kunnon pesua, pilssi alkaa haista tunkkaiselta.
Nykyveneissä pohjatukit muodostavat hiukan pilssiä vastaavan vesitilan. Omassa veneessäni ei ole tavallisesti vettä turkkilevyjen alla, koska satunnaiset vedet on helppo poistaa heti. Ei tarvitse takapuoli pystyssä pää alaspäin kurotella syvän pilssin onkaloa. Pilssivenettä en huoli enää.

Lue lisää

Miksi syvässä pilssissä olisi vettä, mutta matalammassa ei? Kuutosen tai kasin osalta väite pitää paikkansa, sillä eihän vanhat puuveneet juuri koskaan täysin tiiviitä ole. Mutta sellaisiin verrattuna HR:n pilssiä voisi luonnehtia matalaksi, hyvin helpolla käsi yltää sen pohjaan saakka. Mainitsemasi kurottelu todellakin kuuluu aivan toiseen aikakauteen ja rakenteeseen.

Minun mielestäni tuo puutyön hinta on jotenkin järisyttävän kallista näissä ruotsin laatuveneissä, kuitenkin. Komeaahan se on, mutta ylimääräistä sataa tonttua en itse siitä maksaisi.

Hienopuuseppä kirjoitti:

Minun mielestäni tuo puutyön hinta on jotenkin järisyttävän kallista näissä ruotsin laatuveneissä, kuitenkin. Komeaahan se on, mutta ylimääräistä sataa tonttua en itse siitä maksaisi.

Lue lisää

HR:n asiakkaalle sadan tonnin hintaero ei ole ratkaisevaa veneen hankinnassa. Bavan ostajalle 10 000 on jo suuri ero. Uuden Swanin ostajalle puoli miljoonaa on aina pelivaraa. Balticilla taas miljoona euroa on pikkurahoja. Ihmisiä ja tarpeita on erilaisia.

Bossu kirjoitti:

HR:n asiakkaalle sadan tonnin hintaero ei ole ratkaisevaa veneen hankinnassa. Bavan ostajalle 10 000 on jo suuri ero. Uuden Swanin ostajalle puoli miljoonaa on aina pelivaraa. Balticilla taas miljoona euroa on pikkurahoja. Ihmisiä ja tarpeita on erilaisia.

Lue lisää

Jos nyt puhutaan "normaalikokoisista" veneistä, ei HR voi millään nostaa hintaa sadalla tonnilla. Taatusti myynti romahtaisi ja asiakkaat siirtyisivät muihin merkkeihin. Tekeehän esim. X, Najad, Malö ja Saare hyvin samankaltaisia veneitä. Ja saattaa se ostaja siirtyä toisenlaiseenkin veneeseen.

Sama pätee Bavariaa, Swania ja Balticia miettivälle. Kyllä ne kaikki katsovat hintaa.

En usko, että on eroa, jos vertaat 200 000 € maksavan Bavarian ja HR:n ostajaa, siinä onko 10 tonnia vai 100 tonnia suuri ero. 10 tonnia on vain 5% ero eli aika mitätön molemmissa. 100 tonnia taas 50% eli aivan valtava ero.

Joakim1 kirjoitti:

Jos nyt puhutaan "normaalikokoisista" veneistä, ei HR voi millään nostaa hintaa sadalla tonnilla. Taatusti myynti romahtaisi ja asiakkaat siirtyisivät muihin merkkeihin. Tekeehän esim. X, Najad, Malö ja Saare hyvin samankaltaisia veneitä. Ja saattaa se ostaja siirtyä toisenlaiseenkin veneeseen.

Sama pätee Bavariaa, Swania ja Balticia miettivälle. Kyllä ne kaikki katsovat hintaa.

En usko, että on eroa, jos vertaat 200 000 € maksavan Bavarian ja HR:n ostajaa, siinä onko 10 tonnia vai 100 tonnia suuri ero. 10 tonnia on vain 5% ero eli aika mitätön molemmissa. 100 tonnia taas 50% eli aivan valtava ero.

Lue lisää

Tarkoitin, että se, että HR-ostajat saisivat saman kokoisen Jeanneaun pari sataa tonnia halvemmalla, ei ratkaise heidän venevalintaansa. Varmaan myös kustomoinnista ollaan valmiita maksamaan kymmeniä tuhansia, esim. kerrossänky parisängyn tilalle tai yksi hytti verstaaksi, erilainen riki tms. Bavarioita ei välttämättä enää edes saa. HR-veneitäkään tuskin saa 200 000 eurolla eikä ainakaan ole samankokoinen kuin se 200te Bava.

Bossu kirjoitti:

Tarkoitin, että se, että HR-ostajat saisivat saman kokoisen Jeanneaun pari sataa tonnia halvemmalla, ei ratkaise heidän venevalintaansa. Varmaan myös kustomoinnista ollaan valmiita maksamaan kymmeniä tuhansia, esim. kerrossänky parisängyn tilalle tai yksi hytti verstaaksi, erilainen riki tms. Bavarioita ei välttämättä enää edes saa. HR-veneitäkään tuskin saa 200 000 eurolla eikä ainakaan ole samankokoinen kuin se 200te Bava.

Lue lisää

En menisi lokeroimaan veneenostajia noin tiukasti. Kyllä Bavarioita ja vastaavia ovat ostaneet monet, jotka ovat ennen omistaneet "laatumerkin" tai joilla oli vaihtoehtona myös "laatumerkki". Varmasti löytyy myös niitä, joiden valinta on ollut HR:n ja Bavarian tai Jenneaun välillä.

Onhan tuossa monta vaihtoehtoa. Haluaa kuintekin isompaa venettä, mutta iso HR menee yli budjetin. Molemmat mahtuvat budjettiin, mutta laittaa rahat mielummin autoon/osakkaisiin/kesämökkiin tms. HR olisi käytetty ja "halpis" uusi tai uudempi.

Molempia ostetaan aivan varmasti sekä viimeisillä rahoilla että taskurahalla. Molempia myös käteisellä ja lainalla.

HR, Malö ja Najad, ehkä myös Forgus ovat kaikki samaa Örustin laatua.

Siis veneeseesi alkuperäinen ostaja on tilannut heloituksen reilusti ylikokoisena. Muuten näin ei olisi. Sitten ihan oikein toteat Joakimin ”suusta”, että myös bavaan voi tilata kaiken ylikokoisena. Mutta kuka siis optimoi hintaa siten, että niitä ei Bavoissa ole ? Ilmeisesti Bavarian ostaja, jos ne voi halutessaan siihenkin tilata ylikokoisena. Ei kai se ole Bavarian vika jos Bavarian ostaja ei halua ostaa veneeseensä ylikokoista heloitusta ? Ostaja saa juuri sellaisen heloituksen kuin haluaa.

Missä veneessä sisustus on umpitiikkiä ? Kaikissa näkemissäni veneissä, niin Swaneissa, HR:issä kuin Bavarioissakin sisustus on reunalistoja yms. detaljeja lukuunottamatta tehty vanerista. Kalliimmissa veneissä noita detaljeja on enemmän. Vanerin päällä on sitten jonkun paksuinen tiikki-, mahonki-, tms viilu.

Onko Bavaria 35 Match suunniteltu mahdollisimman halvalla ? Yleensä teollisuudessa suunnitteluun käytetään sitä enemmän rahaa mitä suuremmaksi valmistusmäärä on ajateltu.

Paksumpi tiikkikansi on toki kalliimpi tehdä. Mutta veneen pitkäikäisyyttä ajatellen paras tiikkikansi on 0 mm paksu, eli ei tiikkikantta ollenkaan. Ainakin jos ei puhuta alipaineella ilman ruuveja kiinni liimatusta tiikkikannesta.

Difkffkfk kirjoitti:

Siis veneeseesi alkuperäinen ostaja on tilannut heloituksen reilusti ylikokoisena. Muuten näin ei olisi. Sitten ihan oikein toteat Joakimin ”suusta”, että myös bavaan voi tilata kaiken ylikokoisena. Mutta kuka siis optimoi hintaa siten, että niitä ei Bavoissa ole ? Ilmeisesti Bavarian ostaja, jos ne voi halutessaan siihenkin tilata ylikokoisena. Ei kai se ole Bavarian vika jos Bavarian ostaja ei halua ostaa veneeseensä ylikokoista heloitusta ? Ostaja saa juuri sellaisen heloituksen kuin haluaa.

Missä veneessä sisustus on umpitiikkiä ? Kaikissa näkemissäni veneissä, niin Swaneissa, HR:issä kuin Bavarioissakin sisustus on reunalistoja yms. detaljeja lukuunottamatta tehty vanerista. Kalliimmissa veneissä noita detaljeja on enemmän. Vanerin päällä on sitten jonkun paksuinen tiikki-, mahonki-, tms viilu.

Onko Bavaria 35 Match suunniteltu mahdollisimman halvalla ? Yleensä teollisuudessa suunnitteluun käytetään sitä enemmän rahaa mitä suuremmaksi valmistusmäärä on ajateltu.

Paksumpi tiikkikansi on toki kalliimpi tehdä. Mutta veneen pitkäikäisyyttä ajatellen paras tiikkikansi on 0 mm paksu, eli ei tiikkikantta ollenkaan. Ainakin jos ei puhuta alipaineella ilman ruuveja kiinni liimatusta tiikkikannesta.

Lue lisää

Jos ei Välimerelle tai sitä etelämmäs mennä, kestää kunnon tiikkikansi veneen pitkän eliniän ja on suuri mukavuustekijä.

Mun veneessä isommat tasopinnat, kuten laipiot, on vaneria. Mutta jo vetolaatikoissa vain pohja on vaneria, muut osat umpipuuta.

Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia.

Mitä on muuten ylikokoinen heloitus? Tässä ei nyt puhuta siitä, että tonnin veneeseen asennettaisiin kymmenen tonnia kestävät knaapit, vaan käyttöä keventävistä isommista vinsseistä, kitkaa vähentävistä suurempihalkaisijaisista plokeista yms. Jos kohdallesi sattuu vaikka Grand Soleil ja bavabenejanne vierekkäin, voit tehdä silmämääräisen vertailun.

tosielämässä kirjoitti:

Jos ei Välimerelle tai sitä etelämmäs mennä, kestää kunnon tiikkikansi veneen pitkän eliniän ja on suuri mukavuustekijä.

Mun veneessä isommat tasopinnat, kuten laipiot, on vaneria. Mutta jo vetolaatikoissa vain pohja on vaneria, muut osat umpipuuta.

Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia.

Mitä on muuten ylikokoinen heloitus? Tässä ei nyt puhuta siitä, että tonnin veneeseen asennettaisiin kymmenen tonnia kestävät knaapit, vaan käyttöä keventävistä isommista vinsseistä, kitkaa vähentävistä suurempihalkaisijaisista plokeista yms. Jos kohdallesi sattuu vaikka Grand Soleil ja bavabenejanne vierekkäin, voit tehdä silmämääräisen vertailun.

Lue lisää

Juurikin näin.

Kaikissa veneissä ja autoissa valmistaja optimoi hintaa eli pyrkii valmistamaan valitsemansa laisen tuotteen mahdollisimman halvalla. Ei HR ole tästä mikään poikkeus Audista puhumattakaan.

Audi/VW/Skoda on hyvin mielenkiintoinen laatukäsitteen vertailukohta. Jos koneeksi on valittu sama, ei noissa ole eroa suorituskyvyn, kulutuksen jne. osalta. Alustastakin saattaa olla sama, joten tuskin ajettavuudenkaan kannalta on eroa. Kaikki nuo kestävät yhtä pitkään (kilometreinä tai vuosina), joten ei se "laatu" ja lisähinta tuo kestävyyttäkään lisää.

Sama pätee kaikkien autojen osalta eli "laatu" ja kalliimpi hinta ei tee autosta pitkäikäisempää eikä varsinkaan vähävikaisempaa. Usein lähinnä päinvastoin eli huomattavan kalliit autot vaativat enemmän huolenpitoa ja niissä on paljon vikoja, joiden korjaaminen on kallista.

Kallis hinta ei myöskään tuo parempaa kolarikestävyyttä autoissa. Ehlä vielä 20 vuotta sitten toi.

Sekä autoissa että veneissä "laatu" tuntuu olevan enemmänkin sisustuksen ulkonäköä ja tuntumaa.

Bavaria on puhtaasti matkakäyttöön tehty, joten sen heloitusta ei ole reilua verrata C/R-veneisiin, kunte X ja Grand Soleil. HR:ään ehkä voi verrata, mutta ei ehkä senkään suunniteltu käyttö ole vastaavaa.

Bavarioissa vinssit ja muut helat ovat helavalmistajien suositusten mukaisia. Niin on melkein kaikissa muissakin veneissä. Tietysti suosituksissa usein löytyy kaksi tai jopa kolme vaihtoehtoista kokoa, jotka ovat helavalmistajan suosittelemia. Useissa veneissä voi lisävarustelistalta poimia suurempia tai lisävinssejä.

C/R veneisiin voi sitten paremmin verrata jo yli 10 vuotta sitten poistunutta Bavaria Match sarjaa tai vaikkapa Beneteau First sarjaa, joka sekin on jo poistumasa ellei poistunut. Noissa heloitus on täysin vertailukelpoinen minkä tahansa muun C/R-veneen kanssa. Firsteissä on ollut jopa poikkeuksellisen suuria vinssejä, esim. 31.7:ssa 48:t skuuttivinssit (vs. HR 310 40).

Bavaria Cruisereiden heloitus varmasti olisi kovin puutteellinen kisakäytössä tai matkakäytössä, jossa kaipaa vastaavaa heloitusta. Sama lienee myös HR:n tilanne, vaikka se varmasti parempi onkin.

Itse olen aina tehnyt muutoksia heloitukseen ja samoin tekevät kaikki vastaavasti purjehtivat tuttuni riippumatta veneen laatu- ja hintatasosta. Bavaria Matchissa muutokset eivät ainakaan ole isompia kuin kavereiden paljon kallimmissa. Monet muutoksista ovat makuasioita. Esimerkiksi muutin alaliikin taljasäätöiseksi lisäämällä rapulukon ja lisävälityksen puomin sisällä olevan jatkeeksi. Alkuperäinen tuli vinssivapauttimen kautta vinssille. Lisäsin myös inhaulerit, joita en muista nähneeni vakiona missään tuon ikäluokan veneessä. Hekin säätösysteemiä muutin aika paljon lisäten välistystä ja tuoden säädöt levankisäätöjen viereen. Kaikki muutokset heloitukseen yhteensä taisivat maksaa n. 100 € itse asennettuna.

"Meillä sisusta on pääosin umpitiikkiä (älyttömän painava) Bavariassa ei ole."
Umpitiikkiä ei käytetä yleensä kuin listoissa, koska viilutettu vaneri on materiaalina parempi, se ei vääntyile, eikä halkea. Umpitiikin käyttö väärässä paikassa ei todellakaan ole osoitus laadusta. Se osoittaa pikemminkin ymmärryksen puutetta.

tosielämässä kirjoitti:

Jos ei Välimerelle tai sitä etelämmäs mennä, kestää kunnon tiikkikansi veneen pitkän eliniän ja on suuri mukavuustekijä.

Mun veneessä isommat tasopinnat, kuten laipiot, on vaneria. Mutta jo vetolaatikoissa vain pohja on vaneria, muut osat umpipuuta.

Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia.

Mitä on muuten ylikokoinen heloitus? Tässä ei nyt puhuta siitä, että tonnin veneeseen asennettaisiin kymmenen tonnia kestävät knaapit, vaan käyttöä keventävistä isommista vinsseistä, kitkaa vähentävistä suurempihalkaisijaisista plokeista yms. Jos kohdallesi sattuu vaikka Grand Soleil ja bavabenejanne vierekkäin, voit tehdä silmämääräisen vertailun.

Lue lisää

"Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia."

Siis suunniteltu mahdollisimman halvalla ei suunniteltu mahdollisimman halvaksi? Vai jopa molempia?

Yachtissa oli aikanaa muutaman lehden mittainen juttusarja uuden Bavaria-mallin synnystä. Kyllä sen suunnitteluun käytettiin valtavasti rahaa ja aikaa. Ehkä HR pystyy käyttämään yhtä paljon, kun se tekee suuria sarjoja (onko sarjatuotantovene?), mutta FG, Arcona ja vastaavat eivät varmasti pysty.

Match-sarjasta tiedän yksityiskohtana, että 35 piti olla 34. Siitä oli jo esitteet ja muotit, mutta päädyttiin muuttamaan suunnittelu vastaamaan uusimpia trendejä C/R-suunnittelussa ja tehtiin koko homma uusiksi. Monessa paikassa on edelleen tuon 34:n tiedot, vaikka sitä ei koskaan myyty, vaan jo tilanneille annettiin 35. Esimerkiksi täällä on 34:n mitat: http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=5270 Harvalla muulla on ollut varaa tehdä muotit ja sitten tuhota ne tekemättä ainuttakaan venettä.

Ei tietystikään myöskään pidä paikkansa, että yksikään Bavaria olisi suunniteltu mahdollisimman halvaksi. Matchissä esimerksiksi on lyijyköli, rod-vantit jne. kalliita ratkaisuja, joita ei edes ole läheskään kaikissa C/R-"laatu"veneissä. Rungot tehdään käsinlaminoimalla, vaikka ruiskulaminoimalla saadaan halvempaa ja nopeammin. Rungot ovat kerrosrakennetta, vaikka umpilaminaatti olisi halvempi. Pohjapalkisto ja laipiot on laminoitu runkoon, vaikka liimaaminen olisi nopeampaa ja halvempaa. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Varmasti voisi tehdä selvästi Bavariaa halvemman veneen ja onhan niitä tehtykin. Onko niille sitten kysyntää tarpeeksi ja voiko myyntihinnan pitää riittävän lähellä Bavarian hintatasoa on toinen juttu.

Joakim1 kirjoitti:

"Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia."

Siis suunniteltu mahdollisimman halvalla ei suunniteltu mahdollisimman halvaksi? Vai jopa molempia?

Yachtissa oli aikanaa muutaman lehden mittainen juttusarja uuden Bavaria-mallin synnystä. Kyllä sen suunnitteluun käytettiin valtavasti rahaa ja aikaa. Ehkä HR pystyy käyttämään yhtä paljon, kun se tekee suuria sarjoja (onko sarjatuotantovene?), mutta FG, Arcona ja vastaavat eivät varmasti pysty.

Match-sarjasta tiedän yksityiskohtana, että 35 piti olla 34. Siitä oli jo esitteet ja muotit, mutta päädyttiin muuttamaan suunnittelu vastaamaan uusimpia trendejä C/R-suunnittelussa ja tehtiin koko homma uusiksi. Monessa paikassa on edelleen tuon 34:n tiedot, vaikka sitä ei koskaan myyty, vaan jo tilanneille annettiin 35. Esimerkiksi täällä on 34:n mitat: http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=5270 Harvalla muulla on ollut varaa tehdä muotit ja sitten tuhota ne tekemättä ainuttakaan venettä.

Ei tietystikään myöskään pidä paikkansa, että yksikään Bavaria olisi suunniteltu mahdollisimman halvaksi. Matchissä esimerksiksi on lyijyköli, rod-vantit jne. kalliita ratkaisuja, joita ei edes ole läheskään kaikissa C/R-"laatu"veneissä. Rungot tehdään käsinlaminoimalla, vaikka ruiskulaminoimalla saadaan halvempaa ja nopeammin. Rungot ovat kerrosrakennetta, vaikka umpilaminaatti olisi halvempi. Pohjapalkisto ja laipiot on laminoitu runkoon, vaikka liimaaminen olisi nopeampaa ja halvempaa. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Varmasti voisi tehdä selvästi Bavariaa halvemman veneen ja onhan niitä tehtykin. Onko niille sitten kysyntää tarpeeksi ja voiko myyntihinnan pitää riittävän lähellä Bavarian hintatasoa on toinen juttu.

Lue lisää

Aikanaan messuilla kävin katsomassa Matchia. Mielestäni siinä enimmäkseen asiat olivat niinkuin niiden pitäisikin olla. Se mikä jäi silloin hämmästyttämään, oli melkoisen rupinen köli. Varsin tikkuinen kädensijaksi tarkoitettu tukitolppa sen sijaan ei hämmästyttänyt. Kaiken kaikkiaan olisin hyvin voinut harkita Matchin ostamista, jos veneen osto olisi silloin ollut ajankohtainen. Niin kölin kuin sen tolpankin olisi pienellä työllä itse silittänyt. Veneen luonne olisi ollut minun makuuni.

Joakim1 kirjoitti:

"Kyllä Match on suunniteltu mahdollisimman halvalla. Kuten sarjatuotannossa yleensä, suunnittelun painopiste on tuotantokustannusten optimointia."

Siis suunniteltu mahdollisimman halvalla ei suunniteltu mahdollisimman halvaksi? Vai jopa molempia?

Yachtissa oli aikanaa muutaman lehden mittainen juttusarja uuden Bavaria-mallin synnystä. Kyllä sen suunnitteluun käytettiin valtavasti rahaa ja aikaa. Ehkä HR pystyy käyttämään yhtä paljon, kun se tekee suuria sarjoja (onko sarjatuotantovene?), mutta FG, Arcona ja vastaavat eivät varmasti pysty.

Match-sarjasta tiedän yksityiskohtana, että 35 piti olla 34. Siitä oli jo esitteet ja muotit, mutta päädyttiin muuttamaan suunnittelu vastaamaan uusimpia trendejä C/R-suunnittelussa ja tehtiin koko homma uusiksi. Monessa paikassa on edelleen tuon 34:n tiedot, vaikka sitä ei koskaan myyty, vaan jo tilanneille annettiin 35. Esimerkiksi täällä on 34:n mitat: http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=5270 Harvalla muulla on ollut varaa tehdä muotit ja sitten tuhota ne tekemättä ainuttakaan venettä.

Ei tietystikään myöskään pidä paikkansa, että yksikään Bavaria olisi suunniteltu mahdollisimman halvaksi. Matchissä esimerksiksi on lyijyköli, rod-vantit jne. kalliita ratkaisuja, joita ei edes ole läheskään kaikissa C/R-"laatu"veneissä. Rungot tehdään käsinlaminoimalla, vaikka ruiskulaminoimalla saadaan halvempaa ja nopeammin. Rungot ovat kerrosrakennetta, vaikka umpilaminaatti olisi halvempi. Pohjapalkisto ja laipiot on laminoitu runkoon, vaikka liimaaminen olisi nopeampaa ja halvempaa. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Varmasti voisi tehdä selvästi Bavariaa halvemman veneen ja onhan niitä tehtykin. Onko niille sitten kysyntää tarpeeksi ja voiko myyntihinnan pitää riittävän lähellä Bavarian hintatasoa on toinen juttu.

Lue lisää

Onhan siinä valtava ero, kun käy Bavariassa tai HRssä. Bavariassa kaikki on tehty mahdollisimman yksinkertaisesti ja työtä säästäen. HR taas on täynnä hienoja yksityiskohtia, joiden tekeminen on vaatinut valtavasti aikaa. Bavaria veneenä voisi minulle hyvin käydä, mutten ikinä kuvittelisi sen olevan HR:ää vastaava viimeistelyltään.

Audin ja Skodan ero on nimenomaan valituissa materiaaleissa ja suunnittelussa. Lisäksi Audi on paljon hiljaisempi, kuin Skoda ajaessa. Kaikin puolin Audi on laadukkaamman oloinen.

Meiltäkin löytyy molemmat pihasta. A3 ja Octavia. A3 on laadullisesti aivan eri tasolla ja paljon mielyttävämpi jne. Molemmat autot meillä on hyvin lähellä perusversioita.

Ikävä kyllä minä ajan Skodalla :(.

Se joka ei huomaa eroa tarvitsee uudet rillit ja kuulokojeen jne.

Silmän, persnahkan ja korvan kautta se todellisuus aistitaan.

Premiummerkit nimenomaan pärjää melutesteissä. Käyppä kokeilemassa Skodalla 200 km/h Saksassa baanalla ja esim. 3 sarjan BMW:llä tai Audi A4:sella sama juttu. Skodalla ei jaksa ajaa pitkään tollasta nopeutta kun renkaat ja moottori huutaa. Premium merkeillä jaksaa - ja tämä nyt ihan 100% kokemukseen perustuen.

Jos ei erota bavassa ja hr:ssä laatueroja tai skodassa ja audissa, niin näin se varmaan on ko. arvioijalle. Samalle herralle voin sanoa, että euron kellostakin näkee aan, mutta jotenkin vaan esim. Omega tai Rolex vaikuttaa paremmin tehdyiltä jalaadukkaamilta, vaikka ne ei aina ole yhtä tarkkoja kuin 1 € kellot.

Skandisti kirjoitti:

Premiummerkit nimenomaan pärjää melutesteissä. Käyppä kokeilemassa Skodalla 200 km/h Saksassa baanalla ja esim. 3 sarjan BMW:llä tai Audi A4:sella sama juttu. Skodalla ei jaksa ajaa pitkään tollasta nopeutta kun renkaat ja moottori huutaa. Premium merkeillä jaksaa - ja tämä nyt ihan 100% kokemukseen perustuen.

Jos ei erota bavassa ja hr:ssä laatueroja tai skodassa ja audissa, niin näin se varmaan on ko. arvioijalle. Samalle herralle voin sanoa, että euron kellostakin näkee aan, mutta jotenkin vaan esim. Omega tai Rolex vaikuttaa paremmin tehdyiltä jalaadukkaamilta, vaikka ne ei aina ole yhtä tarkkoja kuin 1 € kellot.

Lue lisää

Skodaa ei ole suunniteltu ajettavaksi 200 km/h, Audi ja bemari on. Se on ero suunnittelutavoitteissa, ei laadussa. Aivan vastaava ero on Bavarian Cruiser- ja Match- mallistojen välillä, eikä niissäkään ole laatueroa.

Jos muuten laittaa Skodaan ja Audiin samat renkaat, huutaako Skodan renkaat, mutta Audin ei?

mistä.kyse kirjoitti:

Skodaa ei ole suunniteltu ajettavaksi 200 km/h, Audi ja bemari on. Se on ero suunnittelutavoitteissa, ei laadussa. Aivan vastaava ero on Bavarian Cruiser- ja Match- mallistojen välillä, eikä niissäkään ole laatueroa.

Jos muuten laittaa Skodaan ja Audiin samat renkaat, huutaako Skodan renkaat, mutta Audin ei?

Lue lisää

Vaikka Audissa ja Skodassa on eri renkaat. Audissa paljon leveämmät ja matalaprofiilisemmat, niin silti Skoda on paljon äänekkäämpi. Skodan äänieristys jne. ei ole yhtä hyvä kuin Audissa.

Skoda on paljon äänekkäämpi kaikissa nopeuksissa. Myös ajo-ominaisuudet on kaikissa nopeuksissa huonommat.

Skandisti kirjoitti:

Vaikka Audissa ja Skodassa on eri renkaat. Audissa paljon leveämmät ja matalaprofiilisemmat, niin silti Skoda on paljon äänekkäämpi. Skodan äänieristys jne. ei ole yhtä hyvä kuin Audissa.

Skoda on paljon äänekkäämpi kaikissa nopeuksissa. Myös ajo-ominaisuudet on kaikissa nopeuksissa huonommat.

Lue lisää

Audia en ole omistanut, mutta VW:n ja Skodan olen, molemmat samalla moottorilla ja vaihteistolla. Nyt käytössä on Skoda, mutta toisinaan osuu se entinen volkkarikin käyttöön. Noita ei käytännössä mitenkään erota toisistaan, volkkari vain on vanhempi ja kuluneempi. Nippelit ja nappelitkin ovat suurimmalta osin identtiset. Jos istahtaa vastaavan kokoiseen Audiin, näkee kyllä pienen tyylieron sisustuksessa, mutta en oikein tiedä, miten niitä pitäisi ajaa, että erot ajo-ominaisuuksissa huomaisi. Ehkä hyvinkin siellä 200 km/h nopeuksissa huomaisi, mutta niin kovaa en ole koskaan millään autolla ajanut.

Vastaavanlaiset eron huomaa HR:n ja bavabenejannen välillä. Kovempaa ei HR kulje, mutta kelissä se ei natise ja kaapinovet avautuvat. Jos HR lisäksi pärjäisi kisoissa, se kelpaisi mullekin. Tosin varaa siihen ei olisi.

Miten tuplaratit liittyvät sarjatuotantoveneisiin? Nehän ovat tulleet levenevien perien takia ensin raasereihin ja ehkä sitten joissain sarjatuotantoveneissä nostamaan statusta, tuovathan ne tuplat isomman veneen tuntua.

Aivan höpöhöpöjuttuja nämä väitteet eri merkkien laatueroista. Xt tehdään Puolassa, Arconat eri alihankintapajoilla esim Eestissä. Liimapalkistot on, paitsi Benessä jne myös HRssä. Joka valmistaja käyttää samoja heloja kuten Harkenin ja Rutgersonin, samoja moottoreita jne. Runkojen kannalta ei lopulta ole olennaista merkitystä sillä, onko sandwich-rakenne vai ei. Suurin ero on hinnassa ja brändissä, aivan kuten autoissakin.

HR tehdään Ruotsissa!

Homejaskandi kirjoitti:

Aivan höpöhöpöjuttuja nämä väitteet eri merkkien laatueroista. Xt tehdään Puolassa, Arconat eri alihankintapajoilla esim Eestissä. Liimapalkistot on, paitsi Benessä jne myös HRssä. Joka valmistaja käyttää samoja heloja kuten Harkenin ja Rutgersonin, samoja moottoreita jne. Runkojen kannalta ei lopulta ole olennaista merkitystä sillä, onko sandwich-rakenne vai ei. Suurin ero on hinnassa ja brändissä, aivan kuten autoissakin.

Lue lisää

Taidatpa olla se ylempänä mainittu puusilmä, kun et sitä eroa näe, mistä hintaero syntyy.

Sinä näetkin pintaa syvemmälle ja olet selvästi löytänyt purjehduksesta sen ytimen. Peukutuksia.