Lihansyönti ja ilmastonmuutos

alkujaloppuräjähdys

37

321

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Järkeviä ensiaskelia elintarvikkeiden saralla luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen hyväksi. Tässä päättäjät ovat tärkeällä asialla, koskapa samalla annetaan nuorille miehille selvä vinkki siitä, mitä on eettinen syöminen.

      • Periaatteessa ihmisen ei tarvitsisi syödä punaista lihaa kuin korkeintaan kerran viikossa. Kulutamme sitä länsimaissa aivan liikaa.


    • sonnimies

      Sen nyt arvasikin kun akat päästettiin armeijaan.

    • KYSYNPÄHÄNVAAN

      Miten Suomen lihantuottajien käy? Ei sodassa rehuilla jaksa.

      • uuu444888

        Missä sodassa? Jos neukut haluaa Suomen vallata, se tapahtuu niin nopeasti, ettei edes tsaijuvesi ehdi pakissa lämpenemään.


      • kukaonvastuusa
        uuu444888 kirjoitti:

        Missä sodassa? Jos neukut haluaa Suomen vallata, se tapahtuu niin nopeasti, ettei edes tsaijuvesi ehdi pakissa lämpenemään.

        TAhallista vihollisen auttamista tappaa lihantuottaja nälkään


      • Niitä.hengittelee
        kukaonvastuusa kirjoitti:

        TAhallista vihollisen auttamista tappaa lihantuottaja nälkään

        Metaanikaasuihinsa se kuolee.


    • VegeMajuri

      Meillä armeijan aliupseeristossa on ollut vegetarismin edelläkävijöitä jo vuosikymmeniä sitten. Maissiin erikoistuneita aliupseereita oli jakamassa vegetarismin sanomaa YK-joukoissakin. Tosin heikkolahjaisimmat yrittivät tunkea maissia takapään kautta sisälleen. Kaikilla aliupseereilla ei lanttu leikkaa.

    • VegeMajuri
      • Antti..Rinne-

        Punikki on lehmääkin suurempi uhka ja ennen kaikea sitä tyhmempi.


      • NytPitääKysymääni

        Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

        Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

        Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

        Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

        Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?


      • armeijakintietääsen
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

        Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

        Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

        Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

        Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?

        Se johtuu lehmien ruoansulatusjärjestelmästä, jossa ruoansulatuksen suorittaa pieneliöstö. Tässä prosessissa syntyy metaanikaasua, josta oli kyse.


      • Khihihihihiiii
        Antti..Rinne- kirjoitti:

        Punikki on lehmääkin suurempi uhka ja ennen kaikea sitä tyhmempi.

        Kommentistasi päätellen olet sitten sellainen punikki.


      • kylläsenäinon
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

        Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

        Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

        Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

        Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

        Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.


      • Vihreä.vegaani

      • suonlaita

        Kun sitten ihminen syö lehmän, vapautuu loputkin lehmään sitoutuneet päästöt.


      • eivoiottaa
        Vihreä.vegaani kirjoitti:

        Muttei lentokone matkoista.

        Mitä tukea lentokoneyhtiöt tarvitsevat?


      • NytPitääKysymääni
        armeijakintietääsen kirjoitti:

        Se johtuu lehmien ruoansulatusjärjestelmästä, jossa ruoansulatuksen suorittaa pieneliöstö. Tässä prosessissa syntyy metaanikaasua, josta oli kyse.

        Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

        Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.


      • totutellaanterveelliseen
        suonlaita kirjoitti:

        Kun sitten ihminen syö lehmän, vapautuu loputkin lehmään sitoutuneet päästöt.

        Puolustusvoimissa onkin päädytty siihen ajatukseen, ettei lehmiä ja muita märehtijöidä kannata syöttää varusmiehille. Alkuahan tuo vasta on, mutta asenteet muuttuvat nopeasti.


      • mitätäälläkyselet
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

        Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.

        Soita LUKElle ja kysy.


      • Eipunaistalihaayäk

      • puskalleprojektia

      • NytPitääKysymääni
        kylläsenäinon kirjoitti:

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

        Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.

        Tuossa kyllä selostetaan ansiokkaasti lehmän mahojen toimintaa, ja sitä miten se kaasu syntyy.

        Minä kysyn vaan, että miten se lehmän maha voi tuottaa enemmän hiiltä sisältäviä kaasuja, kuin mitä sinne mahaan sitä hiiltä heinän ja muun rehun muodossa menee. Eli jos lehmä syö luonnon kierrossa kasveihin sitoutunutta hiiltä, niin miten se voi aikaansaada ne ylimääräiset päästöt. Eikös osa siitä hiilestä muutu lihamassaksi tai maidoksi. Ja osa mene paskana takaisin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

        Ei tuokaan linkkisi tuota kysymystä avaa, se vain kertoo miten se hiili muuttaa muotoaan lehmän mahassa kiinteästä kaasumaiseksi.

        Tuon jutunkin mukaan vain kuudesta kahteentoista prosenttia siitä energiasta (siis hiilestä) , jonka lehmä saa ruoan mukana, häipyy kaasuna ilmaan. Mitä sille 88-94 %:lle tapahtuu? Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%. Ihan vaan vertailun vuoksi, yksin Helsingin Energian osuus on 12 % koko maan päästöistä, koska se polttaa fossiilista hiiltä ja maakaasua sähköksi ja kaukolämmöksi. Siis Helsingin Energia tuottaa 140% enemmän kasvihuonekaasuja kuin maatalous. Ja ne maatalouden kaasut siis syntyvät luonnonkiertoon sitoutuneesta hiilestä, ei fossiilisesta. Siinäkin on pieni ero


      • NytPitääKysymääni
        mitätäälläkyselet kirjoitti:

        Soita LUKElle ja kysy.

        Kerro sinä, kun tunnut uskovan, että lehmä synnyttää hiiltä sisältäviä kaasuja enemmän kuin mitä se hiiltä sitovia kasveja syö.

        Koeta nyt vaan vastata ihan itse.


      • kysylukeltavaan
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Kerro sinä, kun tunnut uskovan, että lehmä synnyttää hiiltä sisältäviä kaasuja enemmän kuin mitä se hiiltä sitovia kasveja syö.

        Koeta nyt vaan vastata ihan itse.

        Minä uskon noita tutkimuksia. Eikä minun tarvitse muutenkaan olla mikrobiologi, että osaan välttää märehtijöiden lihaa, koska se tekee oloni huonoksi.


      • minkäjutun
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Tuossa kyllä selostetaan ansiokkaasti lehmän mahojen toimintaa, ja sitä miten se kaasu syntyy.

        Minä kysyn vaan, että miten se lehmän maha voi tuottaa enemmän hiiltä sisältäviä kaasuja, kuin mitä sinne mahaan sitä hiiltä heinän ja muun rehun muodossa menee. Eli jos lehmä syö luonnon kierrossa kasveihin sitoutunutta hiiltä, niin miten se voi aikaansaada ne ylimääräiset päästöt. Eikös osa siitä hiilestä muutu lihamassaksi tai maidoksi. Ja osa mene paskana takaisin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

        Ei tuokaan linkkisi tuota kysymystä avaa, se vain kertoo miten se hiili muuttaa muotoaan lehmän mahassa kiinteästä kaasumaiseksi.

        Tuon jutunkin mukaan vain kuudesta kahteentoista prosenttia siitä energiasta (siis hiilestä) , jonka lehmä saa ruoan mukana, häipyy kaasuna ilmaan. Mitä sille 88-94 %:lle tapahtuu? Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%. Ihan vaan vertailun vuoksi, yksin Helsingin Energian osuus on 12 % koko maan päästöistä, koska se polttaa fossiilista hiiltä ja maakaasua sähköksi ja kaukolämmöksi. Siis Helsingin Energia tuottaa 140% enemmän kasvihuonekaasuja kuin maatalous. Ja ne maatalouden kaasut siis syntyvät luonnonkiertoon sitoutuneesta hiilestä, ei fossiilisesta. Siinäkin on pieni ero

        "Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%."


      • traktorinpörinää
        minkäjutun kirjoitti:

        "Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%."

        "Suomen kasvihuonekaasupäästöistä karjan osuus on alle viisi prosenttia."

        Pelkästään karjan osuus, ei koko maatalouden. Ja eihän tässä ole ylipäätäänkään kyse ollut siitä, mikä Suomen osuus asiassa on. Ei tietenkään pieni maa tuota yhtä paljon kuin joku valtavasti suurempi. Mutta emme kai me Suomessa missään muusta maailmasta erillään olevassa umpiossa asustele.


      • Eikösekehityelimistössä
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

        Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.

        Ei kai se lehmä metaanikaasua syö.


      • kapiakadehtii

        Kyllä on tuo palstamajuri tyhmä. Nyt Vegemajurina esiintyy.


      • NytPitääKysymääni
        traktorinpörinää kirjoitti:

        "Suomen kasvihuonekaasupäästöistä karjan osuus on alle viisi prosenttia."

        Pelkästään karjan osuus, ei koko maatalouden. Ja eihän tässä ole ylipäätäänkään kyse ollut siitä, mikä Suomen osuus asiassa on. Ei tietenkään pieni maa tuota yhtä paljon kuin joku valtavasti suurempi. Mutta emme kai me Suomessa missään muusta maailmasta erillään olevassa umpiossa asustele.

        Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

        Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

        Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

        Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

        Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.


      • PerseReikäAUnKOULUTTAIA
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

        Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

        Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

        Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

        Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.

        Aika selkeää tekstiä ja kansantajuista kaiken lisäksi.


      • EiMuokata
        NytPitääKysymääni kirjoitti:

        Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

        Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

        Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

        Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

        Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.

        Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.
        Oletko kuullut suorakylvöstä


      • VapaaValinta
        EiMuokata kirjoitti:

        Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.
        Oletko kuullut suorakylvöstä

        Suorakylvö vaatii hirvittävän paljon enemmän kasvinsuojeluruiskutuksia, siis myrkkyjä.

        Kas kun sitä ruumensilppua johon rikkakasvien siemenetkin jäävät ei kynnetä maan sisuksiin, niin ne rikkakasvien siemenet jää siihen maan pintaan ja keväällä valtaavat kasvuston ilman myrkytystä.

        Tietysti joku tykkää syödä vegaani ruokaa joka sisältää torjunta-aine jäämiä mieluummin kuin puhdasta kotimaista luomu-Herefordia. Valinta on vapaa.


      • Anonyymi
        VapaaValinta kirjoitti:

        Suorakylvö vaatii hirvittävän paljon enemmän kasvinsuojeluruiskutuksia, siis myrkkyjä.

        Kas kun sitä ruumensilppua johon rikkakasvien siemenetkin jäävät ei kynnetä maan sisuksiin, niin ne rikkakasvien siemenet jää siihen maan pintaan ja keväällä valtaavat kasvuston ilman myrkytystä.

        Tietysti joku tykkää syödä vegaani ruokaa joka sisältää torjunta-aine jäämiä mieluummin kuin puhdasta kotimaista luomu-Herefordia. Valinta on vapaa.

        Tuo on tiedetty vuosikymmeniä eikä siihen kukaan puutu. Siinä maassa ei enää idäkään muu kuin se mikä sietää gllyfosaattia.


    • Puolustusvoimien aidosta omalähtöisestä eettisyydestä tuossa ei ole kysymys, vaan antautumisesta ulkoisille paineille.

      Mutta eipä siinä mitään, vaikka ihan jokaisella aterialla lihaa ei olisikaan tarjolla. Ei ollut myöskään vuosina 1939-1945. Kuuluisa hernekeittokin taisi olla silloin puhdasta kasviskeittoa, pahimmillaan laihaa laatua sekin.

      • VääpeliRokka

        Nyt saa vanha taas lausua, että siellä se herne toverijaan ehtii, mutta turhaa on työnsä. Vaikka olosuhteisiin nähten kasvisruoka on hyvää.


    • jokoonhätäkädessä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5610
    2. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      0
      3841
    3. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      225
      2819
    4. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      41
      2515
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      43
      2211
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2146
    7. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1727
    8. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      14
      1548
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1410
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      168
      1327
    Aihe