Elämää tuulessa CXIII

Ali-Baba

Avaan tämän ketjun kun sitä aakkosjärjestyksessä on ehdotettu avattavaksi.
Ensimmäinen viesti on nyt, ennen ja tulevaisuudessa ollut sama:

"Ali-Baba
27.8.2018 18:38

Ja heti perään yleinen yleisötiedote.
Tämäkin ketju on aina avoin, suorastaan sepposen selällään sellaisille luonnollisista syistä jo kohtalaisen aikuisille joilla on kirjoittamisen halua.
Yleisluontoiseen rupatteluun ei edes Suomi24 ketjuilla paljoa kirjoittajia löydy eli jokainen uusi kirjoittaja on kaivattu tulija"

495

6317

    Vastaukset

    • edson

      Nämä "aloittelevat" ovat joko 1. ujoja 2. nuoria 3. ... Luulisin, jos ketju olisi jossain kahvikeskusteluissa, päiväkirjoissa jne. vosi suksee olla parempi

    • Cee-Lila

      Kiitos Ali aloituksesta. Katsoin tuonne Edsonin ehdottamaan kahvikeskusteluun, siellä oli vapaa sana nimenä ja peräti 124 kirjoitusta. Päiväkirjoissakin oli pari mielenkiintoista, jotka olivat jo lopettaneet päiväkirjansa pidon.

      Pysytään me kuitenkin täällä Elämässä jossa välillä tuulee. Sitähän elämämme oikeastikin on. Välillä on tyyntä, välillä tuulee joskus jopa myrskyää. Synkimmilläkin pilvillä on kultainen reunus.

    • Dr.Whoo

      "Kyllä, minä ja Aurora olemme olleet samaa mieltä siitä, että voisimme kirjoittaa kaikki samassa ketjussa. Mutta nyt se ei Ravulle tunnu sopivan. A-mummu ei nyt ole paikalla, on jossain matkoilla, mutta hän on myös tuolla rinnakaisessa ketjussa kirjoitellut.

      Olen lukenut kirjoituksesi uudelleen ja en sitä nyt tähän kopioi enää. Jatketaan Alin avaamassa, tämä loppuu juuri 500 täynnä."

      Juu, tässähän tätä uutta baanaa näyttää olevan. Mutta Cee ei pääse tästä asiasta näin vähällä. Odotan edelleen selitystä minkälaisia keskusteluohjeita mielestäsi olen antanut, jotka estävät Ravun osallistumisen näihin ketjuihin?

    • Cee-Lila

      "Myös tiettyä suorapuheisuutta peräänkuulutan. Ei ole kivaa kun puhutaan "tietyistä" kirjoittajista tms., sanokaa piru vieköön suoraan kenestä puhutaan ja mistä puhutaan."

      Minun ja sinun välillä syntyi tuo "tietyistä" kirjoittajista aiheutunut skisma. Meillä on varmaan väärinkäsitys, kuka on tietty. Sinä siis vihjaat ettei saa puhua tietystä kirjoittajasta vihjaillen, vaan sanokaa piru vieköön suoraan kenestä puhutaan. Minä oletan, että olen aina sanonut ketä tarkoitan, en vihjaile. Siksi vastailen paljonkin nimellä mainituille henkilöille, ettei synny väärinkäsitystä, kenelle puhun. Siitä syntyy varmaan tuokin käsitys, että täällä keskustellaan kahden kesken, vaikka ei olla facessa eikä whatsapissa. En ole kummassakaan muuten oikeassa elämässä.

      Et ole varmaan lukenut Ravun vastausta minulle ja myös sinulle tuolta minun avaamasta ketjusta, asia koskee juuri tuota sinun luetteloasi miten saa, tulee, pitäisi kirjoittaa, siis toivomuksesi. Lue Ravun vastaukset, en minä ole hänen suuhunsa mitään ohjeita antanut enkä ole käskenyt toteuttamaan.

      Dr Whoo: "Mutta Cee ei pääse tästä asiasta näin vähällä. Odotan edelleen selitystä minkälaisia keskusteluohjeita mielestäsi olen antanut, jotka estävät Ravun osallistumisen näihin ketjuihin?"

      Haloo Rapu! Tule nyt itse selostamaan, vai kopioinko ne selostukset tuolta entisestä?

      • Dr.Whoo

        Siis jos olen sitä mieltä, että parempi sanoa suoraan kenentä puhutaan kuin epämääräisesti vihjailla, se on huono juttu.
        Se oli siis tuo kirjoitukseni "ohjeistus" jonka perusteella Rapu ei voi enää osallistua. Siis sinun tulkintasi mukaan?


      • aurora5

        Tämäpä alkaa "aikuisesti". Rapu osallistuu tai ei, so what.

        Noissa kahvikeskusteluissa(kin) on klikkejä, joihin ei noin vain mennä sisään. Sama pätee jokaiseen pitempi-ikäiseen ketjuun. Joten kokeilen täällä, jollei tuule liian raikkaasti.


      • Dr.Whoo

        Enpä tiedä kuinka "aikuista" on esittää syytöksiä ketjun hajoittamisesta henkilölle joka on pitkään yrittänyt yhdistää porukkaa. Semmoinen on vakava syytös, paljon vakavampi juttu kuin Edsonin taannoiset kielenkäytölliset erikoisuudet.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Siis jos olen sitä mieltä, että parempi sanoa suoraan kenentä puhutaan kuin epämääräisesti vihjailla, se on huono juttu.
        Se oli siis tuo kirjoitukseni "ohjeistus" jonka perusteella Rapu ei voi enää osallistua. Siis sinun tulkintasi mukaan?

        Tässä on Ravun vastaus minulle tuolla edellisessä ketjussa koskien uusia avauksia ja latelemisiasi toivomuksia kirjoitusten sisällöstä, siitä päätelmäni syntyi, tuosta Ravun toisesta kappaleesta. Ja Rapu ei tarkoittanut Auroraa. Hän selitti sen myöhemmin Aralle.

        Rapu siis kirjoitti näin: "En kyllä edes haluaisi olla aina se, joka avaa uuden ketjun. Näin kauan tämä Elämä ja uusien ketjujen avaaminen on sujunut aivan hyvin, vaikka joskus on tullut kaksikin ketjua avattua yhtäaikaa, mutta ei se ole johtanut pahemmin mihinkään suukopuun. On vain jätetty toinen käyttämättä, tai joskus käytetty jopa molempia Elämä-ketjujakin yhtäaikaa.

        Tämä alkaa nyt tuntua jo siltä minustakin, että minun on aika sanoa, kiitos seurasta! Mukavaa on ollut, mutta nyt minulle ja ketjulle tulee liikaa kaikenlaisia kirjoitusohjeita ja avaamisjärjestyksiä, sekä muita "seurusteluun" liittyviä "ohjeita", joten vapaus kirjoitella on poissa.

        Voi olla ja pahoin pelkään, että joku muukin, nyt vielä poissaoleva, voi hieman miettiä paluutaan ketjuun näiden muutosten jälkeen?"

        Nyt jatkan minä: Se ei siis ollut minun tulkintani.

        Toinen juttu on Ali. Eli ei Dr Who ole ainut syy. Sitä en ala anlysoiman, ettei tule tulkintakysymyksiä. Siitäkin Ravulla oli minulle kirjoitus tuolla edellisessä. Olen pahassa välikädessä.

        Toivottavasti pöly taas laskeutuu ja voimme kaikki kirjoittaa täällä sovussa kuka mitäkin, vaikka sääksistä, olihan meitä kolme seuraajaa, en odottanutkaan vastauksia siihen kaikilta.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Tämäpä alkaa "aikuisesti". Rapu osallistuu tai ei, so what.

        Noissa kahvikeskusteluissa(kin) on klikkejä, joihin ei noin vain mennä sisään. Sama pätee jokaiseen pitempi-ikäiseen ketjuun. Joten kokeilen täällä, jollei tuule liian raikkaasti.

        Kiitos Ara, että tulit mukaan. Kyllä tästä hyvä ketju syntyy. Kyllä Rapukin mukaan tulee, kun on hiukan miettinyt ja lauhtunut. On Ali jo antanut vastinettakin Ravulle, huomaan ja myös meille kaikille.


      • Dr.Whoo
        Cee-Lila kirjoitti:

        Tässä on Ravun vastaus minulle tuolla edellisessä ketjussa koskien uusia avauksia ja latelemisiasi toivomuksia kirjoitusten sisällöstä, siitä päätelmäni syntyi, tuosta Ravun toisesta kappaleesta. Ja Rapu ei tarkoittanut Auroraa. Hän selitti sen myöhemmin Aralle.

        Rapu siis kirjoitti näin: "En kyllä edes haluaisi olla aina se, joka avaa uuden ketjun. Näin kauan tämä Elämä ja uusien ketjujen avaaminen on sujunut aivan hyvin, vaikka joskus on tullut kaksikin ketjua avattua yhtäaikaa, mutta ei se ole johtanut pahemmin mihinkään suukopuun. On vain jätetty toinen käyttämättä, tai joskus käytetty jopa molempia Elämä-ketjujakin yhtäaikaa.

        Tämä alkaa nyt tuntua jo siltä minustakin, että minun on aika sanoa, kiitos seurasta! Mukavaa on ollut, mutta nyt minulle ja ketjulle tulee liikaa kaikenlaisia kirjoitusohjeita ja avaamisjärjestyksiä, sekä muita "seurusteluun" liittyviä "ohjeita", joten vapaus kirjoitella on poissa.

        Voi olla ja pahoin pelkään, että joku muukin, nyt vielä poissaoleva, voi hieman miettiä paluutaan ketjuun näiden muutosten jälkeen?"

        Nyt jatkan minä: Se ei siis ollut minun tulkintani.

        Toinen juttu on Ali. Eli ei Dr Who ole ainut syy. Sitä en ala anlysoiman, ettei tule tulkintakysymyksiä. Siitäkin Ravulla oli minulle kirjoitus tuolla edellisessä. Olen pahassa välikädessä.

        Toivottavasti pöly taas laskeutuu ja voimme kaikki kirjoittaa täällä sovussa kuka mitäkin, vaikka sääksistä, olihan meitä kolme seuraajaa, en odottanutkaan vastauksia siihen kaikilta.

        Että siis tuosta Ravun tekstistä tulit siihen päätelmään, että minä jotenkin "ohjeistuksillani" yritän savustaa Ravun ulos? Oletko tosissasi?

        Pöly ei laskeudu, ennekuin annat kelvollisen selityksen väitteistäsi.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Että siis tuosta Ravun tekstistä tulit siihen päätelmään, että minä jotenkin "ohjeistuksillani" yritän savustaa Ravun ulos? Oletko tosissasi?

        Pöly ei laskeudu, ennekuin annat kelvollisen selityksen väitteistäsi.

        Oot sie nyt iha tosissais? Oot sie käynyt könnilläsi tänään liian usein, vai mistä tuo inttäminen, että et muka ymmärrä.

        "Tämä alkaa nyt tuntua jo siltä minustakin, että minun on aika sanoa, kiitos seurasta! Mukavaa on ollut, mutta nyt minulle ja ketjulle tulee liikaa kaikenlaisia kirjoitusohjeita ja avaamisjärjestyksiä, sekä muita "seurusteluun" liittyviä "ohjeita", joten vapaus kirjoitella on poissa."

        Näistä mie sen päättelin, eikö siusta tunnu yhtään siltä? Tule nyt jo Rapu itse sanomaan se, että mikä on todellinen syysi ettei minua hiillosteta samasta asiasta puoleen väliin uutta ketjua. Joha kohta tukehdun tähän pölyyn. Aapuuvaa! U tosin jo äsken imuroikin meillä, mutta vielä tuntuu pölyävän.


      • Dr.Whoo
        Cee-Lila kirjoitti:

        Oot sie nyt iha tosissais? Oot sie käynyt könnilläsi tänään liian usein, vai mistä tuo inttäminen, että et muka ymmärrä.

        "Tämä alkaa nyt tuntua jo siltä minustakin, että minun on aika sanoa, kiitos seurasta! Mukavaa on ollut, mutta nyt minulle ja ketjulle tulee liikaa kaikenlaisia kirjoitusohjeita ja avaamisjärjestyksiä, sekä muita "seurusteluun" liittyviä "ohjeita", joten vapaus kirjoitella on poissa."

        Näistä mie sen päättelin, eikö siusta tunnu yhtään siltä? Tule nyt jo Rapu itse sanomaan se, että mikä on todellinen syysi ettei minua hiillosteta samasta asiasta puoleen väliin uutta ketjua. Joha kohta tukehdun tähän pölyyn. Aapuuvaa! U tosin jo äsken imuroikin meillä, mutta vielä tuntuu pölyävän.

        En ole käynyt könnillä tänään, vielä.

        Tuo Ravun teksti ei nähdäkseni liittynyt minuun mitenkään, vaan sinun keksimiisi uuden ketjun avaamisjärjestyksiin. Sekä sitten ilmeisesti siihen, että minä muka olisin anatanut jotain kirjoitusohjeita. Eli vielä ontuu perustelusi miten minä olen savustamassa Rapua ulos?


    • Ali-Baba

      "Minä kyllä haluaisin tietää, aivan mielenkiinnosta, mikä on saanut Alin karvat noin pörhölleen minun suhteeni?"

      Minulla ei valitettavasti ole minkäänlaista vastausta tuohon Ravun ihmettelyyn, kun siinä ei ole mitään missä olisi edes lumeeksi totuutta.
      Kerran aikaisemmin kyllä totesin, että minulla ei ole juurikaan hänen asioihinsa kommentoitavaa. Se tulkittiin silloin tuetusti täysin väärin ja pahantahtoisesti vaikka siitä ei olut kysymys.
      Sen jälkeen olen vain varonut tarkkaa edes pilkunkaan väärältä paikalta kommentoimasta mitään mitä voitaisiin tarkoitushakuisesti kenenkään toimesta väärinymmärtää ja nostaa aivan aiheeton meteli.

      Mutta kuten kaikissa aloituksissa missä ketjussa tahansa olen joka kerta korostamistaan korostanut että jokainen kirjoittaja on sekä oikeutettu että tervetullut kirjoittamaan missä ketjussa vaan. Sitä selvemmin ja jatkuvammin sitä ei voi sanoa ryhtymättä ammattimaiseksi perseennuolijaksi, miksi ei ole aikomustakaan ryhtyä. Se on sitten jonkun muun hommia.

      Dr. Whoo on läsittääksen ihan samaa mieltä, vaikka en hänen puolestaan tietenkään lausuntoa voi antaa. Edson on jo osoittanut haluavansa kirjoitella "kaikissa ketjuissa" ja osaa kyllä sovitella "erimielisyytensä" vaikkapa joskus amummun kanssa. En tosin voi puhua Edsoninkaan puolesta sillä me 3 miestä kirjoitamme kaikki itsenäisesti ja vapaasta tahdosta eikä meillä ole "johtajaa". Se voi olla naisille ilmeisen vaikesti ymmärrettävää kun naisille taas aina näyttää muodostuvan johtaja ja usen manipulaattori. Tosin myös tässä en voi puhua naisten puolesta kun en ole nainen. Voin korkeintaan elämän kokemuksella arvella miten asiat toimivat tai miten jotkut halluaisivat niiden toimivan. Meillä on muunmuassa se kolmen K kerho Örjan, Eikka ja minä, eikä meilläkään ole koskaan ollut johtajaa

      Eihän kukaan voi loputtomiin kantaa myllynkiveä kaulassaan. Jos joku on huonosti kommentoinut joskus, pitäisi kyetä jättämään menneisyyteen ja kouliintua itse välttämään konfliktit.
      Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen

      Kirjoitinkin tämän verran yleisellä tasolla kun ketjuun on vielä runsaasti tilaa

      • Dr.Whoo

        Osapuilleen samaa mieltä. Kaikki osallistuvat niihin ketjuihin kuin haluavat, sehän on sitten oma valinta osallistuuko vai ei. Mutta se ei ole oikein jos alkaa esittämään absurdeja väitteitä siitä mitenkä joku (siis mie) jollain "ohjeistuksilla" muka estän osallistumisen.
        Varsinkin kun sen jonkun (siis miun) tarkoitus on täysin päinvastainen. Ja että vielä joku toinen lähtee sitä myötäilemään..no huh.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Osapuilleen samaa mieltä. Kaikki osallistuvat niihin ketjuihin kuin haluavat, sehän on sitten oma valinta osallistuuko vai ei. Mutta se ei ole oikein jos alkaa esittämään absurdeja väitteitä siitä mitenkä joku (siis mie) jollain "ohjeistuksilla" muka estän osallistumisen.
        Varsinkin kun sen jonkun (siis miun) tarkoitus on täysin päinvastainen. Ja että vielä joku toinen lähtee sitä myötäilemään..no huh.

        Minä en myötäillyt Rapua jättämään meitä vaan pyysin jäämään. Älä jätä meitä, olivat melkein viimeiset sanani edellisessä ketjussa, mikäli enää luit sieltä mitään.


      • Ali-Baba

        Kyllä me ymmärrämme mitä olet tarkoittanut.


      • Dr.Whoo
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minä en myötäillyt Rapua jättämään meitä vaan pyysin jäämään. Älä jätä meitä, olivat melkein viimeiset sanani edellisessä ketjussa, mikäli enää luit sieltä mitään.

        No emme kaikki ymmärtäneet kuitenkaan. Myötäilyllä tarkoitin sitä, että lähdit mukaan Ravun outoihin kuvitelmiin ja syyttämään minua täysin aiheettomasti.


      • Dr.Whoo

        Lisään vielä, että onko se niin vaikeaa myöntää tosiasiat ja pyytää anteeksi?


      • Alkuperäinen-Rapu
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Lisään vielä, että onko se niin vaikeaa myöntää tosiasiat ja pyytää anteeksi?

        "Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen."
        Lainaan tähän tätä Alin kommenttia. Se EI siis ole Sinun sanomaasi, ettei tule taas väärinymmärryksiä!

        Juuri tulla "väärinymmärretyksi" kuten Cee nyt on tullut, ei houkuta kirjoittamaan, mutta oli aivan "pakko" tulla sanomaan, että Ceellä ei ole mitään anteeksi pyydettävää keneltäkään. Ei sinulta, eikä minulta." Et sinäkään ole mitenkään syy, siihen että jäin nyt pois. Voin ottaa kaiken aivan omalle kontolleni ja sen takia yhdyn tuohon Alin "hienovaraiseen" vihjeeseen siitä, miten konfliktien syntymiseltä vältytään - "ei sanallakaan sanota mitään."

        Mutta vielä kerran väännän sen "rautalangasta" - Cee on aivan syytön minun poisjäämiseeni. Tämä oli aivan pakko tulla sanomaan!

        Hyvää ja konfliktitöntä Elämän jatkoa!


      • Dr.Whoo
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        "Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen."
        Lainaan tähän tätä Alin kommenttia. Se EI siis ole Sinun sanomaasi, ettei tule taas väärinymmärryksiä!

        Juuri tulla "väärinymmärretyksi" kuten Cee nyt on tullut, ei houkuta kirjoittamaan, mutta oli aivan "pakko" tulla sanomaan, että Ceellä ei ole mitään anteeksi pyydettävää keneltäkään. Ei sinulta, eikä minulta." Et sinäkään ole mitenkään syy, siihen että jäin nyt pois. Voin ottaa kaiken aivan omalle kontolleni ja sen takia yhdyn tuohon Alin "hienovaraiseen" vihjeeseen siitä, miten konfliktien syntymiseltä vältytään - "ei sanallakaan sanota mitään."

        Mutta vielä kerran väännän sen "rautalangasta" - Cee on aivan syytön minun poisjäämiseeni. Tämä oli aivan pakko tulla sanomaan!

        Hyvää ja konfliktitöntä Elämän jatkoa!

        Ei kai kukaan ole Ceetä syyttänyt sinun "poisjäämisestäsi". Minua syytit ensin sinä ja sitten Cee.
        Ja kyllä mahdollinen poisjääntisi on täysin oma valintasi.

        Mitä tulee anteeksipyyntöihin, kyllä Ceellä on anteeksipyydettävää minulta. Tajunnee sen kyllä itsekin vähän mietittyään.


      • Cee-Lila
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        "Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen."
        Lainaan tähän tätä Alin kommenttia. Se EI siis ole Sinun sanomaasi, ettei tule taas väärinymmärryksiä!

        Juuri tulla "väärinymmärretyksi" kuten Cee nyt on tullut, ei houkuta kirjoittamaan, mutta oli aivan "pakko" tulla sanomaan, että Ceellä ei ole mitään anteeksi pyydettävää keneltäkään. Ei sinulta, eikä minulta." Et sinäkään ole mitenkään syy, siihen että jäin nyt pois. Voin ottaa kaiken aivan omalle kontolleni ja sen takia yhdyn tuohon Alin "hienovaraiseen" vihjeeseen siitä, miten konfliktien syntymiseltä vältytään - "ei sanallakaan sanota mitään."

        Mutta vielä kerran väännän sen "rautalangasta" - Cee on aivan syytön minun poisjäämiseeni. Tämä oli aivan pakko tulla sanomaan!

        Hyvää ja konfliktitöntä Elämän jatkoa!

        Kiitos Rapu. Poisjääntisi johtuu siis Alista, ei Whoon "ohjeista". Pyydän sitten anteeksi sekä Whoolta että sinulta. Ja Whoo saa ottaa pois minulta sen papukaijamerkin. Uusi ketjujen avausjärjestys ei ole minun keksintöni, kuten Whoo tuolla ylempänä sanoi. Mutta ei sillä ole väliä, kuka avaa. Ihan hyvä on aakkosjärjestys, ettei tule päällekkäisiä avauksia, niin kuin monesti kävi.

        Jos konflikteja vältetään sillä, ettei sanota mitään, ei sellaisesta mitään keskusteluja pysty aikaan saamaan. Ei sellaista keskustelupalstaa ole olemassa. Elävässä elämässäkin sellainen on mykkäkoulu.

        Hyvää jatkoa sinulle Rapu. Tule takaisin sitten kun siltä tuntuu.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Ei kai kukaan ole Ceetä syyttänyt sinun "poisjäämisestäsi". Minua syytit ensin sinä ja sitten Cee.
        Ja kyllä mahdollinen poisjääntisi on täysin oma valintasi.

        Mitä tulee anteeksipyyntöihin, kyllä Ceellä on anteeksipyydettävää minulta. Tajunnee sen kyllä itsekin vähän mietittyään.

        Kirjoituksemme menivät ristiin. Pyysin jo anteeksi ja nyt teen sen uudelleen.


      • Dr.Whoo
        Cee-Lila kirjoitti:

        Kiitos Rapu. Poisjääntisi johtuu siis Alista, ei Whoon "ohjeista". Pyydän sitten anteeksi sekä Whoolta että sinulta. Ja Whoo saa ottaa pois minulta sen papukaijamerkin. Uusi ketjujen avausjärjestys ei ole minun keksintöni, kuten Whoo tuolla ylempänä sanoi. Mutta ei sillä ole väliä, kuka avaa. Ihan hyvä on aakkosjärjestys, ettei tule päällekkäisiä avauksia, niin kuin monesti kävi.

        Jos konflikteja vältetään sillä, ettei sanota mitään, ei sellaisesta mitään keskusteluja pysty aikaan saamaan. Ei sellaista keskustelupalstaa ole olemassa. Elävässä elämässäkin sellainen on mykkäkoulu.

        Hyvää jatkoa sinulle Rapu. Tule takaisin sitten kun siltä tuntuu.

        Olkoon nyt tuo papukaijamerkki toistaiseksi, ei yksi pikku virhe tee mitättömäksi pitkäaikisia ansioita. Minun puolestani asian käsittely oli siinä.

        Nyt saunaan ja pullo kaljaa sen (ja tämän kaiken pölyn) päälle.


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        "Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen."
        Lainaan tähän tätä Alin kommenttia. Se EI siis ole Sinun sanomaasi, ettei tule taas väärinymmärryksiä!

        Juuri tulla "väärinymmärretyksi" kuten Cee nyt on tullut, ei houkuta kirjoittamaan, mutta oli aivan "pakko" tulla sanomaan, että Ceellä ei ole mitään anteeksi pyydettävää keneltäkään. Ei sinulta, eikä minulta." Et sinäkään ole mitenkään syy, siihen että jäin nyt pois. Voin ottaa kaiken aivan omalle kontolleni ja sen takia yhdyn tuohon Alin "hienovaraiseen" vihjeeseen siitä, miten konfliktien syntymiseltä vältytään - "ei sanallakaan sanota mitään."

        Mutta vielä kerran väännän sen "rautalangasta" - Cee on aivan syytön minun poisjäämiseeni. Tämä oli aivan pakko tulla sanomaan!

        Hyvää ja konfliktitöntä Elämän jatkoa!

        Ketjun menestymisen tae siis on, "ettei sanallakaan anneta mahdollisuuksia konfliktien tuottamiseen".

        Mikä pyhäkoulukerho tämä on? Miksei aikaisemmin ole ollut tuollaista sääntöä? Ja mitä kukakin käsittää konfliktilla? Joillekin se on ilmiriita, toisille lievästi eri mieltä oleminen.

        Pelkään että uusi sääntö koskee lähinnä naisia.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Ketjun menestymisen tae siis on, "ettei sanallakaan anneta mahdollisuuksia konfliktien tuottamiseen".

        Mikä pyhäkoulukerho tämä on? Miksei aikaisemmin ole ollut tuollaista sääntöä? Ja mitä kukakin käsittää konfliktilla? Joillekin se on ilmiriita, toisille lievästi eri mieltä oleminen.

        Pelkään että uusi sääntö koskee lähinnä naisia.

        Ja mehän emme sitä sääntöä noudata. Keskustelua pitää saada aikaan. Ei siis voi koskea vain naisia.


      • Ali-Baba

        Se ei ole mikään sääntö, vaan minun ohje ihan itselleni eikä kenellekään muulle. Jos senkin väärinymmärtäminen kuuluu jonkun sopan aineksiin niin antaa mennä mausteena.

        Kyllä kaikki joilla on vähänkin objektiivista älliä ymmärtävät että minä en ole täällä se sopan keittäjä vaan liiankin diplomaattisesti yrittänyt olla mukana kun kirjoittaminen ilman "voiton tai huomion tarvetta" on itsessään kivaa, kuten lopuilta suurimmalle osalle nykyisistä kirjoittajista

        Ja kannattaa muistaa, että minä olen jo varoittanut mahdollisesta rautalankasuomesta. Siihen ei pitäisi tavoitella. Sitä näkee ihan tarpeeksi monilla Suomi24 ketjuilla jos haluaa sellaisen kanssa olla tekemisissä.

        Ja nyt taidan vierailla Könnissä minäkin. Eihän tällaista lue selvinpäin hiilikellarin asukaskaan


      • Cee-Lila

        Voitko ottaa vaikka tullista kielen päälle, että tunnet sen maun? Siitä letkusta laitettuna menee vain suoraan vatsaan ilman makuaistimusta.


      • Ali-Baba

        En minä ole koskaan ottanut mitään viinaa sen maun takia. Kaikki on joko pahanmakuista mutta toiset kuten Tullis vähemmän pahan makuisia. Kyllä voin sitä suuhun ruiskuttaa ja antaa muhia jos haluaisin, mutta sen osalta tuo letku on minulle juuri hyvä "ryyppäämisväline"
        Otan alkoholia vain sen "suotuisan" vaikutuksen vuoksi


      • aurora5
        Ali-Baba kirjoitti:

        Se ei ole mikään sääntö, vaan minun ohje ihan itselleni eikä kenellekään muulle. Jos senkin väärinymmärtäminen kuuluu jonkun sopan aineksiin niin antaa mennä mausteena.

        Kyllä kaikki joilla on vähänkin objektiivista älliä ymmärtävät että minä en ole täällä se sopan keittäjä vaan liiankin diplomaattisesti yrittänyt olla mukana kun kirjoittaminen ilman "voiton tai huomion tarvetta" on itsessään kivaa, kuten lopuilta suurimmalle osalle nykyisistä kirjoittajista

        Ja kannattaa muistaa, että minä olen jo varoittanut mahdollisesta rautalankasuomesta. Siihen ei pitäisi tavoitella. Sitä näkee ihan tarpeeksi monilla Suomi24 ketjuilla jos haluaa sellaisen kanssa olla tekemisissä.

        Ja nyt taidan vierailla Könnissä minäkin. Eihän tällaista lue selvinpäin hiilikellarin asukaskaan

        Ali wrote: "Kyllä kaikki joilla on vähänkin objektiivista älliä ymmärtävät että minä en ole täällä se sopan keittäjä vaan liiankin diplomaattisesti yrittänyt olla mukana kun kirjoittaminen ilman "voiton tai huomion tarvetta" on itsessään kivaa, kuten lopuilta suurimmalle osalle nykyisistä kirjoittajista"

        Mistä tiedät, mikä kirjoittamisen tapa on kenellekin kivaa? Ja eikö jokaisella ole tarve saada kanssakirjoittajien huomiota?

        Mielenkiintoinen tuo Alin toistuva tapa vedota kirjoittajien enemmistöön kuviteltuna kannatusryhmänään. Onkohan aloittajan viisasta heti kättelyssä lajitella meitä vähiä kirjoittajia objektiivista älliä omaaviin ja muihin?


      • Cee-Lila

        Niin, saahan sen pienen suotuisan vaikutuksen ilman makuaistiakin, en minäkään kännissä olosta pidä.


      • Ali-Baba
        aurora5 kirjoitti:

        Ali wrote: "Kyllä kaikki joilla on vähänkin objektiivista älliä ymmärtävät että minä en ole täällä se sopan keittäjä vaan liiankin diplomaattisesti yrittänyt olla mukana kun kirjoittaminen ilman "voiton tai huomion tarvetta" on itsessään kivaa, kuten lopuilta suurimmalle osalle nykyisistä kirjoittajista"

        Mistä tiedät, mikä kirjoittamisen tapa on kenellekin kivaa? Ja eikö jokaisella ole tarve saada kanssakirjoittajien huomiota?

        Mielenkiintoinen tuo Alin toistuva tapa vedota kirjoittajien enemmistöön kuviteltuna kannatusryhmänään. Onkohan aloittajan viisasta heti kättelyssä lajitella meitä vähiä kirjoittajia objektiivista älliä omaaviin ja muihin?

        Kyllä sinä saat keittää juuri niin paljon kuin haluat ja manipuloida toisten sanomia tarkoituksiisi. Se aika että minä en enää kertoisi kuka mihinkin pyrkii, hyvään tai huonoon, on ohi ja sinunkin pyynnöstä nyt alkaa selkosuomen keskustelu.
        Minä en tiedäkään mikä kirjoittamisen tapa on kenellekin kivaa. sIksi täällä jatkuvasti toistetaan, että kirjoittakaa ihmiset mitä haluatte.
        Sinun oikeat halusi hyvin valitettavasti ovat kyllä tiedossa. Ne ilmenevät esimerkiksi siitä sattumalta eteen tulleesta 5 vuotta vanhasta ketjusta minkä liitin edelliseen ketjuun. Siellä silloinen Aurora kyllä tarkkaan luettuna yhdessä kommentissaan valaisee miten tarpeellista on mielenkiintoisen keskustelun aikaan saamiseksi sekoittaa asioita eli selkosuomella manipuloida kaikkia jotka siihen alistuvat.
        Kirjoittelisit sinäkin vaan maisemistasi, harrastuksistasi, sairauksistasi ja mistä vaan, mutta jätä jo vihoviimen lietsonta ja vääristely pois ohjelmistasi. Sillä kun et mitään voita tai saa aiaan.
        Sairaalloinen huomiontarve ei ole kivaa eikä aikuisten meininkiä!
        Minä en koskaan kirjoita huomiontarpeen vuoksi vaan siksi että kirjoittaminen on kivaa ja että minulla on joillekin matkakokemusta sekä kuvina että kertomuksina jakaa

        Sarjaa pyynnöstä selkosuomea keiton keittäjälle.


      • aurora5

        Pari sanaa vastineeksi Alin käsittämättömään purkaukseen, joka ei ole selkosuomea nähnytkään.

        Mitään konkreettisia esimerkkejä et pysty millään kielellä esittämään siitä, että manipuloisin ihmisiä. Vedä nyt esille kaikki muutkin viiden vuoden takaiset kirjoituksemme. Taatusti sieltä löytyy muitakin, jotka kihelmöivät herkkää hipiääsi. Tuskin olen ainoa susi jolle olet uhriutunut.

        Mistä ihmeen keitosta puhut? Oletko nauttinut joitain noitahöyryjä letkuistasi?

        Lause, että et muka kirjoita huomiontarpeen vuoksi, on täyttä puppua. Sehän sinua tässä kismittääkin, että aivan kaikki eivät matele edessäsi, itse asiassa naisista ei kukaan. Cee on ystävällinen sinulle mutta sitä hän on meille muillekin.

        Luulisi että merillä olo ja vieraissa kulttuureissa työskentely kehittäisi suurpiirteisyyttä. Sinulta avartavat kokemukset ovat valuneet kuin vesi hanhen selästä. Aina vain jaksat pikkusieluisesti vainota tuntemattomia kirjoittajia.

        Liioitella kyllä osaat. Paras käyttämäsi "arvonimi" Weepelille ja minulle oli Erdoganit. Se jo kertoo paljon vihasi hirmuisuudesta.

        Elämä on kuollut - eläköön Elämä, se missä ennen sinua kirjoitimme!


    • Ali-Baba

      Ceelle kirjoittaisin, että älä sinä ainakaan ota rusinaa mistään, sillä sinä olet kautta Elämä ketjujen historian ollut sen koossa pitäviä voimia. Minäkin löysin Hesarin sulkemisen jälkeen nämä ketjut laittamalla hakukoneeseen Calvados ja sillä löysin Suomi24 keskustelut joita en ollut sitä ennen koskaan edes vilkaissut.

      Jos nyt tulee kysymyksiä, niin ne johtuvat vain keinotekoisesti ja perusteitta synnytetyn tilanteen selvittämiseksi, jotta päästäisiin edes siedettävässä järjestyksessä eteenpäin

      Toivon vaan ettei tarvitse ryhtyä niiden vuoksi käyttämään rautalankasuomea.

      • Dr.Whoo

        Samaa mieltä tuosta, vähän aikaa sitten jopa myönsin Ceelle papukaijamerkin hyvästä asenteesta näillä ketjuilla. Toivottavasti en nyt joudu merkkiä perumaan.


    • Ali-Baba

      Ceelle vielä täydentäisin, että tässä on palautettuna se teksti minkä kirjoitin:
      "Yksi mahdollinen konfliktin välttäminen on valitettavasti se ettei sanallakaan anna mahdollisuuksia sellaisen tuottamiseen

      Kirjoitinkin tämän verran yleisellä tasolla kun ketjuun on vielä runsaasti tilaa

      Siinä ei sanalölakaan viitattu eikä tarkoitettu ketjun toimintaa vaan se oli suora viite miten itse pakon sanelemana toimin.

      Tämäkin irroitettiin kontekstistä ja pieniä sanoja lisäämällä sille annettiin ihan oma elämä millä ei ole mitään yhteyttä suomeksi luettavaan viestiin ja siihen mihin sillä viitattiin.

      Vaivaudun tämänkin vielä selvittämään jotta vielä yhdellä esimerkillä tulisi selväksi että jos halutaan vääristellä niin sitten vääristellään ihan mitä cvaan mikä tarkoitukseen sopii.

      Alamme nyt liikkua siihen selkosuomen suuntaan.

    • aurora5

      Jatkoa aamuyön pakinaani.

      Minä taas muistan menneiltä vuosilta yrmeän ja ylimielisen mieskirjoittajan, jonka maailmanomistajuuteen en suurin surmin olisi puuttunut.

      Enpä olisi arvannut, että tuntemattomasta tulee uupumaton tarkkailijani, joka kautta rantain pyrkii pilaamaan sen, että jaksaisin iloisena kirjoitella asioistani täällä.

      Näin #metoo-kaudella vainoojalla on nimikin ja se ei ole kaunis: Stalkkeri.

      Hyvää sunnuntaiaamua Rapu, a-mummu, Cee ja, olkoon menneeksi, Whoo ja Edsonkin.

      • Dr.Whoo

        Sanoisin että noin 99 prosenttia kaikista riidoista täällä on saanut alkunsa huolimattomasta kirjoittamisesta tai lukemisesta syntyneestä väärinymmärryksestä, joka on sitten asiaa vatvoessa saanut yhä uusia väärinkäsityksiä ja joista on lopulta tullut elämää suurempia iankaikkisesta iankaikkiseen kestäviä vihanpidon aiheita.

        Ja nähtävästi joidenkin persoonien välillä on niin perustavan laatuista antipatiaa, että väärinkäsityksiä tulee suunnilleen jokaisesta kirjoituksesta. Toisinaan saattaapi tulla myös "väärin" käsityksiä.

        No jaa, nyt mie oon väärinkäsittänyt tarpeeksi ja on pakko keskittyä työntekoon. Pakko se on nimittäin köyhän yrittäjän pyhänäkin otsansa hiessä hengensä pitimiksi hommia painaa. Vähän kyllä kurkussa on alkavan flunssan oireita, zinkkisuihke ja rommi kyllä kummasti auttaapi.
        Aurinkokin näyttää paistelevan työpöytäni takaa ikkunasta, joten hullumminkin asiat voisivat olla.


      • aurora5

        Ali wrote eilen 17.04 :"Eihän kukaan voi loputtomiin kantaa myllynkiveä kaulassaan. Jos joku on huonosti kommentoinut joskus, pitäisi kyetä jättämään menneisyyteen ja kouliintua itse välttämään konfliktit."

        Entä jos muut muistuttavat jatkuvasti menneistä virheistä ja oikein etsivät niitä arkistoistaan? Kun itse ei edes tiedä, mistä 'huonosta kommentista' syytetään.

        Onpa Ali kouliintunut mihin hyvänsä, niin ei ainakaan välttämään konflikteja keskustelupalstoilla.

        Samoin täällä, Whoo, syysaamuinen elämä ei ole yhtään hullumpaa.


      • Ali-Baba

        Kuten tiesin, ei tarvittu edes paljoa selkosuomea ja totuutta joukkoon, niin henkilö välittömästi pomppasi esiin ihan itsenään. Aitona raivottarena Ja alkoi riehua keksittyjen väittämien kanssa.
        Unohtui heti myös se että itse pyysi selkosuomea keskusteluihin. Olikin jo saanut liian pitkään kellua kenenkään sanallakaan kertomatta kinkälainen persoona siellä pohjois-karjalan Nurmeksessa lymyilee.

        Persoona, joka ei kestä päivääkään ilman perseennuolemista tai joka ei koe olevansa toisten hallitsija. Pateettinen selkolatinaksi. Sääliksi käy oikeastaan Rapua jonka onnistuit ainoastaan koko joukosta manipuloimaan ja omaksi vahingokseen eritytymään joukosta.
        Toisaalta kunhan järvi jäätyy niin kyllä sinua tukevaa ja arvostavaa taputtelijaseuraa palaa ja saat toisen panssarivaunun divisioonaasi. Sekin kai sinua on ketkuttanut että ei ole tapoihisi tarttunut kukaan muu tästä joukosta vaan kaikki ovat pitäneet sinua vain yhtenä kirjoittajana joka horisee pelkkiä mitäänsanomattomuuksia ellei kykene luomaan repimistä ja riitää mitä ei kyennyt helposti tekemään kun ei sanankaan syytä annettu.

        Sitten piti alkaa keittämään myrkkyä tyhjästä. Melkoinen taikuri siis olet. Pystyi tyhjästä täyttämään padan. Ainoa mikä unohtui että valeet ja väärennykset eivä kauaa padassa pysy. Psykopaatti ei edes ymmärrä että toiset eivät ajattele samalla tavalla. Narsistinen Psykopaatti, millainen muuten Trumpkin on taas on sairas ellei saa kaikkea huomiota itseensa ja käy sitten kaikkien kimppuun. Nämä diagnoosit ovat aivan selkeitä ja erehtymättömiä.

        Yrittäisit nyt siellä hienossa maisemassa kerätä edes hivenen tervettä itsetuntoa sen ammottavaan puutteeseen ja kirjoitella sillein parantuneena ihmisenä. Ensimmäiseksi se lakkauttaa vihamiesten etsimisen mitä kaikkien tieten sinun koko kirjoitushistoriasi on täynnä. Milloin kukakin. Kaikki siellä on näkyvissä jos joku viitsii vanhoja lähteä kaivelemaan paitsi sattumalt kuten minulle tuli jotain asiaa kysellessäni eteen vahingossa.
        Et myöskään kykene lopettamaan itse syyttä kehittämääsi riitaa sivistyneesti vaan saat siitä uutta roihua palaviin valeisiisi ja tahallisiin väärinymmärryksiin ja niistä tarinoiden fiktiiviseen keksimiseen

        Olet kyllä ihan vilpittömästi sanottuna koko Elämä kirjoitusten historian ilkein ja viheliäisin osallistuja

        Selkosuomea toinen osa ja vain pyynnöstä
        Lisää seuraa myös vain pyynnöstä


      • Ali-Baba

        Myt taas yrität parhaasi saadaksesi porukat jaettua. Kun et alkuun saanut riitaa minun kanssani synnytettyä kävit niiden naiskirjoittajien kimppuun jotka kirjoittivat normaalilla kirjoitussäännöllä. HHRiitun, unohdin, että jo takavuosina sait ajettua pois.
        Myt jotta voisit mustamaalata minua niin kelpaa ketkeksi kavereiksi Whoo ja Edson joita molempia olet toisena aikana yrittänyt murjoa ja aivan epäilemättä jatkat sitä jos jerrankin onnistut ilkeissä aikeissasi.
        Siksi et onnistu. Kukaan ei lähde pois vaikka miten hämmentäisit.
        Jos sinussa olisi edes pisara älliä ja ymmärrystä niin yrittäisit palata ihan normaaliksi kirjoittajaksi repijän ja manipuloivan riibittären sijasta

        Selkosuomen täydennysosa ja neuvo lopettaa valheellinen ilkeily sekä minua että ajoittain kaikkia muita kohtaan Jos et kykene lopettamaan niin adjektiivejä kyllä riittää ilman rumia sanojakin suomen kielessä ja vain totuudenmykaisia analyyttisiä adjektiivejä

        Itse toki varsin pian lopetan pyydetyn selkosuomen ja palaan kirjoittajaksi jolla on vain yleistä asiaa kenen tahansa luettavaksi tai lukematta jättämiseksi. Tällä kertaa katsoin kuitenkin pakolliseksi olla tosiasioiden ja todellisuuden suomen kielen linjalla


      • aurora5
        Ali-Baba kirjoitti:

        Kuten tiesin, ei tarvittu edes paljoa selkosuomea ja totuutta joukkoon, niin henkilö välittömästi pomppasi esiin ihan itsenään. Aitona raivottarena Ja alkoi riehua keksittyjen väittämien kanssa.
        Unohtui heti myös se että itse pyysi selkosuomea keskusteluihin. Olikin jo saanut liian pitkään kellua kenenkään sanallakaan kertomatta kinkälainen persoona siellä pohjois-karjalan Nurmeksessa lymyilee.

        Persoona, joka ei kestä päivääkään ilman perseennuolemista tai joka ei koe olevansa toisten hallitsija. Pateettinen selkolatinaksi. Sääliksi käy oikeastaan Rapua jonka onnistuit ainoastaan koko joukosta manipuloimaan ja omaksi vahingokseen eritytymään joukosta.
        Toisaalta kunhan järvi jäätyy niin kyllä sinua tukevaa ja arvostavaa taputtelijaseuraa palaa ja saat toisen panssarivaunun divisioonaasi. Sekin kai sinua on ketkuttanut että ei ole tapoihisi tarttunut kukaan muu tästä joukosta vaan kaikki ovat pitäneet sinua vain yhtenä kirjoittajana joka horisee pelkkiä mitäänsanomattomuuksia ellei kykene luomaan repimistä ja riitää mitä ei kyennyt helposti tekemään kun ei sanankaan syytä annettu.

        Sitten piti alkaa keittämään myrkkyä tyhjästä. Melkoinen taikuri siis olet. Pystyi tyhjästä täyttämään padan. Ainoa mikä unohtui että valeet ja väärennykset eivä kauaa padassa pysy. Psykopaatti ei edes ymmärrä että toiset eivät ajattele samalla tavalla. Narsistinen Psykopaatti, millainen muuten Trumpkin on taas on sairas ellei saa kaikkea huomiota itseensa ja käy sitten kaikkien kimppuun. Nämä diagnoosit ovat aivan selkeitä ja erehtymättömiä.

        Yrittäisit nyt siellä hienossa maisemassa kerätä edes hivenen tervettä itsetuntoa sen ammottavaan puutteeseen ja kirjoitella sillein parantuneena ihmisenä. Ensimmäiseksi se lakkauttaa vihamiesten etsimisen mitä kaikkien tieten sinun koko kirjoitushistoriasi on täynnä. Milloin kukakin. Kaikki siellä on näkyvissä jos joku viitsii vanhoja lähteä kaivelemaan paitsi sattumalt kuten minulle tuli jotain asiaa kysellessäni eteen vahingossa.
        Et myöskään kykene lopettamaan itse syyttä kehittämääsi riitaa sivistyneesti vaan saat siitä uutta roihua palaviin valeisiisi ja tahallisiin väärinymmärryksiin ja niistä tarinoiden fiktiiviseen keksimiseen

        Olet kyllä ihan vilpittömästi sanottuna koko Elämä kirjoitusten historian ilkein ja viheliäisin osallistuja

        Selkosuomea toinen osa ja vain pyynnöstä
        Lisää seuraa myös vain pyynnöstä

        "...historian ilkein ja viheliäisin osallistuja."

        Hauska sattuma, juuri samaa ajattelen sinusta.

        Outo sattuma taas on, että mielestäsi Elämä on täynnä lampaita jotka ovat vietävissä minne vain.

        Missä se selkosuomesi viipyy? Noin paljon virheitä viliseviä tekstejä ei odottaisi edes täysin sydämistyneeltä taistelijalta.

        Juorukerhosi Riitun kanssa toimii näköjään edelleen. Voi voi, näin pitkä matka ja noin huono muisti.


      • Ali-Baba

        Etpä juuri muuhun pysty kuin vanhaan harrastukseesi eli toisten näkö ja kirjoitutekniikkasyistä tuottamien lyöntivirheidenkin parjaamiseen.
        Tämän kommentin vielä täydennykseksi laita ja sen jälkeen saat taas ihan rauhassa jatkaa valehtelua asioista ja riehumista omissa liemissäsi:

        Kun minkäänlainen järjellinen yhteistoiminta ei Auroran ja hänen jo valitettavsti manipuloimiensa uhrien kanssa ei näytä tälläkään kertaa olevat edes muodollisesti mahdollista, niin minä taas kerran olen totuuden kertonut ja palaan siihen ainoaan mahdolliseen eli kirjoitan omiani ihan kirjoittamisen halusta ja vältän pilkun paikaltakaan sanomasta mitään mikä liittyisi millään, edes alitajuisella tavalla Auroraan ja hänen manipulointi uhreihinsa tai kommentteihinsa.

        Tällainen totuudenkin ilmaiseminen on joskus loputtava ja se saa minun osaltani lopun nyt, Ryhtymättäni kuitenkaan mitenkään suden syömäksi lampaaksi. Susi syököön itseään.

        Asiat ovat nyt näillä kommenteilla minun puoleltani riittävästi ilmaistu ja loppuun käsitelty.
        Aurora ja hänen manipuloinnin uhrinsa saavat tietysti jatkaa hillumistaan ja totaalisen perusteetonta raivoamistaan niin kauan kuin huvittaa. Minulta ei siihen enää kantoja tule.
        Ei siihenkään, jos ihmiset haluavat tulla manipuloiduksi

        Kirjoituksiani saa lukea ihan vapaaehtoisesti tai olla lukematta. Jos kaipaan kannanottoa johonkin asiaan niin kysyn sitä.. Itse tietenkin jatkan jokaisen kommenttien lukemista, kuten olen aina tehnyt

        Jos kieli oli liian vaikeaa tai pilkut virheellisesti niin tämä siis tarkoitti etten tämän kommentin jälkeen enää ota millään tasolla kantaa mihinkään Auroran tai manipuloimiensa uhrien juttuihin


      • aurora5

        Taitaa kirjoittamisesi jäädä vähiin, koska sanojesi mukaan olen manipuloinut lähes kaikkia täällä kirjoittavia. Heidätkin nyt suistat samaan helvetin onkaloon minun kanssani. Et siis vastaa enää edsonille, Wholle, Ravulle, Ceelle, a-mummulle. Keitä jää? Se toinen Erdogan...

        Sinun tuomiopäivän saarnasi ovat nyt ilmeisesti tyhjentäneet haukkumasanojesi varaston. Juutut enää tuohon manipulointiin, manipulointiin, manipulointiin...

        Uhriudut syyttä, ei noin vanha sitkeä liha kelpaa sudellekaan.


      • Dr.Whoo
        aurora5 kirjoitti:

        Taitaa kirjoittamisesi jäädä vähiin, koska sanojesi mukaan olen manipuloinut lähes kaikkia täällä kirjoittavia. Heidätkin nyt suistat samaan helvetin onkaloon minun kanssani. Et siis vastaa enää edsonille, Wholle, Ravulle, Ceelle, a-mummulle. Keitä jää? Se toinen Erdogan...

        Sinun tuomiopäivän saarnasi ovat nyt ilmeisesti tyhjentäneet haukkumasanojesi varaston. Juutut enää tuohon manipulointiin, manipulointiin, manipulointiin...

        Uhriudut syyttä, ei noin vanha sitkeä liha kelpaa sudellekaan.

        No onneks tääl on ainakin yksi johon minkään sortin manipulointi mistään suunnasta ei tepsi. Arvaa kuka yksi?

        Tää yksi ei myöskään aina viitti nostaa esille ihan jokaista huomaansa v**tuilua, ihan keskustelurauhan nimissä. Tai siis "keskustelurauhan".


      • aurora5
        Dr.Whoo kirjoitti:

        No onneks tääl on ainakin yksi johon minkään sortin manipulointi mistään suunnasta ei tepsi. Arvaa kuka yksi?

        Tää yksi ei myöskään aina viitti nostaa esille ihan jokaista huomaansa v**tuilua, ihan keskustelurauhan nimissä. Tai siis "keskustelurauhan".

        No, enpä arvaa.

        Koskas perustatte uuden soitinketjun? Nimikin sille olisi valmiina: Tuomiopäivän pasuuna. Alin kunniaksi.


      • Dr.Whoo
        aurora5 kirjoitti:

        No, enpä arvaa.

        Koskas perustatte uuden soitinketjun? Nimikin sille olisi valmiina: Tuomiopäivän pasuuna. Alin kunniaksi.

        Myös "Kelmien kerho" vois olla sopiva?


    • edson

      Jumanpliut, ootte olleet ahkeria. Laitan säätietojen lisäksi ylösnoustessani aina molempien ketjujen kirjoitusmäärät ja nyt elämän molemmissa oli syntynyt 63 kommenttia yhteensä. Aihe se on joka kirvoittaa. Tänään en lyö (ehkä) kauhaani soppaan, sillä sitten niitä kommentteja ehkä olisi huomenaamulla yli 100. Mutta uteliaana luen nämä kommentit jos vaikka innostuisin

    • edson

      Luinpa erään kommentin erään pikku toivomuksen. Sillä ei ole väliä, kuka tämän kirjoitti. "kunhan pysytään hyvän journalismin rajoissa."

      Noin yleisesti sanoisin, että pysykää vaan. Ja varmaan kohta joku sanoo jotain, kun kerron, että mainio mies on Sacha Baron Cohen

      • Dr.Whoo

      • Ali-Baba

        Voi armias jos Baron olisikin täällä kirjoittamassa!


      • Cee-Lila

        "Luinpa erään kommentin erään pikku toivomuksen. Sillä ei ole väliä, kuka tämän kirjoitti. "kunhan pysytään hyvän journalismin rajoissa."

        Tuohan sanotaan S24:n säännöissä.


      • edson
        Cee-Lila kirjoitti:

        "Luinpa erään kommentin erään pikku toivomuksen. Sillä ei ole väliä, kuka tämän kirjoitti. "kunhan pysytään hyvän journalismin rajoissa."

        Tuohan sanotaan S24:n säännöissä.

        Ei sillä ole väliä sanotaanko se raamatussa, kaksnelosen säännöissä tai missä vaan. Julkisen sanan neuvostokin voi pohtia ihan vapaasti. Mä olen jo muutaman kerran sanonut, että nimeni on tiedossa ja kaikki tiet avoinna niille, jotka haluavat nostaa syytteet. Myös voi ilmiantaa vaikka kauppamme ilmoitustaululla jne. Anteeks en kyllä pyytele täällä.

        Laitoin tuon nimen Sacha juuri siksi, että mitähän sääntöjä hän rikkoo ja olisiko ehkä muitakin, jotka ovat niiiin loukkaantuneet niiiin monesta siellä ja täällä ja siitä sun tästä. Tää ei ole puolustuskirjoitus ei, mutta kyl jatkan omalla linjallani.


      • edson
        edson kirjoitti:

        Ei sillä ole väliä sanotaanko se raamatussa, kaksnelosen säännöissä tai missä vaan. Julkisen sanan neuvostokin voi pohtia ihan vapaasti. Mä olen jo muutaman kerran sanonut, että nimeni on tiedossa ja kaikki tiet avoinna niille, jotka haluavat nostaa syytteet. Myös voi ilmiantaa vaikka kauppamme ilmoitustaululla jne. Anteeks en kyllä pyytele täällä.

        Laitoin tuon nimen Sacha juuri siksi, että mitähän sääntöjä hän rikkoo ja olisiko ehkä muitakin, jotka ovat niiiin loukkaantuneet niiiin monesta siellä ja täällä ja siitä sun tästä. Tää ei ole puolustuskirjoitus ei, mutta kyl jatkan omalla linjallani.

        Taas yhdistän itselleni hauskaa eli otan nyt kantaa oikean median ja väärän median ilmaisuista.

        Oikea media : Kuulemma pääkaupunkilehdessä mainos helsinkiläisille , jotka haluavat kurssille "Ajasta ikuisuuteen itsetehdyllä uurnaalla" http://bot.fi/2t09 joka lause toistetaan viihdeohjelmassa Noin viikon studio ja kytketään keskustalaisten kansanedustajien eläkkeellelähtöön ja siihen, kuinka saavat eläkkeellä ajan kulumaan. Juu ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja, haastateltava sanoo, että tuon kurssin alkuperäinen nimi oli ehkä huonompi "Ajasta ikuisuuteen oman käden kautta"

        Tuo oli siis julkisen sanan hyväksynnän saava ilmaus. Tässä sitten someilmaisuni "Hirtä itsesi" No erohan on selvä. Tässä someilmaisussanihan ei kurssiteta ketään, anneta neuvoja ei, luotetaan siis kohteen ymmärtämiskykyihin jne.


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Ei sillä ole väliä sanotaanko se raamatussa, kaksnelosen säännöissä tai missä vaan. Julkisen sanan neuvostokin voi pohtia ihan vapaasti. Mä olen jo muutaman kerran sanonut, että nimeni on tiedossa ja kaikki tiet avoinna niille, jotka haluavat nostaa syytteet. Myös voi ilmiantaa vaikka kauppamme ilmoitustaululla jne. Anteeks en kyllä pyytele täällä.

        Laitoin tuon nimen Sacha juuri siksi, että mitähän sääntöjä hän rikkoo ja olisiko ehkä muitakin, jotka ovat niiiin loukkaantuneet niiiin monesta siellä ja täällä ja siitä sun tästä. Tää ei ole puolustuskirjoitus ei, mutta kyl jatkan omalla linjallani.

        Saat jatkaa ihan vapaasti omalla linjallasi, en minä sitä millään tavalla estä. Ja tiedän kyllä nimesi, enkä ole syytettä nostamassa. Ja Sacha Baron Cohen on hyvä tyyppi. On koomikko, olen katsonut hänen pari leffaansa, tuota linkissäsi olevaa juttua en ole vielä lukenut. Mitä sitten sisältääkään.

        Kauppojen ilmoitustaulut olen kyllä huomannut, mutta ei ole ikinä tarvinnut ostaa ja myydä mitään. En ole anteeksipyyntöäsi odottanutkaan, ikinä.


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Taas yhdistän itselleni hauskaa eli otan nyt kantaa oikean median ja väärän median ilmaisuista.

        Oikea media : Kuulemma pääkaupunkilehdessä mainos helsinkiläisille , jotka haluavat kurssille "Ajasta ikuisuuteen itsetehdyllä uurnaalla" http://bot.fi/2t09 joka lause toistetaan viihdeohjelmassa Noin viikon studio ja kytketään keskustalaisten kansanedustajien eläkkeellelähtöön ja siihen, kuinka saavat eläkkeellä ajan kulumaan. Juu ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja, haastateltava sanoo, että tuon kurssin alkuperäinen nimi oli ehkä huonompi "Ajasta ikuisuuteen oman käden kautta"

        Tuo oli siis julkisen sanan hyväksynnän saava ilmaus. Tässä sitten someilmaisuni "Hirtä itsesi" No erohan on selvä. Tässä someilmaisussanihan ei kurssiteta ketään, anneta neuvoja ei, luotetaan siis kohteen ymmärtämiskykyihin jne.

        Tuohan on kuin entisajan mainos: Päätä päiväsi K-kahvilla.


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Taas yhdistän itselleni hauskaa eli otan nyt kantaa oikean median ja väärän median ilmaisuista.

        Oikea media : Kuulemma pääkaupunkilehdessä mainos helsinkiläisille , jotka haluavat kurssille "Ajasta ikuisuuteen itsetehdyllä uurnaalla" http://bot.fi/2t09 joka lause toistetaan viihdeohjelmassa Noin viikon studio ja kytketään keskustalaisten kansanedustajien eläkkeellelähtöön ja siihen, kuinka saavat eläkkeellä ajan kulumaan. Juu ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja, haastateltava sanoo, että tuon kurssin alkuperäinen nimi oli ehkä huonompi "Ajasta ikuisuuteen oman käden kautta"

        Tuo oli siis julkisen sanan hyväksynnän saava ilmaus. Tässä sitten someilmaisuni "Hirtä itsesi" No erohan on selvä. Tässä someilmaisussanihan ei kurssiteta ketään, anneta neuvoja ei, luotetaan siis kohteen ymmärtämiskykyihin jne.

        Olen myös katsonut ohjelman tv:stä, missä kukin rakensi itselleen arkun puusta. Vuorasivat sen ja jopa koemakasivat. Yksi taiteilijanainen valmisti myös puvun, mikä puetaan sitten hänen päälleen sinne arkkuun.

        Suomessa kai aika harva mies puetaan esim pukuun sinne arkkuun kenkien kera, jokunen nainen jossain vastaavissa omissa vaatteissaan. Jenkeissä se on ihan tapana. Aretha Franklinkin oli upeassa puvussa, punaiset korkkarit jaloissaan, maatessaan siinä avoimessa arkussaan, missä ihmiset jonossa jättivät hänelle jäähyväisiä. Ensin ruumiit balsamoidaan ja meikataan, hiukset laitetaan viimeisen päälle. Koskee vain luonnollisesti kuolleita, pahasti kolareissa ym runnoutuneiden kohdalla käytäntö ei ole sama.

        Korutkin kai riisutaan ennen hautausta meillä, vanhoista haudoista on tehty arkeologisia löytöjä erilaisista koruista, nykyään sellaisia ei varmaan tulla tulevaisuudessa näkemään, että kenellä on ollut Tapio Virkkalan hopeariipus kaulassa, taikka Björn Weckströmin taikka Timo Sarpanevan vastaavia. Tulevaisuuden argeologeilla ei ole paljoa löydettävää, kun tuhkauksetkin ovat lisääntymässä hautausmaiden maa-alueiden loppuessa.

        Tämä oli sitten tarkoitettu kaikille, vaikka Edsonille aloitin vastaukseni.


      • Dr.Whoo

        Mie ainakin haluan tuhkattavaksi mieluummin kuin matojen ruuaksi. Näin ainakin nyt ajattelen kun kuolema on vielä aika kaukana häämöttävä asia.

        Emme ole edes tehneet minkäänlaista hoitotestamenttia vielä, vaikka kuulemma pitäisi.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Mie ainakin haluan tuhkattavaksi mieluummin kuin matojen ruuaksi. Näin ainakin nyt ajattelen kun kuolema on vielä aika kaukana häämöttävä asia.

        Emme ole edes tehneet minkäänlaista hoitotestamenttia vielä, vaikka kuulemma pitäisi.

        En ole minäkään hoitotestamenttia vielä tehnyt. Mutta U:lle olen sanonut jo tahtoni: minut tuhkataan ja mitään hautapaikkaa minulle ei järjestetä paasien kera, vaan tuhkat ripotellaan Malmilla olevaan muistolehtoon, korkeintaan pieni laatta siellä olevaan luonnonkivimuuriin, että täällä ne jossain meikäläisenkin tuhkat lojuvat. Ei ole kenelläkään huonoa omaatuntoa huonosti hoidetusta haudasta ja kuolleista kukista.


    • Cee-Lila

      Aurinkoista sunnuntaiaamua kaikille.

      Tänään oli pitkä mielenkiintoinen juttu Hesarissa kirurgista, joka menetti lääkärinoikeutensa, koska joi liikaa ja käytti väärin erilaisia lääkkeitä, vaikkapa uni- ja yskänlääkettä. Onpa efedriinilläkin ihme vaikutus. On heillä todella raskaat työvuorotkin, Esim suoraan päivävuoron jälkeen yöpäivystäjäksi. Ei ihme, että pää on sekaisin väsymyksestä ja jollain on saatava itsensä pirteäksi. Unilääkkeenkään avulla ei unta tullut jne, silloin kun olisi unta tarvinnut. Enpä haluaisi joutua leikkaukseen jossa leikkaava kirurgi on päivävuorossa yövuoronsa jälkeen.

    • amummu

      Apua, mitä täällä on tapahtunut poissa ollessani! Niin se näköjään on, että heti kun selkänsä kääntää, niin alkaa vääntö;)))

      Minä aina selitän itselleni, että keskustelufoorumilla, missä ei näe puhujan kasvoja, silmiä tai/ja ilmeitä, väärinymmärrysten ja tulkintojen mahdollisuus kasvaa eksponentiaalisesti puuttuvien elementtien mukana. Me kaikki olemme eläneet kauan ja kokeneet yhtä sun toista. Lisäksi jokaisella meistä on heikot ja herkät kohtamme. Taustamme ja persoonamme toimivat alustana sille, miten asioita käsittelemme päässämme, etenkin silloin kun luettu/kuultu ei ole ihan sitä "rautalangasta väännettyä". Selitän näin siis itselleni, ja tarjoan sitä muillekin täällä. Uskon, että ainakin osa nyt syntyneestä konfliktista on siitä peräisin. On sääli, jos joku kirjoittaja poistuu sellaisen takia.

      En ole ihan kaikkia kirjoituksianne lukenut, kun on pukannut muuta; eilen se Tampereen keikka, illalla lasten vahtimista, tänään tytön synttäreille leipomista, minkä lomassa nyt juuri taikinan jääkaapissa seisotus suo hetken tässä, koneella. Sen verran tajusin lukemastani, että yksi sun toinen on nyt loukkaantunut jonkun toisen sanomisista, mikä on elävälle inhimillistä ja aitoa . On iso harmi, että joku joutuu luovuttamaan sellaisen takia. Rapunen, en jaksa uskoa, että sinuakaan ynsittäisiin sen kummemnkin kuin (kai) meitä kaikkia silloin tällöin. Moni olisi iloinen paluustasi. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä, riittää kun tulee toimeen jotenkin. Ja jos ei tule toimeenkaan, niin sou not, kuten kuuluisa ajattelijammekin sanoo. Karavaani kulkee vaikka koirat haukkuvat. - Sopu sijaa antaa.

      Nyt jatkuu kinkkupiirakan teko. Sen pitää olla syötävissä parin tunnin päästä. Hyvää pyhäiltaa kaikille.

      • Cee-Lila

        Kiva kun palasit tänne sieltä Tampereen keikaltasi. Hyvää synttärien viettoa sinne ja onnittelut lapsenlapsellesi. Kinkkupiirakkaa, slurps ja namskis. Tuli vesi kielelle.


    • edson

      Jahas, täällähän on cee ja amummu kirjoittaneet ihan juu inhimillistä luettavaa. Ei sen puoleen, ihmisyyteen kuuluu myös paljon muutakin kirjoittelua, puhetta, kokemuksia ja jopa paluuta historiaan.

      Ite en oikees elämässä jaksa kovin vanhoihin palata oleskaan. Jopa meidän vanhojen jollaslaisten kokouksessa (n. 40 - 50 immeistä) oli selvää liennytystä tapahtunut ent. Jollaksen Voima (vas.) ja Jollaksen Kiri (oik.) urheiluseurojen "urheilijoiden" välillä. Ei sitä kyllä oikein ollut urheilukentillä aikoinaan havaittavissakaan, muuta kuin isissä. Toki hieman kyräilyjäkin olin havaitsevinani tapaamisessamme. Ja kuppikuntien muodostusta. Mutta se tapaaminen olikin joillekin ensi tapaaminen jopa 50 vuoden jälkeen, ei siis ihme. Yks asia kiinnitti huomiota, naiset olivat avoimempia, vaikka nuoruudessa olivatkin enemmän "klikkiytyneet" omiin ja pienempiin porukoihin. Mitä tästä päättelin? No että urheilu yhdistää isompia joukkoja. Toisaalta urheiluhulluna katsoin myös mielenkiinnolla docventureksen dokkarin. Joo ja uusi Nousuvesikin alkaa

      • Cee-Lila

        Minäkin asuin siellä Jollaksen nurkilla peräti 22 vuotta, mutta en siinä iässä kuin sinä. En tosin tiedä kauanko olet asunut siellä pehmoisissa. Olit siis siellä ns luokkakokouksessa, sen muistan sinun kertoneen. Jos teitä oli 40-50 henkeä siellä, ymmärrän jos tapahtui klikkiytymistä. Liian iso porukka, kaikki puhuvat yhteen ääneen siitähän syntyy vain huutoa. Historiaan paluuta taatusti syntyi. Siksihän se kokoontuminen on järjestetty. Hyvä, että löysitte yhteistä säveltä myös naisten entisten klikkien porukoista, kyllä moni nainenkin monenlaisista urheiluista tykkää ainakin nyt vähän vanhempana. Itse en edelleenkään jaksa olla kiinnostunut esim tenniksestä, mihin siskoni on hurahtanut. Mieluummin katson vaikka golfia taikka snookeria. Molemmat suunnilleen yhtä hitaita urheilulajeja tenniksen ohella. Yleisurheilua myös tykkään katsoa, toisella silmällä, toinen vaikka netissä. Molemmat nähtävissä vain pään käännöllä oikealle netistä, vasemmalle katsoen näen meren. Koneeni ei siis ole läppäri, enkä ole opetellut edelleenkään tablettini käyttöä. Kohta siis töllöstä alkaa F1, sitä U katsoo, minä menen vaikka japanilaista keittiötä katsomaan tuubista. Pysyn siis ajan tasalla, se etu tällaisesta 60 neliön asunnosta on, että vaikka on vain yksi töllö, ei tule ikinä riitaa, kumpi katsoo mitäkin.


      • edson
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minäkin asuin siellä Jollaksen nurkilla peräti 22 vuotta, mutta en siinä iässä kuin sinä. En tosin tiedä kauanko olet asunut siellä pehmoisissa. Olit siis siellä ns luokkakokouksessa, sen muistan sinun kertoneen. Jos teitä oli 40-50 henkeä siellä, ymmärrän jos tapahtui klikkiytymistä. Liian iso porukka, kaikki puhuvat yhteen ääneen siitähän syntyy vain huutoa. Historiaan paluuta taatusti syntyi. Siksihän se kokoontuminen on järjestetty. Hyvä, että löysitte yhteistä säveltä myös naisten entisten klikkien porukoista, kyllä moni nainenkin monenlaisista urheiluista tykkää ainakin nyt vähän vanhempana. Itse en edelleenkään jaksa olla kiinnostunut esim tenniksestä, mihin siskoni on hurahtanut. Mieluummin katson vaikka golfia taikka snookeria. Molemmat suunnilleen yhtä hitaita urheilulajeja tenniksen ohella. Yleisurheilua myös tykkään katsoa, toisella silmällä, toinen vaikka netissä. Molemmat nähtävissä vain pään käännöllä oikealle netistä, vasemmalle katsoen näen meren. Koneeni ei siis ole läppäri, enkä ole opetellut edelleenkään tablettini käyttöä. Kohta siis töllöstä alkaa F1, sitä U katsoo, minä menen vaikka japanilaista keittiötä katsomaan tuubista. Pysyn siis ajan tasalla, se etu tällaisesta 60 neliön asunnosta on, että vaikka on vain yksi töllö, ei tule ikinä riitaa, kumpi katsoo mitäkin.

        Se ei ollut luokkakokous, vaan 1955-1965 suunnilleen keskenään leikkineiden kokous ja tuossa väkimäärässä oli sitten monen kumppanitkin mukana. Samoin sitten myös villimpien vuosien kavereita alueelta jne. Jopa 70 luvun nuorisoa, uudempaa sukupolvea, joiden vanhemmat olivat ostaneet niitä 1950 luvulla rakennettuja taloja. No tietysti siellä oli myös samoilla luokilla olleita.

        Yhteen ääneen tai päällepuhumista ei ollut, vaan kiertelimme tutustumassa vanhoihin tuttuihin. Klikkiytymistä siten, että silloin nuoruudessa enemmän yhdessäolleet etsiytyivät aluksi toistensa seuraan, osa sitten jäi enemmän tai vähemmän juuri näiden kaikista tutuimpien seuraksi, vaikka kaikki suunnilleen tunsivat toisensa.


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Se ei ollut luokkakokous, vaan 1955-1965 suunnilleen keskenään leikkineiden kokous ja tuossa väkimäärässä oli sitten monen kumppanitkin mukana. Samoin sitten myös villimpien vuosien kavereita alueelta jne. Jopa 70 luvun nuorisoa, uudempaa sukupolvea, joiden vanhemmat olivat ostaneet niitä 1950 luvulla rakennettuja taloja. No tietysti siellä oli myös samoilla luokilla olleita.

        Yhteen ääneen tai päällepuhumista ei ollut, vaan kiertelimme tutustumassa vanhoihin tuttuihin. Klikkiytymistä siten, että silloin nuoruudessa enemmän yhdessäolleet etsiytyivät aluksi toistensa seuraan, osa sitten jäi enemmän tai vähemmän juuri näiden kaikista tutuimpien seuraksi, vaikka kaikki suunnilleen tunsivat toisensa.

        Sekin alue, missä asuin, oli tapana, että siellä syntyneet nuoret tapailivat toisiaan esim 20-vuotiaina taikka vaikka 60-vuotiaina. Ne vanhemmat osallistuivat mieluummin, halusivat nähdä entiset asuinkumppaninsa ja keiden kanssa lapsina leikkivät. Sinänsä hiukan luokkakokoukseen verrattava tilanne. Ihan kiva tapa saada taas nähdä entisiä kamuja ja tuttuja ja ennen kaikkea nähdä entinen asuinalue, miten se muuttunut.


    • Cee-Lila

      Söimme juuri U:n kanssa ja tulin takaisin koneelle: Töllössä vinkuu renkaat ja kuka milloinkin kiilaa toistensa ohitse. Toivoisin että Aurora ja Ali lopettaisivat kinastelunsa ja tulisivat tänne "alas", täällä on jo paljon viestejä ja useimmat tuolla ylhäällä. Vaihtakaa aihetta, pliis. On teillä kummallakin muutakin sanottavaa kuin vanhojen nokittelujen muistelu. Sitä Alin esiin vetämää viiden vuoden takaista keskustelua en ole uudelleen lukenut, eletään nyt tätä päivää.Tämä on pyyntö, eli ehdotus, ei kehotus, määräys, ei mikään ukaasi, joka nostaa karvat pystyyn joillakin.

      • Ali-Baba

        Minähän olen selkosuomella jo siellä hiukan ylempänä kertonut että enenpää en aio siihen keskusteluun osallistua vaan jatkan kirjoittelua aivan kuten ennen tämän keinotekoisen huomioonottamattomuuskalabaliikin edeltävänä aikana, eli varon pilkun paikallakaan ottamasta kantaa mihinkään asiaan niin että se voitaisiin mitenkään tulkita ketään huomion vuoksi elävää koskevaksi. Minä siis jatkan ihan samana henkilönä, joka on elämässä jo sellaiset 14 vuotta kirjoitellut


      • aurora5

        Mieti Cee tarkkaan mitä toivot, se voi toteutuakin;)

        Elikkä kiinnitin huomiota Alin mainintaan "huomion vuoksi elävistä". Miksihän näitä ketjuja perustetaan, ellei huomion saamiseksi omille pienille persoonille? Mutta että ihan huomion vuoksi elävistä? Tuosta kaksikymmentä vuotta yksin elänyt leskirouva ihan häkeltyy. Olen luullut, että yksin voi ja saa elää odottamatta koko ajan hurraahuutoja ympäristöltä.

        Ihmiselle sisäsyntyistä on halu tulla joltakin taholta rakastetuksi. Täällä se on liikaa vaadittu, emmehän tunne toisiamme. Jotain pientä empatiaa lienee lupa toivoa ainakin noin yhdeltä prosenteilta osallistujista, ei täällä muuten viitsi käydä.

        Jos Ali tuntee olevansa vain antavalla puolella nettiystäviinsä nähden, se on tunnekysymys, jota en toki kiistä.


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        Mieti Cee tarkkaan mitä toivot, se voi toteutuakin;)

        Elikkä kiinnitin huomiota Alin mainintaan "huomion vuoksi elävistä". Miksihän näitä ketjuja perustetaan, ellei huomion saamiseksi omille pienille persoonille? Mutta että ihan huomion vuoksi elävistä? Tuosta kaksikymmentä vuotta yksin elänyt leskirouva ihan häkeltyy. Olen luullut, että yksin voi ja saa elää odottamatta koko ajan hurraahuutoja ympäristöltä.

        Ihmiselle sisäsyntyistä on halu tulla joltakin taholta rakastetuksi. Täällä se on liikaa vaadittu, emmehän tunne toisiamme. Jotain pientä empatiaa lienee lupa toivoa ainakin noin yhdeltä prosenteilta osallistujista, ei täällä muuten viitsi käydä.

        Jos Ali tuntee olevansa vain antavalla puolella nettiystäviinsä nähden, se on tunnekysymys, jota en toki kiistä.

        Oikeestaan allekirjoitan tuossa olevia lauseita. Varmaan haluamme huomiota itse kukin ja myös sitä rakkauden tunnetta ja välittämistä. Ainakin elävässä elämässä. En oikein osaa kaikkea asettaa tänne kirjoitusfoorumille, siitäkään huolimatta, että olemme kirjoitelleet aika kauan.

        On myös helpottavaa vain istua ja seurata ja kuunnella. Noin konkreettisestikin minulla on selässä yhä useammin pilkkijakkara, missä suljettava "kassi" ja sieltä sitten evästä nassuun ja se toimii myös omien roskien roskiksena.


      • aurora5

        Enpä minäkään tänne kirjoitusfoorumille suuria toiveita aseta välittämisestä. Elävässä elämässä yksinäinen voi tuntea rakkauden huokuvan esim, talosta tai maisemasta, kuten E sanoi sunnuntaihaastattelussaan.

        Telkkarista tuli eilen jännä dokumentti metsän puiden aisteista ja keskinäisestä kanssakäymisestä juurien välityksellä. Niitä kun rupeaa funtsimaan pilkkijakkaralla istuen on kuin osa hurmaavaa seurapiiriä.


    • Ali-Baba

      Olipa lopulta aika tylsä kisa tuo Singaporen GP, mitä nyt eka kierroksen rutistelu
      Mutta Kimin hommia on kiva seurata.

      Nyt mäyränpesälle kuuntelemaan rauhallisia luonnon ääniä ja sitten kohti illan seikkailuja

    • Cee-Lila

      "Mieti Cee tarkkaan mitä toivot, se voi toteutuakin;)"
      Mukavaa, olen ilahtunut Aurora, odotan sitä innolla!


      Hamilton voitti, Verstappen toinen, Vettel kolmas, Bottas neljäs, Räikkönen viides. Muuten en teidä, oliko tylsä vai ei. Renkaat ainakin vinkuivat olkkarissamme.

      Sain puhelinsoitonkin Ausseista kun kisa oli alkamassa. Heillä kuivuus jatkuu, ovat joutuneet ostamaan heinäpaaleja mullikoilleen, kun ei omat laitumet riitä, vesikin niin vähissä, että säästävät pyykinpesuvedetkin kukkien ja pihakasvien kasteluun, käyttävät pesuaineina luontoystävällisiä aineita. Eivät ole kunnallisessa vesijohtoverkossa, joten on mahdollista tuollainen jätevesien lajittelu.
      Ne mullikkansa kasvavat rakastettuina elikoina, niitä harjataan, silitetään ja paijataan, soitetaan klassista musiikkia, eli kasvatetaan kuin kobe-lihaa Japanissa.

    • Dr.Whoo

      Jaa että 14 vuotta kirjoiteltu, siis mukaanlukien hesari. Miehän oon ollu täällä S24 mukana satunnaisesti vuodesta 2012, sitä ennen yhtä satunnaisesti hesarissa.

      Muut nykyiset kirjoittajat muistan sieltä hyvinkin, Alia en niinkään, vaik se Yrmeä Körmy tuntuu kyllä tutulta. Jostain syystä mieleeni on jäänyt erityisen hyvin Inger. Nimittäin kyllä sitä ennenkin osattiin, Inger nimesi minut jossain vaiheessa hesarin aikoina mm. hunsvotiksi,tyhjäntoimittajaksi tms. En enää tarkkaan noita sanoja muista, mutta jotain tuommoista. Sittemmin täällä s24 aikoina kylläkin, mikäli oikein asian tulkitsin, hän alkoi pitää minua jossain arvossa. Toisaalta Inger on itseasiassa aika terävä ja ovela mummo sille päälle sattuessaan, saattoi siis pistää 11-0 meikäläistä nulikkaa alta lipan. Terveisiä joka tapauksessa hänelle, toivottavasti voi hyvin.

      • Ali-Baba

        Kyllä olikein muistat. Kirjoitin ennen tänne elämään löytymista HS elämässä pääosin nimimerkillä Yrmeä Körmy. Varmaankin vuosia. En kylläkkän ole laittanut muistiin milloin vaihdoin nimimerkin Ali Babaksi. On se voinut tapahtua jo Hesarinkin aikaan.
        Inger oli lopulta varsin OK, samoin Raparperi, joilla kummallakin oli hiukan ohjaavia ja vahvoja mielipiteitä joskus. Inger taitaa olla vielä kuvioissa, mutta mahdollisesti jo kirjoittamisesta eläkkeellä. Ei siitä kuitenkaan kauaa ole kun vielä näin hänen juttuaan jossain. En muista missä.

        Minulla on koneella valmis kirjoitus mikä tarkentaa vähän hesari yms kirjoitustaustoja ja kysyy sinultkin miksi kirjoita ja mitä haluat siltä. Saatan laittaa sen ulos illan mittaan kun onhan siinä muisteluita vanhoista "hyvien aikojen" kirjoittajista, joita kylläkin täälläkin ihan hiljattain muisteltiin. Et ilmeisesti sinäkään ollut ihan alussa DR.Whoo vaan joku muu! (se runomitta..:)
        Minun täytyy vaan vielä kerran tarkistaa se.


      • Dr.Whoo
        Ali-Baba kirjoitti:

        Kyllä olikein muistat. Kirjoitin ennen tänne elämään löytymista HS elämässä pääosin nimimerkillä Yrmeä Körmy. Varmaankin vuosia. En kylläkkän ole laittanut muistiin milloin vaihdoin nimimerkin Ali Babaksi. On se voinut tapahtua jo Hesarinkin aikaan.
        Inger oli lopulta varsin OK, samoin Raparperi, joilla kummallakin oli hiukan ohjaavia ja vahvoja mielipiteitä joskus. Inger taitaa olla vielä kuvioissa, mutta mahdollisesti jo kirjoittamisesta eläkkeellä. Ei siitä kuitenkaan kauaa ole kun vielä näin hänen juttuaan jossain. En muista missä.

        Minulla on koneella valmis kirjoitus mikä tarkentaa vähän hesari yms kirjoitustaustoja ja kysyy sinultkin miksi kirjoita ja mitä haluat siltä. Saatan laittaa sen ulos illan mittaan kun onhan siinä muisteluita vanhoista "hyvien aikojen" kirjoittajista, joita kylläkin täälläkin ihan hiljattain muisteltiin. Et ilmeisesti sinäkään ollut ihan alussa DR.Whoo vaan joku muu! (se runomitta..:)
        Minun täytyy vaan vielä kerran tarkistaa se.

        Jos noihin taannoisiin runoketjuihin viittaat, niin saatoinhan mie pistäytyä niissäkin. Siellä kirjoitti vaihtelevasti kaikki elämän naiset amummua lukuunottamatta, tosin vain Cee (silloin Calvados) omalla nimmarillaan.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Jos noihin taannoisiin runoketjuihin viittaat, niin saatoinhan mie pistäytyä niissäkin. Siellä kirjoitti vaihtelevasti kaikki elämän naiset amummua lukuunottamatta, tosin vain Cee (silloin Calvados) omalla nimmarillaan.

        Olitko sinä se Raimo? RunoRaimo ?


      • Ali-Baba

        En viittaa runoketjuihin enkä jostain syystä muista edes osallistuneeni sellaisiin vaikka riimitystä harrastankin eli Limerickejä kuten Dr.Whoo vai joku Muu! Lähinnä muistelen tai yritän muistella alkuperäistä HS elämä osaa mistä kaikki jouduimme evakkoon ja vain osa on löytänyt Suomeen..
        Minäkin kuten olen maininnut kirjoittamalla hakukoneeseen Calvados mitä kautta jo Suomessa alkanut ketju löytyi.


      • Dr.Whoo
        Cee-Lila kirjoitti:

        Olitko sinä se Raimo? RunoRaimo ?

        Tjaa, vähän muisti pätkii, taisi siellä joku Riimi-Raimo olla.


      • Ali-Baba
        Cee-Lila kirjoitti:

        Olitko sinä se Raimo? RunoRaimo ?

        Missä, Cee, tällainen ketju oli? Oliko se Hesarissa vai Suomessa?


      • Dr.Whoo
        Ali-Baba kirjoitti:

        En viittaa runoketjuihin enkä jostain syystä muista edes osallistuneeni sellaisiin vaikka riimitystä harrastankin eli Limerickejä kuten Dr.Whoo vai joku Muu! Lähinnä muistelen tai yritän muistella alkuperäistä HS elämä osaa mistä kaikki jouduimme evakkoon ja vain osa on löytänyt Suomeen..
        Minäkin kuten olen maininnut kirjoittamalla hakukoneeseen Calvados mitä kautta jo Suomessa alkanut ketju löytyi.

        Joo, ei niissä s24 runoketjuissa muita miehiä tästä porukasta ollut. Nehän olivat ketjuja jossa kaikki viestit kirjoitettiin riimitellen.

        Hesarin ajoilta en muista vastaavaa, siellä esiinnyin aina vain yhdellä nimmarilla jonka muistavat kaikki.


      • Dr.Whoo
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Tjaa, vähän muisti pätkii, taisi siellä joku Riimi-Raimo olla.

        Jos tarkoja ollaan, se oli RiimiRaimo ilman väliviivaa. Nyanssit ovat runokielessä tärkeitä...


      • Ali-Baba
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Joo, ei niissä s24 runoketjuissa muita miehiä tästä porukasta ollut. Nehän olivat ketjuja jossa kaikki viestit kirjoitettiin riimitellen.

        Hesarin ajoilta en muista vastaavaa, siellä esiinnyin aina vain yhdellä nimmarilla jonka muistavat kaikki.

        Minä en muista. Kerro pliis niin heti muistan?


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Jos tarkoja ollaan, se oli RiimiRaimo ilman väliviivaa. Nyanssit ovat runokielessä tärkeitä...

        Nyt vasta tajuan, että sinä olit se RiimiRaimo. Täällä S24:ssähän se Runoraati oli viitisen vuotta sitten. Siellä kirjoitti Kesänainen, Pitsimekkoinen, Luis Luis, Pyhäntä ja vaikka ketä, hhriitus, kukkahattu. Etupäässä riimitellen.


      • Ali-Baba

        Hitto vie ! ;)
        Sinähän olet sosiaalisen keskustelun elävä tietosanakirja!
        Minullakin pitäisi olla hirmumumuisti, mutta en muista tällaisia kuin millä nimellä Dr.Whoo esiintyi Hesarissa tai Runoraatin henkilöitä. No enhän siihen silloin kirjoittanut eli muistia aina vahvistaa oma mielenkiinto ja osallistuminen aiheeseen.
        a-mummu oli ainakin jo Hesarissa.


    • Cee-Lila

      Hyvää maanantaiaamupäivää. On sateista ja pimeää. Ei anneta sen masentaa. Edson onkin jo ihan kivasti vastannut tuolla ylempänä Auroralle. Piti oikein etsiä, missä asti se kirjoitus on. Näkyi vaan että joku jo täällä on jollekin vastannut.

      Taas on pohdittava, mitä tänään ruuaksi. En kyllä pysty edes ajattelemaan ruokaa heti aamiaisen jälkeen. Aamiaiseni oli kuppi teetä, ruispuikulan yläpuoli, päällä keitetty kanamuna, yksi pala täysjyvänäkkäriä, päällä ohuen ohutta metvurstia ja juustosiivu. Puolikas banaani ja lasi mehua.

      • aurora5

        Vastattu on ylemmäs.

        Minun aamupalani on reissumies, jonka välissä joko juustoa tai makkaraa plus vihreää salaattia. Juomaksi usein pelkkää kylmää vettä, mutta tänään otin lasillisen piimää. Kourallinen minitomaatteja tai jokin hedelmä jälkkäriksi.

        Sää puolipilvinen, syksyn tuntua selvästi. Yöllä puoli kahdelta koira pyöri levottomasti, joten läksimme ulos. Ei kissaakaan liikkeellä.


    • amummu

      Aamupäivää! Sateista sellaista ainakin täällä böndellä. No, ei se mitään, päivä on muutenkin pilalla: tänään on minulla vuotuinen kitupenkki, hammaslääkäri. Olen 30v käynyt samalla hammaslääkärillä, mutta silti se on aina yhtä kamalaa. Sen ei pitäisi olla kamalaa, koska suunnilleen jo ovella naamani puudutetaan tunnottomaksi, enkä siksi tunne kipuja, jos sitä aiheuttavaan toimenpiteeseen joudunkin.

      Kamalaa se on sen kamalan asennon takia: tuolissa selällään, suu täynnä romua, niellä ei voi, rinnan päällä loput romut, jotka eivät suuhun mahdu mahdollista karkaamisyritystä estämässä. Silkkaa painajaista. Tuo potilaan asento johtuu kuulemma lääkärin ergonomisista työasentovaatimuksista. Itse olen lääkärini saanut uskomaan, että päätäni ei alaspäin lasketa, vaaka-asento riittää. Minähän melkein jo pökrään selälläni maatessa, saati sitten päätä siinä asennossa roikotettaessa.

      Riimiketjuanne luin minäkin ahkerasti, kun se oli vauhdissa. Hauskoja runoja sieltä löytyikin. Nuo nimmaritkin muistan. Itse en ketjuun runoillut. Oman elämäni runollinen kohokohta oli lukiossa, jolloin voitin sonettikilpailun. Silloinhan äikän tunneilla piti opetella runomuodot ja -mitatkin. Enää en niistä(kään) muista kuin häivän.

      Runoja kyllä lueskelen silloin tällöin, enempi kuitenkin vanhan polven tuotantoa. Eino Leinon runot on koirankorvilla, sama pätee Hannu Tarmion tekemiin kokoelmiin, joissa ajatelmia runojen lisäksi. Se ei kuitenkaan kerro lukemisahkeruudestani vaan siitä, että useimpiin tervehdyksiin etsin po. opuksista värssyjä kortteihin ja lahjojen liitteiksi.

      Nimmareita en minäkään ole HS- ja S24-vuosina vaihdellut. Joskus joku on syyttänyt minua, että toisella nimmarilla tulin heittelemään kommenttejani. Sehän ei pitänyt paikkaansa: olen aina ollut vain mummu. Ja se johtuu silkasta laiskuudesta; en rupea nimmareiden kanssa pelaamaan, mummu mikä mummu, oli sitten foorumi siellä tai täällä, asia tuo tai tämä. Aluksi HS:ssa olin pelkkä mummu, mutta sitten joku toinen nappasi sen, ja sen vuoksi lisäsin a:n eteen. Siitäkös joku motkotti, että nostin itse itseni parhaaseen a-luokkaan. Ja hehheh sillekin. Etunimeni sattuu alkamaan aalla, joten se tuli mukaan ihan automaattisesti. No, onhan siitä sitten syntynyt väännöksiäkin, mutta "ei nimi miestä pahenna".

      Nyt tiukka mutru huuleen, selkä vastatuuleen, ja menoksi: hammaslääkärin piinapenkkiin.

      Hyvää alkanutta viikkoa!

      • aurora5

        Kun aloitin nettikirjoittelun menin viattomuuksissani suoraan suden suuhun eli joillekin ihmissuhdeketjuille. Siellä sai todella tulikasteen siihen, mitä tämä on hurjimmillaan. Kouluja käyneet naiset lyötiin lyttyyn, me olimme naisista rumimmat, epäseksikkäimmät ja tietysti tyhmimmät. Muutenkin naisia lyötiin kuin vierasta sikaa.

        Pakenin hesarin kulttuuriosioon. Siellä vasta pitikin varoa mielipiteitään. Tulin maininneeksi Koskenniemen yhdeksi lempirunoilijakseni, etten vain lainannut häneltä joitain riimejäkin. Se oli erehdys: vasemmalle suuntautunut vakiokirjoittaja-herra herra otti minut silmätikukseen ja haukkui sen jälkeen kaiken mistä sanoin pitäväni, varsinkin uudet kotimaiset elokuvat. Minulla oli koko ajan tunne, että tiesin miehen muista yhteyksistä, ettei vaan olisi ollut eräs tunnettu J. B.

        Elämästä muistan, mutta en tietenkään nimeä, naiskirjoittajan, jolla oli, samoin kuin minulla mieheni kautta, kytköksiä Kymenlaaksoon. Samalla daamilla taisi olla tarkat arkistointisysteemit elämänsä papereista? Minua vanhempi Raparperi oli paleoravinnon kannattaja. Sitten oli Paimenpoika, joka lateli totuuksia humanisteista. No, humpuukimaakareina meitä usein pidetäänkin.

        Inkeri oli taitavista taitavin kirjoittaja, ajattelija ja runoilija, jossa karjalaisten juurten perua oli jotain kalevalaista, arjen banaliteettien yläpuolella olevaa. Mahtaako vielä pyöräillä Meilahdessa?


      • Cee-Lila

        Olisiko tarkat arkistointisysteemit olevalla daamilla ollut nimmari Rapatöyryn muori.
        Inkerin pyöräilyistä ei ole enää tietoa, mutta sen muistan, että hänellä oli kasvimaa, jota kävi hoitamassa. Liekö ollut siirtolapuutarhamökkikin, sellainen oli Tarja Halosellakin jossain päin Helsinkiä.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Kun aloitin nettikirjoittelun menin viattomuuksissani suoraan suden suuhun eli joillekin ihmissuhdeketjuille. Siellä sai todella tulikasteen siihen, mitä tämä on hurjimmillaan. Kouluja käyneet naiset lyötiin lyttyyn, me olimme naisista rumimmat, epäseksikkäimmät ja tietysti tyhmimmät. Muutenkin naisia lyötiin kuin vierasta sikaa.

        Pakenin hesarin kulttuuriosioon. Siellä vasta pitikin varoa mielipiteitään. Tulin maininneeksi Koskenniemen yhdeksi lempirunoilijakseni, etten vain lainannut häneltä joitain riimejäkin. Se oli erehdys: vasemmalle suuntautunut vakiokirjoittaja-herra herra otti minut silmätikukseen ja haukkui sen jälkeen kaiken mistä sanoin pitäväni, varsinkin uudet kotimaiset elokuvat. Minulla oli koko ajan tunne, että tiesin miehen muista yhteyksistä, ettei vaan olisi ollut eräs tunnettu J. B.

        Elämästä muistan, mutta en tietenkään nimeä, naiskirjoittajan, jolla oli, samoin kuin minulla mieheni kautta, kytköksiä Kymenlaaksoon. Samalla daamilla taisi olla tarkat arkistointisysteemit elämänsä papereista? Minua vanhempi Raparperi oli paleoravinnon kannattaja. Sitten oli Paimenpoika, joka lateli totuuksia humanisteista. No, humpuukimaakareina meitä usein pidetäänkin.

        Inkeri oli taitavista taitavin kirjoittaja, ajattelija ja runoilija, jossa karjalaisten juurten perua oli jotain kalevalaista, arjen banaliteettien yläpuolella olevaa. Mahtaako vielä pyöräillä Meilahdessa?

        Aurora, tuota kirjoituksesi toista kappaletta lukiessani tuli elämys: deja vu;)).


    • Cee-Lila

      Minustakin hammaslääkärillä kamalinta on se asento. Viimeksikin sanoin ettei saa laittaa päätäni alemmas kuin vaakaan niin hän sanoi, ettei se olekaan. Tuntuu ihan, että veri nousee päähän ja silmät turpoaa kun siinä on puoli tuntia tai tunnin. Aivan pökkelö olo ylös noustessa.
      U:kin inhoaa sitä asentoa, sanoo aina että nenäkin menee tukkoon siinä asennossa heti ja tuntuu tukehtuvansa.

    • Cee-Lila

      Minä en muista mihinkään muuhun ketjuun Hesarin aikaan osallistuneeni kuin hesarin Elämään alkaen vuodesta 2005 muistini mukaan. Sieltä heti jäi mieleeni esim nimmari Ukkelo. Rakasti Alvar Aallon huonekaluja, oli hauska tyyppi, kirjoittaa nykyäänkin mutta harvakseltaan. Hesarihan hävitti ne aikaisemmat ketjut, niitä ei voi hakea mitään kautta ja ihan hyvä on, ettei. Ukkelo kirjoitti paljon myös johonkn jenkkiläiseen lehteen, oli ollut useasti aviossa jne. On meistä itse kenestäkin löytynyt inhimillisiä piirteitä, emme ole pelkkiä robotteja, jotka syöttävät tänne milloin mitäkin, olemme siis lihaa ja verta, ei pelkkiä virtuaaliolentoja. Ketään teistä en ole oikeasti nähnyt enkä tuntenut, mutta jotkut ovat jopa tavanneet, niistä Hesarin tutuista. Samoin kävi Iltiksen kirjoittajakavereille. Järjestivät Zetoriin tapaamisen ja kaksi nimmaria rakastui toisiinsa ja menivät avioon. Siitä oli juttu Iltiksessä ja heidän nimmarinsa vain mainittiin. Iltis oli siis ilahtunut että heidän keskustelupalstaltaan kaksi ihmistä löytää toisensa ihan oikeaan elämään.

      • aurora5

        Ukkelon lempilukemista oli Enid Blytonin Viisikko-sarja, siis nuorekas kirjamaku. Harrastiko tähtitiedettäkin tai jotain avaruusjuttua. Maajussi oli ehkä vähän totinen, niinhän ne ovat, eikä ihme. Teistä nykyisistä muistan a-mummun ja Calvadoksen sekä tietysti sen, jonka nimikiriainten perässä oli numero 54 ja jonka kanssa suhteemme on ollut monivaiheinen. Rapu aloitti kanssani samana vuonna -09, jaoimme joskus samanlaisen musiikkimaun. E. Arantesin kanssa kiistelimme Linkolasta ja P. K:n kanssa härkätaisteluista vai oliko siinäkin Arantes, minä Lorcan runon innoittamana. Myös parveketupakoinnista praatattiin herrojen kanssa, osa puolesta, osa vastaan. Dulkkis järjesti kivoja mielikuvitusretkiä, kerran käytiin kuuluisien taidemaalausten jalanjäljillä. Vielä oli nuorehko pohjoisen nainen, jolla taisi olla sutinaa tuntureilla rajavartijan kanssa.

        Se I:n kasvimaa oli muistaakseni Kivihaassa, osassa Keskuspuistoa kuitenkin. Terveisiä Manskulle, varmaan asut vielä siellä.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Ukkelon lempilukemista oli Enid Blytonin Viisikko-sarja, siis nuorekas kirjamaku. Harrastiko tähtitiedettäkin tai jotain avaruusjuttua. Maajussi oli ehkä vähän totinen, niinhän ne ovat, eikä ihme. Teistä nykyisistä muistan a-mummun ja Calvadoksen sekä tietysti sen, jonka nimikiriainten perässä oli numero 54 ja jonka kanssa suhteemme on ollut monivaiheinen. Rapu aloitti kanssani samana vuonna -09, jaoimme joskus samanlaisen musiikkimaun. E. Arantesin kanssa kiistelimme Linkolasta ja P. K:n kanssa härkätaisteluista vai oliko siinäkin Arantes, minä Lorcan runon innoittamana. Myös parveketupakoinnista praatattiin herrojen kanssa, osa puolesta, osa vastaan. Dulkkis järjesti kivoja mielikuvitusretkiä, kerran käytiin kuuluisien taidemaalausten jalanjäljillä. Vielä oli nuorehko pohjoisen nainen, jolla taisi olla sutinaa tuntureilla rajavartijan kanssa.

        Se I:n kasvimaa oli muistaakseni Kivihaassa, osassa Keskuspuistoa kuitenkin. Terveisiä Manskulle, varmaan asut vielä siellä.

        Maajussista muistan sen, että raivostui minulle tavattomasti, kun ilmaisin, etten perusta äitienpäivän vietosta.

        Ukkelon kirjamaun muistan, tykkäsi Viisikkosarjasta, kuten sanoit.

        Lorcan runoihin perustuvasta ostamastani Taljankan flamenco-levystä keskustelin paljonkin Dulkkiksen kanssa. Jotta sain sen levyn ostettua, jouduin jopa ottamaan yhteyttä itse Timo Tyrväiseen ja häneltä sain tyttärensä kautta tiedon, mistä levyn saan. Piti tilata se ja hakea se nimellä mainiten olikohan Stockan levyosastolta. Kävin myös Savoy-teatterissa, missä he esittivät tältä levyltä olevia lauluja. Levyn nimi on muistaakseni Tarara. Tuolla se jossain levyhyllyssäni piileksii. Mukana tuli hauska levy, jossa oltiin flamencon tahdissa hirvimetsällä. Timo laulaa siinä savon murteella.


    • Cee-Lila

      Kauhea tapaus tuo espoolaisen oppilaan sairastuminen ja kuolema juoksutestin jälkeen. Tänään lehdessä sanottiin, että sama oppilas on pyörtynyt aiemminkin koulussa pari kertaa. Eli opettaja, joka teetti testin, ei tiennyt oppilaan mahdollisesta sairaudesta, koska sairaudet ovat salassa pidettäviä asioita. Jos oppilas ei niistä itse ilmoita, on mahdoton tietää, voiko oppilas osallistua milloin mihinkin koulun liikuntatunneilla. Oppilas oli ollut kuitenkin hyvin liikunnallinen tyyppi.

      Muistan takavuosilta kun Santahaminassa koulutuksessa oleva oppilas kuoli Cooperin testin jälkeen. En muista enää, mihin oikeudessa päädyttiin, isä oli katkera ja syytti poikansa kuolemasta armeijan koulutusta ja liikaa rääkkiä.

      Muistan myös yhden jääkiekkoa pelaavan opettajana työskentelvän nuoren miehen, niin hän kuoli kesken ottelun. Syy: sydänlihastulehdus, osallistui otteluun vaikka oli flunssa iskenyt. Pelasi siis sairaana.

    • amummu

      Hammaslääkäristä hengissä selvinneenä totean, että ensi viikolla uusinta, ja siihen loppuu tämän vuoden kierros. Ei löytynyt taaskaan onneksi mitään muuta hoidettavaa kuin yhden paikan lohkeama ja se peijoonan hammaskivi, jonka poisto on kamalaa, mutta tehtävä se on.

      Olette muistaneet noita HS:n nimmareita. Kaikki mainitsemanne minullakin muistissa. Inkerin kanssa alkuun "vaihdoimme kuulumisia" aika paljonkin, kun hän kertoi missä asui. Minä pyörin kansakoululaisena ihan samoissa kortteleissa, ja siitä se juttu lähti. Jossain vaiheessa sitten se loppui, kun intressit hajaantuivat. Sen muistan, että kertoi Raipun tulleen hänen ovikelloansa soittamaan, mutta vierailu oli päättynyt alkuunsa.

      Minäkin kirjoitin pääasiassa vain HS:n elämä-ketjussa, jonka muistaakseni aloitti Mallu jostain pohjoisesta. Sittemmin Mallu jäi pois, mutta me muut jatkoimme. Itse kirjoitin jonkin aikaa, samalla nimmarillani myös jossain musiikkiketjussa. Siellä kirjoittivat myös Dulkkis ja Rva Pyy, joka jossain vaiheessa kertoikin olevansa isossa orkesterissa soittava mies. Hänellä olikin valtava musiikkitietous, kuten D:llakin.

      Kirjoittelua en nyt harrasta juurikaan muualla kuin täällä. Joskus olen pistänyt jotain HS:iin, mutta jos teen niin neljä kertaa vuodessa, niin se on siinä. Rapusen kirjoitukset kyllä aina luen sieltä. Joitakin muitakin tuttuja nimimerkkejä olen tavannut, mutta niitä en seuraa, vaan ovat tulleat vastaan selatessani kommentteja eri jutuista. Muutaman kerran eräässä paikallisessa lehdessä osallistuin keskusteluuun liikenteestä. Siinä tulivat silmille Auroran kokemukset kulttuuriketjusta: naiset mielipiteineen poljettiin suohon, ja kun asia-argumentit polkijoilta loppuivat, niin sitten alettiin ruotia noita surkeita naiskirjoittajia ihmisenä, jopa ulkonäköä arvailtiin.

      Nyt pitää ruveta ryystämään päiväkahvia, kun siippa sitä keitti. Olipa ostanut kaupasta pullatkin. Ihanaa.

      • Cee-Lila

        Hauska lukea teidän muidenkin muisteluita Hesarin ajoista. Itsekin muistan musiikkiketjun Rva Pyyn, taisin itsekin sinne jotain kirjoittaa, Ja muistan että rva Pyy olikin lopulta herra Pyy. Olivat siis aviopari, kumpikin kirjoittivat vuorotellen, sekin paljastui. Dulkkis oli hyvin tietäväinen klassisesta musiikista.

        Mallunkin muistan, hän aloitti laihdutuskuurin ja totesi, että paras laihdutuskonsti ovat avocadot. Ne kun ovat alkaaleja eli emäksisiä. Sitä en muista oliko hän pohjoisesta kotoisin.


      • amummu

        Aloin muistella, että oliko Mallu sittenkin Mellu. Mutta mitä välii, aloitti kuitenkin pitkään elossa pysyneen ketjun. Muistelen, että olisi ollut Rovaniemeltä, mutta en mene vannomaan. Niinhän se oli, että herra Pyy olikin Rva Pyy ja toisin päin, tai jms:)

        Avocadoista tuli mieleen, että tänään avasin pari päivää sitten ostamani pussin avocadoja laittaakseni niitä salaattiin, mutta jouduin viskaamaan kaikki roskikseen. Olivat läpimätiä, täynnä keltaisen mustaa velliä. Ostaessani kaikki olivat vielä kovia ja jätin ne hedelmäkippoon kypsymään. Ei kahdessa päivässä voi mädäntyä, ellei niissä jo alun perin jotain vammaa. Huomenna menen kauppaan ja valitan. Kuittia ei kylläkään enää löydy, mutta verkkopussi, missä ne ostin on tallessa kuivaroskiksessa, mistä sen äsken kaivoin pois.

        On tosiaan ihan kamala tapaus tuo pojan kuolema koulussa. En oikein hiffaa, miksi noita äärirääkkejä on nyt tuotu kouluihinkin. Armeijassakin niitä on jo järkiperäistetty, eikä heti ekana päivänä, kylmiltään pistetä juoksemaan Coopperia. Tietysti totta on sekin, että silloin tällöin isossa joukossa voi olla yksilö, jolla tietämättään on vika vaikkapa sydämessä, ja po. rasitus voi silloin olla liikaa.

        Itsensä piippuun vetäminen tuntuu olevan liikunnassa muotia, mutta jos joku omaehtoisesti sitä tekee, niin oma on asiansa ja vastuunsa. Mutta kun esim. luokan opettaja tai joukkueen kouluttaja pistää sen tekemään, niin tilanne on ihan eri. Opettajalla tulisi olla terveystiedot saatavilla, mutta niiden jako eri instanssien välillä on tarkkaan säännelty. Po poikahan oli jo aiemmin saanut jotain kohtauksia, joten luulisi, että merkintöjä olisi jo ollut "papereissaan". Mutta OPH vain jatkaa ohjeistustaan testien tekemisestä. Onneksi on sentään joissain kunnissa/kouluissa järkeäkin jättää OPH:n ohjeet sikseen ainakin toistaiseksi. - Ei voi muuta kuin toivoa pojan perheelle jaksamista suuressa murheessaan.


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Aloin muistella, että oliko Mallu sittenkin Mellu. Mutta mitä välii, aloitti kuitenkin pitkään elossa pysyneen ketjun. Muistelen, että olisi ollut Rovaniemeltä, mutta en mene vannomaan. Niinhän se oli, että herra Pyy olikin Rva Pyy ja toisin päin, tai jms:)

        Avocadoista tuli mieleen, että tänään avasin pari päivää sitten ostamani pussin avocadoja laittaakseni niitä salaattiin, mutta jouduin viskaamaan kaikki roskikseen. Olivat läpimätiä, täynnä keltaisen mustaa velliä. Ostaessani kaikki olivat vielä kovia ja jätin ne hedelmäkippoon kypsymään. Ei kahdessa päivässä voi mädäntyä, ellei niissä jo alun perin jotain vammaa. Huomenna menen kauppaan ja valitan. Kuittia ei kylläkään enää löydy, mutta verkkopussi, missä ne ostin on tallessa kuivaroskiksessa, mistä sen äsken kaivoin pois.

        On tosiaan ihan kamala tapaus tuo pojan kuolema koulussa. En oikein hiffaa, miksi noita äärirääkkejä on nyt tuotu kouluihinkin. Armeijassakin niitä on jo järkiperäistetty, eikä heti ekana päivänä, kylmiltään pistetä juoksemaan Coopperia. Tietysti totta on sekin, että silloin tällöin isossa joukossa voi olla yksilö, jolla tietämättään on vika vaikkapa sydämessä, ja po. rasitus voi silloin olla liikaa.

        Itsensä piippuun vetäminen tuntuu olevan liikunnassa muotia, mutta jos joku omaehtoisesti sitä tekee, niin oma on asiansa ja vastuunsa. Mutta kun esim. luokan opettaja tai joukkueen kouluttaja pistää sen tekemään, niin tilanne on ihan eri. Opettajalla tulisi olla terveystiedot saatavilla, mutta niiden jako eri instanssien välillä on tarkkaan säännelty. Po poikahan oli jo aiemmin saanut jotain kohtauksia, joten luulisi, että merkintöjä olisi jo ollut "papereissaan". Mutta OPH vain jatkaa ohjeistustaan testien tekemisestä. Onneksi on sentään joissain kunnissa/kouluissa järkeäkin jättää OPH:n ohjeet sikseen ainakin toistaiseksi. - Ei voi muuta kuin toivoa pojan perheelle jaksamista suuressa murheessaan.

        Oikein muistit, Mallu olikin oikeasti Mellu.

        Avocadot ovat todella vaikeasti ostettava tuote. Jos ostaa niitä neljä, yksi on musta sisältä, taikka sitten aivan raaka. U on aika mestari valkkaamaan niitä. Kertaakaan emme ole vielä ostaneet niitä siinä valmiissa verkkopussissa. Ovat vielä tavattoman kalliita ostettavia.


    • amummu

      Uutisissa äsken tuli puhetta ja kuvaa kouluruokailusta. Meillä on tosi huonja kokemuksia siitä pojantytön kautta, joka kärsii keliakiasta. Kunnassa on otettu kanta, että kasvisruokavaliota noudattavat ovat etusijalla keliaakikkoihin nähden. On vissiin unohtunut, että keliakia on sairaus, jota voidaan hoitaa vain ruokavaliolla, lääkkeitä siihen ei ole. Unohtunut on myös se tosiasia että keliaakikkolapsetkin tykkäävät terveidenkin lastenkin lemppasreista, kuten esim. lihamakaronilootasta, makkarakastikkeesta, riisipuurosta, jne

      Kun koulun terveet oppilaat syövät em. herkkujaan, niin keliaakikko saa kasviskeittoa lihamakaronilaatikon sijaan, makkarakastike korvataan kasvispadalla ja riisipuuro soijasopalla. Riisipuuro kävisi hyvin, jos siitä jätettäisiin pois vehnänalkiot. Tänään kuitenkin olisi tytöllämme ollut pastaa ja jauhelihakastiketta, useimpien koululaisten herkkua, mutta kun gluteeniton on muotia, niin terveet oppilaat olivat tyhjentäneet keliaakikon pastakipon, ja tytölle sitä oli jäänyt vain ruokalusikallinen.

      Kasvisruoka, jos se on terveellistä, kuten sanotaan, on terveellistä myös ei-keliaakikoille. Miksei siis kaikilla ole sitä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, eikä vain keliakiaa sairastaville.

      Tytön vanhemmat ovat useaan otteeseen pistäneet palautetta ja kyselyjä kunnan kouluruokahuoltoon, mutta mitään parannusta ei ole tullut. Joku halvatun valtuusto on kuulemma päättänyt, että gluteenitonta ei tehdä erikseen. Mutta vegeä kuitenkin tehdään. Ja se vasta kalliiksi tulee, jos se on ihan oikeata vegeä. Kasvisruoka on monille muotivillitys, ei terveysongelman hoitoa. Gluteeniton on nykyään myös muotijuttu, mutta harva sen muodin perässä juoksevista tietää, että keliakia on vakava sairaus. Mummuakin ottaa päähän, suunnattomasti.

      • Cee-Lila

        Johan on ihme, siellä ei siis yhtään seurata, mistä kiposta ne terveet ottavat ruokansa, kun oikeasti keliaakikko jää ilman mitään ruokaa. Ja niinä päivinä varmaan jää ei-keliaakikoille tehtyä ruokaa yli.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Johan on ihme, siellä ei siis yhtään seurata, mistä kiposta ne terveet ottavat ruokansa, kun oikeasti keliaakikko jää ilman mitään ruokaa. Ja niinä päivinä varmaan jää ei-keliaakikoille tehtyä ruokaa yli.

        Näin on. Koulussa on kuulemma katsottu, että ei-keliaakikoillakin on oikeus halutessaan syödä gluteenitonta. Gluteenittoman ruoan määrää ei silti ole lisätty. Gluteenittomat ainekset ovat kalliita verrattuna vastaaviin tavallisiin, ja säästää pitää. Mutta kenen kustannuksella silloin, kun terveet syövät sairaiden sapuskat, eikä ilman jääneelle ole muuta vaihtoehtoa! He eivät voi syödä muilta yli jäänyttä. No, po. koulussa sentään viereisen vanhustalon asukkaat saavat yli jäänyttä ruokaa kahdella eurolla annoksen, mikä erittäin hyvä juttu.


    • Ali-Baba

      En itse keliakiaa tunne, mutta serkkuni tyttären pojalla on ilmeisesti isältään peritty keliakia ja olen vain sen huomannut että kovin on tarkaa mitä ihan pienikin joutuu noudattamaan. Tämä näytti kyllä olevan sinut ongelmansa kanssa ja ihan jo rutiininomaisesti 4 vuotiaana tiesi mitä saa suuhunsa laittaa ja mitä ei.
      On tainnut se kouluruokailu muuttua aika lailla niistä ajoista kun itse olin oppikoulussa ja lukiossa.
      Silloin ruokalipuilla oli hinta ja sillä lipulla sai ruokaa, muuten ei.
      Ammattiopinnoissahan ruoka ostettiin aina itse joko laitoksen ravintolasta tai sitten piipahdettiin jopa kotona syömässä. Ei ole kyllä merkittävästi ruokapuolesta opiskellessa mieleen jäänyt paitsi Lontoossa opiskellessa ne loistavat brittiaamiaiset pari hirmuisen rasvaista makkaraa ja paistettua kananmunaa tai makkaroiden vaihteeksi josku pekoni ja ihan pahimmoillaan kaikki yhdessä. Sillä aamuannoksella pärjäsi hyvin koko päivän

      Kyllä se vaan niin on että kunnon "Laardi" ihmisen liikkeessä pitää, ja maistaa

      Huomenna taas kesä ja 40C Ceen lasitetulla partsilla ja kissat mouruaa amummun aidan takana ja haluaa tulla "tutustumaan" kettikseen

    • aurora5

      Rapu, tule ihmeessä takaisin!

      Meillä on yhtä suuri oikeus olla täällä kuin nyt jo neljään supistuneella armoitettujen joukolla, jonka mukanaoloa Suuri Manipulaattori varmistelee kirjoituksissaan päivästä toiseen:

      "Tule a-mummu, kissat ja kettis. Tule cee paahteiselta partsiltasi. Tule edson puhumaan pehmoisista. Tule Who, perustetaan uusi riimiketju."

      Emmekö Rapu tulleetkin samana vuonna Elämään? Nyt vain minä ainoana listan ulkopuolisena koetan motivoida mukanaoloani.

      Kun sanoin piruuttani, että emmekö voisi kaikki kirjoitella samassa ketjussa (ei tämä enää sekavammaksi voi tulla), tämä ovela herra otti heti kopin ja näki tilaisuuden tulleen hallita aloittajana kahdessa ketjussa. Hän on aakkosjärjestyksen ensimmäinen. Heti seuraavaksi olisit tullut sinä, Alkuperäinen. Eihän aloittajan rooli normaalisti ole sen kummempi kuin muidenkaan kirjoittajien, mutta tämä herra ottaa sen vallan merkkinä.

      Pyydän anteeksi ajattelematonta lohkaisuani yhteisen ketjun perustamisesta. Siitä ei seurannut mitään hyvää.

      Näin raadollisissa ajatuksissa herätän seurakunnan tänä aamuna. Epäilemättä minut taas leimataan pateettiseksi häiriköksi.

      Tule Rapu takaisin, ollaan niin kuin ennenkin... Olit rohkea sinä bussiepisodissa. Vastustat vääryyttä. Tee samaa tässäkin Elämässä. Ota asemasi keskeisenä elämäläisenä takaisin! Uskon, että sinua toivotaan takaisin niiden taholta, joilla on sinulle merkitystä.

      • aurora5

        Jos Rapu et jaksa tulla takaisin, ei minuakaan näy täällä ennen kuin ketjun avausvuoro siirtyy a-mummulle.

        Tietenkin voitte te muut heittää aakkosjärjestyksen huit helvettiin ja antaa Alin hillua kahden ketjun pomomiehenä täältä ikuisuuteen.

        Joku kirjoitti kansojen tarvitsevan vahvaa johtajaa. Entä sellaista johtajaa, joka vain esittää olevansa vahva, mutta on itse asiassa heikko pikkusielu listoineen.

        Hyvää syksyn jatkoa mahdollisimman virkeän kirjoittamisen merkeissä!


      • Alkuperäinen-Rapu

        Tervehdys aurora!

        Tulin kertomaan vain sen, että en nyt ainakaan toistaiseksi halua kirjoitella täällä, vaikka en ollut ajatellut, että tämä kirjoittelu voi muuttua näin "vaativaksi?" Kiitos aurora rohkaisustasi, mutta katson, että en halua "taistella", kun en halua aina vääntää kaikkia asioita "rautalangasta", koska joillakin on halu saada vain epäsopua aikaan. Minä en siihen lähde mukaan.

        Tuli mieleeni Alf Ahlberg'in kirjasta: Ajatuksen vapauttaminen, lukemani.
        "Keskustellessaan henkilön kanssa huomaa, ettei ole vaan tekemisissä hänen ymmärryksensä, vaan hänen tahtonsa kanssa ts. kun huomaa että hän ei tahdo käsittää."

        Ketjuun on nyt tullut tuo henki, enkä halua olla mukana. Se ei ole minun mielestäni ollut näiden kirjoitusten tarkoitus, että ketään meistä alistetaan toimimaan jonkun tahdon mukaisesti ja toisiaan vastaan.

        Hyvin huomattu aurora tuo "Suuri Manipulaattori" juttu. Sen olen huomannut minäkin ja en hyväksy tuon tyylistä "konfliktin" lietsomista aivan kuin kukaan ei ymmärtäisi mistä on kysymys?

        Ehkä minäkin vielä palaan, koska tämä "Elämä-ketju" on tosiaankin ollut myös "minun" ketjuni niin kauan aikaa. En nyt muista aivan tarkkaan tuota Hesarissa aloittamistani, kun en nyt ole sitä "jaksanut" ruveta tutkimaan. On se jossakin ylhäällä.

        Hyvää viikkoa!


      • aurora5

        Kiitos Rapu että luit tekeleeni. Jos palaat, tule sitten avaamaan ketju, vuorosi on seuraavana ennen a-mummuakin.

        Ne vanhat hesarin jutut ovat aivan eri maailmasta, olimme kymmenen vuotta nuorempiakin. Täällä vain jotkut eivät anna anteeksi jos on sattunut sanomaan jotain väärää. Minulla ei ole mitään tallessa enkä muutenkaan halua lyödä ketään vanhoilla teksteillä päähän. Sen kuitenkin muistan ihan omalla vanhalla muistillani, että ei silloin yhtä sydämetöntä pudotuspeliä pelattu.

        Tapaamisiin!


      • edson

        Omalta kohdaltani voin tuohon "kutsuun" että tule ja kerro pehmoisista kuitata seuraavasti. Tähän asti olen tainnut tulla kutsumattakin. Tosin varmaan joskus itsekin laittanut kutsuja muodossa missä olet?

        Sanoisin, että on vapauttavaa kirjoittaa, kun vain kirjoittaa silloin, kun haluaa kirjoittaa. Siis vaikka omista jutuistaan, kukin mieltymystensä mukaan. Pitääkö aina olla muodossa 'kerron nyt tämän, pliis kommentoikaa'.

        Aina on jotain, jota voi jonkun kirjoituksessa olla, mihin voipi joku heittää kommentin.

        Äkkiähän täällä on kinojakin syntynyt ja totean, että en ole syytön niihinkään. No säästä ei kait vielä ole syntynyt suurempia haloita. Ei sairauksista, ei syömisistä. Tai no, jos joskus kertoi aloittaneensa jonkun muun tavan valita päivittäisen ruokansa kuin sen kuuluisan ruokaympyrämallin, niin kyl sit jo saattoi joku älähtää.


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        Kiitos Rapu että luit tekeleeni. Jos palaat, tule sitten avaamaan ketju, vuorosi on seuraavana ennen a-mummuakin.

        Ne vanhat hesarin jutut ovat aivan eri maailmasta, olimme kymmenen vuotta nuorempiakin. Täällä vain jotkut eivät anna anteeksi jos on sattunut sanomaan jotain väärää. Minulla ei ole mitään tallessa enkä muutenkaan halua lyödä ketään vanhoilla teksteillä päähän. Sen kuitenkin muistan ihan omalla vanhalla muistillani, että ei silloin yhtä sydämetöntä pudotuspeliä pelattu.

        Tapaamisiin!

        Me harjoiteltiin eilen kumppanin kanssa englannin kielen alkeita ja yksi tehtävä oli kirjoittaa mies/naispuolisia sukulaisia.

        Kumppani ehdotti lapsemme vaimoa eli miniää. Tästäkin jankkasin, että vasta heidän mahdollinen lapsensa on molemmille perheille osasukulainen, siis vasta sitten, kun on geenit jaossa. Tää johtuu siitä, että poikani anoppi toivotti häissä pojan tervetulleeksi sukuunsa ja minä mietin, että ei helekatti tuohon sukuun. Mieluummin ehdottomasti pojan apen sukuun.


    • Ali-Baba

      Eopä tässä juurikaan muuta voi enää sanoa kuin, että voi taivas noita "huomiotta" jääneitä, jotka kyllä parhaansa yrittävät saadakseen ihmiset hajoamaan. siitäkin huolimatta että jokainen on heidät aina tervetulleeksi toivottanut yleisiä jorinoita kirjoittamaan mutta mysös saamaan vastauksen ad hominem yrityksiin.

      On sen verran kyllä lisää näin selkosuomen aikoina sanottava että voi hitto: Ihan ovelasti valtasi kaksi ketjua. How sick can a person think?

    • Ali-Baba

      Ja luojalle kiitos ettei ihan kohta ole yhteisesti toivottua aloitusvuoroa ketjussa, mikä sitten ilkeissä mielissä osataan tulkitakin ketjun valtaamiseksi ja dominoinniksi! How sick can some people think?

    • Cee-Lila

      Tiistaita. Aurinko alkoi paistaa ulkona, mutta täällä Elämässä näkyy olevan taivas pilvessä. Kova vastatuuli näkyy olevan. Aurorakin jo uhkaa jäädä pois täältä, ennen kuin Rapu tai A-mummu avaa seuraavan Elämän. Ei tästä kahden ketjun yhdistämisestä mitään näy tulevan.

      • Ali-Baba

        Kyllähän sinä kuitenkin ymmärrät mihin noilla uhkailuilla pyritään. Se on sillä lailla vahinko, että kyllä täällä kaikki ovat parhaansa yrittäneet, jotta kaikki voisivat kirjoitella yksilöinä ja itsenään. Se ei nyt vaan sovi ammattiloukkaantuhille vaan heille sopii ketjujen hajaantuminen ja kutistuminen jotta saavat maksimaalisesti huomiota ja sitten lopussa kuitenkin vain itseltään, jos heidän halujensa mukaan elettäisiin

        Minä tässä mietin mitä voisin tehdä jotta naiskirjoittajat eivät enempää yrittäisi toisiaankin hajoittaa. Ehkä keksin keinon päivän mittaan. Onhan aikaa keksiä.


      • Cee-Lila
        Ali-Baba kirjoitti:

        Kyllähän sinä kuitenkin ymmärrät mihin noilla uhkailuilla pyritään. Se on sillä lailla vahinko, että kyllä täällä kaikki ovat parhaansa yrittäneet, jotta kaikki voisivat kirjoitella yksilöinä ja itsenään. Se ei nyt vaan sovi ammattiloukkaantuhille vaan heille sopii ketjujen hajaantuminen ja kutistuminen jotta saavat maksimaalisesti huomiota ja sitten lopussa kuitenkin vain itseltään, jos heidän halujensa mukaan elettäisiin

        Minä tässä mietin mitä voisin tehdä jotta naiskirjoittajat eivät enempää yrittäisi toisiaankin hajoittaa. Ehkä keksin keinon päivän mittaan. Onhan aikaa keksiä.

        "Ei tästä kahden ketjun yhdistämisestä mitään näy tulevan."

        Korjaan tuota lausettani, eli kyllä Ravulle ja Auroralle käsitykseni mukaan sopii, että Whoo ja Edson sopivat yhteiseen ketjuun, mutta sinä olet se punainen vaate. Tämä on vain minun arveluni.


      • Ali.Baba

        Kyllä sekin on tiedossa. Se on kuitenkin sitä samaa hajoitus "logiikkaa", mihin lankaan joku voi mennä, joku tai jotkut ei


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        "Ei tästä kahden ketjun yhdistämisestä mitään näy tulevan."

        Korjaan tuota lausettani, eli kyllä Ravulle ja Auroralle käsitykseni mukaan sopii, että Whoo ja Edson sopivat yhteiseen ketjuun, mutta sinä olet se punainen vaate. Tämä on vain minun arveluni.

        Ravulla on omat motiivinsa poisjäämiseksi. Minun motiivini on se, että A ilmaisemalla tarkkaan nimeltä ne, keiden kanssa haluaa vaihtaa ajatuksia, yrittää "katsoa minut" ulos jo toisesta ketjusta parin vuoden sisällä. Elämä-ketjusta josta riita alkoi, A itse lähti ovia paiskoen. Muistat kai Cee A:n järjettömät epäilyt "kädettömän" U:n pärjäämisestä sinun ollessasi sairaalassa?

        Minä kirjoittelin sitten myös rinnakkaisketjussa. Siellä A teki kaikkensa, että edson lakkaisi vastaamasta minulle. Se oli niin läpinäkyvää diskriminointia, ettei voi kuin nauraa.

        Tultuaan takaisin Elämään A teki heti selväksi, että en kuulu joukkoon. Sain armollisesti luvan kirjoitella vähäpätöisistä asioistani, sairauksista sun muista, mutta ikinä hän ei erehdyksessäkään jatkanut ketjua mistään tarjoamastani aiheesta.

        Koska meitä on näin vähän, tiedän, että parinkin tyypin riita latistaa ketjun hengen ihan lattiatasolle. Minä en kuitenkaan ollut se, joka heitti ensimmäisen kiven, joten en aio hieroa sopua.

        Poistun, kunnes tänne palaa joko Rapu tai Weepeli. Toivottavasti molemmat!


      • Ali-Baba

        Tuo kaikki tuossa yllä on jo monen monta kertaa todettu ilkeämieliseksi asioiden vääristelyksi ja nimemnomaan siitä U kädettömyys kommentin osalta. Kaikki nuo väitteet ovat 100% mielikuvituksen tuotetta eikä niissä ole totuutta edes siemeneksi.
        Tälle minä en kuitenkaan mitään voi. Jokaisen on itse vedettävä johtopäätöksensä ja jatkettava elämistä entisillä tai jäljellä olevilla rehellisillä eväillä.
        Tästä kyllä saisivat psykologit mallitapauksen oppilirjoihinsa mitä demetti ja mielikuvituksen tuoma huomiotta jääminen tekee ihmiselle.

        Edelleen harkitsen menenkö minäkin takaisin tuonne toiseen ketjuun. Harkinnassa on kuitenkin pakko ottaa huomioon tosiasia että vaikka menisin sinne niin mikroskoopilla seurataan ja perässä tullaan keksimään sitä "keskustelun kohentamista"

        Huomionkipeillä sairauteen asti olevilla on kuitenkin toivoa että jäiden tulo toisi sitä kaivattua huomiota

        Ja niinkuin huopmaatte en enää jätä vastaanatta valheellisiin ja väärennettyihin syytöksiin ja ihmisten hajoitusyrityksiin.

        Kuten jo aikaisemmin ilmaisin Ceelle niin päätän tämän päivän aikana onko minun siirtymisestäni Porinaketjuun mitään apua vai jatkuuko mieletön ajojahti sielläkin


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Ravulla on omat motiivinsa poisjäämiseksi. Minun motiivini on se, että A ilmaisemalla tarkkaan nimeltä ne, keiden kanssa haluaa vaihtaa ajatuksia, yrittää "katsoa minut" ulos jo toisesta ketjusta parin vuoden sisällä. Elämä-ketjusta josta riita alkoi, A itse lähti ovia paiskoen. Muistat kai Cee A:n järjettömät epäilyt "kädettömän" U:n pärjäämisestä sinun ollessasi sairaalassa?

        Minä kirjoittelin sitten myös rinnakkaisketjussa. Siellä A teki kaikkensa, että edson lakkaisi vastaamasta minulle. Se oli niin läpinäkyvää diskriminointia, ettei voi kuin nauraa.

        Tultuaan takaisin Elämään A teki heti selväksi, että en kuulu joukkoon. Sain armollisesti luvan kirjoitella vähäpätöisistä asioistani, sairauksista sun muista, mutta ikinä hän ei erehdyksessäkään jatkanut ketjua mistään tarjoamastani aiheesta.

        Koska meitä on näin vähän, tiedän, että parinkin tyypin riita latistaa ketjun hengen ihan lattiatasolle. Minä en kuitenkaan ollut se, joka heitti ensimmäisen kiven, joten en aio hieroa sopua.

        Poistun, kunnes tänne palaa joko Rapu tai Weepeli. Toivottavasti molemmat!

        Voi hyvänen aika Aurora! Luin nyt juuri sinun juttusi, en sen jälkeen ilmestyneitä juuri tänään.

        "Ravulla on omat motiivinsa poisjäämiseksi. Minun motiivini on se, että A ilmaisemalla tarkkaan nimeltä ne, keiden kanssa haluaa vaihtaa ajatuksia, yrittää "katsoa minut" ulos jo toisesta ketjusta parin vuoden sisällä. Elämä-ketjusta josta riita alkoi, A itse lähti ovia paiskoen. Muistat kai Cee A:n järjettömät epäilyt "kädettömän" U:n pärjäämisestä sinun ollessasi sairaalassa?"

        Muistan hyvin tuon episodin. Kun lopulta sairaalassa olon jälkeen sain tietää fyssariltani, että Kaunialassa on huone, jossa on tietokone potilaiden käyttöön. Pääsin kertomaan, missä olen. U:han ei edes tiedä missä kirjoitan, joten ei osannut valaista teitä mitenkään. Emme ole siis aviopari, joka kirjoittaa tänne, kuten taannoin Rva ja herra Pyy, vuoroin samassa ketjussa. Kaunialan fyssari sitten minut aina sieltä tietokoneelta löysi. Kun en ollut huoneessani taikka ruokasalissa, hän tiesi että olin siellä 3. kerroksen ns seurusteluhuoneessa, joss järjestettiin tilaisuuuksia aamupäivisin, missä hoitaja luki lehtiä ja kysyi mielipiteitä uutisten aiheista. Osallistuin niihin siinä tietokoneen ääressä istuessani. Olin kai ainoa potilas, joka konetta käytti. (Terkkuja Jaquesille, olit aivan ihana, asiallinen fyssari, Belgiasta).

        Muistan myös sen, että Ali ei vastannut minulle mitään siinä ketjussa, vaikka palasin sairaalasta. Syy oli siis Aurora, joka paheksui Alia U:n kädettömyydestä kertovassa kommentissaan puolustaen U:ta. Ali siis lähti ovia paiskoen, kosti myös minulle. Sitä monesti silloin ihmettelin, nyt alan tajuta, miksi teillä ei sietämys kohtaa. Ei tämä minun tapaus ole ainoa laatuaan teidän kohdalla. Kun kemiat eivät kohtaa, ne eivät kohtaa. Syy voi olla vaikka mikä.

        Mitähän nytkin kirjoitin, pakko lopettaan ja mennä katsomaan kukkakaalipaistosta uunissa.


      • aurora5
        Ali-Baba kirjoitti:

        Tuo kaikki tuossa yllä on jo monen monta kertaa todettu ilkeämieliseksi asioiden vääristelyksi ja nimemnomaan siitä U kädettömyys kommentin osalta. Kaikki nuo väitteet ovat 100% mielikuvituksen tuotetta eikä niissä ole totuutta edes siemeneksi.
        Tälle minä en kuitenkaan mitään voi. Jokaisen on itse vedettävä johtopäätöksensä ja jatkettava elämistä entisillä tai jäljellä olevilla rehellisillä eväillä.
        Tästä kyllä saisivat psykologit mallitapauksen oppilirjoihinsa mitä demetti ja mielikuvituksen tuoma huomiotta jääminen tekee ihmiselle.

        Edelleen harkitsen menenkö minäkin takaisin tuonne toiseen ketjuun. Harkinnassa on kuitenkin pakko ottaa huomioon tosiasia että vaikka menisin sinne niin mikroskoopilla seurataan ja perässä tullaan keksimään sitä "keskustelun kohentamista"

        Huomionkipeillä sairauteen asti olevilla on kuitenkin toivoa että jäiden tulo toisi sitä kaivattua huomiota

        Ja niinkuin huopmaatte en enää jätä vastaanatta valheellisiin ja väärennettyihin syytöksiin ja ihmisten hajoitusyrityksiin.

        Kuten jo aikaisemmin ilmaisin Ceelle niin päätän tämän päivän aikana onko minun siirtymisestäni Porinaketjuun mitään apua vai jatkuuko mieletön ajojahti sielläkin

        "... mitä demetti ja mielikuvituksen tuoma huomiotta jääminen tekee ihmiselle."

        No just. Mene syömään vaikka limetti, että kitkeryytesi pääsee täyteen mittaansa. On täällä todistajia - kiitos Cee - että kertomani tapausten kulku on totta.


    • edson

      No tämä minunkaan sopiminen tähän ketjuun ei nyt kirkossa kuulutettua ole. No jos oisi kirkossa kuulutettu, niin silloin en olisi sitä kuullut.

      Täällähän on rajoitettu joskus aiheitakin, mistä ei passaisi kirjoittaa. Yksi aihe oli politiikka. Tässä uhmaan sitäkin taas kerran ja kerron puolueen jäsenenä, että Toivola se vasta on toivoton. Ei mene perille, vaikka kaikensa tekeekin. Hirveen monta puhetta on mies pitänyt. Onneksi on saanut levätä taksin takapenkillä matkalla koulusta kouluun, eihän nyt tuollaista muuten jaksaisi.

      • Cee-Lila

        Mielestäni en ole kieltänyt politiikan puhumista täällä. Olen itsekin silloin tällöin ihmetellyt Puavon loputonta yrittämistä milloin milläkin saralla, poliitikkona, joka on tavaton pyrkyri, jos nyt jonkin esimerkin sanon. Itse olen aika varovainen sanomaan mielipidettäni politiikasta. Yksi syy on vaikkapa lähisukuun kuuluva mies, jonka kanssa pitää visusti varoa sanomasta mitään, joka on vastoin hänen poliittista kantaansa. Esim eduskunnassa haukkuvat toinen toisiaan mutta saattavat olla hyvät ystävät siviilissä. Siis asiat riitelevät. Normisukulaiset saattavat katkaista välinsäkin vain poliittisten mielipide-erojen takia.


      • edson
        Cee-Lila kirjoitti:

        Mielestäni en ole kieltänyt politiikan puhumista täällä. Olen itsekin silloin tällöin ihmetellyt Puavon loputonta yrittämistä milloin milläkin saralla, poliitikkona, joka on tavaton pyrkyri, jos nyt jonkin esimerkin sanon. Itse olen aika varovainen sanomaan mielipidettäni politiikasta. Yksi syy on vaikkapa lähisukuun kuuluva mies, jonka kanssa pitää visusti varoa sanomasta mitään, joka on vastoin hänen poliittista kantaansa. Esim eduskunnassa haukkuvat toinen toisiaan mutta saattavat olla hyvät ystävät siviilissä. Siis asiat riitelevät. Normisukulaiset saattavat katkaista välinsäkin vain poliittisten mielipide-erojen takia.

        En osoittanut ketään sormella, joka olisi toivonut, että ei tänne politiikkaa. Kuhan mainitsin.

        Sanotaan nyt näin. Kumppanin serkun kanssa praatataan enää niitä näitä jos niitäkään ja syy oli se, että ei ymmärrä pakolaisen ja maahanmuuttajan eroa. Eikä kyllä muutakaan, siis ymmärrä, mutta status on tapissa sukulaisten keskuudessa, koska on yrittäjä. Tai joidenkin tapissa ei ole, koska yrittäjä saattaa olla jopa kateuden lähde, vaikka menisi huonomminkin. Eikä ole kiinnostunut esimerkiksi siitä, että ihminen nälissään voi lähteä kulkemaan. No eivät kyllä juuri muutkaan sukulaiset sitä ymmärrä, mutta ovathan etupäässä maalla syntyneet. Kumppani ymmärtää.
        Samasta aihepiiristä välit muuttuivat totaalisti kesänaapurin kanssa. Aihe oli EU ja siihen liittyminen. Hän sanoi, että tiesi jo silloin, mitä tulee tapahtumaan, kun liityttiin. Kun kysyin, että mitä sitten pelkäsi tapahtuvan, niin viittasi pakolaistulvaan. Siis tässä hänen pointtinsa EU liittymistä vastaan. Tällaisia ns. kavereita en kaipaa pätkääkään.

        Nämä eivät mielestäni ole poliittisia kantoja, vaan inhimillisiä kantoja. Jos ottaa hätää kärsivään kannan, että pysykööt muualla, niin se ei ole minulle enää politiikkaa. Kuten ei ihmisroskien siivoamistarpeetkaan.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Mielestäni en ole kieltänyt politiikan puhumista täällä. Olen itsekin silloin tällöin ihmetellyt Puavon loputonta yrittämistä milloin milläkin saralla, poliitikkona, joka on tavaton pyrkyri, jos nyt jonkin esimerkin sanon. Itse olen aika varovainen sanomaan mielipidettäni politiikasta. Yksi syy on vaikkapa lähisukuun kuuluva mies, jonka kanssa pitää visusti varoa sanomasta mitään, joka on vastoin hänen poliittista kantaansa. Esim eduskunnassa haukkuvat toinen toisiaan mutta saattavat olla hyvät ystävät siviilissä. Siis asiat riitelevät. Normisukulaiset saattavat katkaista välinsäkin vain poliittisten mielipide-erojen takia.

        Nyt Puavo on huolissaan, ettei kannattajakortteja saada kerättyä tarpeeksi, jotta uusi seitsemän tähden liike voisi osallistua hänen johdollaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Hän kun menetti sen perustamansa kansalaispuolueen johdon.

        Se ihmisroska-jupakka poiki jopa tämän päivän Hesariin ihan naamakuvan siitä henkilöstä, joka suuttui, että hänestä oli oululaisessa lehdessä takaapäin otettu kuva, joka paljasti kuulemma kaikille, että se on hän. Teki rikosilmoituksen. Saikohan nyt korvausta että antoi jopa naamakuvansa koko valtakunnan kattavaan lehteen ja oikein nimensä kera. Varmaan vain muutama oululainen tunnisti, että se on hän. Tuskin nytkään useampi suomalainen hänet tuntee. Ihmisroskaksi nimittäminen on väärin, mutta nyt tuskin korvauksia saa, kun antoi loputkin tietonsa julkisuuteen, että on entinen yrittäjä, joka ratkesi ryyppäämään ja asuu siltojen alla teltoissa, jotka virkavalta käy häneltä aina takavarikoimassa. Jo 12 telttaa tänä vuonna menettänyt. Saanut ne aina kuulemma tuttaviltaan. Hän ei ole ihan oikeasti vielä hätää kärsimässä kuin ihan omasta syystään ja tahdostaan. Sen käsityksen sain, kun luin sen hesarin artikkelin.


    • edson

      "Kasvisruoka on monille muotivillitys, ei terveysongelman hoitoa"

      No niin. Jos tästä olisi kommentoinut jotain, niin kyllä ruoasta olisi taas saatu ongelma. Heh heh, siis muotiongelma. Pure siis porkkanaa, jos sinulla on terveysongelma.

    • Cee-Lila

      Minun risukasaani paistoi tänään aurinko kun sain taas nähdä rakkaan pojanpoikani perheen skypessä. Pikkutytsy oli touhukas ja esitteli minulle lelujaan ja temppujaan esim sellaisen selänhierontalaitteen päällä laski mäkeä. Pojanpoika oli jo saanut todistuksen viimeisimmistä opinnoistaan, on hänellä jo toinen järjestyksessä. Eri aloilta. On lähihoitaja ja nyt tuli merkonomin paperit. Siitä on taas hyvä jatkaa, kun on niin nuorikin vielä.

    • Ali-Baba

      "Muistan myös sen, että Ali ei vastannut minulle mitään siinä ketjussa, vaikka palasin sairaalasta. Syy oli siis Aurora, joka paheksui Alia U:n kädettömyydestä kertovassa kommentissaan puolustaen U:ta. Ali siis lähti ovia paiskoen, kosti myös minulle. Sitä monesti silloin ihmettelin, nyt alan tajuta, miksi teillä ei sietämys kohtaa. Ei tämä minun tapaus ole ainoa laatuaan teidän kohdalla. Kun kemiat eivät kohtaa, ne eivät kohtaa. Syy voi olla vaikka mikä."

      Kyllä tämäkin tapaus on aikoinaan perusteellisesti selvitetty. Minä en ole sinulle mitään kostanut vaan toistetaan se taas kerran, että minä olin kovasti huolestunut sinun poissaolostasi ja kunnostani ja käytin siitä valitettavasti ilmaisua että U oli kädetön kertomaan missä olit. Siitä Aurora ja Peeweli hyökkäsivät yhdessä rajusti kimppuuni vaikka tarkoitukseni oli puhtaasti hyvä.

      Mutta olet oikeassa kun sekä ajatukset, henkinen rakenne, moraali ja kemia eivät kohtaa niin eivät kohtaa. Siksi minäkin tänään valmistelen toimia millä täälä ja tässä ketjussa kirjoittavat saisivat jatkaa itsenään ja omine arvoineen ja minä omine rehellisine toisessa rehellisessä ketjussa.

      Minun on vaan bielä harkittava loppuun onko siitä apua ja saanko päästyä eroon psykopaattisesta vainoajasta/jista sielläkään On se kyllä aikamoista kun kautta vuosien ei muuta ole toivottu kuin rauhaa. Sitä vaan ei kaikilta saa.

      • aurora5

        Kädettömyydellä tarkoitetaan yleensä sitä, että henkilö on käden taidoissa huono. Kyseisessä tapauksessa oletimme, että epäilit U:n suunnilleen kuolevan nälkään, kun kauhan varteen tottumaton yrittää tehdä ruokaa ilman emäntäänsä. Vasta myöhemmin selvisi, että olit tarkoittanut U:n puutteellisia tietokonetaitoja, hänen kykenemättömyyttään ilmoittaa tietokoneitse Ceen joutumisesta sairaalaan. Mistä me tiesimme, että käytit adjektiivia 'kädetön' noin epätavallisessa yhteydessä? Ilmoitimme kahdella eri nimmarilla, että kyllä aikuinen mies varmasti pärjää kotona hetken ilman puolisoaankin.

        Koska emme olleet ajatuksenlukijoita, olimme hämmästyneitä sinun rektiostasi, josta Ceekin tuossa mainitsi. Läksit ovet paukkuen pois ketjusta. Luulen, että sinua kiukutti myös se, kun Weepeli jota pidit kaverinasi, oli samaa mieltä pahan akan kanssa.

        Vaikka U epäilemättä tiesi vaimon joutuneen sairaalan, ollut ehkä jopa viemässä häntä sinne, miksi hänen olisi pitänyt ilmoittaa siitä tämän tuntemattomille nettikavereille? Eihän niin tehdä, vaikka tuntemattomat kuinka haluaisivat olla selvillä kirjoittajatoverinsa jokaisesta liikkeestä. Siinäkin on stalkkaamisen makua.

        Väitä vaikka kuinka valheeksi, niin kyllä sinulla tuossa tapauksessa meni virtuaalimaailma ja tosielämä pahasti sekaisin.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Kädettömyydellä tarkoitetaan yleensä sitä, että henkilö on käden taidoissa huono. Kyseisessä tapauksessa oletimme, että epäilit U:n suunnilleen kuolevan nälkään, kun kauhan varteen tottumaton yrittää tehdä ruokaa ilman emäntäänsä. Vasta myöhemmin selvisi, että olit tarkoittanut U:n puutteellisia tietokonetaitoja, hänen kykenemättömyyttään ilmoittaa tietokoneitse Ceen joutumisesta sairaalaan. Mistä me tiesimme, että käytit adjektiivia 'kädetön' noin epätavallisessa yhteydessä? Ilmoitimme kahdella eri nimmarilla, että kyllä aikuinen mies varmasti pärjää kotona hetken ilman puolisoaankin.

        Koska emme olleet ajatuksenlukijoita, olimme hämmästyneitä sinun rektiostasi, josta Ceekin tuossa mainitsi. Läksit ovet paukkuen pois ketjusta. Luulen, että sinua kiukutti myös se, kun Weepeli jota pidit kaverinasi, oli samaa mieltä pahan akan kanssa.

        Vaikka U epäilemättä tiesi vaimon joutuneen sairaalan, ollut ehkä jopa viemässä häntä sinne, miksi hänen olisi pitänyt ilmoittaa siitä tämän tuntemattomille nettikavereille? Eihän niin tehdä, vaikka tuntemattomat kuinka haluaisivat olla selvillä kirjoittajatoverinsa jokaisesta liikkeestä. Siinäkin on stalkkaamisen makua.

        Väitä vaikka kuinka valheeksi, niin kyllä sinulla tuossa tapauksessa meni virtuaalimaailma ja tosielämä pahasti sekaisin.

        Totta, U ei tiedä, missä kirjoittelen, minulla on täysi yksityisyys täällä netissä, kukaan muukaan ystäväni tai sukulaiseni ei tiedä, että olen täällä. Ei se heille kuulu millään tavalla. Ja U ei todellakaan ole itse netissä missään keskustelussa, emme siis voi tavata yhtäkkiä toisiamme täällä vaikka senssipalstalla! Sellaistakin olen joskus lukenut, että mies rakastui omaan vaimoonsa, molemmat olivat anonyymeinä jollain treffisivustolla, kun järjestivät salaisen tapaamisen, tapasivat toisensa. Hih, turhaa oli sekin touhu.

        U kyllä selviää ruokataloudesta ilman minua. Laihtui, kun söi niin paljon pelkkiä vihanneksia. Paisteli lettuja ja osti myös valmisruokia. Teki ihan hyvää hänelle, mutta ei tykännyt olla yksin kotona. Kävi joka päivä töissä ja töiden jälkeen tuli katsomaan minua. Siinä se päivä vierähti. Meiltä Kaunialaan oli noin 35 km, se edestakaisin ja yleensä 4-5 ruuhkissa, kyllä se riitti väsymiseen, ettei juuri töllöäkään jaksanut sen jälkeen kotona katsoa. On illantorkku aamun virkku.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Totta, U ei tiedä, missä kirjoittelen, minulla on täysi yksityisyys täällä netissä, kukaan muukaan ystäväni tai sukulaiseni ei tiedä, että olen täällä. Ei se heille kuulu millään tavalla. Ja U ei todellakaan ole itse netissä missään keskustelussa, emme siis voi tavata yhtäkkiä toisiamme täällä vaikka senssipalstalla! Sellaistakin olen joskus lukenut, että mies rakastui omaan vaimoonsa, molemmat olivat anonyymeinä jollain treffisivustolla, kun järjestivät salaisen tapaamisen, tapasivat toisensa. Hih, turhaa oli sekin touhu.

        U kyllä selviää ruokataloudesta ilman minua. Laihtui, kun söi niin paljon pelkkiä vihanneksia. Paisteli lettuja ja osti myös valmisruokia. Teki ihan hyvää hänelle, mutta ei tykännyt olla yksin kotona. Kävi joka päivä töissä ja töiden jälkeen tuli katsomaan minua. Siinä se päivä vierähti. Meiltä Kaunialaan oli noin 35 km, se edestakaisin ja yleensä 4-5 ruuhkissa, kyllä se riitti väsymiseen, ettei juuri töllöäkään jaksanut sen jälkeen kotona katsoa. On illantorkku aamun virkku.

        Minäkin kirjoittelen ihan itsekseni. Siippaa ei tämmöinen kiinnosta. Hän kyllä tietää, näkee ja kuulee kun kirjoitan, mutta ei sen kummempia kysele. Joskus kyllä kerron täältä jotain lukemaani, jos on häntä kiinnostavaa, esim. tietsikkajuttuja, joissa weepeli aika guru.

        Sen mitä kirjoitan, siis tänne ja oman tietsikkani uumeniin, ei kuulu kellekään muulle. Kirjoituksiani välillä hävittelenkin. En halua, että kukaan niitä missään vaiheessa lukee, ne on tarkoitettu vain omille silmilleni.

        Meillä on pari tuttavapariskuntaa, jotka kirjoittelevat paljonkin eri lehdissä. He myös Pyiden tavoin tekevät sen yhdessä, koneen ääressä vierekkäin istuen. Samoin, jos toinen lähettää esim. ystävälleen meiliä, niin toinen lukee sen ennen kuin viesti lähtee menemään. Minusta/meistä ei siihen olisi. Vaan meitä on niin moneen junaan...


    • amummu

      Onpa nyt täällä kinkkinen tilanne!Minä ainakin mielelläni näkisin teidät/meidät kaikki täällä kirjoittamassa kuka mistäkin. Aina niihin ei saa kommenttia, eikä aina kai edes niitä kaivatakaan. Minusta kuitenkin on mukava lukea tarinoitanne omista elinpiireistänne, jotka niin erilaisia kuin omani. Kaikilla meillä tosiaan on erilaiset ympyrät ja niistä muodostuu tämänkin ketjun juju, jossa jokaisella on oma roolinsa. Tavallaanhan tämä kai onkin jonkinlainen tositapahtumiin perustuva "näytelmä":) - Joten tulkaa tytö takaisin, ja olkaa niinkuin ennenkin...

      Edellä viimeinen lause, Kansan aikoinaan laulama, ei oikein kai tilanteen henkeen sovellu, mutta tulivat nyt sanat mieleen Auroralle ja Rapuselle lausuttaviksi. Soisin, että edes laiha sopu syntyisi, ja jutut voisivat jatkua. Olisiko mitenkän mahdollista vetää välillä viiva kaiken alle, ja aloittaa uusi sivu. Luulen, että kaikilla meillä on hinku ja halu kirjoittaa; siksi kai olemmekin täällä. Väärin ymmärryksiä ja -tulkintoja varmasti tulee vastaisuudessakin, mutta ne ovat tulevaa. Yrittäähän tuo ea:kin taas minua tölviä, mutta jos siitä tulee hänelle hyvä mieli niin antaa palaa, jotain iloa vanhallekin miehelle pitää suoda;)

      Tulin juuri stadista. Kävin siellä tapaamassa vanhoja työkavereitani. Oli mukava juttutuokio - tai ei niin tuokiokaan, vaan melkein kolmetuntinen rupeama - Musiikkitalon kahviossa. Muisteltiin yhteisiä aikoja, kuultiin toisiltamme muistakin työkavereista, joita meistä kukin oli tavannut kesän aikana jossain yhteydessä. Kaikille meille paikalla olijoille yhteistä työvuosien lisäksi on musiikkiharrastus, joten siitäkin keskusteltiin pitkään ja hartaasti. Virkistäviä ovat todella olleet aina nuo tapaamiset. Niiden(kin) avulla taas "pärjää pual vuatta".

      Mukavampaa päivän jatkoa!

    • Cee-Lila

      Olen juuri syönyt U:n kanssa päivän ainoan ateriamme, lukenut teidän kaikkien kertomat asiat ja nyt pyydän, unohdetaan kaikki viime vuoden, toissa vuoden, viiden ja kymmenen vuoden takaiset kirjoituksemme ainakin niiltä osin, mitkä aiheuttivat pahaa mieltä ja skismaa väleihimme. Aloitetaan puhtaalta pöydältä.

      Politiikat, ruoka-asiat, allergiat, sairaudet, entiset rakkaudet ja niin edelleen saavat olla totta kai mukana, mutta jätetään niistä vain hyvät muistelot jäljelle. Voi huonotkin muistelot olla mutta ei meidän välisemme.

      Esim tuo Edsonin huomio, että pojan anoppi toivotti hänet sukuun, mutta Edsonin mielestä olisi ollut paremminkin apen sukuun tervetullut. Ihan hauska huomio, tykkäsit enemmän apen suvusta. Suku on pahin, pakko hyväksyä, olivat sitten millaisia tahansa.
      Itselläni appi ensin suhtautui nuivasti minuun, koska en ollut rikkaasta perheestä, enkä ollut kouluja käynyt, sanoi sen suoraan, haukkui poikansa pataluhaksi, miten aiot perheesi elättää, kun poikansa oli intissä ja minä jo paksuna. Anoppi suhtautui minuun aina aivan ihanasti. Hyvin meillä lopulta meni. Olin lopulta apen asioiden hoitaja ja hän suhtautui minuun hyvin ja kiitellen, oli suorastaan iloinen ja ylpeä, että olin hänen miniänsä. Olin hänen kuolinpesänsä hoitaja, edelleen on paksut mapit hänen asioidensa hoidosta meillä, kunnes voin ne hävittää tilaa viemästä.

      • edson

        Tseesus, vai raha oli apellesi se suvun portin avain. Meittin juniori oli 15 vuotiaana lätkässä ja kovin yhteen tamperelaistyttöön. Poika sitten kutsuttiin näytille ja hänen esiintymisensä ei ollut professori-isän mieleen. Poika sai kuulla siitä muutaman kerran siellä ollessaan, oli kuulemma liian suorasukainen sanomisissaan ja oli meillä kotona aina vaisu, kun tuli takaisin. Voihan teini olla aika suorasukainen ja ykspiippuinen. On ollut kuitenkin aina avoin ja kertoi meille tytön isästä ja fiiliksistä siellä perheessä. Äiti kyllä oli ollut muistaakseni vähän samaa mallia, mutta ei niin läpinäyttävä.

        Kumppani koitti parhaansa kertoa, että joillekin oli tuokin tärkeää, minä sanoin, että takavasemmalle ja äkkiä. Surkeata oli katsoa, kuinka poika kärsi.

        Tyttö oli käynyt meilläkin, siis kutsumatta erikseen. Kutsumatta näytille siis. Muistissani on, että ei oikein tyttö tykännyt poikamme koulutusvaihtoehdosta, koska ei vielä tiennyt ollenkaan, mikä isona tulee. Tämä siis joskus lukion alkuaikoina. Tyttö tähtäsi lääkikseen.


    • amummu

      Kemioiden kohtaamisista. Aikoinaan työpaikallani oli suunnilleen samoilla ikävuosilla oleva mies ja nainen, molemmat kuusissakymmenissä. Mies oli erittäin kohtelias herrasmies, Venäjältä perheensä mukana aikoinaan Suomeen tullut. Nainen oli supisuomalainen, räväkkä ja välillä aika hurja suustaankin, hyvin usein huonolla tuulella kaiken lisäksi. Noilla kahdella oli aina napit vastakkain, joskus syystäkin, mutta useimmiten vain siksi, että kemiansa eivät pelanneet

      Eräänä aamuna mies tuli työmaalle, ja tapansa mukaan kohteliaasti tuli myös toivottamaan hyvät huomenet meidän piirtäjätyttöjenkin huoneeseen. Siihen tämä äreä nainen vastasi kovalla äänellä: "h...tti, jos mulla ois tommonen naama, niin en puhuis yhtään mitään". Ja siitäpä se "vuoropuhelu" sitten jatkui pitkin päivää. Herrasmies osasi kyllä vastata keljuiluun, mutta teki sen niin hienosti, että aina sitä ei edes olisi tajunnut, jos ei olisi tiennyt heidän suhteestaan (ei siis "sellaisesta" suhteesta).

      No, en tiedä olisiko yllä olevaa pitänyt tänne laittaa, mutta vähän oli pakko kun kemioista puhuttiin. Toivottavasti en sillä lisännyt eripuraa.

      • Cee-Lila

        Et kyllä sillä eripuraa lisännyt, ihan hauska kertomus. Tuollaisia pareja on paljonkin. mm minun tätini, jonka luona asuin Malmilla oli miehensä kanssa aina napit vastakkain. Mitä ikinä tätini sanoi, miehellään oli heti vastaus joka kumosi hänen mielipiteensä. Oli niin tietäväinen kaikesta ja todisti aina tätini olleen väärässä. Olivat silti aviossa, kunnes mies kuoli 66-vuotiaana, eli oli eläkkeellä vajaan vuoden. Muistan myös kun minun ja tätini piti lähteä firman pikkujoulujuhliin, niin tätini jäi pois, koska miehensä oli niin mustasukkainen sillä hetkellä jostakin. Olin tätini kanssa samassa työpaikassa silloin ollessani teini-ikäinen.


      • aurora5

        "Toivottavasti en sillä lisännyt eripuraa."

        Mitä ihmeen eripuraa. Tämä on sotaa!

        Näet kai sen jo "herrasmiehen" asearsenaalista: vastassa on hänen sanojensa mukaan psykopaatti, ilkein ja viheliäisin tyyppi kautta historian.

        Melkein tunnen ylpeyttä, että tämmöinen vaatimaton naisihminen tuolla lailla demonisoidaan.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        "Toivottavasti en sillä lisännyt eripuraa."

        Mitä ihmeen eripuraa. Tämä on sotaa!

        Näet kai sen jo "herrasmiehen" asearsenaalista: vastassa on hänen sanojensa mukaan psykopaatti, ilkein ja viheliäisin tyyppi kautta historian.

        Melkein tunnen ylpeyttä, että tämmöinen vaatimaton naisihminen tuolla lailla demonisoidaan.

        No, ajattelin vähän lieventää. Sotaahan sananvääntönne muistuttaa, mutta toivossa on hyvä elää, että se siitä joskus rauhaksi muuttuisi. Niin jaksan uskoa.


    • Ali-Baba

      Tässä kaikessa rauhassa odotellessa illn hämärtymisen täydentymist niin rahalliseessa paikass eli mäyrän pesällä on omenoita tuotu pesäkäytävistön pääkäynnin eteen.
      Mäyrä edelleenkin piilottelee.

      • Ali-Baba

        No nyt lipsahti msen verran vhreitä että oikoluen tähän:
        Tässä kaikessa rauhassa odotellessa illan hämärtymisen täydentymistä niin rauhalliseessa paikassa eli mäyrän pesällä on omenoita tuotu pesäkäytävistön pääkäynnin eteen.
        Mäyrä edelleenkin piilottelee.
        Eli kirjaimet jäivät huonon kontaktin vuoksi pois


      • Cee-Lila
        Ali-Baba kirjoitti:

        No nyt lipsahti msen verran vhreitä että oikoluen tähän:
        Tässä kaikessa rauhassa odotellessa illan hämärtymisen täydentymistä niin rauhalliseessa paikassa eli mäyrän pesällä on omenoita tuotu pesäkäytävistön pääkäynnin eteen.
        Mäyrä edelleenkin piilottelee.
        Eli kirjaimet jäivät huonon kontaktin vuoksi pois

        Minäkin huomasin nuo mäyrän pesän suulle tuodut omenat, mutta itse mäyristä en ole nähnyt vilaustakaan tänä kesänä. On sinne jo aiemminkin tuotu noita omenoita ja ne hävisivät muutaman päivän sisällä.


    • Ali-Baba

      Olen tässä nyt päivän pohtinut mitä voisin tehdä jotta kirjoitusrauha palautuisi ja säilyisi.
      Harkitsin siirtymistä pelkästään porinaketjuun kirjoittajaksi.
      Siinä on se ongelma että kun olen aina ollut kohde, niin tuskinpa pääsisin stalkerista eroon siirtymällä sinne. . Hän seuraisi taas perässä ja aloittaisi jollain tavalla uuden jahdin.

      Siksi olen tällä erää tullut sellaiseen tulokseen, että en ryhdy lampaaksi suden edessä, vaan jatkan elämää ja kirjoitan ihan missä on mielenkiintoa kirjoittaa ja mitä on mielenkiintoista kirjoittaa. Tännekin saattaa jäiden tultua tulla tukivoimaa minun jahtaamiseen joten siltäkin osin jahtaajien elämä saattaa helpottua ja he pääsevät kokemaan voimaa ja haluamaansa huomiota

      Hauskaa illan jatkoa ja mielenkiintoisia kirjoituksia tulevaisuudessakin. Vanhoja laatikkokirjoituksia kuitenkin alan löytäessäni postata tuonne toiselle ketjulle, koska ne poikkeavat niin voimakkaasti tämän ketjun yleiskirjoituksista.

      Ja nyt taas mäyränpesän rauhaan. Se on kaiken tämän täysin tarpeettoman kalabaliikin jälkeen hieno paikka katsella

    • Dr.Whoo

      No tuota, Alihan on kemisti, miten on ihmiskemioitten tuntemuksen laita? No tää oli tätä meikän puujalkaosastoa..

      Mut mie en uskalla sannoo näihin riitoihin enää mittään, tulee kuitenkin hetikohta kaulimesta. Mut älköön kukaan (edesvastuun uhalla) käyttäkö meikäläistä riitojenne välikappaleena. No, vähään aikaan en ole sellaista kauheasti havannutkaan, mutta joskus kyllä.

      Mie kun olen tietyllä tavalla välikädessä, koska minulla ei ole mitään riitoja kenenkään kanssa. En ole kenenkään puolella enkä ketään vastaan.  Rauhan lähettiläänä tässä vain olen yrittänyt  toimia, jopa  täysin vilpittömästi, uskokoon tai olkoon uskomatta ken tahtoo. Ehkä vähän huonolla menestyksellä tosin..

      Kylhän mie olen täysin perillä eri riitelijäosapuolien vaikuttimista sekä sodankäyntistrategioista, vai pitäiskö sanoa tradegioista? Tuossahan yksi kirjain muuttaa sanan merkitystä aika paljon.. ja kertoo mikä on usein sodan ainut lopputulos. Mutta mutta, asia ei miulle kuulu. Mun mielest on vain kivaa silloin tällöin laittaa pari sanaa niitä näitä.

      Vähän tässä flunssakin vaivaa, mut ei auta, kahvia naamariin pari tuopillista ja työntekkoon.

      • Dr.Whoo

        No höh, tässähän sotkeentuu jo omaan nokkeluuteensa hankalien sanojen kanssa, toi jälkimmäinen piti olla siis tragedia..ei tradegia. Osuikos nyt näppylät kohdilleen..


      • aurora5

        Koska kirjoitit noin maltillisesti, en viitsi tahria keittiövälinettä hiustesi brylcreemi-kerrokseen.


    • Cee-Lila

      Huomenta. Aurinko paistaa taas. Säätieteilijät lupailivat jo kylmempää taas ensi viikolle, Nyt onkin ollut ihmeen lämmin syyskuu. Voisihan tuo lämmin jatkua vaikka lokakuullakin.

      Olisi kiva kuulla joskus Whoolta, mitä hän tekee kaiket päivät työksesi. Hieman raottaisit yrittäjän kuvaasi. Oletko koneella piirtämässä kaavioita, tekemässä lujuuslaskelmia, vai oletko koko ajan puhelimessa edessäsi kaksi piikkiä, toisessa tulevat tehtävät, toisessa hoidetut asiat.

      • Cee-Lila

        "mitä hän tekee kaiket päivät työksesi. "

        Jopas tuli taas suomea, melkein kuin tämän aamun hesarissa, missä puhutaan lukutaidottomista suomalaisista. Kyseesssä paremminkin lukihäiriöiset.


    • Cee-Lila

      Auroralta voisin kysyä myös hiukan työelämästäsi. Olit kirjojen ja kirjailijoiden kanssa tekemisissä. Mainitsit jossain sanan "kirjaltaja", olit siis ehkä jossain kirjakustantamossa, olitko esim päättämässä mikä kirja otetaan painoon, miten isosti painetaan jne. Luitko kirjoja työksesi ja arvioit niitä? Kuten vaikka kuka saa sen ja sen palkinnon esikoisteoksestaan jne. Avaa hiukan.

      Nykyään ammattialat ovat tavattomasti muuttununeet, koulutukset niihin ja ammattinimikkeet samoin. Esim isäpuoleni oli maalari. Nykyään he valmistuvat ammattikouluista nimikkeellä pintakäsittelijä. Kyllä se entinen maalarikin teki paljon muuta kuin maalasi niitä pintoja. Esim tapetoi seiniä ja sitä ennen otettava vanhat pois, hiottava, tasoitettava jne. Samoin, ei uutta maalia laiteta vanhojen päälle. Sellaistakin olen nähnyt. Esim nuorena muutimme yhteen asuntoon, niin keittiön seinät oli maalattu uudelleen niin että vanhat seinässä olevat rasvat hellan yläpuolella kaikkine pölyineen oli vain maalattu päälle. Ja kylpyhuoneeseen oli laitettu muovitapetti, joka ei kestänyt kosteutta. No, parissa kuukaudessa se tapetti irtosi alaosastaan ja käpristyi kouruksi siellä suihkun alapuolella. Ammattitaito on oltava joka alalla nykyään, siivoojankin on tiedettävä, mikä materiaali sopii mihinkin lattiaan tai pöytäpintaan. Siksi heilläkin on nykyään koulutus, ei siihen hommaan oteta ketä tahansa, jolla ei ole koulutusta millekään alalle. Siksi olisi tärkeää nykyään ylläpitää oppisopimuskoulutustakin, jota nykyään yritykset tuntuvat vierastavan. Kaikkien pitäisi olla valmiita milloin mihinkin asiaan, ei se koulunkäyntikään työpaikkaopastusta syrjäytä ja tarpeettomaksi tee.

      • Cee-Lila

        Lisäys vielä äskeiseen. Itsekin olin siivoojana yhdessä vaiheessa peräti seitsemän vuoden ajan eräässä pankin sivukonttorissa. Oli siis pieni konttori, missä oli 3 virkailijaa. Yksi heistä oli tuttuni, joka suositteli minua sen pankin konttorinjohtajalle. Työhaastattelussa sanoin olevani kotiäiti, joka opiskelee tällä hetkellä ja minulla ei ole alan koulutusta. Otti minut kuitenkin. Olin siihen aikaan iltakoulussa, välillä jopa päivätöissäkin ja aina siellä pankissa kävin pikasiivouksen tekemässä, U aina auttoi minua. Sain niin vähän palkkaa, ettei kertänyt yhtään eläkkeeseeni lisää, koska työaika ei riittänyt johonkin kategoriaan, oliko nyt kk:ssa vai viikossa. Sitten menin takaisin koulunpenkille, ihan päiväkouluun, joten tunnit jo päivästäni loppuivat, yöt siis luin. Kun lopulta sanoin itseni irti, otettiin seuraavaksi ammatti-ihminen sinne, joka sanoi heti, että tuolla palkalla en sitä tee. Sai hieman isomman korvauksen mutta jätti puolet töistä tekemättä silti, kuulemma. Kohta nämä pankki-ihmiset pyysivät, että tule takaisin. No en tullut. Onneksi en pilannut siellä mitään pöytämateriaaleja, hiekka pankin lattialla auttoi hieman siihen vahan poistoon, reunat piti jyystää siklillä, kun minulla ei ollut isoja vahanpoistokoneita käytössäni.


      • aurora5

        Kirjaltaja, jota käytin sitaateissa, on kirjapainoalan vanha ammattinimike, muun muassa Repe Helismaa taisi tehdä sitä työtä. Nimike on uuden tekniikan mukana poistunut käytöstä.

        Minä puolestani toimittelin toimistossa. Olin pieni ratas pitkässä prosessissa, jossa jonkun aivoissa syntynyt hengentuote jalostuu valmiiksi kirjaksi. En ollut päättämässä mitä julkaistaan, sen tekivät kustantajat, mutta saatoin hyvinkin antaa heille suosituksia kässäreistä, jotka tuntuivat osuvan juuri päivän trendeihin.

        Varsinainen työni oli esitellä tulossa olevia ja valmiita kirjoja kirjakaupoille ja lukijoille. Sitä sanotaan markkinoinniksi ja mainonnaksi. Suuressa kustantamossa työmaa oli aika lavea ja kiihkeimmät kaudet ajoittuivat kesään ja syksyyn. Silloin saatoin joutua riistetyksi kirjoituspöytäni äärestä kirjailijakiertueille ja aina ison maailman kirjamessuille saakka.

        Kaikkiaan työ oli monipuolisuudessaan hyvinkin kiehtovaa, mutta ei siellä ilmaiseksi palkkaansa saanut. Joskus saattoi pöydälle ilmestyä valtava vieraskielinen paperipinkka - ohjeistuksella että tee tuosta esittely tiedotuslehteen - aikaa ylihuomiseen.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Kirjaltaja, jota käytin sitaateissa, on kirjapainoalan vanha ammattinimike, muun muassa Repe Helismaa taisi tehdä sitä työtä. Nimike on uuden tekniikan mukana poistunut käytöstä.

        Minä puolestani toimittelin toimistossa. Olin pieni ratas pitkässä prosessissa, jossa jonkun aivoissa syntynyt hengentuote jalostuu valmiiksi kirjaksi. En ollut päättämässä mitä julkaistaan, sen tekivät kustantajat, mutta saatoin hyvinkin antaa heille suosituksia kässäreistä, jotka tuntuivat osuvan juuri päivän trendeihin.

        Varsinainen työni oli esitellä tulossa olevia ja valmiita kirjoja kirjakaupoille ja lukijoille. Sitä sanotaan markkinoinniksi ja mainonnaksi. Suuressa kustantamossa työmaa oli aika lavea ja kiihkeimmät kaudet ajoittuivat kesään ja syksyyn. Silloin saatoin joutua riistetyksi kirjoituspöytäni äärestä kirjailijakiertueille ja aina ison maailman kirjamessuille saakka.

        Kaikkiaan työ oli monipuolisuudessaan hyvinkin kiehtovaa, mutta ei siellä ilmaiseksi palkkaansa saanut. Joskus saattoi pöydälle ilmestyä valtava vieraskielinen paperipinkka - ohjeistuksella että tee tuosta esittely tiedotuslehteen - aikaa ylihuomiseen.

        Olipa kiva kuulla työelämästäsi. Itsekin olin toimistotyössä, mutta en mainos ja markkinointialalla. Olin se kirjoituspöytään sidottu, joka en olisi uskaltanut markkinoida kenellekään mitään. Olin se laskujen maksaja ja päivärahojen pähkäilijä, mitä kenellekin kuuluu maksaa oikeudenmukaisesti,
        Ihmisethän satuilivat sinne milloin mitäkin menoja ja minun piti löytää se, mihin ovat oikeutettuja, ennen kuin esitin laskun sen hyväksyjälle.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Kirjaltaja, jota käytin sitaateissa, on kirjapainoalan vanha ammattinimike, muun muassa Repe Helismaa taisi tehdä sitä työtä. Nimike on uuden tekniikan mukana poistunut käytöstä.

        Minä puolestani toimittelin toimistossa. Olin pieni ratas pitkässä prosessissa, jossa jonkun aivoissa syntynyt hengentuote jalostuu valmiiksi kirjaksi. En ollut päättämässä mitä julkaistaan, sen tekivät kustantajat, mutta saatoin hyvinkin antaa heille suosituksia kässäreistä, jotka tuntuivat osuvan juuri päivän trendeihin.

        Varsinainen työni oli esitellä tulossa olevia ja valmiita kirjoja kirjakaupoille ja lukijoille. Sitä sanotaan markkinoinniksi ja mainonnaksi. Suuressa kustantamossa työmaa oli aika lavea ja kiihkeimmät kaudet ajoittuivat kesään ja syksyyn. Silloin saatoin joutua riistetyksi kirjoituspöytäni äärestä kirjailijakiertueille ja aina ison maailman kirjamessuille saakka.

        Kaikkiaan työ oli monipuolisuudessaan hyvinkin kiehtovaa, mutta ei siellä ilmaiseksi palkkaansa saanut. Joskus saattoi pöydälle ilmestyä valtava vieraskielinen paperipinkka - ohjeistuksella että tee tuosta esittely tiedotuslehteen - aikaa ylihuomiseen.

        Kuulostaa todella mielenkiintoiselta työsi. Muistelen, että joskus sanoit työpaikkasi olleen Bulevardilla. Samassa kustantamossa uransa teki myös eräs luokkatoverini, oppikirjaosastolla. Olet saattanut tunteakin. Maija oli hänen etunimensä, mutta naimisiin menonsa mukana tullutta sukunimeä en muista.

        Bulevardin ja Yrjönkadun kulmassa kävin keskikouluni. Viime sunnuntaina, kun avasin telkkarin katsoakseni sieltä tulevaa Tanssii tähtien kanssa, huomasin, että kuvaukset oli tehty po. kouluni upeassa juhlasalissa. Muistoihin tulivat ensimmäiseksi aamuhartaudet, jotka joka aamu pidettiin siellä. Tilaisuuteen mentäessä luokittain, siellä, ja tilaisuudesta palattaessa ei saanut puhua sanaakaan. Jos niin teki sai jälki-istuntoa. Minäkin, onneton kerran lankesin pulisemaan, ja eikun joukon jatkoksi jälkkään.

        Kun sitten olin viimeisellä luokalla, niin me isot tytöt saimme osallistua aamuhartauteen seuraamalla sitä ylemmän kerroksen parvelta saliin avautuvien pariovien aukoissa seisten. Sali oli/on upea juhlatila. Koulun joulu-ja muut juhlat vietettiin todella upeassa ympäristössä. Upea se näyttää olevan vieläkin. Tosin kyseisessä tv-ohjelmassa kaikenlaista rekvisiittaa oli levitelty pitkin salia niin, että kuvissa itse salia ei paljonkaan näkynyt.

        Ja kohta imuroimaan. Ostin eilen kuuden koneen, kun viime talvena ostettua en pystynyt käyttämään sen suulakkeiden hankalan käytön vuoksi, ja veimmekin sen sitten mökille. Onhan sen käyttö sielläkin ihan yhtä hankalaa, mutta sen verran harvoin sitä tulee siellä tehtyä, että ei rassaa niin paljon, ja saan siipan painimaan niiden suulakkeiden kanssa. Tässä uudessa suulakkeet kiinnittyvät klipsillä, ei kitkan varassa. Ja on yksi markkinoiden hiljaisimmista. Se on iso, iso plussa.

        Mukavaa iltaa!


      • aurora5

        Minä kävin Tyttönorssia Runeberginkadulla, kunnes muutin jatkamaan koulunkäyntiä Kouvolaan, jonne muutimme vanhempien avioeron jälkeen.

        Kyllä, Bulevardilla se minun verstaani oli. Nythän koko vanha patriisitalo Vanhan kirkkopuiston laidalla on myyty yksityisille asunnoiksi. Kustantamon uusi kotipesä on Korkeavuorenkadulla sijaitseva entinen puhelinlaitoksen kivilinna.

        Kuinkahan uudet asukkaat viihtyvät Bulevardin talossa, jossa kummittelee murhatun senaattori Soisalon-Soinisen henki. Jospa myös meidän entisten södikalaisten elämästä on sinne jäänyt jotain jäämiä, vaikkapa 80-luvun rajuista juhlista.

        Maijan sukunimestä en nyt saa kiinni. En ollut juurikaan tekemisissä oppikirjaosaston kanssa. Tein mainontaa kauno- ja tietokirjoista, jonkin verran myös "joka kodin hakuteoksista". Näitä Spectrumeita ja muita pitkiä sarjoja lojuu Suomen maaseutu täynnä innokkaiden myyntimiestemme jäljiltä. Elleivät ole joutuneet saunan uuniin. Kukaan ei jaksa niitä edes nostella - helpompi on etsiä faktansa Wikipediasta, vaikka se tietosanakirjana onkin varsin puutteellinen.

        Kirjakerhot eivät myöskään olleet aluettani. Minua ei siis kannata syyttää niistä kammottavista Valittujen Palojen kirjalyhennelmistä, joita eivät kirpparitkaan enää ota vastaan.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Minä kävin Tyttönorssia Runeberginkadulla, kunnes muutin jatkamaan koulunkäyntiä Kouvolaan, jonne muutimme vanhempien avioeron jälkeen.

        Kyllä, Bulevardilla se minun verstaani oli. Nythän koko vanha patriisitalo Vanhan kirkkopuiston laidalla on myyty yksityisille asunnoiksi. Kustantamon uusi kotipesä on Korkeavuorenkadulla sijaitseva entinen puhelinlaitoksen kivilinna.

        Kuinkahan uudet asukkaat viihtyvät Bulevardin talossa, jossa kummittelee murhatun senaattori Soisalon-Soinisen henki. Jospa myös meidän entisten södikalaisten elämästä on sinne jäänyt jotain jäämiä, vaikkapa 80-luvun rajuista juhlista.

        Maijan sukunimestä en nyt saa kiinni. En ollut juurikaan tekemisissä oppikirjaosaston kanssa. Tein mainontaa kauno- ja tietokirjoista, jonkin verran myös "joka kodin hakuteoksista". Näitä Spectrumeita ja muita pitkiä sarjoja lojuu Suomen maaseutu täynnä innokkaiden myyntimiestemme jäljiltä. Elleivät ole joutuneet saunan uuniin. Kukaan ei jaksa niitä edes nostella - helpompi on etsiä faktansa Wikipediasta, vaikka se tietosanakirjana onkin varsin puutteellinen.

        Kirjakerhot eivät myöskään olleet aluettani. Minua ei siis kannata syyttää niistä kammottavista Valittujen Palojen kirjalyhennelmistä, joita eivät kirpparitkaan enää ota vastaan.

        Edes Suuren suomalaisen kirjakerhon kirjat eivät kelpaa divareihin, eivätkä varsinkaan nämä Valittujen Palojen kirjalyhennelmät. Hyvä, että kelpaavat edes kirppareille, vaikka ilmaiseksi saisivat. Syy kuulemma SSKK:n kirjoille, että ovat tiiviisti kirjoitettuja, että mahtuvat tulemaan postiluukusta ja kaikissa oli samansävyiset kannet SSKK:n logolla. Olin aika kauan sen jäsen ja kun kirjahyllystä tila loppui, veimme ne suurissa jätesäkeissä sekajätteisiin.

        Esim tietosanakirjoja apen jäljiltä ei ottanut edes se kirjakauppias, joka kävi apen kirjoihin tutustumassa. Myöskään ulkomaiset kirjat eivät kelvanneet, eivät myöskään uudet erikoiskirjat, Jotkut ikivanhat Eino Leinon tai Juhani Ahon kirjat eivät kelvanneet. Ne nappasi sukulainen.

        Kyllä ihmiset silti edelleen kirjoja ostavat, eivät kaikki lue niitä joltain tabletilta. Useimmat hankkivat kirjansa kirjastoista, joissa kirjan lainausjonot ovat pitkät. Kirjailijat silti elävät nykyäänkin kirjoittamalla, kun saavat jonkun kirjan läpi suurelle yleisölle. Niistä tehdään näytelmiä ja elokuvia ja se tietää heille lisää tuloja. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie on siitä hyvä esimerkki, samoin hänen uusin Kimi Räikkösen elämänkertansa. Nykyään tietyistä julkuista tehdään jo elämänkertoja siihen astisesta elämästään, vaikka ovat vielä alle nelikymppisiä. Saavatkohan kirjailijat ns teostopalkkioita siitä, kuinka paljon hänen kirjojaan lainataan kirjastoista.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Minä kävin Tyttönorssia Runeberginkadulla, kunnes muutin jatkamaan koulunkäyntiä Kouvolaan, jonne muutimme vanhempien avioeron jälkeen.

        Kyllä, Bulevardilla se minun verstaani oli. Nythän koko vanha patriisitalo Vanhan kirkkopuiston laidalla on myyty yksityisille asunnoiksi. Kustantamon uusi kotipesä on Korkeavuorenkadulla sijaitseva entinen puhelinlaitoksen kivilinna.

        Kuinkahan uudet asukkaat viihtyvät Bulevardin talossa, jossa kummittelee murhatun senaattori Soisalon-Soinisen henki. Jospa myös meidän entisten södikalaisten elämästä on sinne jäänyt jotain jäämiä, vaikkapa 80-luvun rajuista juhlista.

        Maijan sukunimestä en nyt saa kiinni. En ollut juurikaan tekemisissä oppikirjaosaston kanssa. Tein mainontaa kauno- ja tietokirjoista, jonkin verran myös "joka kodin hakuteoksista". Näitä Spectrumeita ja muita pitkiä sarjoja lojuu Suomen maaseutu täynnä innokkaiden myyntimiestemme jäljiltä. Elleivät ole joutuneet saunan uuniin. Kukaan ei jaksa niitä edes nostella - helpompi on etsiä faktansa Wikipediasta, vaikka se tietosanakirjana onkin varsin puutteellinen.

        Kirjakerhot eivät myöskään olleet aluettani. Minua ei siis kannata syyttää niistä kammottavista Valittujen Palojen kirjalyhennelmistä, joita eivät kirpparitkaan enää ota vastaan.

        Muistan, kun aikoinaan Joensuun torilla meidät kiskottiin kirjamyyjän vaunuun. Ja kuinka ollakaan lankesimme (puukko kurkulla?!!;) ostamaan Spectrum-sarjan. No, ei se hukkaan mennyt. Poikamme käyttivät sitä ihan hirveästi kouluaikoinaan. Minäkin aika paljon. Kolme vuotta sitten tein remontin alla radikaalin raakkauksen: irrotin tapettiveitsellä toisistaan kirjoista kannet ja lehdet. Kannet menivät sekajätteeseen ja lehdet kierrätyspaperilootaan. Täytyy sanoa, että vähän kirpaisi. Ei kirjoista maksamamme hinnan takia, vaan muistojen takia: taas osa elämästä oli kuopattu.

        Myös tuohon Valittujen Palojen kirjalyhennyksiin retkahdin hetkeksi. En enää muista, kuka/mikä minut siihen houkutti. Kun muutaman olin lukenut, niin siihen loppui. Oli ihan pyhäin häväistystä, että oikeista kirjoista oli sellaiset torsot väsätty. Sen takiako, että niiden lukija saattoi sanoa lukeneensa po. kirjan?? Nuo muutamat lyhennelmät pistin suoraan sekajätteisiin. Huono valinta, mutta en tunnustanut niitä niin ansiokkaiksi, että olisivat ansainneet kunniallisemman lopun.

        Keskikoulun jälkeen (Yrjönkadun koulussa ei ollut lukiota) osa luokkamme likoista läksi lukioon Tyttönormaalilyseoon ja osa (kuten minä), enemmistö Tyttölukioon.

        Kuuntelen radiosta aina, kun kohdalle osuu Risto Nordellin ohjelmia. Jostain olen lukenut, että hän olisi Soisalon-Soinisen sukua.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Edes Suuren suomalaisen kirjakerhon kirjat eivät kelpaa divareihin, eivätkä varsinkaan nämä Valittujen Palojen kirjalyhennelmät. Hyvä, että kelpaavat edes kirppareille, vaikka ilmaiseksi saisivat. Syy kuulemma SSKK:n kirjoille, että ovat tiiviisti kirjoitettuja, että mahtuvat tulemaan postiluukusta ja kaikissa oli samansävyiset kannet SSKK:n logolla. Olin aika kauan sen jäsen ja kun kirjahyllystä tila loppui, veimme ne suurissa jätesäkeissä sekajätteisiin.

        Esim tietosanakirjoja apen jäljiltä ei ottanut edes se kirjakauppias, joka kävi apen kirjoihin tutustumassa. Myöskään ulkomaiset kirjat eivät kelvanneet, eivät myöskään uudet erikoiskirjat, Jotkut ikivanhat Eino Leinon tai Juhani Ahon kirjat eivät kelvanneet. Ne nappasi sukulainen.

        Kyllä ihmiset silti edelleen kirjoja ostavat, eivät kaikki lue niitä joltain tabletilta. Useimmat hankkivat kirjansa kirjastoista, joissa kirjan lainausjonot ovat pitkät. Kirjailijat silti elävät nykyäänkin kirjoittamalla, kun saavat jonkun kirjan läpi suurelle yleisölle. Niistä tehdään näytelmiä ja elokuvia ja se tietää heille lisää tuloja. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie on siitä hyvä esimerkki, samoin hänen uusin Kimi Räikkösen elämänkertansa. Nykyään tietyistä julkuista tehdään jo elämänkertoja siihen astisesta elämästään, vaikka ovat vielä alle nelikymppisiä. Saavatkohan kirjailijat ns teostopalkkioita siitä, kuinka paljon hänen kirjojaan lainataan kirjastoista.

        Minä olin aika kauan SSKK:n jäsen, mutta ymmärtääkseni ne kirjat olivat ihan "kokonaisia", eivät mitään lyhennelmiä. Valittujen Palojen kirjat olivat ihan eri firman tuotteita. Vai muistanko väärin? SSKK:n kirjoja vein mm. Hesy:yyn (Auroran neuvosta), Punaisen Ristin konttiiin, Lähetyskirpparille. Ja ne kyllä kelpasivat.


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Minä olin aika kauan SSKK:n jäsen, mutta ymmärtääkseni ne kirjat olivat ihan "kokonaisia", eivät mitään lyhennelmiä. Valittujen Palojen kirjat olivat ihan eri firman tuotteita. Vai muistanko väärin? SSKK:n kirjoja vein mm. Hesy:yyn (Auroran neuvosta), Punaisen Ristin konttiiin, Lähetyskirpparille. Ja ne kyllä kelpasivat.

        Eivät SSKK:n kirjat olleet lyhennelmiä, vaan tiuhempaan pienemmällä fontilla kirjoitettut kun sen kirjan alkuperäinen versio. Sen huomasin. Ne Valittujen palojen olivat lyhennelmiä.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Eivät SSKK:n kirjat olleet lyhennelmiä, vaan tiuhempaan pienemmällä fontilla kirjoitettut kun sen kirjan alkuperäinen versio. Sen huomasin. Ne Valittujen palojen olivat lyhennelmiä.

        Luin tuolta vierusketjusta, että sinullakin on arvosana oliko se sana teoreettinen fysiikka? Valaise vähän, mitä teit työssäsi, sen olen huomannut, että paljon olet matkustellut, pitänyt oppitunteja ja tunnut tietävän paljon ilmastosta ja lentämisetä? Oletko joku meteolooki, lennonjohtaja, joku ilmastontutkija?


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Edes Suuren suomalaisen kirjakerhon kirjat eivät kelpaa divareihin, eivätkä varsinkaan nämä Valittujen Palojen kirjalyhennelmät. Hyvä, että kelpaavat edes kirppareille, vaikka ilmaiseksi saisivat. Syy kuulemma SSKK:n kirjoille, että ovat tiiviisti kirjoitettuja, että mahtuvat tulemaan postiluukusta ja kaikissa oli samansävyiset kannet SSKK:n logolla. Olin aika kauan sen jäsen ja kun kirjahyllystä tila loppui, veimme ne suurissa jätesäkeissä sekajätteisiin.

        Esim tietosanakirjoja apen jäljiltä ei ottanut edes se kirjakauppias, joka kävi apen kirjoihin tutustumassa. Myöskään ulkomaiset kirjat eivät kelvanneet, eivät myöskään uudet erikoiskirjat, Jotkut ikivanhat Eino Leinon tai Juhani Ahon kirjat eivät kelvanneet. Ne nappasi sukulainen.

        Kyllä ihmiset silti edelleen kirjoja ostavat, eivät kaikki lue niitä joltain tabletilta. Useimmat hankkivat kirjansa kirjastoista, joissa kirjan lainausjonot ovat pitkät. Kirjailijat silti elävät nykyäänkin kirjoittamalla, kun saavat jonkun kirjan läpi suurelle yleisölle. Niistä tehdään näytelmiä ja elokuvia ja se tietää heille lisää tuloja. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie on siitä hyvä esimerkki, samoin hänen uusin Kimi Räikkösen elämänkertansa. Nykyään tietyistä julkuista tehdään jo elämänkertoja siihen astisesta elämästään, vaikka ovat vielä alle nelikymppisiä. Saavatkohan kirjailijat ns teostopalkkioita siitä, kuinka paljon hänen kirjojaan lainataan kirjastoista.

        Kirjailijat saavat kirjastokorvausta 16 senttiä per laina ja katto on 30 000 euroa.

        Täällä L:ssä on oikein hyvä, äskettäin uusittu ja suuri kirjasto. Samalla kortilla voi varata muidenkin ns. Vaarakirjastojen kirjoja. Jonottaa ei paljon tarvitse, koska valikoima on lainaajien määrään nähden riittävä. Kirjasto tuntuu olevan täynnä ihmisiä aina kun siellä käy. On opiskelijoita, lehtien lukijoita, koululuokkia. Myös luentoja ja taidenäyttelyitä järjestetään. Jopa yksillä 50 v päivilläkin olin.

        Joku kirjoitti, että jos on kapakka, kirjasto ja kauppa, niiden varassa pärjää. Tai ainakin kirjoittajan sorttinen eläjä pärjää. Joku voi tarvita neljättäkin K:ta eli kirkkoa.

        Tyttären pikkukylässä ei ole kapakkaa, mutta apteekki ja posti toimivat kyläkaupan yhteydessä ja kirjastoauto pysähtyy kohdalla. Kirkko vasta komea onkin. Lopetetun pankkirakennuksen ovat ostaneet motoristit. Nahkatakkisten kuhina kivasti piristää hiljaista kylänraittia.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Luin tuolta vierusketjusta, että sinullakin on arvosana oliko se sana teoreettinen fysiikka? Valaise vähän, mitä teit työssäsi, sen olen huomannut, että paljon olet matkustellut, pitänyt oppitunteja ja tunnut tietävän paljon ilmastosta ja lentämisetä? Oletko joku meteolooki, lennonjohtaja, joku ilmastontutkija?

        No joo, "metelooki " olen/olin ammatiltani, ja nimenomattain ilmailupuolella tein koko urani. Päähommiini alkuvuosina kuului lentosään ennustaminen. Myöhemmin tehtäviäni olivat pilotinplanttujen ja vähän kasvaneidenkin lentäjien koulutus. Myös lentoreittien suunnitteluun osallistuin siltä osin kuin sään vaikutusta niihin piti selvitellä. Ja säähän todella vaikutti ja vaikuttaa. Alan kansainvälinen yhteistyö matkusteluineen vei loppuvuosina suurimman osan työajastani. Niissä ympyröissä olin mukana laatimassa säädöksiä, joita ilmailun eri toimijat sekä ilmailulle sääpalvelua antavat organisaatiot ovat velvollisia noudattamaan. Suuri osa noista säädöksistä on edelleen voimassa.

        Sivuaineiksi yliopistossa valitsin aikoinaan matikan, geofysiikan ja teoreettisen fysiikan. Silloin ei kovin laajoja valinnan mahdollisuuksia ollut toisin kuin tänä päivänä. Minä valitsin aineet, joista luulin pääseväni pienin vaivoin. Muut menivätkin suht tuskattomasti, mutta tuo teoreettinen fysiikka vaati melkoisia ponnisteluita, mutta siitäkin selvisin.

        Viime viikolla HKO:n konsertissa näin erään opiskeluaikojen proffan. Ei kylläkään - tietenkään - tuntenut minua, mutta minä kyllä hänet. Hän on HKO:n kapun, Susanna Mälkin isä, joka opetti minulle mm. tilastotiedettä. Lopputentin, toisella yrittämällä, läpäisin armosta: "kyllähän tämä aika huonosti meni, mutta menköön nyt, kun kuitenkin jotain osasit laskea."

        Nyt yöpuulle. Muuten olisi hyvä, mutta naamaa väsyttää ja se näkyy jatkuvana haukotteluna.

        Kauniita unia itse kullekin.


      • Ali-Baba

        Voihan nenä. Onpa melkoinen koulutus ja työtkin olleet. Pitää vissiin alkaa kumartelemaan nöyrästi.
        Minulla oli merikapteeniksi opiskelussa tietenkin sitä pakollista merisään tulkintaa ja ymmärryksen perusteita, mutta pieni siivuhan se vaan oli oikean meteoloogin minimitietoonkin verrattuna.
        Kemia taas oli harrastukseni jo ennen merille lähtöä joten siihen oli luonnollinen tyaipumus eivätkä tarvittavat sivuopinnot sitten alaa vaihdettua olleet muuta kuin hupia.

        Mutta se teoreettinen fysiikka. Kuten tuolla toisella ketjulla mainitsin työkaverini Trevor oli BA teoreettisessa fysiikassa Bongorin yliopistosta ja hänen kanssaan siitä ajoittain keskusteltiin.
        Toisaalta mikään ei lopulta ole ylivoimaisen vaikeaa jos osaa paloitella asian ja koota sen uudestaan. Se on vaan opittava.
        Vaikeinta taitaa olla itse elämä missä on ihan liikaa muuttujia ja tuntemattomia minkään vakiomallin muodostamiseksi.
        Minulla on yksi serkku, joka ei juurikaan peruskoulua pidemmälle opiskellut ja sössi aika paljon omaansa ja muidenkin elämää nuorempana, mutta joka on aivan lahjakas koristepuuseppä ja osaa korjata talon kuin talon maalauksineen päivineen. Jotain mihin harva pystyy millään koulutuksella

        Nyt taas mäyränpesälle vierailemaan. Omenat ovat kadonneet mutta varkaasta ei jälkeäkään!


      • aurora5
        amummu kirjoitti:

        No joo, "metelooki " olen/olin ammatiltani, ja nimenomattain ilmailupuolella tein koko urani. Päähommiini alkuvuosina kuului lentosään ennustaminen. Myöhemmin tehtäviäni olivat pilotinplanttujen ja vähän kasvaneidenkin lentäjien koulutus. Myös lentoreittien suunnitteluun osallistuin siltä osin kuin sään vaikutusta niihin piti selvitellä. Ja säähän todella vaikutti ja vaikuttaa. Alan kansainvälinen yhteistyö matkusteluineen vei loppuvuosina suurimman osan työajastani. Niissä ympyröissä olin mukana laatimassa säädöksiä, joita ilmailun eri toimijat sekä ilmailulle sääpalvelua antavat organisaatiot ovat velvollisia noudattamaan. Suuri osa noista säädöksistä on edelleen voimassa.

        Sivuaineiksi yliopistossa valitsin aikoinaan matikan, geofysiikan ja teoreettisen fysiikan. Silloin ei kovin laajoja valinnan mahdollisuuksia ollut toisin kuin tänä päivänä. Minä valitsin aineet, joista luulin pääseväni pienin vaivoin. Muut menivätkin suht tuskattomasti, mutta tuo teoreettinen fysiikka vaati melkoisia ponnisteluita, mutta siitäkin selvisin.

        Viime viikolla HKO:n konsertissa näin erään opiskeluaikojen proffan. Ei kylläkään - tietenkään - tuntenut minua, mutta minä kyllä hänet. Hän on HKO:n kapun, Susanna Mälkin isä, joka opetti minulle mm. tilastotiedettä. Lopputentin, toisella yrittämällä, läpäisin armosta: "kyllähän tämä aika huonosti meni, mutta menköön nyt, kun kuitenkin jotain osasit laskea."

        Nyt yöpuulle. Muuten olisi hyvä, mutta naamaa väsyttää ja se näkyy jatkuvana haukotteluna.

        Kauniita unia itse kullekin.

        Minulle pääaineeni proffa, juuri sama joka luennoidessaan istui rennosti kateederin reunalla kauniita sääriään heilutellen, sanoi lopputentissä hieman samaan tapaan kuin Mälkin isä sinulle:

        "Olisin minä saanut sinut kiinni virheistäkin, jos olisin halunnut, mutta koska gradusi oli niin vahva, menköön tentti läpi."

        On se hyvä, että antavat näin ymmärtää, ettei ihan k*si pääse nousemaan päähän. Yliopiston ulkopuolella tiedemaailman plantuille tulee kuitenkin vastaan se, ettei päätä kukaan silitä. Nykyään kai vielä selvemmin kuin 60-luvulla, jolloin ahkeralle oli sentään töitä saatavilla. Nyt ei riitä edes moninkertainen tohtorius ( on paremminkin este).

        Matemaattisista aloista puheen ollen myös isoäitini, joka oli Suomen ensimmäisiä matematiikan naismaistereita, otti minulta luulot pois. Kun matkustin äidin kanssa Pohjamaalle näyttämään tuoretta valkolakkiani, suorapuheinen mummu totesi "hyvää tarkoittaen":

        "En olisi uskonut että sinusta koskaan tulee ylioppilasta." Jotkut lausahdukset ne tuppaavat painumaan mieleen.


      • amummu
        Ali-Baba kirjoitti:

        Voihan nenä. Onpa melkoinen koulutus ja työtkin olleet. Pitää vissiin alkaa kumartelemaan nöyrästi.
        Minulla oli merikapteeniksi opiskelussa tietenkin sitä pakollista merisään tulkintaa ja ymmärryksen perusteita, mutta pieni siivuhan se vaan oli oikean meteoloogin minimitietoonkin verrattuna.
        Kemia taas oli harrastukseni jo ennen merille lähtöä joten siihen oli luonnollinen tyaipumus eivätkä tarvittavat sivuopinnot sitten alaa vaihdettua olleet muuta kuin hupia.

        Mutta se teoreettinen fysiikka. Kuten tuolla toisella ketjulla mainitsin työkaverini Trevor oli BA teoreettisessa fysiikassa Bongorin yliopistosta ja hänen kanssaan siitä ajoittain keskusteltiin.
        Toisaalta mikään ei lopulta ole ylivoimaisen vaikeaa jos osaa paloitella asian ja koota sen uudestaan. Se on vaan opittava.
        Vaikeinta taitaa olla itse elämä missä on ihan liikaa muuttujia ja tuntemattomia minkään vakiomallin muodostamiseksi.
        Minulla on yksi serkku, joka ei juurikaan peruskoulua pidemmälle opiskellut ja sössi aika paljon omaansa ja muidenkin elämää nuorempana, mutta joka on aivan lahjakas koristepuuseppä ja osaa korjata talon kuin talon maalauksineen päivineen. Jotain mihin harva pystyy millään koulutuksella

        Nyt taas mäyränpesälle vierailemaan. Omenat ovat kadonneet mutta varkaasta ei jälkeäkään!

        Ei ole kumartelun väärti. Ei ne aineeni ainetta kummempia olleet, oli aika yleinen yhdistelmä alallani, kun valinnaisten lista oli hyvin rajattu - nykyään kai voi jo kotitaloudestakin saada opintoviikkoja. Teoreettinen fysiikka kuitenkin oli työläs. Pojille kaikki oli päivänselvää jo ennen kuin luento alkoi. Meitä likkoja oli vain kaksi, ja töitä me jouduttiin tekemään koko porukan edestä, että pysyttiin mukana.

        Sivuaineita en kuitenkaan sen koommin ole tarvinnut. No, ehkä sentään jonkin verran geofysiikkaa. Pääaineestakin aina sanon, että opin yliopistossa perussanaston, varsinaiseen työhön tarvittavat tiedot ja taidot opin työtä tehdessäni ja hyvien mestareiden avulla. Silloin oli mestari-kisälli-systeemi käytössä. Ei virallisesti, mutta omalla erikoisalallani se lankesi luontaisesti sen erikoisvaatimusten takia.

        Silloin suoraan yliopistosta ei menty meteorologiksi, vaan aloitettiin alhaalta, esim. tilastoinnista, havaintojen teosta tai vaikkapa sääkarttojen piirtämisestä. Siitä sitten vähitellen siirryttiin vaativampiin hommiin. Harjoittelua edellyttivät myös yliopiston kurssit. Erittäin hyvä systeemi. Sittemmin kaikki tuo poistettiin, ja maisterit yliopistosta siirtyivät kylmiltään mm. vaativiin ennustajan hommiin, joka ei todellakaan ole helppoa, etenkään ilmailun puolella. Ei käynyt/käy kateeksi.


    • amummu

      Olipa upea kettislenkkisää! Niin lämmintäkin, että villatakki piti riisua kesken matkan. Pian saammekin tehdä kahden koiran lenkkejä. Kettis saa kohta kaverin omasta pennustaan, kunhan saavat tilapäiskämppänsä asuttavaan kuntoon ja vanhan, äsken myymänsä tyhjäksi. Omakotitaloa etsivät, ja yksi olikin jo kiikarissa, mutta tuli kuntotarkastuksessa esille niin paljon epävarmoja asioita, että jättivät sikseen. Kunnon pihaa nyt ainakin tarvitsevat, kun koiranpoikia alkaa olla kaksittain. Käyn nykyään yhdessä siipan kanssa kettislenkillä, ja kohta on meillä kummallakin oma kettis narun päässä; siis setäkin voi työntää koiraa;)

      Viime lauantaina olin serkkutapaamisessa Tampereella, jossa 21:stä isän puolen serkusta oli kahdeksan paikalla. Vanhin porukasta ja koko serkkukatraammekin vanhin on 83v. ja nuorin paikalla ollut on 68v. Koko katraan nuorin nuorin on vasta n. 50v, mutta hän ei päässyt mukaan. Olisi ollut mielenkiintoista jutella hänenkin kanssaan, miten on sukunsa kokenut ja nähnyt. Meillä vanhemmilla serkuksilla riitti paljon yhteistä muisteltavaa, mutta tuo "nuori" serkku on elänyt ihan erillään meistä muista, joten kiva olisi ollut häntäkin haastatella. Ehkä seuraavalla kerralla.

      Pienen, iloisen yllätyksenkin koin ravintolassa, missä yhdessä ruokailimme. Tarjoilijan suosittelemat viinit aterian kyytipojaksi olivat samalta italialaiselta viinitilalta, mistä itse olemme viinejä tilanneet, viimeksi keväällä. Ja hyviä olivat nuo viinit ravintolassakin, kaikki tykkäsivät. Ja että ravintola sattui olemaan juuri se yksi ainoa suomalainen, johon po. tilan viinejä tulee.

      Nyt vissiin täytyy ottaa pikkupäikkärit. Alkoi unettaa. Söin äsken itseni ähkyyn juuri uunista ottamaani kaalilootaa ja puolukkasurvosta. Piti tietysti santsatakin ja nyt on sitten (liian) hyvin syöneen olo. Tekemäni annos on taas niin iso, että sitä syömme huomennakin, mutta sehän sopii, kun kumpikin tykkäämme kaaliboxista kuin hullu puurosta. Voisimme itse asiassa syödä sitä kolmantenakin päivänä.

      • Cee-Lila

        A-mummulla on ollut hyvä serkkutapaaminen. Minä ja serkkumme tapasivat viimeksi Mikkelin torilla vuonna 2011, siskoni kutsumana. Sen jälkeen olemme taas tavanneet vain hautajaisissa. Kukaan ei saa aikaan kutsua uudelleen. Moni kyllä haluaisi, mutta ei ole onnistunut/viitsinyt/jaksanut. Moni on jo kuollut, mutta hautajaisiinkaan ei ole kutsuttu, harvat viettävät enää niin suuria hautajaisia, että kaikki serkutkin kutsuttaisiin. Viime vuonna oli nuorimman tätini hautajaiset, sinnekin oli kutsuttu vain lähimmät serkut, ei serkkujen lapsia enää, joten porukka supistui noin 40 henkilöön, tädin muutama työkaveri ja miehensä sukulaiset mukaan lukien. Tädin mies kuoli jo 47-vuotiaana, eli tädin uuden avomiehen tytär ja poikakin mukaan lukien oli kutsuttujen joukossa.

        Apenkin hautajaisiin kutsuimme vain lähimmät sukulaiset, eli meitä oli 32, serkkujen lapsia ei otettu mukaan, jotka hekin olivat jo aikuisia. Sitten olisi porukkaa saatu jo liiankin kanssa.


      • Ali-baba

        Olettepas olleet melkoisissa hautajaisissa. Minä pitkän ulkomailla olon vuoksi en päässyt läheskään kaikkien hautajaisiin. Viimeiset, missä ihmisiä oli selvästi yli 30 ja jonkinmoiset hautajais"juhlat" olivat Ruotsissa asuvien kahden siskoni poikien ennenaikaiset hautajaiset, mistä niistäkin on jo vettä vaihtunut Itämeressä


      • aurora5

        "kummallakin oma kettis narun päässä"

        Tuosta tuli mieleen, kun aamulenkin päätteeksi näin takapihallani kerrassaan hellyttävän näyn. Talossamme asuva nelikymppinen aikamiespoika on toteuttanut haaveensa ja ostanut koiranpennun. Ja millaisen pennun! Harvoin olen nähnyt niin pientä koiraa kuin tämä kymmenen viikon ikäinen venäjäntoyterrieri. Oma pikkukoiranikin on sen rinnalla jättiläinen. Pentu painaa kuulemma täyskasvuisenakin vain kaksi kiloa, mutta nyt sitä tuskin nurmikolta erotti. Omistaja taas on kaksimetrinen korsto. Tiesin, hänen äitinsä tuntien, että 'poika' on ollut hyvin yksinäinen. Nyt hänellä on oma lemmikki, josta toivottavasti huolehtii hyvin. Ennestään koirattomassa kerrostalossa on siis kaksikin koiraa, pieni ja vielä pienempi.

        Kaikkea hyvää Kettis Kakkosen nuoruusvuoteen 'isonveljen' rinnalla.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        "kummallakin oma kettis narun päässä"

        Tuosta tuli mieleen, kun aamulenkin päätteeksi näin takapihallani kerrassaan hellyttävän näyn. Talossamme asuva nelikymppinen aikamiespoika on toteuttanut haaveensa ja ostanut koiranpennun. Ja millaisen pennun! Harvoin olen nähnyt niin pientä koiraa kuin tämä kymmenen viikon ikäinen venäjäntoyterrieri. Oma pikkukoiranikin on sen rinnalla jättiläinen. Pentu painaa kuulemma täyskasvuisenakin vain kaksi kiloa, mutta nyt sitä tuskin nurmikolta erotti. Omistaja taas on kaksimetrinen korsto. Tiesin, hänen äitinsä tuntien, että 'poika' on ollut hyvin yksinäinen. Nyt hänellä on oma lemmikki, josta toivottavasti huolehtii hyvin. Ennestään koirattomassa kerrostalossa on siis kaksikin koiraa, pieni ja vielä pienempi.

        Kaikkea hyvää Kettis Kakkosen nuoruusvuoteen 'isonveljen' rinnalla.

        Kiitos, Aurora! Kyllä minäkin sitä pentua odotan. Vaikka työläs tapaus voi sekin olla. Ainakin tämä, nyt jo yli vuoden vanhan kettis on hyvä malli. Jos poika tulee isäänsä, niin vauhti vain paranee.

        Liikkistä tuo ison miehen ja pienen koiran kaveruus. Voin vain kuvitella, minkälainen se voi parhaimmillaan olla. Toivottavasti poika jaksaa koiran kanssa touhuta.

        Mukavia syksyisiä koiralenkkejä ja mökkikeikkoja!Muista meitäkin, kaikesta huolimatta, välillä kertomuksillasi. Ainakin minä tykkään niitä lukea .


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        "kummallakin oma kettis narun päässä"

        Tuosta tuli mieleen, kun aamulenkin päätteeksi näin takapihallani kerrassaan hellyttävän näyn. Talossamme asuva nelikymppinen aikamiespoika on toteuttanut haaveensa ja ostanut koiranpennun. Ja millaisen pennun! Harvoin olen nähnyt niin pientä koiraa kuin tämä kymmenen viikon ikäinen venäjäntoyterrieri. Oma pikkukoiranikin on sen rinnalla jättiläinen. Pentu painaa kuulemma täyskasvuisenakin vain kaksi kiloa, mutta nyt sitä tuskin nurmikolta erotti. Omistaja taas on kaksimetrinen korsto. Tiesin, hänen äitinsä tuntien, että 'poika' on ollut hyvin yksinäinen. Nyt hänellä on oma lemmikki, josta toivottavasti huolehtii hyvin. Ennestään koirattomassa kerrostalossa on siis kaksikin koiraa, pieni ja vielä pienempi.

        Kaikkea hyvää Kettis Kakkosen nuoruusvuoteen 'isonveljen' rinnalla.

        Toivottavasti tuo isokoinen mies ei astu vahingossa sen koiran päälle. Pikkukoirat ovat niin vikkeliä. Anoppi astui kerran heillä valkoisen lemmikkihiiren päälle, se oli Hipsun loppu.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Toivottavasti tuo isokoinen mies ei astu vahingossa sen koiran päälle. Pikkukoirat ovat niin vikkeliä. Anoppi astui kerran heillä valkoisen lemmikkihiiren päälle, se oli Hipsun loppu.

        Se tallomisen vaara minullekin tuli ekaksi mieleen. Ne on käsittämättömän nopeita tulemaan tielle, mutta nopeita ne on väistymäänkin.


    • edson

      Työ ootte täällä avautuneet ja kertoneet opiskelusta ja duunijestoista.

      Eräs surkee tarina on tällainen. Piti lähteä toinen käsi taskussa ja nyrkissä opin tielle aikuisena. No kyllähän sen tietää, miten siinä käy. Mutta auta armias, tuli ristiriitaa, kun olikin ihan mielenkiintoisia aineita. Kaikki

      Yks sanoi kerran asuinpaikkamme illanistujaisissa, että eikös jo olisi syytä lopettaa näyttäminen. Osatotuus kyllä tuo, sillä "haaveissa" joskus, että kunhan saan paperit käteen, niin revin ne. En ois repinny, sillä sen verran kiintoisia juttuja sain esimaistaa seuraavassa opinahjossa, mutta koko kenttä hajosi, kun ei pystynyt vaadittavaan kohdentamiseen. Kaikki oli liian mielenkiintoista. No sitenhän se opinpolku sekin päättyi.

      Ny sitten on vähän haikee olo, mutta istuminen siinä pilkkijakkaralla ja kuunteleminen ihmisten puheita, huojentaa kummasti. Sit taas, jos osaisi useita kieliä sujuvasti, niin en ole varma, huojentuisiko olo.

      • aurora5

        Eräänlainen opinahjo oli myös Porvoon naisopisto, josta kirjailija Pepi Reinikainen maalaa kammottavan kuvan Hesarin Torstai-liitteessä. Ruokana oli ollut perunaa, ensin keitettynä, sitten paistettuna ja kolmantenakin päivänä vielä jossain muodossa. No, sehän oli kuin meillä kotona. Ei sodan jälkeen mitään riisiä tai pastaa ollut, peruna se oli joka aterian kivijalka.

        Lastenhoito-ohjeet sen sijaan olivat lievästi erikoisia. Vauvan alustana opetettiin käyttämään sammalta ja jäkälää, jotka saattoi kätevästi vaihtaa kuiviin.

        Laitosta sanottiin Nunnalaksi. Mutta niinpä myös tavallisia tyttökouluja kutsuttiin Tipuloiksi ja Impivaaroiksi.

        Tätini, juuri tuon mainitsemani isoäidin tytär pantiin sinne Nunnalaan oppimaan seurapiirirouvan tavoille. Pääsikin hyviin naimisiin, mutta kuoli nuorena leukemiaan. Vauvojen sammalhoitoa ei ehtinyt lapsettomana kokeilla lainkaan.

        Samaisessa Torstai-liitteessä oli myös kertomus suvusta, jonka naisilla periytyy vahva itsetuhovietti. Onhan näitä itse kunkin lähipiirissä, meillä enemmän kuitenkin miehiin keskittyvänä.

        Sitten oli pitkälti juttua proteiineista. Kirjoittaja kuitenkin jätti mainitsematta sen perusasian, mistä kaikesta niitä saa. Mikä oli mielestäni hyvän kirjoituksen puute, etenkin kun meidän vanhusten protskun saanti on kuulemma huonolla tolalla.

        Hyvin tieteellisissä jutuissa arjen käytännön sovellukset unohdetaan helposti.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Eräänlainen opinahjo oli myös Porvoon naisopisto, josta kirjailija Pepi Reinikainen maalaa kammottavan kuvan Hesarin Torstai-liitteessä. Ruokana oli ollut perunaa, ensin keitettynä, sitten paistettuna ja kolmantenakin päivänä vielä jossain muodossa. No, sehän oli kuin meillä kotona. Ei sodan jälkeen mitään riisiä tai pastaa ollut, peruna se oli joka aterian kivijalka.

        Lastenhoito-ohjeet sen sijaan olivat lievästi erikoisia. Vauvan alustana opetettiin käyttämään sammalta ja jäkälää, jotka saattoi kätevästi vaihtaa kuiviin.

        Laitosta sanottiin Nunnalaksi. Mutta niinpä myös tavallisia tyttökouluja kutsuttiin Tipuloiksi ja Impivaaroiksi.

        Tätini, juuri tuon mainitsemani isoäidin tytär pantiin sinne Nunnalaan oppimaan seurapiirirouvan tavoille. Pääsikin hyviin naimisiin, mutta kuoli nuorena leukemiaan. Vauvojen sammalhoitoa ei ehtinyt lapsettomana kokeilla lainkaan.

        Samaisessa Torstai-liitteessä oli myös kertomus suvusta, jonka naisilla periytyy vahva itsetuhovietti. Onhan näitä itse kunkin lähipiirissä, meillä enemmän kuitenkin miehiin keskittyvänä.

        Sitten oli pitkälti juttua proteiineista. Kirjoittaja kuitenkin jätti mainitsematta sen perusasian, mistä kaikesta niitä saa. Mikä oli mielestäni hyvän kirjoituksen puute, etenkin kun meidän vanhusten protskun saanti on kuulemma huonolla tolalla.

        Hyvin tieteellisissä jutuissa arjen käytännön sovellukset unohdetaan helposti.

        Luin myös nuo mainitsemasi jutut, Porvoon naisopiston oli käynyt Armi Kuuselakin. Proteiinjutussakin jäi se puuttumaan, paljonko proteiinia pitäisi meikäläisten saada päivässä. Ja mistä sen helpoiten saisi. Katsoin niin ruisleipää, täysjyväpastaa ja mitä kaikkea se olikaan, eikös noista saa myös niitä hiilareita?

        Muistan kun tikkulaiha pojanpoikani alkoi syödä jotain proteiinipurkkeja ja kävi kuntosalilla, niin melko pian hänestä tuli melko kroussi, mitä aussisukulainenkin ihmetteli silloin apen/isänsä hautajaisten aikaan. miten on pojasta tullut yhtäkkiä "ison" näköinen.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Eräänlainen opinahjo oli myös Porvoon naisopisto, josta kirjailija Pepi Reinikainen maalaa kammottavan kuvan Hesarin Torstai-liitteessä. Ruokana oli ollut perunaa, ensin keitettynä, sitten paistettuna ja kolmantenakin päivänä vielä jossain muodossa. No, sehän oli kuin meillä kotona. Ei sodan jälkeen mitään riisiä tai pastaa ollut, peruna se oli joka aterian kivijalka.

        Lastenhoito-ohjeet sen sijaan olivat lievästi erikoisia. Vauvan alustana opetettiin käyttämään sammalta ja jäkälää, jotka saattoi kätevästi vaihtaa kuiviin.

        Laitosta sanottiin Nunnalaksi. Mutta niinpä myös tavallisia tyttökouluja kutsuttiin Tipuloiksi ja Impivaaroiksi.

        Tätini, juuri tuon mainitsemani isoäidin tytär pantiin sinne Nunnalaan oppimaan seurapiirirouvan tavoille. Pääsikin hyviin naimisiin, mutta kuoli nuorena leukemiaan. Vauvojen sammalhoitoa ei ehtinyt lapsettomana kokeilla lainkaan.

        Samaisessa Torstai-liitteessä oli myös kertomus suvusta, jonka naisilla periytyy vahva itsetuhovietti. Onhan näitä itse kunkin lähipiirissä, meillä enemmän kuitenkin miehiin keskittyvänä.

        Sitten oli pitkälti juttua proteiineista. Kirjoittaja kuitenkin jätti mainitsematta sen perusasian, mistä kaikesta niitä saa. Mikä oli mielestäni hyvän kirjoituksen puute, etenkin kun meidän vanhusten protskun saanti on kuulemma huonolla tolalla.

        Hyvin tieteellisissä jutuissa arjen käytännön sovellukset unohdetaan helposti.

        Aika jänniä juttuja kertoo Pepi Reinikainen. Yksi lukiokaverini meni/pääsi samaan kouluun (yo:ksi pääsimme -68). Muutaman kerran tapasimme opiskelujensa aikana. Koskaan ei puhunut tuollaisia asioita, mitä P. R. tänään HS:ssä. Kertoi kyllä, että kuri on tiukka, mutta ei sitäkään niin erikoisena pitänyt, siihenhän oltiin totuttu jo Tipuloissa muutenkin. Ehkä on niin, että yksilöstä riippuen asiat koetaan eri tavoin.

        Proteiinivillitys on nuorempien keskuudessa aikamoinen. Rahkoja menee minunkin "nuorisollani" isoja määriä. Ehkä minunkin pitäisi, ikäni takia. Vanhanhan pitäisi syö proteiinia reilu gramma/painokilo. En varmaan syö puoliakaan siitä. Mitenkähän vanhan munuaiset sitä sitten kestää, kun nuoremmillekin tulee helposti ongelmia. Yksi lähipiirinI "nuori" jo joutui tutkimuksiin, mutta kun vähensi protskuja, niin arvot paranivat. Kohtuus kaikessa olisi ehkä paras.


    • Cee-Lila

      Kivasti olette kirjoitelleet opiskelustanne ja töistänne. Minullekin kauppiksessa oli vaikeinta tilastotiede ja kaikenmaailman todennäköisyyslaskelmat olivat vaikeita, valitsin laskentatoimenlinjan, vaikka matikka on aina ollut minulle vaikein aine koulussa. Meillä oli kaikenmaailman erilaiset laskentamallit opetusaiheina, kun nyt katson niitä vihkoja, en ymmärrä niistä mitään. Matikka on helppoa niille jotka sen osaavat. Olen huomannut että elämässä pärjää, kun osaa yhteen, vähennys, kerto, jako ja prosenttilaskut.

      Kieliäkin olisi kiva osata enemmän. Mutta sen olen huomannut, että tieto lisää tuskaa.

    • Cee-Lila

      Katsoin venäjäntoyn kuvia netistä, on tosi söpö koira, taskukokoinen mutta omaa ison koiran luonteen. Ihan kuin chihuillakin.

    • Cee-Lila

      Jatkan vielä tämän päivän hesarin juttuun, jossa mies kertoo perheväkivallasta. Ei tajunnut naisen vinoilua joka asiasta kunnes alkoi käydä päälle ja purra. Henkinen väkivalta ensin siis kyseessä.

      Muistan kun aloin seurustella U:n kanssa ja vierailin heillä usein (siis 18-v ja siitä eteenpäin) niin U:n isä saattoi illalla kello 21 olohuoneessa yhtäkkiä sulkea telkkarin ja meni nukkumaan makuuhuoneeseen. Olkkarissa istui meitä kolme, anoppi, U ja minä. No anoppi aukaisi töllön heti uudelleen, eikä appi tullut sitä uudelleen sulkemaan. Pidimme äänen sen verran hiljaisella. Toinen juttu oli, kun appi kuunteli Beethovenia levyltään, kaikkien piti olla hiirenhiljaa, ei saanut puhua sanaakaan. Onneksi ei tarvinnut olla samassa huoneessa.

      • aurora5

        Huomenta

        Minulla on naistuttu, joka ei koskaan saa kotonaan katsella mieleistään tv-ohjelmaa. Aina kun soittelemme, kuulen puhelimesta, miten siellä telkku huutaa futista tai muuta "miesten" älämölöä. Naisen edellinen mies oli väkivaltainen, joten puoliso on tottunut uudessakin liitossa myötäilemään - varmuuden vuoksi.

        Kun naisen lonkka murtui hän olisi halunnut oman sängyn, mutta mies ei päästänyt häntä kapeasta parisängystä minnekään. Siinä sitten maattiin miehen mieliksi sylikkäin, nainen kamalissa kivuissa. Kai mies kuvitteli lohduttavansa. Ja ehkä lohduttikin tunkeilevalla tavallaan. Vähän naureskellen nainen tapauksesta kertoikin.

        Nyt lupaa tuuliakin. Minne kaikkialle, sen näyttää viikonloppu.


    • aurora5
    • edson

      Kaksi telkkariako? Toisaalta tietsika, areena, digipoksi, joo ja Salkkaritkin tulleet tutuksi. Täytyy kyllä myöntää, että futiksen MM- kisat ovat aikoja, jolloin hiukka on kysytty malttia toiselta. Ei siinä aina auta sekään, että ne tulevat sentään vaan joka neljäs vuosi, kun yhtenä päivänä saattaa olla liki 8 tuntia lähetystä. Kaikki muu urheilu on molempien suosikkitarjontaa.

      Kyllä tuokin tuo luolakiinnostus on extremeä. Tosi huono säkä olisi, jos varataskulamppukin rikkoutuisi. Täytyisköhän varalta ilmoittaa kuitenkin joillekin, että jos ei tulla klo mennessä, niin seuratkaa köyttä?

      • aurora5

        Heidän pieneen kaksioonsa ei mahdu kahta telkkaria, kun huoneiden välissä ei ole edes ovia. En ole vähään aikaan kuullut heistä, jospa rouva olisi keksinyt Areenat ja Katsomot. Tietokone hänellä muistaakseni oli.

        Minäkin katson usein netistä lempiohjelmani päiväsaikaan, juuri eilenkö katsoin peräkkäin Nousuveden, Sandhamnin ja katsomatta jääneen Wallanderin. On se juhlaa;)

        Tuo luolavideo pohjusti Peltsin kova vuosi -dokkarin viimeistä, kuudetta jaksoa, jossa mies yrittää päihittää Kolin luolineen ja jyrkänteineen. Se tulee sunnuntaina kakkoselta.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Heidän pieneen kaksioonsa ei mahdu kahta telkkaria, kun huoneiden välissä ei ole edes ovia. En ole vähään aikaan kuullut heistä, jospa rouva olisi keksinyt Areenat ja Katsomot. Tietokone hänellä muistaakseni oli.

        Minäkin katson usein netistä lempiohjelmani päiväsaikaan, juuri eilenkö katsoin peräkkäin Nousuveden, Sandhamnin ja katsomatta jääneen Wallanderin. On se juhlaa;)

        Tuo luolavideo pohjusti Peltsin kova vuosi -dokkarin viimeistä, kuudetta jaksoa, jossa mies yrittää päihittää Kolin luolineen ja jyrkänteineen. Se tulee sunnuntaina kakkoselta.

        Noita Peltsin ohjelmia olen katsonut. On hän ihme elmo, siinäkin ohjelmassa missä souti kajakilla niin että peffa ja jalat menivät tunnottomiksi ja fillaroi peffa nilellä jne. Oli myös mukana joissain pohjoisen kalastusreissuilla.


    • Cee-Lila

      Perjantaita. Onpa ahdas luola, hui kamalaa. Tuonne en uskaltaisi mennä. Entä jos joku noista kivistä yhtäkkiä tipahtaa ja sulkee ulospääsyn?

      Meilläkin on nykyään vain yksi telkkari, mutta minulla on tämä iso tietsikan kuvaruutu, jolla näen areenaa, ruutua ja katsomoa, youtubea ja vaikka mitä. U:n onneksi en ole kiinnostunut salkkareista, kaunareista, emmerdalesta enkä mistään vastaavasta tv-ohjelmasta. Tietokilpailuja tykkään katsoa, kuten haluatko miljonääriksi ja niitä paria uutuutta. Kaikissa ärsyttää se loputon mainosten pakkokatselu 10 minuutin välein. Sama on maksullisissa kanavissa.

      U tykkää katsoa mm niitä ohjelmia, missä vanhasta autosta tehdään uuden ja upean näköisiä sekä dokkareita ja toimintaleffoja. Leffoja arkena ei kuitenkaan yleensä jaksa katsoa, alkavat aikaisintaan yhdeksältä, jolloin menee jo nukkumaan että jaksaa aamulla töihin. Minä taas en niitä väkivaltaleffoja katso. Itse olen löytänyt tuubista esim paljon ohjelmia, missä naisten ja miesten hiuksia leikataan ja kammataan ja saadaan aikaan todella tyylikkäitä ja moderneja kuontaloita aikaan. Etelä-eurooppalaisilla ja vaikkapa intialaisilla miehillä on tavattoman paksut hiukset ja parrat ja miten heistä loihditaan ihan eri näköisiä "puleeraamalla". Sopisivat sen jälkeen vaikka uudeksi James Bondiksi. Katukeittiöt eri puolilta maailmaa ja esim japanilaiset ravintolakokit ovat mielenkiintoisia ohjelmia samoin erilaisten rapujen, langustien ja hummerien käsittelyt ruuaksi ovat katsomiani viime aikoina, niihin ötököihin en itse sormellani pystyisi koskemaan enkä valmiina ruokanakaan suuhuni laittaisi, jollei se ole niin pieninä paloina, etten näe miltä se näyttää kokonaisena.
      Taas niitä kokkausohjelmia en viitsi katsoa, missä kilpaillaan kenen paistokset raati arvelee parhaimman näköiseksi ja -makuiseksi ja sen jälkeen joku pudotetaan pois ja tämä itkee jossain takahuoneessa. Taikka Ramsay, joka rähjää ravintoloissa alaisilleen, ei ole kiinnostavaa.

      • edson

        Aika myöhäänhän nuo rikoselokuvatkin tulevat, mutta jos mässäillään vaan verellä ja rajuilla kohtauksilla, niin .. ja onhan se oikeastaan se seksinkin liika tunkeminen. En tiedä, kehen katsojaan ne menevät.

        Mä oon tykännyt Maria Wernistä, Avalta tulleesta sarjasta. Siinä yksi "jännityksen" kohde, että saako Maria ja se toinen poliisi toisensa. Muutama mukiin menevä muukin sarja on menossa, uudet jaksot Nousuvedestä ja sekin, se Shetlandin murhat ... ja alkuillasta se Särkynyt enkeli. Ja se nuori Morse.

        "Katotaanko vaihteeksi jännää ?" "Tai mitä sulla on nauhalla ?" No onhan mulla ...


    • Cee-Lila

      Meilläkin oli edellisessä asunnossa kaksi telkkaria. Silloin lapsenlapset olivat pieniä ja aina meillä viikonloput, joten katsoivat välillä sitä pikkutelkkaria omassa huoneessaan. Mutta useimmiten valloittivat meidän ison telkkarin kun pelasivat naapurin lapsien kanssa jotain peliään pleikkarilla tai x-boxilla. Monesti valloittivat myös minun tietokoneeni,

      Siskollani ja miehellään on nytkin kaksi telkkaria, systeri käy aina yläkerrassa katsomassa salkkarit, emmerdalen, maajussille morsia ym mieleisensä, kun miehensä katsoo alakerrassa omiaan, kuten raviohjelmia. Molemmat kylläkin seuraavat urheiluohjelmat ja varsinkin kaikki mahdolliset tenniskisat.

      • edson

        Tuossa on vielä se yksi "ongelma" eli kuka se olikaan, joka kömpi sinne yläkertaan :)


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Tuossa on vielä se yksi "ongelma" eli kuka se olikaan, joka kömpi sinne yläkertaan :)

        Hih, siskoni se on. Miehelleen annettakoon anteeksi, hänellä on molemmissa polvissa tekonivelet, tämän vuoden helmikuussa toiseen polveen asennettu, edellinen saatu noin 10 vuotta sitten. Siskollani ei ole tekoniveliä. Sydämen ohitusleikkaus hänelle tehtiin jo 14 v sitten. Voi oikein hyvin sen osalta, käy jumpassa ym aktiviteettia harrastaa.


    • Cee-Lila

      Tänään oli mielenkiintoinen artikkeli hesarissa: transnainen, joka on teoreettisen fysiikan tohtori, kauppatieteiden maisteri ja shakkinero. Sitten paljastui, että hän oli syntynyt mieheksi, joka tunsi olevansa kuitenkin nainen. Näytti kyllä kuvassa ihan naiselta. Vaikutti olevan muutenkin nero, ainoa asia, jota hän on joutunut opiskelemaan, on shakki. Koulussa ei oppinut kuulemma mitään muuta kuin ikävystymään. Aloitti shakinpeluun jo 4-vuotiaana.

      On se outoa, että joku oppii kaiken ihan itsestään. Ollapa sellainen.

    • Cee-Lila

      "Asunnottomia lääkäreitä ja insinöörejä" on toinen juttu tänään hesarissa. Muistan kun olin teini, olin Helsingin vanhassa kalasatamassa tätini kanssa pesemässä mattoja. Siellä oli myös näitä asunnottomia rannoilla. Kerran yksi sivistyneen oloinen mies vaalea poplari päällään pyysi kohteliaasti tädiltäni saisiko hän lainaksi mäntysuopaa ja harjan niin hän pesisi sen vaalean popliinitakkinsa. Tätini antoi ja niin se mies pesi sen takkinsa. Hän oli vielä muutenkin hyvin siistin näköinen. Tätini tiesi että oli entinen lääkäri, joka oli menettänyt kaiken.

      Tätini miehellä oli silloin siellä myös vene, sellainen missä oli moottori keskellä venettä, jota kävimme keväisin korjaamassa ja paklaamassa. Siellä oli myös sellainen pieni koju, jonkun asunnottoman kyhäämä ja rannan lähellä oli myös jonkun kaupan jäteastoita, joista nämä kävivät katsomassa onko syötävää. Kerran siellä oli iso tynnyri täynnä jotain kalaa jossain liemessä. Yksi mies nosti sieltä yhden pienen kalan ja laittoi suuhunsa. Toista kalaa en muista hänen syöneen. Kerran olimme jo poislähdössä kun istuimme autossa katsomassa heidän touhujaan niin yksi mies tuli jakoavain kädessään ja kysyi, oletteko kyttiä. No emme olleet vaan lähdimme pois. Tädin miehen mukaan odottivat siis jotain venettä tai laivaa, joka tuo heille jotain pirtua tai tenua.

      Nykyään en edes enää löytäisi, missä se pyykkilaituri oli, koska Kalasatama on nyt täyteen rakennettu uusi asuinalue, metrorata halkoo sitä ja siellä on uusi terveysasema, kauppakeskus ja vaikka mitä.

      • Ali-Baba

        Mäyrän pesällä hyvin rauhallista, mutta itse Mäyräherra edelleen piiloittelee itseään.
        Mäyrillähän se menee niin, että Mäyräherra kaivaa koko pesäkäytävistön ja sitten esittelee sen Mäyrärouvalle joka joko hyväksyy tai lähtee ritolaan etsimään paremmin sisustettua asuntoa.


      • aurora5

        Kalasataman terkkarista olen lukenut, että sinne on vaikea löytää. Uuden kauppakeskuksen jättimäinen valotaulu taas häikäisee lähitaloissa asuvien silmiä.

        Mitä ne valittavat? Onhan Redissä vapaalentotunneli. Liidelkööt siellä.


      • Dr.Whoo
        aurora5 kirjoitti:

        Kalasataman terkkarista olen lukenut, että sinne on vaikea löytää. Uuden kauppakeskuksen jättimäinen valotaulu taas häikäisee lähitaloissa asuvien silmiä.

        Mitä ne valittavat? Onhan Redissä vapaalentotunneli. Liidelkööt siellä.

        Valotauluista ym valomainoksista puheenollen, niin kyllä monet niistä ovat liian kirkkaita ja ovat suorastaan liikenneturvallisuusriski liikenteelle. Niiden valomäärä pitäisi nykyään olla lailla rajoitettu, mutta ovat kyllä paikoin yhä liian kirkkaita pimeällä.


    • edson

      Täytyi oikein tarkistaa vapaalentotunneli. Samalla avartui tietämys kauppakeskuksista. Nehän ovat olleet jo kauan jopa matkailukohteita nuo kauppaparatiisit. On hotellit lähellä ja voi viettää koko päivän sisätiloissa ja nyt sitten niihin tuodaan lisää kokemuselämyksiä.

      Taisi olla jollain ekonomiproffalla huoli eilen jossain ohjelmassa, että toivottavasti menestyvät ne yritykset, jotka siellä Redissä toimivat. Huonosti menee, jollei paratiisissakaan pärjää.

      • Ali-Baba

        Dubain turismin valtaosa pohjautuu juuri massiivisiin kauppakeskuksiin ja erilaisiin kulttuuri-ja huvipuistoihin. Lähes kaikki msisätiloina ja takuu ilmastoituinja.
        Muutamaa käyttökelpoista rantaa lukuunottamatta juurikaan mitään ei ole luonnossa. Ainoastaan matalaa rannikko autiomaata.
        Ensimmäiset vuoret missä alökaa jotain luonnonnähtävää löytyä ovat noin 100 km päässä Fujairan, Ras al Kaimah, Musandami ja Omanin suuntaan
        Paras ja aidoin nähtävyys onkin se vielä jonkin verran löydettävissä oleva vanha arabimaailma. Vähän sellainen kuin se kuva huoneesta erämäässa esitti murrosvaiheen kuvana


    • edson
      • Dr.Whoo

        No tiedätkö mikä on intro- ja ekstrovertin oleellinen ero?


      • edson
        Dr.Whoo kirjoitti:

        No tiedätkö mikä on intro- ja ekstrovertin oleellinen ero?

        No intro on vaivautuneenpi, ekstro ei niinkään. Intro ehkä taka-alalla mieluummin, ekstro taas etualalla.

        Suokeli, en keksinyt mitään sukkelaa. Nousin just päiväunilta.


      • Dr.Whoo
        edson kirjoitti:

        No intro on vaivautuneenpi, ekstro ei niinkään. Intro ehkä taka-alalla mieluummin, ekstro taas etualalla.

        Suokeli, en keksinyt mitään sukkelaa. Nousin just päiväunilta.

        Extrovertti puhuu tunnin skeidaa saamatta sanotuksi asiaa jonka introvertti ilmaisee täsmällisesti yhdellä lauseella. Mieluiten lyhyellä lauseella, introvertti ei pitkiä puheita pidä.


    • Ali-Baba

      Tässä niille, jotka myös katselevat Kulgurinkin maisemia, kuva juuri tältä hetkeltä.
      Ranta on taas ihan toinen kun myräkkä on tuonut vedennousua ja meri on taas melkein kamerassa
      http://but.fi/7rr
      Lintuja kyllä edelleenkin on sillä tämä lahti taitaa olla yksi muuttoreittien pääpysähdyspaikoista

    • Ali-Baba

      Kun maailmaa seuraa, niin tässä kuvassa näkee miten se hetkessä muuttuu, ja itseasiassa on aina muuttunut jopa ihan paikallistuulista eikä edes välttämättä ihmisten tekosista.
      Sopiva tuuli niin kokonainen ranta katoaa. http://but.fi/7rs
      Jo n1400 luvulta on kuvauksia Gotlannin etteläkärjen tienoilta niin paksuista levälautoista että purjeveneillä (silloisilla) oli vaikeuksia edetä.
      Luontohihhuleilta usein unohtuvat tosiasiat ajaessaan tämän hetken asiaa. Rationaalit taas tunnistavat mikä oikeasti aiheuttaa tämänkin rannan ajoittaisen katoqamisen veden alle, muu kuin merien pinnan nousu.

      • edson

        "Sopiva tuuli niin kokonainen ranta katoaa. "

        Ja kunnon sade samaan aikaan, niin ei voi tietää, virtaako joki merelle päin vai kohti vuoristoa.

        Minä seisoin rationaalina 1963 eräällä pikku saarella Komag joella ja rationaaliäiti huusi, että odota, kyllä sieltä pois pääset kastumatta. No tulevana hihhulina en odottanut, vaan nykyään aina mukana puhelin, missä käynnissä sports tracker ja näin siis jatkuva tieto meriveden korkeudesta ko. kulkupaikoilla. Tai siis kulkupaikan korkeus meren pinnasta.


      • edson
        edson kirjoitti:

        "Sopiva tuuli niin kokonainen ranta katoaa. "

        Ja kunnon sade samaan aikaan, niin ei voi tietää, virtaako joki merelle päin vai kohti vuoristoa.

        Minä seisoin rationaalina 1963 eräällä pikku saarella Komag joella ja rationaaliäiti huusi, että odota, kyllä sieltä pois pääset kastumatta. No tulevana hihhulina en odottanut, vaan nykyään aina mukana puhelin, missä käynnissä sports tracker ja näin siis jatkuva tieto meriveden korkeudesta ko. kulkupaikoilla. Tai siis kulkupaikan korkeus meren pinnasta.

        Turhaan ne joskus kaivoivat venäjällä uusia uomia joen virran suunnan muutamiseksi. Sitä olen hihhulina miettinyt, että ruoppasivatko joen alkulähdettä syvemmäksi vai mikä oli taktiikka. Vatupassia ainakin tarvittiin.

        Ny tää menee taas liian tekniseks.


    • amummu

      Minäkin olen käyttänyt aikaani tallenteiden katsomiseen. Oli Shetlannin murhia, Nuorta Morsea, Tulvavettä, Syyttömänä tuomittua (tai jotenkin se nimi oli noin). Sen ajan mikä riiviön hoidosta jäi. Kettis tuli eilen illansuussa ja oli koko illan ja yön ihan mahdoton: ravasi eestaas huushollissa ja inui. Tassujen kynnet vain rapisivat parketilla. Kävin sen kanssa ulkonakin puoli viiden aikaan, kun aattelin, että ikävästä maha sekaisin. Ja kissan villat,ei mitään muuta hätää kuin kaamea nuuskimisen tarve. Taisi vain olla mehukkaat tyttökoiran jäljet, mitkä riivasi.

      Ulkoa tultuaan vähäksi aikaa koira uuvahti nukkumaan, mutta se oli lyhyt ilo. Jossain vaiheessa aamusella sitten siippa nousi ylös ja kävi sen kanssa aamulenkin, ja eikös sieltä tultuaan pompannut märillä tassuillaan sänkyyn naamani päälle, ja herätti rajusti minut unesta; vastahan olin nukahtanut koko yön tassujen rapinaa kuunneltuani. Olin (olevinani:) vihainen, mutta eihän semmoiselle ihmisrakkaalle elukalle pitkään sitä voi olla. Nyt sit pitää lakanat vaihtaa rapatassujen jälkien takia. No, olisi muutenkin ollut huomenna sen homman aika, joten mitä välii jos yks päivä aikaistui.

      Jännittänyt tämä äiti on muutakin kuin koiran temppuja. Turun seudulla on menossa atakki, missä toinen poikani on mukana. Onneksi (=itsekkään äidin onni) hän istuu turvassa komentokeskuksessa, eikä joudu osallistumaan "hyökkäyksiin", missä pyssytkin voivat paukkua. Kaikkeen sitä äidin pikkupoika joutuu!

      • Dr.Whoo

        Joo, se on lähinnä uskomaton tuo kuvio venäläisten "miehityksestä" Turun saaristossa. Airiston Helmi- nimisen yrityksen nimissä on pala palalta ostettu lisää saaria ja tontteja Turkuun ja Naantaliin johtavien vesiväylien varrelta, ilmeisenä tarkoituksena saada alueen laivaliikenne venäläisten kontrolliin. Nyt sitten ilmeisesti poliisioperaatiossa on kyseessä homman ympärille liittyvästä rahanpesu yms talousrikoksista.

        Mutta voidaan kysyä miten on mahdollista että vieras valta on voinut näin vapaasti ostaa merkittäviä alueita suomesta?


      • Ali-Baba

        Siinäpä onkin aiheellinen kysymys.
        Tuosta ylempää luin että Edson onkin ollut nuorempana Venäjällä hihhulina :))


      • edson
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Joo, se on lähinnä uskomaton tuo kuvio venäläisten "miehityksestä" Turun saaristossa. Airiston Helmi- nimisen yrityksen nimissä on pala palalta ostettu lisää saaria ja tontteja Turkuun ja Naantaliin johtavien vesiväylien varrelta, ilmeisenä tarkoituksena saada alueen laivaliikenne venäläisten kontrolliin. Nyt sitten ilmeisesti poliisioperaatiossa on kyseessä homman ympärille liittyvästä rahanpesu yms talousrikoksista.

        Mutta voidaan kysyä miten on mahdollista että vieras valta on voinut näin vapaasti ostaa merkittäviä alueita suomesta?

        Ei hitsi, tuostako se aamuinen uutispätkä kertoi. Siis sysimustalla rahalla maanostossa oltu. Ja duunissa sysimust ...äsh. Eiku pimeät.

        "Vieras valta" ja haju se senkun lisääntyy.


      • amummu
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Joo, se on lähinnä uskomaton tuo kuvio venäläisten "miehityksestä" Turun saaristossa. Airiston Helmi- nimisen yrityksen nimissä on pala palalta ostettu lisää saaria ja tontteja Turkuun ja Naantaliin johtavien vesiväylien varrelta, ilmeisenä tarkoituksena saada alueen laivaliikenne venäläisten kontrolliin. Nyt sitten ilmeisesti poliisioperaatiossa on kyseessä homman ympärille liittyvästä rahanpesu yms talousrikoksista.

        Mutta voidaan kysyä miten on mahdollista että vieras valta on voinut näin vapaasti ostaa merkittäviä alueita suomesta?

        Tää on just tätä suomalaista "vieraskoreutta". Ei voi kieltää, kun jouduttaisiin pian ahdasmielisten kastiin. Ja sekös ulkomaiden silmissä olisi paha juttu. Pitää suvaita kaikki mahdollinen. Turvallisuudenkin riskillä. Luotto noihin ostajana kaupan kävijöihin on (ollut) pohjattoman sinisilmäistä. Tai sitten joku vetää välistä, mikä lienee ainakin yksi totuus. Poika on ollut mukana tutkimuksissa jo pitkään, ja vihdoin jotain tapahtuu. Mutta saas nähdä, jos joku "tietty taho" puuttuu asiaan, niin eiköhän pian paineta villaisella.


      • Dr.Whoo

        Onneks meillä on ainakin hallituksessa viisaista viisaimmat tietämässä missä mennään.


      • aurora5

        "kaamea nuuskimisen tarve"

        Joku syyslevottomuus tuntuu myös minun narttuani vaivaavan.

        Paraisilla päin nuuskitaan kai jonkun rahanpesun jälkiä, kuulin lyhyen pätkän uutisista.

        Ja siitä liikenteestä: Stadissa tuntuu VR olleen tukossa kuin pahimpina lumimyrskyaamuina. Täällä tuo taajamajuna Jsuu-Nurmes, jota rouva Berner on jo vuosia hyppyyttänyt tikun nokassa, kyllä kulkee ne kaksi vuoroaan päivässä, mutta ovat täysiä kuin sillipurkit ja lippuautomaatti on jatkuvasti epäkunnossa.

        Linjuriaseman rakennus on purettu ja bussien kulusta kertoo vain kolme huojuvaa tolppaa aakeella laakeella. Pari märkää penkkiä bussien odottajille löytyy, mutta aikataulut pitää jokaisen kaivaa netistä.

        Todella akuutti harmituksen aihe on tämän kaupungin tieosasto, jonka ainoa mies on lähtenyt kävelemään ja jättänyt satoja syrjäkylien asukkaita ilman tietoa tulevan talven lumenaurauksista. Tytär onneksi tuntee omalta kylältä aura-autoilijan, jonka kanssa saanee sovituksi sen vihoviimeisen soratien ja kärrypolun mutkien aurauksen.

        Se että karanneen tiemestarin paikalle ei puheiden mukaan pestata ketään, saattaa olla osa kaupungin suunnitelmaa häätää loputkin korpien eläjät mökeistään ihmisten ilmoille. Siis palvelujen alasajosta on tässäkin kysymys.


      • edson
        Ali-Baba kirjoitti:

        Siinäpä onkin aiheellinen kysymys.
        Tuosta ylempää luin että Edson onkin ollut nuorempana Venäjällä hihhulina :))

        Se oli kuule Neuvostoliitto silloin joskus, kun nuorena hihhulina olin seiväsmatkallani. No ookoo, ei siis Venäjällä vaan Neukuissa ne niitä jokienkin suuntia suunnittelivat. http://www.kysy.fi/kysymys/siperian-jokien-kaantaminen-0

        Kyl meil on naapuri


      • edson
        amummu kirjoitti:

        Tää on just tätä suomalaista "vieraskoreutta". Ei voi kieltää, kun jouduttaisiin pian ahdasmielisten kastiin. Ja sekös ulkomaiden silmissä olisi paha juttu. Pitää suvaita kaikki mahdollinen. Turvallisuudenkin riskillä. Luotto noihin ostajana kaupan kävijöihin on (ollut) pohjattoman sinisilmäistä. Tai sitten joku vetää välistä, mikä lienee ainakin yksi totuus. Poika on ollut mukana tutkimuksissa jo pitkään, ja vihdoin jotain tapahtuu. Mutta saas nähdä, jos joku "tietty taho" puuttuu asiaan, niin eiköhän pian paineta villaisella.

        "Ei voi kieltää, kun jouduttaisiin pian ahdasmielisten kastiin."

        Mitä kieltoja on siis jätetty tekemättä?


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        "kaamea nuuskimisen tarve"

        Joku syyslevottomuus tuntuu myös minun narttuani vaivaavan.

        Paraisilla päin nuuskitaan kai jonkun rahanpesun jälkiä, kuulin lyhyen pätkän uutisista.

        Ja siitä liikenteestä: Stadissa tuntuu VR olleen tukossa kuin pahimpina lumimyrskyaamuina. Täällä tuo taajamajuna Jsuu-Nurmes, jota rouva Berner on jo vuosia hyppyyttänyt tikun nokassa, kyllä kulkee ne kaksi vuoroaan päivässä, mutta ovat täysiä kuin sillipurkit ja lippuautomaatti on jatkuvasti epäkunnossa.

        Linjuriaseman rakennus on purettu ja bussien kulusta kertoo vain kolme huojuvaa tolppaa aakeella laakeella. Pari märkää penkkiä bussien odottajille löytyy, mutta aikataulut pitää jokaisen kaivaa netistä.

        Todella akuutti harmituksen aihe on tämän kaupungin tieosasto, jonka ainoa mies on lähtenyt kävelemään ja jättänyt satoja syrjäkylien asukkaita ilman tietoa tulevan talven lumenaurauksista. Tytär onneksi tuntee omalta kylältä aura-autoilijan, jonka kanssa saanee sovituksi sen vihoviimeisen soratien ja kärrypolun mutkien aurauksen.

        Se että karanneen tiemestarin paikalle ei puheiden mukaan pestata ketään, saattaa olla osa kaupungin suunnitelmaa häätää loputkin korpien eläjät mökeistään ihmisten ilmoille. Siis palvelujen alasajosta on tässäkin kysymys.

        Tuo on tosi jääräpää tuo Berner. Inttää ja inttää siitäkin, että täysin Kelan syytä se kilpailutus taksiliikenteessä. Kuulemma tehtiin hätäpäissään se kilpailutus, mutta ainakin yksi kelaihminen selvitti minulle ainakin sen mahdottomuuden aikanaan telkussa, että sitä olisi siirretty sen mukaan, mitä uutta Berner oli keksinyt tilanteeseen jälkikäteen. Jälleen olisi pitänyt ottaa talteen sekin astudio.

        Kyl on hauskaa edessä hallituksen lopputaipaleella, mikä tietysti ei ole hauskaa siellä, missä aurojenkin pitäisi liikkua ja duuneihin päästä.


      • edson
        edson kirjoitti:

        Ei hitsi, tuostako se aamuinen uutispätkä kertoi. Siis sysimustalla rahalla maanostossa oltu. Ja duunissa sysimust ...äsh. Eiku pimeät.

        "Vieras valta" ja haju se senkun lisääntyy.

        Kyl mun täytyy vetäytyä tuosta omasta hajuaististani eli pitää odottaa ensin poliisin tutkimuksia tässä kiinteistökauppajutussa. Aika helposti näyttää nokkanikin aistivan aina velivenäläisten osallisuudesta kaikkeen.

        No Shetlandin murhia nyt koht katsomaan.


      • Ali-Baba
        edson kirjoitti:

        Se oli kuule Neuvostoliitto silloin joskus, kun nuorena hihhulina olin seiväsmatkallani. No ookoo, ei siis Venäjällä vaan Neukuissa ne niitä jokienkin suuntia suunnittelivat. http://www.kysy.fi/kysymys/siperian-jokien-kaantaminen-0

        Kyl meil on naapuri

        No nehän tunnetusti kokivat kantapään kautta mihin johtaa jokien kääntäminen ja puuvillan viljelyn lisääminen. Siinä meni niiltä käytännössä kokonainen entisaikojen suurjärvi Baikal.
        Surkea tapaus Neuvostoliiton luontohommista. Eiks se kuitenkin ole aina ollut vähän nitshevoo siellä päin kun jätehuoltoon ja luonnon hyödyntämiseen tulee. Jos vanha menee pilalle käydään valloitytamassa uutta hyvin hoidettua muilta! Eller hyr?

        Shetlannin murhia en ole koskaan onnistumut katselemaan mutta aika usein Alaskan eläinlääkäriä ja muitakin Alaska sarjoja. Ovat tosin vähän kuin lapsille tehtyjä, mutta niissä koplaa ajatus vapaalle.

        Saapa nähdä alkoiko nyt Airiston Helmen tuloksena strategisten paikkojen myynnin parempi harkinta EU ulkopuolisille tahoille. Muistaakseni Tarja Halonen ja Satu Hassi senkin maanoston erivapauden neukuille järjestivät


    • aurora5

      https://youtu.be/UQlFOX0YKlQ

      Olisinko koskaan kuullut yhtä kaunista versiota tutusta syyslaulusta? Saattaa jopa Yves Montand jäädä toiseksi.

      • Dr.Whoo

        Upea esitys.

        "Slowhand" on yksi miun suurimmista suosikeistani, tässä laulu jonka teki tapaturmaisesti 4 vuotiaana kuolleen lapsensa muistoksi. Tätä ei voi liikuttumatta kuunnella.

        https://g.co/kgs/egiX3y


      • Dr.Whoo
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Upea esitys.

        "Slowhand" on yksi miun suurimmista suosikeistani, tässä laulu jonka teki tapaturmaisesti 4 vuotiaana kuolleen lapsensa muistoksi. Tätä ei voi liikuttumatta kuunnella.

        https://g.co/kgs/egiX3y

        https://www.youtube.com/watch?v=AscPOozwYA8

        Ja tässä toimiva linkki. (toivottavasti)


      • Cee-Lila

        Clapton on upea kitaristi ja laulaja. Tuon poikansa ikkunasta putoamisen muistan, kauhea tragedia.


      • aurora5
        Dr.Whoo kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=AscPOozwYA8

        Ja tässä toimiva linkki. (toivottavasti)

        Erittäin kaunis kappale tuokin. Eric Clapton on minulle ollut jonkin verran tuntematon suuruus, kunnes tänään Lauantain toivotuissa kuulin tuon Autumn Leaves. Katselin isojen koivujen huojuntaa ikkunan takana, ja niissä oli sama haikea rytmi kuin Claptonin jatsissa. Vispilöiden suhina sopi upeasti tuulen ääniin.


      • aurora5
        aurora5 kirjoitti:

        Erittäin kaunis kappale tuokin. Eric Clapton on minulle ollut jonkin verran tuntematon suuruus, kunnes tänään Lauantain toivotuissa kuulin tuon Autumn Leaves. Katselin isojen koivujen huojuntaa ikkunan takana, ja niissä oli sama haikea rytmi kuin Claptonin jatsissa. Vispilöiden suhina sopi upeasti tuulen ääniin.

        En ole vuosikymmeniin ollut aktiivinen musiikin kuuntelija, saati radion erittelemättömän musiikkivirran seuraaja. Musiikki on minulle puhtaasti tunteen, ei järjen (mikä olisikaan?) kysymys. Claptonin mietiskelevä, eleetön, liki hiljainen versio suositusta laulusta kolahti juuri sen hetkiseen tunnelmaan, vuodenaikaan, iltahämärän läheisyyteen ja niihin kesälehtensä pudottaviin koivuihin.

        Nuoruuteni elin vanhan kultakauden jazzin hurmoksessa. Meillä oli mieheni soittoharrastuksen (basso ja piano) takia kymmeniä jazzlevyjä savikiekkoina ja älppäreinä. Muistan hänen rakastaneen erityisesti Dave Brubeckia - joku täällä taisi väläyttääkin Brandenburger Gaten. Tanssisaleissa Glenn Miller oli kuuminta hottia. Hänen yksi kappaleensa, In the Mood, jaksoi aiheuttaa hämmennystä tanssijoissa, koska se yhdessä kohdassa oli loppuvinaan - parit jo alkoivat lipua pois lattialta - mutta jatkoikin tauon jälkeen huikeaan loppunousuun.

        Olipa ihana osata kerrankin nukkua jopa kuusi tuntia putkeen. Joten iloisena nouskaamme syksyiseen sunnuntaihin (ei ollut käsky).

        Tänään alkaa Tanssii tähtien kanssa. Ainakin Rapu varmasti katsoo kanssani.


      • Dr.Whoo
        aurora5 kirjoitti:

        En ole vuosikymmeniin ollut aktiivinen musiikin kuuntelija, saati radion erittelemättömän musiikkivirran seuraaja. Musiikki on minulle puhtaasti tunteen, ei järjen (mikä olisikaan?) kysymys. Claptonin mietiskelevä, eleetön, liki hiljainen versio suositusta laulusta kolahti juuri sen hetkiseen tunnelmaan, vuodenaikaan, iltahämärän läheisyyteen ja niihin kesälehtensä pudottaviin koivuihin.

        Nuoruuteni elin vanhan kultakauden jazzin hurmoksessa. Meillä oli mieheni soittoharrastuksen (basso ja piano) takia kymmeniä jazzlevyjä savikiekkoina ja älppäreinä. Muistan hänen rakastaneen erityisesti Dave Brubeckia - joku täällä taisi väläyttääkin Brandenburger Gaten. Tanssisaleissa Glenn Miller oli kuuminta hottia. Hänen yksi kappaleensa, In the Mood, jaksoi aiheuttaa hämmennystä tanssijoissa, koska se yhdessä kohdassa oli loppuvinaan - parit jo alkoivat lipua pois lattialta - mutta jatkoikin tauon jälkeen huikeaan loppunousuun.

        Olipa ihana osata kerrankin nukkua jopa kuusi tuntia putkeen. Joten iloisena nouskaamme syksyiseen sunnuntaihin (ei ollut käsky).

        Tänään alkaa Tanssii tähtien kanssa. Ainakin Rapu varmasti katsoo kanssani.

        Musiikki on miulle aina ollut ja on edelleen erittäin tärkeä juttu. Kaikille näin ei ole, esim. rva W ei koskaan kuuntele musiikkia. Ainakaan kuuntele sitä aktiivisesti, mikä tarkoittaa sitä että silloin ei kauheasti tehdä muuta kuin keskitytään kuuntelemaan. Minä varta vasten varaan itselleni aikaa kuunteluhetkiin, silloin en tee muuta. Lisäksi on selvää, että musa on kuunneltava kuulokkeilla silloin jos ei ole yksin kotona. Musiikkimaku on aina niin henkilökohtainen juttu.

        Taustamusiikki tyyppinen musiikin pakkosyöttö mitä nykyään tulee joka paikassa, on melusaastetta pahimmasta päästä. Valitettavasti myös radion tarjoama musiikki kuuluu (minun korvissani) pääsääntöisesti tähän melusaaste osastoon. Toki poikkeus vahvistaa säännön tässäkin asiassa.

        Musiikin lajeista ylivoimainen ykkönen miulle on jazz eri muodoissaan, sitten myös klassinen kelpaa. Varsinkin nuorempana roc/pop tietysti oli sitä jokapäiväistä, ja kyllähän se edelleen puree. Myös hyvin tehty kotimainen iskelmä voi olla mukavaa kuultavaa, mutta tällöin kyllä tekstin merkitys kasvaa huomattavasti. Kömpelöt sanoitukset ovat "kielikorvalleni" liian kauheaa kuultavaa - nykyään harvoin kuulee hyvää uutta iskelmälyriikkaa. Semmosia runoilijoita kuin vaikkapa Junnu, Hector, Juice ei montaa ole. Puhumattakaan Repe Helismaasta, joka oli tekstintekijänä täysin omaa luokkaansa. Nero mieheksi.


      • aurora5

        Tuon Claptonin löysin Lauantain toivotuista levyistä. Se on Suomen vanhin edelleen jatkuva radio-ohjelma. Useimmat kappaleet, kuten tämäkin melodia, on tehty vuosikymmeniä sitten eli toivojina tuntuu olevan ennemminkin seiska- kuin viisikymppisiä kuuntelijoita. Samalta yle ykköseltä kuuntelen myös klassista, se toimii jopa taustamusiikkina keittiössä muuta puuhaillessani.

        Keittiössä sijaitsee myös yli kaksikymmentä vuotta vanha radiomankkani, jossa on pesät CD- ja C-kaseteillekin, joita minulla on kassikaupalla. Niiden justeeraaminen soittimeen on kuitenkin oma vaivansa, joten kaiken eestaas kelauksen jälkeen istun todella vain kuuntelemaan.

        Mitä rockiin tulee, Elvistä ja Jorma Kääriäistä kovin paljon nuorempia en siitä lajista tunne eikä se mitä nykyään rokkina esitetään, on usein liian rytmitöntä/laahaavaa/epäsointuista
        tällaisen vanhan kävyn korvissa.

        Katson kyllä kaikki Idolsit ja Vain elämää -sarjat mutta lähinnä ulkomusiikillisista syistä. Joskus löytyy niistäkin mieleni mukaisia lauluja ja laulajia. Esim. Rasmus, jonka tähteyttä suuressa maailmassa olen lievästi ihmetellyt, tuotti yllätyksen tulkitessaan jotain Anne Mattilan iskelmää. Näköjään taitava muusikko pystyy tulkitsemaan vierastakin genreä.


      • aurora5

        "eikä se" piti olla "ja se"(kolmas kappale)


    • Cee-Lila

      Tuota asiaa minäkin olen ihmetellyt, että venäläiset saavat ostaa Suomesta mielin määrin tontteja, taloja ja kartanoita, mutta suomalaiset eivät saa ostaa itselleen Karjalan kannakselta edes niitä tonttejaan takaisin, minkä joskus omistivat. Ihmeen yksipuolista toimintaa. Samaan aikaan itärajaltamme on lakkautettu kaikki varuskunnat, kun naapuri taas on vahvistanut omiaan ja rakentanut uusia kiihtyvää vauhtia.

    • edson

      Tääl on soiteltu musiikkia ja kerrottu omista mieltymyksistä.

      Nykysuomalaisista lauluntekijöistä ja esittäjistä oon viehättynyt näihin naispuolisiin. En muista milloin tää alkoi tää viehättyminen, mutta varmaan, kun aikansa kuuntelee KatriHelenaa ja Tapani Kansaa ja perus suomipoppia, niin https://www.youtube.com/watch?v=rQJasESEh44 joo ja Ultra Bra ja mitä niitä nyt ... helekutisti. Joo ja omat poijat joskus vinkkaavat että kuunteles.

      Tuosta jazzista en oo oikein koskaan jostain syystä, vaan sit oon etsiytyny vaikka Jamaicalle https://www.youtube.com/watch?v=E3ENvb12RVc joo ja toi musiikki vaan syntyy, se ei tartte klubeja.

      • Cee-Lila

        Bob Marleyn reggaesta olen aina tykännyt, ostanut muutaman hänen levyjäänkin, jo vinyyliaikaan.
        Mariskan suloinen myrkynkeittäjä kuuluu myös niihin, jota silloin tällöin kuuntelen.


    • edson

      No ni http://bot.fi/2t6y ja tuossa on ne mustikatkin poimittu vajaa viikko sitten.

      Minäpä luulen, että suomalainen suo tontin / talon oston Suomesta siitä syystä, että taitaa olla eurooppalainen käytäntö. Suuri paino sanalla taitaa. Mutta bulvaanit sieltä ainakin pitäisi poimia pois. Miten se sitten tehdään, en jaksa miettiä. Mistähän kaikkialta suomalainen on ostanut tai ostaa jonkun kiinteistön ja asuttaa sitä vaikka sitten vanhempana. Jotkut ostaa Maltalta jostain syystä jne.

      No vastavierailua siis kaivattaisiin ja ostomahdollisuuksia Venäjältä. Voipi olla juu, mutta luulenpa enemmän, että taka-ajatuksena se, että ei nyt vaan myytäisi venäläisille, koska he eivät jne.

      • aurora5

        Joka toisella kotimaisella julkkiksella on kakkosasunto ulkomailla. Taviksetkin ostavat Turkkia, Bulgariaa ja tietysti Viroa.

        Luin että pelätty venäläisten invaasio Suomen tonttimarkkinoille on lopahtanut. Edes puolivalmiita palatseja en ole kuullut ainakaan täällä päin olevan.

        Myrkynkeittäjä-Mariska on hyvä!


      • edson

        No ekaa kertaa näin hesarissa maininnan venäläistaustoista noissa kiinteistökaupoissa. Voi olla, että on jo aiemmin mainittu yrityksen kohdalla noista jutuista, mutta kun ei ole tullut seuratuksi. Jos tulisi omalle kohdalle myyntiaikeita, niin tarkkana saisi olla, sillä Kuhmoinen on strategisesti keskellä ei mitään.

        Kyl vaan maar sopii olla https://www.youtube.com/watch?v=rTEYWxj-LKo ja etsiytyä vankkureillaan sopiviin paikkoihin


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Joka toisella kotimaisella julkkiksella on kakkosasunto ulkomailla. Taviksetkin ostavat Turkkia, Bulgariaa ja tietysti Viroa.

        Luin että pelätty venäläisten invaasio Suomen tonttimarkkinoille on lopahtanut. Edes puolivalmiita palatseja en ole kuullut ainakaan täällä päin olevan.

        Myrkynkeittäjä-Mariska on hyvä!

        Luin jotain pari vuotta sitten venäläisten ostamasta jostain suomalaisesta kartanosta, mikä sitten jätettiin asuttamatta ja kunnostamatta. Se oli jossain Imatran seudulla muistaakseni. Ei niille venäläisrikkaille se talo ollut kunnostuksen ja kiinnostuksen kohde, halusivat vain sen maa-alan omistukseensa. Onhan se strategista aluetta. Kärjistetysti, meille käy kohta kuin Krimille.

        Varo Edsonkin myymästä tonttiasi kenelle tahansa. Vaikka pehmoinen on kaukana mistään mielestäsi, niin on siinä aika lähellä..jätän sanomatta, mitä. Kyllä se houkuttaa, kun tulee joku joka tarjoaa ylihintaa..Pitäisi kellot soida. Hih, tämä on mielikuvitusta, mutta ehkä totta.


    • Cee-Lila

      Meillä on myyty maata, saaria, vesialueita ja vaikka minkälaisia kiinteistöjä venäläisille, suomalaisten omistamat asunnot esim Turkissa ovat lähinnä kerrostaloasuntoja, niissä suomalainen ei omista sitä maa-alaa, niin kuin meillä kotimaassakaan.

      • edson

        Tottahan tuo, ainakin julkisten kirjoitusten mukaan. Ehkä niitä linnojen ostajia ja maa-alueiden ostajia löytyy vain rallipiireistä enkä kyllä oo kiinnostunut näiden strategisista aatoksista.

        Vesialueen myynti on kyllä mielenkiintoinen juttu. Siis ainakin ne pitäisi pyykittää, ettei vaan erehdy uimaan toisen vedessä.


      • Dr.Whoo

      • edson

        Luin jutun ja kuuklasin Tuula Malin. No enpä jaksanut sitten enempää kuin raapaista ja Skepsis kirjoitti jotain, että tällä Tuulalla on agenda. Tosin silloin oli kyse muusta aiheesta. Oli miten oli, niin palautin mieleen siirretäänkö kelloja vai ei aiheen.

        Mitenhän hauskasti se Huutosen Matti sanoikaan aamuteeveessä, että jos nyt syksyllä ei siirrettäisi, niin aurinko nousee sitten klo 10.


    • aurora5
    • amummu

      Claptonille olen ikikiitollinen. Eikä pelkästään musiikistaan, vaan hän opetti myös poikamme soittamaan kitaraa. Poika kävi yläastelaisena kitaratunneilla täkäläisessä musiikkiopistossa, mutta lopetti kun silloinen opettajansa muutti muualle. Sitten jostain löytyi opetusvideo, missä Clapton johdatti kitaransoiton saloihin, ja siitä se lähti.

      Nyt poika soittaa eräässä harrastelijapumpussa, on soittanut jo vuosia. Esiintymisiäkin on aika usein. Hänen on pitänyt opetella kalkkistenkin musiikkia: jenkkaa, polkkaa, valssia, tangoa, humppaa. Ne ovat kysyttyä musaa etenkin häissä, mikä hieman kummastuttaa, kun yleensä häitä viettävät nuoret, ihan toisenlaisen musan kuuntelijat. Ehkä nuo nuoret haluavat, että vanhatkin viihtyvät juhlissaan.

      Lauantain toivotut minäkin kuuntelen aina, kun vain mahdollista. Siinä kuulee yleensä ainakin muutaman kipaleen meikäläisen, vanhankin kääkän musaa. Muistojen bulevardia kuuntelen arkiaamuisin (silloin kun olen hereillä;)). Siinä soitetaan muualtakin maailmasta sitä vanhaa, kunnon kevyttä. Ensi lauantaina, muuten, Sävel on vapaa-ohjelman teemana on Muistojen bulevardi. Siihen kuuntelijat saavat lähettää omia toiveitaan. Pistäkääs toivoen. Voi toivoa mm. suoraan ohjelmaan soittaen tai etukäteen sähköpostilla. Kadonneiden levyjen metsästystä olen kuunnellut monta kertaa. Sisareni on jo kauan sitten esittänyt ohjelmassa soitettavaksi kappaletta, jonka sävelsi "Molli-jori", jossa on isämme kirjoittamat sanat ja jonka laulaa Eero Väre. Levyä, julkaistu v.-54, ei ehkä kuitenkaan ole missään Ylen arkistoissa, kun ei ollut mikään pop-kipale, eli kuulematta taitaa jäädä.

      Nyt kalkkunafileen kimppuun. Alkaa nälkä jo kurnia mahassa.

      Hyvää pyhäpäivää!
      PS. Olisi mukavaa jos Rapunenkin taas tulisi joukkoamme täydentämään.

      • Dr.Whoo

      • Ali-Baba

      • amummu
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Ja tässä aitoa kääkkämusaa kaikille kääkille:

        https://youtu.be/gRUoRvlgt7Y

        Sopii ainakin tälle kääkälle paremmin kuin nyrkki silmään. Kiitos!


      • amummu

      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Ja tässä aitoa kääkkämusaa kaikille kääkille:

        https://youtu.be/gRUoRvlgt7Y

        Olipa reipasta dixielandjazzia. Ei ainakaan nukuta kun tuota kuuntelee.


    • Ali-Baba

      Tämän mielenkiintoisen henkilön tapasin ihan pariin otteeseenkin Little Finlandissa, New Yorkissä 70 luvulla. Itse kapakka oli jo silloin hiukan tyhjäkäynnillä, mutta emäntä oli aina paikalla.
      Siihen aikaan olin Minnesotalaisen kemiikaalifirman hommissa
      https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005837553.html

    • aurora5

      Niille jotka edes leikisti ounastelevat Suomelle Krimin kohtaloa:

      Nimimerkki HALOO NY VÄHÄ kirjoitti Kalevassa mielestäni hyvin:

      "Ihan tavallista Suomen valtion aluetta ne on tontit senkin jälkeen vaikka omistaja olisi ulkomaalainen. Tai vaikka omistajana olisi kirjoissa ulkomainen valtio. Ei se sitä tarkoita että siellä on voimassa ulkomaan lait ja armeijat ja tykit sun muut haupitsit siisteissä riveissä. Tai itse asiassa mikäs sen parempi meille. Jos ne tänne varastoisivat aseensa."

      Aikuisten oikeesti!

      • amummu

        Toisaalta, nyt on käynyt ilmi, että po. alueella talojen ympärillä on monia valvontakameroita, liiketunnistimia, joku rakennus maastoverkon peittämäkin, kopterin kestäviä, järeitä betonilaitureita, ym. Ei liene ihan tavallisen asukin rekvisiittaa. Tuskin Krimistä sentään on kyse (tai kuka sen tietää), mutta suht outoa on.


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Toisaalta, nyt on käynyt ilmi, että po. alueella talojen ympärillä on monia valvontakameroita, liiketunnistimia, joku rakennus maastoverkon peittämäkin, kopterin kestäviä, järeitä betonilaitureita, ym. Ei liene ihan tavallisen asukin rekvisiittaa. Tuskin Krimistä sentään on kyse (tai kuka sen tietää), mutta suht outoa on.

        Ja talolle tulevalla tiellä on kylttejä, että pääsy kielletty, niin venäjäksi, suomeksi kuin muillakin kielillä ja laiturilla seisoo pari pahvipoliisia kädet pystyssä, että tälle alueelle ei venelläkään tulla mereltä päin.


      • aurora5

        Nyt jos alkaisi oikein vainoharhaiseksi, voisi uskoa että rajan pinnassa sijaitsevan Kiihtelysvaaran kirkon palo olisi näiden itäagenttien työtä. Sytykkeenä pari pahvipoliisia.


    • Cee-Lila
    • Cee-Lila
    • amummu

      Voi, kunpa ihminen oppisi syömään kohtuudella herkkuruokaa. Tein kalkkunan kanssa kaapista löytyneistä kuivatuista (viimevuotisista) herkkusienistä sienirisoton, mihin sienten lisäksi tuli sipulia, valkosipulia, voita, sitä riisiä, valkoviiniä, kasvislientä, tuoretta timjamia, parmesaania. Meinasi kieli mennä mukana. Ja nyt on sitten taas lähes ähky.

      Täytyykin nyt lähteä roskiskeikalle vähän pidemmän kaavan mukaan. Vanhat lehdet ja kartongit kainaloon, kierrätykseen ja sitten itse kiertämään kylän raittia. Saa vähän "ilimoo siippiin alle", ja sitten katsomaan TTK:ta ja myöhemmin Nousuvettä. TTKsta tykkään, koska tykkään tanssimisesta, enkä siihen enää itse oikein pysty. Minulla ja siipalla sama vamma. Joskus nuorempina loukattu polvemme laskettelumäessä, ja nyt vanhemmiten ne ruvenneet vaivaamaan. Kiertoliike ei enää onnistu, edes voihkimisen avulla. Mukava katsoa, kun jotkut osaavat.

      Rauhallista iltaa!

    • edson

      Kyllä syksyfiiliksetkin muuttuvat vuosien myötä. Nyt on sellainen negatiivinen odotus päällä.

      Aamulla katsoin tilastoistani lokakuun lämpötiloja ja etsin päiviä, milloin ollut selvästi yli 10 ja milloin yöllä pakkasta. Sitten totesin, että olkoot, ei löytynyt oikein tähän fiilikseen kunnon lämpöjä ja on se mentävä vaan kesävesipumppu pois ottamaan, vaikka ei vielä ihan viikon ajalle miinuksia lupaakaan. Kyl se sitten taas nostaa fiilistä, jos pompsahtaa 13 15 ja aurinko ilmestyy. Näin siis nojatuolissa aatellen ja fiilistellen.

      Veikkaan, että kunhan starttaan traktorin pumpun hakuun ja napsin putkiliitokset irti, niin taas on parempi fiilis, minkä saa siis aikaan tuo ulkona käynti. Huomenna alkaa sitten perunan nosto ja sekin on hauskaa, kun näyttää siltä, että myyriä ei ole juurikaan satoa napsimassa ollut

      • edson

        Jäin tunniksi miettimään talviaikaan (normaaliaika) siirtymistä. Jos nyt jo olisi talviaika, niin en olisi siis kuluttanut hetkeäkään aikaa miettimiseen. Juu ja tuskin aurinkokaan olisi miettinyt, että nousenpa tai laskenpa hieman myöhemmin. Pääasia, että lasken länteen, se ehkä mietti.

        Silloin, kun oli työelämässä, varsinkin toisen palveluksessa, mietti kyllä, että talviaikaan siirtyminen oli kiva juttu. Huijaustahan se oli, reilua olisi ollut päästä tuntia aikaisemmin töistä ... tai hetkinen, niinhän sitä siis pääsikin. Joustava työaika olisi ollut kaikista parasta. APUVA. Siirtykäämme pelkästään joustavaan aikaan.


    • Cee-Lila

      Kesä jatkuu, ainakin parvekkeella on 29. Ainakaan vielä ei ole se luvattu kylmyys saapunut.

      Katsoin lauantaina TTK:n ja kyllä säämies Pekka Pouta hyvin selvisi valssistaan ja Edis Tatli voitti sillä argentiinalaisella tangollaan mitä tuli tuomarien äänillä.

      • aurora5

        Täällä on tullut yhtäkkiä kylmä. Ulkona vain runsaat yhdeksän astetta. Patteritkin jo lievästi lämpimät.

        TTK:ssa tykkäsin juuri siitä Edisin tangosta. Tasoero oli suuri, melkein nyt jo arvaan, mikä pari putoaa ensi sunnuntaina. Muuten, ensi kertaa TTK:n historiassa minun piti oikein netistä tarkistaa, keitä monet tanssijat olivat. Tatlin olen nähnyt sentään sanaristikoissa.

        Vappu Pimiän rooli on aivan käsittämätön. "Mahtavaa" tai "vau" on lähes se mitä hän sanoo ja sitten näytetäänkin jo pisteet. Jossain joku kirjoitti, että näiden kahden lauseen juontajien tehtävä on lähinnä tukea kilpailijoita. Mitähän saanevat palkkaa noin "vaativasta" juonnosta?


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä on tullut yhtäkkiä kylmä. Ulkona vain runsaat yhdeksän astetta. Patteritkin jo lievästi lämpimät.

        TTK:ssa tykkäsin juuri siitä Edisin tangosta. Tasoero oli suuri, melkein nyt jo arvaan, mikä pari putoaa ensi sunnuntaina. Muuten, ensi kertaa TTK:n historiassa minun piti oikein netistä tarkistaa, keitä monet tanssijat olivat. Tatlin olen nähnyt sentään sanaristikoissa.

        Vappu Pimiän rooli on aivan käsittämätön. "Mahtavaa" tai "vau" on lähes se mitä hän sanoo ja sitten näytetäänkin jo pisteet. Jossain joku kirjoitti, että näiden kahden lauseen juontajien tehtävä on lähinnä tukea kilpailijoita. Mitähän saanevat palkkaa noin "vaativasta" juonnosta?

        Siinä ohjelmassa ärsyttääkin juuri se että siinä esiintyy Vappu Pimiä. Sitä Hannesta minäkin ihmettelin, kuka on, on siis näyttelijä uudesta tuntemattomasta. Se nuori poika oli myös uusi tapaus. Jaana Pelkonen ei uskaltanut sanoa Ei Soinin äänestyksessä, vaikka oli ehdottomasti ein kannalla, Marja Hintikka tanssi ihan hyvin, kuuluu sarjaan ärsyttävät tv-ohjelmien juontajat. Ex-missi Lotta Näkyvä (entinen Hintsa) taitaa pudota ekana. Yksi oli Marita Taavitsainen, ketäs muita siinä olikaan?


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä on tullut yhtäkkiä kylmä. Ulkona vain runsaat yhdeksän astetta. Patteritkin jo lievästi lämpimät.

        TTK:ssa tykkäsin juuri siitä Edisin tangosta. Tasoero oli suuri, melkein nyt jo arvaan, mikä pari putoaa ensi sunnuntaina. Muuten, ensi kertaa TTK:n historiassa minun piti oikein netistä tarkistaa, keitä monet tanssijat olivat. Tatlin olen nähnyt sentään sanaristikoissa.

        Vappu Pimiän rooli on aivan käsittämätön. "Mahtavaa" tai "vau" on lähes se mitä hän sanoo ja sitten näytetäänkin jo pisteet. Jossain joku kirjoitti, että näiden kahden lauseen juontajien tehtävä on lähinnä tukea kilpailijoita. Mitähän saanevat palkkaa noin "vaativasta" juonnosta?

        Minä tykkäsin myös nyrkkeilijän tanssista. Hanneksenkin tanssi oli mukavaa katseltavaa. Mies on niin totaalisen eri tyyppinen kuin useimmat ikäisensä. Tuntemattoman Määtäksi sopi kuin nenä päähän, enkä olisi oikein kuvittellut miestä tanssijaksi. Mutta niin vain yllätti. Po nyrkkeilijän olemassaolosta ei minulla ollut haisuakaan. Joskus kyllä nimi tullut minullekin vastaan ristikossa. Kai tuntematon siksi kun en urheilua, etenkään nyrkkeilyä seuraa.

        Kaipa noissa koko kansan viihdeohjelmissa pitää kaverillekin saada töitä, vaikkei oikeita töitä olisikaan. Pimiähän on kyllä mukana vaikka sun missä ohjelmissa, joten luulisi, että jos tuon hjelman "vaut" jäisivät pois, niin ei ainakaan kovasti taloudellista puoltaan rassaisi. Mutta se näkyvyys ja kansan tietoisuudessa pysyminen...

        Tänään ollut taas kelju päivä, ja nyt olen suorastaan suutuksissani. Aamulla oli hammaslääkäri ja hammaskiven poisto on yksi inhottavimmista asioista siellä (maksamisen jälkeen;). Nyt sentään toimenpide lyhentyi kun osa tavarasta raavittiin pois ultraäänellä. Mutta vastaavasti se vihloo niin, että koko naama on samassa tuskassa.

        Se mikä nyt minut on saanut suuttumaan on Hesarin jakeluasian selvittämisen vaikeus. AsOymme siirtyy laatikkokantoon, mutta me haluamme Hesarimme edelleen oven luukusta sisään. Posti on sitä jakanut täällä, mutta lopettaa joulukuun alussa, ja hommaan ryhtyy joku muu jakeluyhtiö. Ei tiennyt Posti, mikä yhtiö on kyseessä, kun asiaa tiedustelin. No, eikun Hesariin soittamaan. Asiakaspalvelussa yli kuuden minuutin jono, chatissakin niin pitkä jono, että aloittamani keskustelu katkesi ilman vastausta. Olisi kiva saada asiani hoidettua ja varmistettua että HS tulee jatkossakin luukusta niin kuin tähän saakka. Tosin joudumme siitä ilosta maksamaan huomattavasti enemmän kuin kaikesta tähän saakka oven luukusta tulevasta postista yhteensä. Kunhan nyt pääsisi edes juttusiin asian tiimoilta ja saisi tietää, miten paljon maksaa ja onnistuuko edes koko palvelu. No, ehkä ens vuuen perjantaina.


    • Ali-Baba

      Rouvat eivät ilmiselvästi ole nyrkkeilystä kiinnostuneita.
      Meikäläinen taas ei tanssista. Puoleen väliin jäi tämänkin TTK katsominen kunnes vaihdoin kanavaa.
      Sen sijaan muistan kuin eilisen päivän nyrkkeilyn formula ykkösen eili Ali vastaan Foreman Zairen yössä silloin kauan sitten. (Ali tyrmäsi Foremanin lopulta)
      Tosin ihan oikeasti en minäkään nyrkkeilyä juurikaan muuten seuraa kuin olemalla mestarien suhteen ajan tasalla. Tatlihan on meikäläisittäin mestari.
      Enemmän seuraan hanhia, sääksiä, mäyriä, norppia ja pilaantumattoman luonnon maisemia ja tapahtumia. Ja pyssyä en tietenkään käteeni ottaisi lintujen tai kohtalaisen vaarattomien eläimien tappamiseksi lihan tai huvin vuoksi.
      Hanneksen tangon ehdin kuitenkin nähdä ja on siitä todettava että miehessä on ainesta parkettien partaveitseksi. Juuri sellaista hiukan aikuisen oloista krouvimpaa menoa niinkuin aidossa tangossa pitäisikin olla. Eihän sitä pidäkään vertailla täällää ketjuillakin nähtyihin tangoammattilaisten esiintymisiin.

      • Cee-Lila

        Tuo Hanneshan on vasta yli kolmekymppinen nuori mies, mutta hänen vaatetuksensakin siihen tangoon oli valittu kuin olisi ollut sota-ajan tanssilavalla, tuntemattomien Määttänä.

        En nyrkkeilyä seuraa, mutta Edis Tatlin uraa olen seurannut vain IS:n ym lööppien kautta, samoin kuin Heleniusta, että tiesin kuka on kyseessä.

        Ne kaksi kilpailijaa TTK:sta joita en muistanut edellisessä viestissäni, olivat siis hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja Aki Linnanahde, joka on radion puolella julkku. Hän saattaa olla seuraava putoaja, on niin iso kooltaan, ettei ehkä tarvittavaa notkeutta saada aikaan seuraaviin tansseihin. Saattaa olla uusi kankikaikkonen mutta koska on käsittääkseni nuorten ohjelmien suosikki, saa äänet sieltä. Aikku saattaa myös "hiihtää" liikaa lavalla, valssi sopi hänelle hyvin nyt aluksi.


      • Ali-Baba

        Aki Linnanahde olikin viimeinen jota katsoin TTK ohjelmassa eilen ja hänen esityksensä nähtyäni siirryin muille kanaville. Olisi mielestäni voinut jättää esiintymättä. Nyt vaan en osaa sanoa tuleeko hänelle lähtö ensi kerralla kun en loppuun asti katsonut muiden esiintymisiä. Avasinkin kanavan vasta kun Hintikka oli jo lähes suorittanut.


    • Cee-Lila

      Satuin äsken näkemään töllöstä Foxin ohjelman loppuosan: Brittiläiset puhelinkauppiaat. Siinä oli iso sali, vierivieressä puhelinmyyjiä kuulokkeet korvillaan. Sitten yksi nuori mies joutui puhutteluun siitä, että oli auttanut jotain kaveriaan pääsemään tavoitteeseen antamalla hänelle osan asiakkaista jollain siirrolla. Itse myöhästeli töistä ym, oli siis niin hyvä myyjä että sai omat tavoitteensa täyteen vähemmälläkin.

      Minullakin on soinut lanka että oma känny neljään kertaan nyt parin tunnin aikana, puhelinmyyjä, joihin en vastaa. Olen tutkinut jo sieltä kuka soittaa tämän tiedon.

      Kun oma pojanpoikani valmistui lähihoitajaksi muutama vuosi sitten, ei saanut alansa töitä, joten olisi päässyt puhelinmyyjäksi. Kauhistuin ja sanoin, että voi, en vastaa vaikka sinä soittaisit siinä tehtävässä. Heillä on surkea palkka ja jos et saa myytyä, et tienaa juuri mitään. Poika ei ottanut sitä työtä, onneksi. Se on ihmistyövoiman riistoa. Olen kyllä lukenut sellaisistakin puhelinmyyjistä, jotka tienaavat hyvin, mutta ovat kyllä poikkeuksia. Silloin kun vielä vastasin näihin puheluihin, taustalla oli kauhea häly, siis myyjiä luurit korvillaan vierivieressä, välillä kuului lasten itkua, kun teki töitään kotona jne.

      • alifile-alicom

        Toden totta. Puhelinmyyjän homma on kenties se viheliäisin myyntihomma. Paljon sitä tehdään ja myyjiksi joutuvat usein sellaiset joilla ei ole muuta sopivampaa työtä löytynyt.
        Puhelinmyyjät ovat ehkä kaikista työntekijöistä hyväksikäytetyimmät juuri siinä että ansot ovat joko puhtaasti tai suurelta osin proviisiopalkkaisia.
        Jotkut pärjäävät, mutta useimmat piipahtavat ja luopuvat kun edes minimiansioita ei synny.
        Minulle ei viimeisen 15 vuoden aikana yksikään myyjä ole prepaid numeroon soittanut.


      • Cee-Lila

        Nyt pojanpoikani on opiskellut jo toisen ammatin, saa nähdä, miten käy. Aktiivimalli myös kiristää ja syrjii. Liian innokas ei saa olla eikä saa tehdä edes vapaaehtoistyötä, ettet menetä taas jotain. Aivan käsittämätöntä. Itsekään en ole ollut työttämänä elämässäni kuin pari vuotta, eka kerta oli kun menin nuorena sieltä tehdastyöstäni kauppaan, (siis noin 18 v) jonka omistajan pojan tyttöystävä halusi minut pois sieltä ja itsensä tilalleni oltuani siellä 7 kk töissä. Sain pian töitä kuitenkin baarista, josta lähdin melko pian takaisin sinne tehtaaseen takaisin. Silloin työttömyyteni oli vain muutama viikko. Tätini avulla pysyin hengissä. En asunut enää hänen luonaan.

        Toinen työttömyysjakso osui kun olin juuri kouluttautunut uudelleen ja pääsin töihin firmaan markkinointisihteeriksi, (se oli nimikkeeni, vaikka olin laskentalinjan ihminen), jonka johtaja/omistaja kysyi työhönotossa, olenko raskaana? Olenko aikonut tulla raskaaksi lähiaikoina jne. Sain paikan ja jopa parin viikon välein äijä kysyi, joko nyt olen raskaana? No en todellakaan ollut, enkä aikonutkaan olla. Nykyään tuo olisi tolkutonta häirintää. Viihdyin siinä firmassa vain 4 kk, johtaja yritti taivutella jäämään, mutta en jäänyt. Oli sen firman johtaja niin psykedeelinen henkilö, että ajattelin olla mieluummin U:n elätti kuin siinä firmassa tekemässä mitä johtaja milloinkin päätti. Kyse oli ns perhefirma, jossa minut "koulutettiin" osaamaan kaikki firmassa olevat työt. Välillä olin myyntisihteeri, välillä siivooja, välillä pakkaajana varastossa lähtevälle tavaralle, nehän osasin hyvin jo entisestä elämästäni, lopulta jopa myyntikirjeiden postittaja viemällä ne kirjeet itse postiin, koska äijä sai aina viime tingassa päähänsä, että ne kirjeet pitää vielä kirjoittaa uusiksi, koska joku asia oli häneltä unohtunut, ja kun ne sain ja uusiin kuoriin, niin firman postiauto oli jo lähtenyt ja jouduin ne itse viemään omankin työaikani jälkeen sinne. Samalla lailla äijä höykyytti firmansa markkinointipäälliköäkin, pani tämän välillä inventoimaan varaston. Siellä tämä mies konttasi alimpien hyllyjen kohdalla, mitä sieltä löytyy. Tämä tapahtui 80-luvun alkupuolella, ei onnistuisi nykypäivänä. Välillä äijä laittoi minut tutkimaan jotain matriisikirjoittimien sinivalkoisia tekstejä ja lukuja, joita varten istutti minut pieneen lasikoppiin ja aikani niitä tutkin, tuli huutamaan ja pöllytti niitä papereita, että tutkinko niitä vai filmaanko vain.

        Lopputulos oli, että äijä piti minusta ja ei olisi halunnut laskea pois, mutta sanoin, että päätökseni pitää, en jää tänne. Käski minut huoneeseensa, jolloin sanoin suoraan, etten jää, kun hän on niin ailahtelevainen, koskaan ei tiedä mitä on tulossa seuraavana päivänä. Myös pari muuta konttorihenkilöä pyysi minua taivuttelemaan, mutta ei auttanut, mieluummin olen vaikka työtön kuin siinä firmassa. Sen jälkeen niin kauheaa työnantajaa minulla ei ole ollutkaan.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Nyt pojanpoikani on opiskellut jo toisen ammatin, saa nähdä, miten käy. Aktiivimalli myös kiristää ja syrjii. Liian innokas ei saa olla eikä saa tehdä edes vapaaehtoistyötä, ettet menetä taas jotain. Aivan käsittämätöntä. Itsekään en ole ollut työttämänä elämässäni kuin pari vuotta, eka kerta oli kun menin nuorena sieltä tehdastyöstäni kauppaan, (siis noin 18 v) jonka omistajan pojan tyttöystävä halusi minut pois sieltä ja itsensä tilalleni oltuani siellä 7 kk töissä. Sain pian töitä kuitenkin baarista, josta lähdin melko pian takaisin sinne tehtaaseen takaisin. Silloin työttömyyteni oli vain muutama viikko. Tätini avulla pysyin hengissä. En asunut enää hänen luonaan.

        Toinen työttömyysjakso osui kun olin juuri kouluttautunut uudelleen ja pääsin töihin firmaan markkinointisihteeriksi, (se oli nimikkeeni, vaikka olin laskentalinjan ihminen), jonka johtaja/omistaja kysyi työhönotossa, olenko raskaana? Olenko aikonut tulla raskaaksi lähiaikoina jne. Sain paikan ja jopa parin viikon välein äijä kysyi, joko nyt olen raskaana? No en todellakaan ollut, enkä aikonutkaan olla. Nykyään tuo olisi tolkutonta häirintää. Viihdyin siinä firmassa vain 4 kk, johtaja yritti taivutella jäämään, mutta en jäänyt. Oli sen firman johtaja niin psykedeelinen henkilö, että ajattelin olla mieluummin U:n elätti kuin siinä firmassa tekemässä mitä johtaja milloinkin päätti. Kyse oli ns perhefirma, jossa minut "koulutettiin" osaamaan kaikki firmassa olevat työt. Välillä olin myyntisihteeri, välillä siivooja, välillä pakkaajana varastossa lähtevälle tavaralle, nehän osasin hyvin jo entisestä elämästäni, lopulta jopa myyntikirjeiden postittaja viemällä ne kirjeet itse postiin, koska äijä sai aina viime tingassa päähänsä, että ne kirjeet pitää vielä kirjoittaa uusiksi, koska joku asia oli häneltä unohtunut, ja kun ne sain ja uusiin kuoriin, niin firman postiauto oli jo lähtenyt ja jouduin ne itse viemään omankin työaikani jälkeen sinne. Samalla lailla äijä höykyytti firmansa markkinointipäälliköäkin, pani tämän välillä inventoimaan varaston. Siellä tämä mies konttasi alimpien hyllyjen kohdalla, mitä sieltä löytyy. Tämä tapahtui 80-luvun alkupuolella, ei onnistuisi nykypäivänä. Välillä äijä laittoi minut tutkimaan jotain matriisikirjoittimien sinivalkoisia tekstejä ja lukuja, joita varten istutti minut pieneen lasikoppiin ja aikani niitä tutkin, tuli huutamaan ja pöllytti niitä papereita, että tutkinko niitä vai filmaanko vain.

        Lopputulos oli, että äijä piti minusta ja ei olisi halunnut laskea pois, mutta sanoin, että päätökseni pitää, en jää tänne. Käski minut huoneeseensa, jolloin sanoin suoraan, etten jää, kun hän on niin ailahtelevainen, koskaan ei tiedä mitä on tulossa seuraavana päivänä. Myös pari muuta konttorihenkilöä pyysi minua taivuttelemaan, mutta ei auttanut, mieluummin olen vaikka työtön kuin siinä firmassa. Sen jälkeen niin kauheaa työnantajaa minulla ei ole ollutkaan.

        Tämän työpaikkakokemukseni kirjoitin siksi, että nyt oli lehdessä kysely, mitä työnhakijalta saa kysyä. Sillä hetkellä samaan firmaan tuli kanssani myös nainen, jolle oli tehty samat kysymykset lapsen saamisesta. Hän paljasti minulle, että oli tullut raskaaksi sen lyhyen työssäolonsa aikana ja pohti, miten uskaltaa sanoa sen sille johtajalle. Koska lähdin pois sieltä sen 4 kk:n jälkeen, en tiedä, miten hänelle kävi. Hän oli laskuttajana siellä. Kun hän laittoi matriisikirjoittimensa tulostamaan laskuja, en kuullut mitään, mitä minulle soittanut asiakas tai myyntimies puhui puhelimessa. Oli niin kova meteli siinä pienessä avokonttorissa. Ei ollut korvakuulokkeita käytössä puhelimen kanssa. Kolmas nainen, joka tuli kanssani yhtä aikaa sinne töihin, irtisanoutui parissa päivässä. Pelästyi niin kovaa sen äijän huutoa, että sai melkein p.....t housuunsa. Kertoi minulle myöhemmin tavatessamme.


      • aurora5

        Minulta ensimmäisen vakituisemman työpaikan toimari kysyi, olinko ollut mukana Vanhan valtauksessa. Juuri yliopiston penkiltä päässeenä olin kai sen näköinen.


      • Cee-Lila

        Minulta ei poliittista katsantoa muistaakseni kysytty, mutta teetti minulla mm sellaisen jonkun "älykkyystestin", jotka oli kopioitu suttuisesti jostain ja menneet vinoon, niin ettei niistä kuvioista juuri selvää saanut. Ihmetteli, miten pärjäsin niin huonosti siinä testissä vaikka minulla oli koulusta niin hyvät paperit.


      • Ali-Valtiosihteeri

        Noita testejä on eri tavoin tehty erilaisissa muodoissa ja kaikkien lopputulos on puhdas arvaus siitä miten testattu henkilö työssään onnistuu.
        Ainoa joka tietää, ja henkilö itsekin vain mahdollisesti, on juuri testattava henkilö, jolla on jo työelämää jonkin verran takana kyetäkseen analysoimaan sopiiko minkälaiseen tehtävään.
        Mutta meille eläkeläisillehän sillä ei enää ole mitään merkitystä, kun teemme analyysiä keinutuolista!


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minulta ei poliittista katsantoa muistaakseni kysytty, mutta teetti minulla mm sellaisen jonkun "älykkyystestin", jotka oli kopioitu suttuisesti jostain ja menneet vinoon, niin ettei niistä kuvioista juuri selvää saanut. Ihmetteli, miten pärjäsin niin huonosti siinä testissä vaikka minulla oli koulusta niin hyvät paperit.

        Nykyään uusien työntekijöiden etsintä ja soveltuvuuden testaus annetaan erilaisille rekrytointifirmoille. Minun hakiessani viimeksi paikkaa oli 70-luvun alku ja valinnan hakijoiden joukosta tekivät lähimmät esimiehet todistusten ja henk. haastattelujen perusteella. Musteläiskätestejä ei sillä alalla ollut.

        Pitkäaikaisen työpaikkani jonkinasteisesta demokraattisuudesta kertoi se, että viime vuosinani 2000-luvulle tultaessa me kokeneimmat työntekijät saimme sanoa sanasemme ja antaa suosituksia uusista loppusuoralle päässeistä kollegoistamme.

        Kiinnostava muuten tuo Siilasvuon ja Ollilan tapaus. Melkein liikutti, kun S kertoi kirjassaan Elopin tulleen O:n puhuttelusta itku silmässä. Tämä ei ollut tottunut sellaiseen huutamiseen. Raivoaminen ei tietääkseni kuulu yleisesti suomalaiseenkaan yrityskulttuuriin.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Nykyään uusien työntekijöiden etsintä ja soveltuvuuden testaus annetaan erilaisille rekrytointifirmoille. Minun hakiessani viimeksi paikkaa oli 70-luvun alku ja valinnan hakijoiden joukosta tekivät lähimmät esimiehet todistusten ja henk. haastattelujen perusteella. Musteläiskätestejä ei sillä alalla ollut.

        Pitkäaikaisen työpaikkani jonkinasteisesta demokraattisuudesta kertoi se, että viime vuosinani 2000-luvulle tultaessa me kokeneimmat työntekijät saimme sanoa sanasemme ja antaa suosituksia uusista loppusuoralle päässeistä kollegoistamme.

        Kiinnostava muuten tuo Siilasvuon ja Ollilan tapaus. Melkein liikutti, kun S kertoi kirjassaan Elopin tulleen O:n puhuttelusta itku silmässä. Tämä ei ollut tottunut sellaiseen huutamiseen. Raivoaminen ei tietääkseni kuulu yleisesti suomalaiseenkaan yrityskulttuuriin.

        "Me kokeneimmat työntekijät saimme sanoa sanasemme..."Minusta tuossa on iso viisaus. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että joku työpaikan ulkopuolinen on pääroolissa päättämässä uudesta työntekijästä. En tiedä, mikä tilanne on tänä päivänä, mutta ainakin aikoinaan minunkin työpaikallani rekryfirma sai sanoa painavimman sanansa, eivätkä tulokset läheskään aina olleet suotuisia kummankaan osapuolen (työntekijän, työnantajan) kantilta.

        Itse vierastan ajatusta, että ulkopuolinen pystyisi sanomaan kuka olisi kulloinkin kyseessä olevaan yhteisöön paras. Uuden työntekijän tietysti pitää vastata parhaalla mahdollisella tavalla työn vaatimuksiin, ja sitä voi selvittää hyvin pitkälle vieraskin. Mutta uuden työntekijän pitää (pitäisi) sopia myös po. työyhteisöön, ja työyhteisön häneen. Ja se on vaikea selvitettävä sellaiselle, joka kyseisessä yhteisössä ei ole tehnyt töitä eikä siten tunne sen jäseniä. Sillä on iso, iso merkitys, miten uuden kokoonpanon yhteisö toimii. Iso merkitys myös sille, miten uusi työntekijä pärjää. Työt voivat sujua hyvinkin, mutta sopimattomuus työyhteisöön voi piankin alkaa vaikuttaa negatiivisesti työn tekoon. Ja lopputulos sellaisessa ympäristössä voi olla kurjaakin kurjempi.

        Onneksi ei enää tarvitse osallistua työelämän hankaluuksiin ja rasituksiin - ei tietenkään sen iloihinkaan, niitäkin varmaan on. Riittää, kun välillä kuulen "nuorisoltamme", millaisten asioiden kanssa siellä voi joutua painimaan. Ei käy kateeksi.

        Muuten onkin taas kaunis syyspäivä. Ja kohtsillään kettislenkille. Lämmin takki kyllä pitää ottaa jo käyttöön. Ei ehkä kuitenkaan vielä untsikkaa. Hyvää päivää jokaiikalle!


    • Cee-Lila

      Entisajan johtajissa oli paljon tuollaisia öykkärimäisiä karjujia, esim apen firmassa oli juuri sellainen omistajajohtaja. Siellä sai moni kuulla että kassan kautta ja ulos, myös konttorihenkilökunta. Nuoret inssit ja ekonomit olivat helisemässä, samoin kuin tehtaan puolella olevat, joita oli kyllä vaikeampi irtisanoa, heillä oli ammattiliitot takanaan. Siihen aikaan oli yleisesti kolmen kuukauden koeaika ja sen jälkeen vakinaistettiin, jos hyväksi todettiin. Nykyään kaikki alkaa olla määräaikaisuuksia, olit sitten missä tahansa töissä.

    • edson

      Matriisikirjoittimet, sinivalkotekstit, rekry ja mitä kaikkea muuta... kaikkeen ootte joutuneet. Yhden oivallustestin jouduin aikanaan tekemään, kun hain ohjelmointikoulutukseen. Totesin itsekin, että eipä ole minun laji ja sen vahvisti testaajakin. Yhteen myyntihommaan myös hain ja pääsin.

      Ennen pirssiä vain käveltiin ja kolkutettiin ovia, että onkos duunia. No lehdistä katsottiin ilmoituksia ja pariin taisi joutua hakemaankin, en muista kuinka. Armeijaan pääsi hakemattakin. Enää en kyllä kävisi, silloin aikoinaan siitä sai linnaa ja minulla ei tainnut olla kanttia istua, vaikka nykyään istunkin etupäässä.

      No pirssin jälkeen oli helppoa, työkkäri ehdotti yleensä ja minä en lyönyt hanttiin. Paitsi työmatkan pituuksista minulla oli eri käsitys kuin työkkärillä. Naureskelin joskus vaan, oikeastaan aika useinkin. Viimeiseen yksityiseen hommaan hain itse ja jouduin sitten paikalle menemään ja näyttämään naamani ja vastaamaan kysymyksiin. Oli paikallinen ulkokalusteita valmistava yritys.

      Mitä tästä opin? No tällä asenteella en juuri mitään, mutta hyviäkin hetkiä oli runsaasti. Etupäässä sosiaaliset tapaamiset oli ykkösjuttu joidenkin työtätekevien kanssa, toisten kanssa sitten niistä muodostui epäsosiaalisia. Aina ollut lähellä minua tuo epäsosiaalisuuskin.

    • edson

      Moni jää jumiin ihan vaan taloudellisista syistä työpaikkoihin. On velkaa, on perhettä jne. Työ vie niin suuren osan elämästä, että mielestäni kantsii etsiä, kantsii funtsia, kantsii pitää oma halu ja mielenkiinto ykkösjuttuna. Kantsii kans kouluttautua. Kenellehän kirjoitin?

      Näitähän olisi silloin aikanaan varsinkin kantsinut miettiä eli pitää mielessä, mutta aina ei mene niin kuin jälkeenpäin suunnittelee tai miettii. Se voi myös mennä, minne menee, jos antaa mennä. Andi Lenox on siitä oiva esimerkki

      Toisaalta, niin kauan kuin on aikaa, on myös toivoa. Tarkoitan tällä sitä, että voisin jatkossa miettiä eläkeläisenä myös sitä, että jatkan suunnittelemattomuuttani ja ostan ison Euroopan kartan, heitän tikan suhtpitkältä matkalta karttaan ja meen sinnepäin. Eurooppa on vielä taloudellisessa haarukassani mahdollista, just ja just, jos ei tuu yllätyksiä. Jos ja kun tulee, niin sitten piilotan tikat.

      • Cee-Lila

        "Moni jää jumiin ihan vaan taloudellisista syistä työpaikkoihin. On velkaa, on perhettä jne".

        Tuo on muuten tosi. Siinä firmassa, missä viihdyin 4 kk, oli monta, jotka olivat kiinni siinä firmassa siten, että asuivat joko firman työsuhdeasunnossa taikka saaneet asuntolainan ja olivat veloissa. Piti säilyttää se työ vaikka miten "ukko-pomo" pompotti heitä.


    • Cee-Lila

      Mukavasti olette kirjoitelleet työnhakujutuistanne. Silloin nuoruudessamme oli tosiaan yleistä hakea työtä ihan itse, käydä firmoissa, joko ihan itse koettamassa kepillä jäätä taikka lehdessä olleen pienen ilmoituksen takia. Työkkärin kautta oli silloin aika harvinaista, kait. Itse en muista käyneeni. Ekan työpaikkani 14 vuotiaana sain tätini kautta siten, että hän oli siinä tehtaassa ollut ikänsä töissä, minä olin hänen luonaan Malmilla aikomuksena olla pari viikkoa, menimme sitten käymään hänen työpaikallaan kun oli unohtanut sinne jotain, oli siis lauantaipäivä, nekin olivat silloin työpäiviä, jolloin yksi työnjohtaja näki minut ja ehdotti että tule tänne kesän ajaksi töihin. Tiesi, että olen juuri kouluni lopettanut (8-vuotisen kansakoulun, minkä aloitin 6 vuotiaana). No menin sinne töihin ja sille tielle jäin stadiin. Se oli ensimmäinen isompi vaihe elämässäni. Muistan, että aloin heti tienata rahaa, oli muistaakseni 1,20 mk/tunnilta. Ollessani edellisen kesän nuorimman tätini pikkuvauvaa hoitamassa, sain 2 mk/pvä.

    • Cee-Lila

      Muistan, kun olin myöhemmässä elämäntaipaleessani ja alkaessani uudelleen opiskelun siellä pankissa iltasiivoojana, sinne haettiin uutta pankkitoimihenkilöä, jolla teetettiin kaikki mahdolliset sopivuustestit. Lopulta yksi nainen valikoitui parhaaksi ja valittiin. Kun hän sitten aloitti työt, viihtyi yhden päivän ja irtisanoutui. Voi, että nämä vakituiset kolme siellä olevaa entistä naisvirkailijaa nauroivat iloisina, siitäs saitte!

      Oma poikanikin oli yhdessä vaiheessa niissä päivän kestävissä rekrytointifirman "psyko"testeissä kun firmaan haettiin uutta varastopäällikköä, hän oli ollut siellä jo monta vuotta rivityöntekijänä. Poikani jäi toiseksi. Se joka valittiin, kesti vuoden sitä hommaa ja irtisanoutui. Sitten pojaltamme kysyttiin, haluatko sen viran, ei tarvitse mennä uusiin testeihin. Hän ei halunnut. Vaihtoi myös työpaikkaa.
      Poikamme on myös niitä aktiivisia työntekijöitä, joka meni heti töihin kun peruskoulu ja ammis oli käyty, eli 18 v täytettyään. Sitä ammiksesta opittua ei ole ikinä tehnyt, onpahan sekin paperi olemassa. Lisäkoulutustakin välillä yritti, mutta ei jaksanut kiinnostaa. Ei ole tullut ihan äitiinsä ja isäänsä, mutta työttömänä ei ole tarvinnut olla. Toivottavasti ei tarvitsekaan.

    • Cee-Lila

      Ihme juttu tuokin OP:n suurirtisanomiset. Miten voidaan sanoa irti jopa 6000 henkilöä? Ei koske kuulemma osuuspankkeja, ei sitä stadin suurta isoa juuri rakennettua taloa, joka on tuossa kuvassa, eikä jotain muita Tapiola-juttuja. Tiedän, että kaikki pankit vähentävät palvelujaan, mutta ei Suomessa monessakaan firmassa ole edes noin montaa työntekijää yhteensäkään, mistä vähentää.

      Mitähän kaikkea bisnestä hekään tekevät, joka on ulkopuolella kaiken sen, mistä tuokin firma on tullut tutuksi. Meillä on kaikki vakuutukset olleet aina Pohjolassa, sekin on osa OP:n bisnestä. Olen aina mieltänyt OP:n suomalaiseksi, nyt sekin on ulottanut lonkeronsa jonnekin baltiaan, jota tämä uusi saneeraus ei koske. En ole kyllä OP:n politiikkaan ikinä perehtynyt. Alunperinhän se oli maalaisten pankki. Maajussien maitotilit menivät sinne jne. Ei ole kaupunkilaistyöläisperheen tyttärenä kokemusta, mutta muistan, kun eka kerran avasin tilin johonkin pankkiin, se oli Op Malmilla.
      Se teiniaikainen työpaikkani nimittäin lakkasi maksamasta palkat työpaikalla jaettavilla tilipusseilla, vaan piti valita pankki, mihin palkkansa haluaa. Silloin Malmilla oli KOP, SYP ja OP. Sieltä oli sitten liksa haettava, ei ollut pankkikortteja sun muita vempaimia, millä maksaa. Rahaa sitä piti olla käteisenä, kuten aiemminkin mitä siitä tilipussista sai. Oli läpinäkyvä tilipussi ja siinä kapea tilinauha, joka kertoi, paljonko saat, paljonko otetaan veroa jne.

    • Cee-Lila

      Minä en enää pyydä ketään tänne pyytämällä nimellä, mutta nyt yritän epätoivoisesti kertoa varmaan koko elämäntarinani, että saan erään palaamaan tänne ketjuun. Hän olisi seuraavana avausvuorossa, mikäli leppyy. Siitä tämän palstan täyttö, mutta ihan asiasta ja oikeasta elämästä ja kokemuksista. Hyvin ovat muutkin tulleet mukaan.

      Minun olisi varmaan perempi avata Rakas päiväkirjani-ketju tuolla muualla. Seurasinkin siellä paria kirjoittajaa, mutta lopettivat. Toinen lopetti siksi, että sai haukkuja salaisista haaveistaan ja toisen varmaan aviomies käski lopettamaan.

      • aurora5

        Eihän tämä ketju ole lähelläkään loppua, vasta noin puolivälissä. Ja avaamisjärjestystä voimme toki muuttaa mielemme mukaan. Ja jos ketju sattuisi loppumaan ilman uuden aloitusta, kuka meitä siitä rankaisee, omatekoisiahan nämä avaamissäännöt ovat.

        Eipä siis hätäillä, jokainen kirjoittelee mitä kirjoittelee, lyhyttä tai pitkää, usein tai harvoin. Sinun juttujasi on hauska lukea, kun kerrot niin elävästi.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Eihän tämä ketju ole lähelläkään loppua, vasta noin puolivälissä. Ja avaamisjärjestystä voimme toki muuttaa mielemme mukaan. Ja jos ketju sattuisi loppumaan ilman uuden aloitusta, kuka meitä siitä rankaisee, omatekoisiahan nämä avaamissäännöt ovat.

        Eipä siis hätäillä, jokainen kirjoittelee mitä kirjoittelee, lyhyttä tai pitkää, usein tai harvoin. Sinun juttujasi on hauska lukea, kun kerrot niin elävästi.

        Kiitos Aurora. minulla on nyt vaan sellainen kirjoitusbuumi meneillään. Ja kun aiheet vähenevät kirjoittajien puutteesta, kirjoitan omasta elämästäni ja lehtien otsikoiden virittämistä asioista. Itse en ole koskaan ollut hyvä pohtimaan politiikkaa, koska ne asiat eivät niin kiihkeästi kiinnosta minua. Pääasia, että maamme pysyy omien hallussa. Ettei mene isiemme työ hukkaan maatamme puolustaessaan. Oma isäni oli kuulemma kommunisti, mutta niin vain taisteli hyvin, että sai sodan loppuaikoina kersantin jämät. Isäpuoleni soti myös ja oli korpraali. Appi kävi rukin ja oli luutnantti. Rakastui lottaan ja sai myöhemmin ylilutin jämät siviilissä. Tätini mies, (joilla asuin) oli ensin sodassa, mutta sitten alkoi niskotella ja oli loppuajan vankilassa. Oli kommari, joka rakasti amerikan rautoja. Niin rakastavat kuubalaisetkin, olen huomannut.


      • Alkuperäinen-Rapu

        Tervehdys!

        Tarkoititko Cee minua tuolla seuraavan ketjun avaajalla? En minä nyt mitenkään "suutuksissani" ole, mutta jonkunlainen "väsymys" iski kirjoitteluun. Minä en pidä kyllä mitenkään hyvänä tuota aakkosjärjestyksessä avaajavuoroa, kun en itse edes ole kovin innokas ketjujen avaaja. Voin kyllä avatakin aina silloin tällöin, mutta minun mielestäni "vapaus" avata kuka milloinkin ehtii, olisi parempi.

        Kiitos teille jotka olette kaivanneet minua (ne ketkä ovat) tänne kertoilemaan omia juttujani. Nyt on kyllä ollut minulla muutakin kiirettä tässä meneillään, etten ole ehtinyt paljon kirjoitella Hesariinkaan. Olen kyllä lukenut juttujanne ja toivon, että en nyt aiheuta kenellekään mitään "närästyksen" tunnetta, kun kirjoitan. Enhän ole aikonut kokonaan lopettaakaan, kun tämä minun kirjoitteluni on jo jatkunut niin pitkään, mutta tämä nyt oli tauonpaikka.

        Tänään minulla oli täällä komea, pitkä, nuori opiskelija syömässä. Tuli suoraan koulusta (opiskelee proviisoriksi, nyt on jo farmaseutin pätevyys. Hän on vanhemman tyttären poika), ja hän kävi ensin katsomassa puolukoita minulle tuolta Malmilta, mutta ei siellä ollut ollut niitä missään. Ehkä niitä vielä jostain löytyy?

        Älä ole Cee huolissasi, kyllä tämä tästä. Terveisiä auroralle ja amummulle! Palaillaan.


      • Cee-Lila
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Tervehdys!

        Tarkoititko Cee minua tuolla seuraavan ketjun avaajalla? En minä nyt mitenkään "suutuksissani" ole, mutta jonkunlainen "väsymys" iski kirjoitteluun. Minä en pidä kyllä mitenkään hyvänä tuota aakkosjärjestyksessä avaajavuoroa, kun en itse edes ole kovin innokas ketjujen avaaja. Voin kyllä avatakin aina silloin tällöin, mutta minun mielestäni "vapaus" avata kuka milloinkin ehtii, olisi parempi.

        Kiitos teille jotka olette kaivanneet minua (ne ketkä ovat) tänne kertoilemaan omia juttujani. Nyt on kyllä ollut minulla muutakin kiirettä tässä meneillään, etten ole ehtinyt paljon kirjoitella Hesariinkaan. Olen kyllä lukenut juttujanne ja toivon, että en nyt aiheuta kenellekään mitään "närästyksen" tunnetta, kun kirjoitan. Enhän ole aikonut kokonaan lopettaakaan, kun tämä minun kirjoitteluni on jo jatkunut niin pitkään, mutta tämä nyt oli tauonpaikka.

        Tänään minulla oli täällä komea, pitkä, nuori opiskelija syömässä. Tuli suoraan koulusta (opiskelee proviisoriksi, nyt on jo farmaseutin pätevyys. Hän on vanhemman tyttären poika), ja hän kävi ensin katsomassa puolukoita minulle tuolta Malmilta, mutta ei siellä ollut ollut niitä missään. Ehkä niitä vielä jostain löytyy?

        Älä ole Cee huolissasi, kyllä tämä tästä. Terveisiä auroralle ja amummulle! Palaillaan.

        Kiitos Rapu, sinua juuri tarkoitin. Ei oteta paineita avausjärjestyksistä sun muustakaan.

        Nuo puolukat taitavat olla todella vähissä tällä hetkellä. Siskonikin soitti sunnuntaina, että miehensä oli jo metsässä katsomassa entisiä puolukka-apajiaan, ei siellä juuri mitään ollut. Heiltä olemme vuosikausia saaneet sen puolukkasurvosämpärin, joka on meille talveksi riittänyt. Nyt en odottanutkaan, että hän yrittäisi meille taas sen satsin saada, koska oli helmikuussa polven tekonivelleikkauksessa. Nyt molemmat polvet ovat jotain titaania. Silti oli taas käynyt metsässä katsastamassa. Kuiva kesä lienee syynä, ettei niitä juuri ole.

        Sinulla on käynyt tuuri, että lapsenlapsesikin pärjäävät niin hyvin kouluissa. Tuskin proviisori työttömäksi valmistuu.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Kiitos Aurora. minulla on nyt vaan sellainen kirjoitusbuumi meneillään. Ja kun aiheet vähenevät kirjoittajien puutteesta, kirjoitan omasta elämästäni ja lehtien otsikoiden virittämistä asioista. Itse en ole koskaan ollut hyvä pohtimaan politiikkaa, koska ne asiat eivät niin kiihkeästi kiinnosta minua. Pääasia, että maamme pysyy omien hallussa. Ettei mene isiemme työ hukkaan maatamme puolustaessaan. Oma isäni oli kuulemma kommunisti, mutta niin vain taisteli hyvin, että sai sodan loppuaikoina kersantin jämät. Isäpuoleni soti myös ja oli korpraali. Appi kävi rukin ja oli luutnantti. Rakastui lottaan ja sai myöhemmin ylilutin jämät siviilissä. Tätini mies, (joilla asuin) oli ensin sodassa, mutta sitten alkoi niskotella ja oli loppuajan vankilassa. Oli kommari, joka rakasti amerikan rautoja. Niin rakastavat kuubalaisetkin, olen huomannut.

        Sotilaiden lapsiahan me tämänikäiset olemme. Minun isäni ei tosin mitenkään kunnostautunut sodassa, oli paremminkin niitä purnaajapoikia. Pisti lekkeripeliksi, vietti marskin syntymäpäiviä aina kun voi eli suomeksi sanoen: kiltti pappilan poika oppi rintamalla juomaan.

        Hurvittelevan isäni esimiehenä jossain Kuusamossa sattui olemaan tuleva appiukkoni. Hän taas oli toista maata, kylmähermoinen, tasainen mies joka yleni kapteeniksi. He tapasivat sotavuosien jälkeen vasta vihkiäisissämme. Kahden shakettiherran muistellessa sotilasarvot katosivat tyystin, oltiin vain oltu samassa kovassa savotassa.

        Ravulle kiitos terveisistä. Palaillaan kun siltä tuntuu.


      • amummu
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Tervehdys!

        Tarkoititko Cee minua tuolla seuraavan ketjun avaajalla? En minä nyt mitenkään "suutuksissani" ole, mutta jonkunlainen "väsymys" iski kirjoitteluun. Minä en pidä kyllä mitenkään hyvänä tuota aakkosjärjestyksessä avaajavuoroa, kun en itse edes ole kovin innokas ketjujen avaaja. Voin kyllä avatakin aina silloin tällöin, mutta minun mielestäni "vapaus" avata kuka milloinkin ehtii, olisi parempi.

        Kiitos teille jotka olette kaivanneet minua (ne ketkä ovat) tänne kertoilemaan omia juttujani. Nyt on kyllä ollut minulla muutakin kiirettä tässä meneillään, etten ole ehtinyt paljon kirjoitella Hesariinkaan. Olen kyllä lukenut juttujanne ja toivon, että en nyt aiheuta kenellekään mitään "närästyksen" tunnetta, kun kirjoitan. Enhän ole aikonut kokonaan lopettaakaan, kun tämä minun kirjoitteluni on jo jatkunut niin pitkään, mutta tämä nyt oli tauonpaikka.

        Tänään minulla oli täällä komea, pitkä, nuori opiskelija syömässä. Tuli suoraan koulusta (opiskelee proviisoriksi, nyt on jo farmaseutin pätevyys. Hän on vanhemman tyttären poika), ja hän kävi ensin katsomassa puolukoita minulle tuolta Malmilta, mutta ei siellä ollut ollut niitä missään. Ehkä niitä vielä jostain löytyy?

        Älä ole Cee huolissasi, kyllä tämä tästä. Terveisiä auroralle ja amummulle! Palaillaan.

        Kiva, Rapunen, kun ilmineerasit itsestäsi. Toivon, että tulet taas mukaan normaalilla tahdillasi. Mutta ei paineita. Joskus huilailu tekee hyvää, missä tahansa hommassa. Take it easy!

        Aurora kirjoitti sotilaiden lapsista. Minunkin isäni soti, kunnes totesi ettei hänestä siihen ole. Tuli rintamalta luvatta kotiin, pidätystään odottamaan. Pidätettiin siis, kuolemaankin tuomittiin, mutta rangaistusta ei pistetty toteen, kun rauha tuli sitä ennen. Loppuelämänsä oli silkkaa kärsimystä, hengissä perheen takia pysyttelemistä. Ei koskaan puhunut sodasta. Joskus kyllä kertoi hevosten kärsimyksistä.


    • amummu

      Työnhausta ei minulla ole minkäänlaisia kokemuksia. Aikoinaan ensimmäiseen paikkaan ajauduin yliopiston arvosanoihin kuuluvien harjoittelujaksojen takia/ansiosta, ja sille tielle jäin. Koko opiskeluajan, ensimmäisestä syksystä lähtien kävin samalla töissä pitäen yksiöön viritettyä huusholliamme pystyssä. Siippa opiskeli täyspäiväisesti, minun oli helppo järjestää opiskeluni sen mukaan, mitä töistä aikaa jäi. Enää ei taida sellaista akateemista vapautta olla?

      Tuo ajautumiseni jatkui melkein 20v samalla työnantajalla. Ensimmäiset kymmenen vuotta tein lyhyiden jaksojen määräyskirjoilla. Kuten silloin kaikki muutkin minun kursseiltani. Se oli silloin tapana, vakiviran saaminen kesti vuosia, minulta kymmenen. Nykyäänhän pätkähommia tekeviä nimitetään prekariaatiksi. Pätkätyöhän ei ole mitään uutta, vain nimitys on uusi.

      Toiseen työpaikkaan minua pyydettiin. Siitä kyllä sain muutaman entisen kollegan ryöpyt niskaani, sanoivat, että menin "reittä pitkin". No, se ei pitänyt paikkaansa. Mutta kun saamani, monen tavoittelema työpaikka oli haluttu, niin varmaan kuka tahansa sen hakematta saanut olisi joutunut kollegojensa kadehtimaksi. Mutta se kateus oli kyllä aika rasittavaa, ja aluksi jopa vaikutti suhteisiini entisen työnantajani kanssa. Ne suhteet kuitenkin kuuluivat oleellisesti työhöni, ja niiden piti toimia. Hyvin.

    • amummu

      Tuli noista OP:n YT-neuvotteluista mieleen, että yleisesti mielletään, mediaa myöten, että YT:t aina tarkoittavat irtisanomisia tai ainakin vähintään lomautuksia. Niinhän ei asia ole, tai ainakaan ei pitäisi olla. Yt-neuvotteluja lain mukaan pitää käydä esim. silloin kun työntekijöiden olot, työtehtävät organisaatiot, jne, muu kuin itse työpaikat ovat mylläyksen kohteena. Tuntuu, että työnantajatkaan eivät aina ole selvillä YT-laista, että monesta pienemmästäkin muutoksesta pitäisi neuvotella henkilöstön kanssa, ei vain väen vähentämisestä.

      Tosiasiassa siihen on menty, että kun uutisissa kerrotaan, että se ja se yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, niin se tarkoittaa lisää työttömiä.

    • edson

      Täällä ollaan kirjoitettu myös "kommareista".

      Äitini oli silviisiin kova "kommari", että tunsi raskaat työt. Yleensäkin, kun sukupolvi, joka syntyi 1900 alussa, ovat toisen sortin "kommareita" kuin 1970 "kommarit". Kun lukee esimerkiksi Li Anderssonin juttuja facesta ja varsinkin niiden juttujen kommentteja, niin tulee suru puseroon, kun häntä haukutaan "kommariksi".

      Veikkaan että meissä jokaisessa, ainakin melkein jokaisessa, piilee pikku määrä kommunismia. Tai ainakin sosialismia. Ja kapitalismia.

      Juu ja amummun kirjoittamasta jutusta. Luulenpa, että meissä jokaisessa on myös hitunen kateuden siementäkin.

      Kovaa kapitalismia, olkoot kuinkakin realismia, on täysin vaikeata sulattaa. Mahdotonta suorastaan.

      • Cee-Lila

        Totta, oma isäni oli syntynyt 1912 ja oli kuulemma kommunisti. Kuoli jo 36 vuotiaana sydikseen kesken työpäivän, hän oli maalarina ja sillä kuolihetkellään töissä Mikkelin keskussairaalassa. Taisteli hyvin sodassa 5 v, säilyi sieltä hengissä, kuoli 1948 heinäkuun viimeinen päivä. Kun muutin tädilleni asumaan, hänenkin miehensä oli kommunisti. Itse en silloin politiikasta ymmärtänyt hölkäsen pöläystä. Mutta tädin mies sanoi minulle, että kun olin tilannut itselleni Eeva-lehden, sellaista kapitalistinaisten lehteä ei tähän huusholliin tule. Olin ihan äimänä, että ovatko lehdetkin poliittisia. No ovat. Sen olen huomannut myöhemmin. Jälkeen päin hiukan ihmettelin, miten olin sellaisen aikuisten naisten lehden tilannutkin, olin itse vasta joku 15 v. Toinen lehti minulle tuli ja se oli nuortenlehti Suosikki.
        Muistan kun kerran kysyin äidiltäni, mitä eroa on kommunistilla ja sosiaalidemokraatilla, niin äiti sanoi, että kommunisti on ns "raaka työläinen", sos dem myöskin työläinen. Kysyin tämän juuri silloin ihan alkuaikoina äidiltä kotona käydessäni. Ihmettelin myös sitä, että isäpuoleni oli silloisen TPS:n linjalla. Sekin jotain vasemmistoa.

        Nykyään ei kai varsinaista kommunistipuoluetta ole, muistan mm Aarne Saarisen. Li Anderssonkin on vasemmistoliittonainen. Siis vähän enemmän vasemmalla sossuista?

        Itsestänikin löytyy kaikkea mahdollista puoluetta, riippuen asiasta.


      • aurora5

        "ainakin melkein jokaisessa"

        Minut saat jättää noiden luokitusten ulkopuolelle. Voin laulaa hoilotella työväenlauluja, mutta inhota Anderssonia. Voin vastustaa yltiöpäistä kulutusta, mutta lukea Eevaa. Voin halveksia stadikeskeisyyttä ja samalla suhtautua epäluuloisesti maalaisiin. Taustani on isän puolelta vitivalkoinen ja äidin puolelta osin punainen. Äänestänyt olen liki kaikkia nykyisiä puolueita, jokaisesta on löytynyt jokin äänestettävä pärstä sillä hetkellä.

        Riippuu asiasta, kuten Cee sanoi.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        "ainakin melkein jokaisessa"

        Minut saat jättää noiden luokitusten ulkopuolelle. Voin laulaa hoilotella työväenlauluja, mutta inhota Anderssonia. Voin vastustaa yltiöpäistä kulutusta, mutta lukea Eevaa. Voin halveksia stadikeskeisyyttä ja samalla suhtautua epäluuloisesti maalaisiin. Taustani on isän puolelta vitivalkoinen ja äidin puolelta osin punainen. Äänestänyt olen liki kaikkia nykyisiä puolueita, jokaisesta on löytynyt jokin äänestettävä pärstä sillä hetkellä.

        Riippuu asiasta, kuten Cee sanoi.

        Ihan sama minulla. Rakastan kuunnella esim partisaanivalssia, Carlos Pueblan Chegevaraa tai onhan meillä Fidel, koska ne soitetaan niin minun korviini ihanalla musiikilla ja lauluäänillä, samoin tykkään kuunnella vaikka HeilHitler dir-kipaletta, taikka Die Fahne hochia, vaikka en hyväksy Hitleriä muuten mitenkään. Myös Venäjän/ent neuvostoliiton kansallislaulu on upea, Mielestäni musiikkia ja ideologioita ei pidä sotkea toisiinsa. Musiikki on musiikkia ja miten se esitetään ja millä instrumenteillä, se on ratkaiseva. En tykännyt 70-luvun Agit propin huudosta, olisivat ottaneet mallia kuubalaisista.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        "ainakin melkein jokaisessa"

        Minut saat jättää noiden luokitusten ulkopuolelle. Voin laulaa hoilotella työväenlauluja, mutta inhota Anderssonia. Voin vastustaa yltiöpäistä kulutusta, mutta lukea Eevaa. Voin halveksia stadikeskeisyyttä ja samalla suhtautua epäluuloisesti maalaisiin. Taustani on isän puolelta vitivalkoinen ja äidin puolelta osin punainen. Äänestänyt olen liki kaikkia nykyisiä puolueita, jokaisesta on löytynyt jokin äänestettävä pärstä sillä hetkellä.

        Riippuu asiasta, kuten Cee sanoi.

        Menin avioon vasemmistotyöläisperheestä täysin oikeistolaiseen perheeseen. Anoppi oli karjalaisen ison maalaistalon tytär, joiden tilukset jäivät sinne, oli lottana sodassa ja tapasi siellä apen, joka oli upseeri ja stadin suomenruotsalaisesta perheestä. Anopin anopille oli järkytys, että hänen vanhempi poikansa nai naisen, joka ei osaa ruotsia.

        Kun itse menin U:n kanssa yhteen, appi suhtautui minuun ensin nuivasti, niin kuin olen jo kertonut, että en ollut edes rikkaasta perheestä saati sitten ollut kouluja käynyt. Appi oli johtavassa asemassa työpaikassaan, minä olin duunari. Poikansa oli sillä hetkellä intissä kun jo olimme saamassa lapsen. Se oli suuri huudon aihe ennen avioitumistamme.

        Muistan kun appi tuli hakemaan minua ja vauvaamme Mikkelistä autollaan, niin hän tapasi ensimmäisen kerran isäpuoleni ja äitini. Appi rempseään tapaansa tervehti isäpuoltani stadilaiseen tapaan, että terve, mitä jätkä. Isäpuoleni taas nimitti häntä insinööriksi. Oli kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Menin avioon vasemmistotyöläisperheestä täysin oikeistolaiseen perheeseen. Anoppi oli karjalaisen ison maalaistalon tytär, joiden tilukset jäivät sinne, oli lottana sodassa ja tapasi siellä apen, joka oli upseeri ja stadin suomenruotsalaisesta perheestä. Anopin anopille oli järkytys, että hänen vanhempi poikansa nai naisen, joka ei osaa ruotsia.

        Kun itse menin U:n kanssa yhteen, appi suhtautui minuun ensin nuivasti, niin kuin olen jo kertonut, että en ollut edes rikkaasta perheestä saati sitten ollut kouluja käynyt. Appi oli johtavassa asemassa työpaikassaan, minä olin duunari. Poikansa oli sillä hetkellä intissä kun jo olimme saamassa lapsen. Se oli suuri huudon aihe ennen avioitumistamme.

        Muistan kun appi tuli hakemaan minua ja vauvaamme Mikkelistä autollaan, niin hän tapasi ensimmäisen kerran isäpuoleni ja äitini. Appi rempseään tapaansa tervehti isäpuoltani stadilaiseen tapaan, että terve, mitä jätkä. Isäpuoleni taas nimitti häntä insinööriksi. Oli kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa.

        Täytyy tähän väliin mainita, että appi kyllä hyväksyi minut täysin yhdessä vaiheessa, olin jopa hänen lempiminiänsä (ei meitä ollut kuin kaksi) mutta kun huolehdin U:n kanssa ensin hänen vaimostaan, eli U:n äidistä, appi kun innostui matkustamaan milloin yksin, milloin uusien naisystävien kanssa, lopuksi hänestä itsestään, niin jo olin hyväksytty ja viimeisen päälle pätevä hänen asioitaan hoitamaan. U:n vanhempi veli kuoli jo 41-vuotiaana, joten leski ei ollut enää velvollinen miehensä vanhempia hoitamaan, meni jo uuteen liittonkin. Tytär muutti Ausseihin jo 22 vuotiaana, oli isukin lellikki alusta alkaen. Apen asioiden hoito lankesi minulle kuin itsestään.


    • edson

      Kyllä pöyristyin katseltuani sijaissynnyttäjistä ohjelmaa.

      • Cee-Lila

        En ole nähnyt tuota ohjelmaa, mutta tiedän, että sijaissynnyttäjiä on nykyään paljonkin. Suomessa sitä ei ole vielä hyväksytty.


      • edson

      • edson
        edson kirjoitti:

        https://areena.yle.fi/1-4303267#autoplay=true ja toivottavasti ei hyväksytäkään. Tai sitten näen harhoja.

        Miksei noi käytä koeputkia. Sinne vaan sukusoluja ja vatkain päälle.

        " Minä niin halusin suurperheen. Nyt, kun kohtu poistettiin, niin tämä haave jäi toteuttamatta. No ei se riitä, että onnistuin synnyttämään yhden lapsen. Nyt tartten kantajia suurpeheelleni"

        Noin niinku asia yksinkertaisesti kirjoitettuna. Siis siitä MOT:stä.


    • Ali-Baba

      Vanhusten musiikista puheenollen niin tänään jäi välittömästi korvaan korvamadoksi ikivanha Johnny is the boy for me. Tässä ensin alkuperäisenä Les Paulsin ja Mary Fordin esittämänä ja sitten varmuuden (robon) vuoksi toisessa kommentissa nyt radiossa kuultuna Vay con Dioksen ranskalaisena versiona,
      https://www.youtube.com/watch?v=AK0HLNwskFY

    • Ali-Baba
      • edson

      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Niinpä
        https://www.youtube.com/watch?v=FzENWo3XJPg

        Ei hitto vieköön. Ei muuten mikään ihme, että Suomi on "ainutlaatuinen" maa.

        Totta, kotimainen jussi se paras mies on. Olipa sitten maajussi tai muu. Itse en maajussia ottaisi, jos pitäisi osallistua maatöihin, pitää olla maataloon jo syntynyt, niitäkin U:n serkuista löytyy. Nykyään olen huomannut, että maajussin vaimo voi olla kodin ulkopuolella töissä. Se, jos mikä on hyvä juttu, että saavat edes jostain tuloja, kun kato kohtelee viljaa tai navetta palaa.


      • edson
        Cee-Lila kirjoitti:

        Totta, kotimainen jussi se paras mies on. Olipa sitten maajussi tai muu. Itse en maajussia ottaisi, jos pitäisi osallistua maatöihin, pitää olla maataloon jo syntynyt, niitäkin U:n serkuista löytyy. Nykyään olen huomannut, että maajussin vaimo voi olla kodin ulkopuolella töissä. Se, jos mikä on hyvä juttu, että saavat edes jostain tuloja, kun kato kohtelee viljaa tai navetta palaa.

        Maatalot ovat tulevaisuudessa jotain aivan muuta.

        Tuossa maajussin vaikeudessa löytää kumppania on jotain "hellyyttävää" Aivan poikkeuksellinen ammattikunta kait. Ainakin Suomessa. Olisi hauskaa tietää, millaisia ieva- koneita muualla käytetään.

        Joo, tuon kadon koettaessa voi joutua vaikka pakolaiseksi.


      • Ali-Baba
        edson kirjoitti:

        Niinpä
        https://www.youtube.com/watch?v=FzENWo3XJPg

        Ei hitto vieköön. Ei muuten mikään ihme, että Suomi on "ainutlaatuinen" maa.

        No jopa läväytti Edson Framille oikean "kääkkien" isoäitien mielimusiikin


      • aurora5
        edson kirjoitti:

        Maatalot ovat tulevaisuudessa jotain aivan muuta.

        Tuossa maajussin vaikeudessa löytää kumppania on jotain "hellyyttävää" Aivan poikkeuksellinen ammattikunta kait. Ainakin Suomessa. Olisi hauskaa tietää, millaisia ieva- koneita muualla käytetään.

        Joo, tuon kadon koettaessa voi joutua vaikka pakolaiseksi.

        Mitäs poikkeuksellista maajusseissa on? Se on vain niin sopiva ammattikunta tuollaiselle parinetsintäohjelmalle, kun on maat ja mannut tilaa majoittaa kilpailijattaria. Morsian autonasentajalle ei vetäisi samalla tavalla.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Mitäs poikkeuksellista maajusseissa on? Se on vain niin sopiva ammattikunta tuollaiselle parinetsintäohjelmalle, kun on maat ja mannut tilaa majoittaa kilpailijattaria. Morsian autonasentajalle ei vetäisi samalla tavalla.

        Eilen katsoin poikkeuksena itselleni sen Love Island Suomi. Voi herran jee mikä paritusohjelma ja niin nuorille. Mihin tämä maailma on menossa? Kyllä noin nuoret eivät nykyään ole vielä sitoutumisiässä, kunhan pääsevät töllöön kaikkien töllisteltäviksi; ei näistä tasan tarkkaan pareja synny. Ovat kaikki niin julkisuus- ja ulkonäköhakuisia. Pääsevät somekuuluisuudella rahaa tienaamaan.

        Milloin tulee ohjelma, jossa 50 sinkut saadaan ruutuun jossain etelänkohteessä?


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Eilen katsoin poikkeuksena itselleni sen Love Island Suomi. Voi herran jee mikä paritusohjelma ja niin nuorille. Mihin tämä maailma on menossa? Kyllä noin nuoret eivät nykyään ole vielä sitoutumisiässä, kunhan pääsevät töllöön kaikkien töllisteltäviksi; ei näistä tasan tarkkaan pareja synny. Ovat kaikki niin julkisuus- ja ulkonäköhakuisia. Pääsevät somekuuluisuudella rahaa tienaamaan.

        Milloin tulee ohjelma, jossa 50 sinkut saadaan ruutuun jossain etelänkohteessä?

        Täällä oli eilen yhdessä tanssiliiterissä bailut, joisen alaikäraja oli 65. En saanut mentyä sinne, vaikka naapurin rouva houkutteli. Ehkä sitten kun ikävaatimus on 80 .

        On se loputonta parinvaihtoa noilla nuorilla. Just luin Seiskan sivuilta, että julkkisjuontajat SS ja RS ovat eronneet. Luulisi kyllästyttävän, kun vähän väliä täytyy pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa uuden rakkaan tai salarakkaan luo.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä oli eilen yhdessä tanssiliiterissä bailut, joisen alaikäraja oli 65. En saanut mentyä sinne, vaikka naapurin rouva houkutteli. Ehkä sitten kun ikävaatimus on 80 .

        On se loputonta parinvaihtoa noilla nuorilla. Just luin Seiskan sivuilta, että julkkisjuontajat SS ja RS ovat eronneet. Luulisi kyllästyttävän, kun vähän väliä täytyy pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa uuden rakkaan tai salarakkaan luo.

        Nykyään kun kaikki nuoret ovat kaikenmaailman naamakirjoissa, whatsapeissa, tindereissä, instangrammeissa ym on niin suuri tarjonta kaikista mahdollisista partnereista, että siinä ihminen itse jää sinne johonkin alimpaan kattilaan. Tulee runsaudenpulaa kaikkiin niihin upeisiin tyyppeihin, joiden kuvia sieltä löytyy, kaikkien irtoripsikerrosten, hiuslisäkkeiden ja salilla bodattujen lihasten alta löytyy. Herkkupeppuja narubikinien hiertäessä pakaroiden välissä ja rintoja sopivasti pushupp-liiveillä korostaessa, näin huomasin naisilla, miehillä oli sentään sortsit jaloissaan, kellään en nähnyt pelkkää kalukukkaroa, Silti jokainen toivoi partneriltaan olla omana itsenään, reilu ja rehellinen, iloinen ja sosiaalinen. Kukahan noistakin oli?


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä oli eilen yhdessä tanssiliiterissä bailut, joisen alaikäraja oli 65. En saanut mentyä sinne, vaikka naapurin rouva houkutteli. Ehkä sitten kun ikävaatimus on 80 .

        On se loputonta parinvaihtoa noilla nuorilla. Just luin Seiskan sivuilta, että julkkisjuontajat SS ja RS ovat eronneet. Luulisi kyllästyttävän, kun vähän väliä täytyy pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa uuden rakkaan tai salarakkaan luo.

        Tuon SS:n ja RS:nkin eron olen huomannut Iltiksestä. RS oli pettänyt SS:ää, vaikka ovat asuneet yhdessä jo kolme vuotta. Kenenköhän kaunottaren punkkaan RS seuraavaksi hyppää. No isänsäkin on ja kait kolmatta kertaa aviossa, että kotoa opittua taitaa olla. Ainakin äitinsä juoppoutta on itkenyt lehdissä. Liekö katkera lapsuus syynä? Ei ainakaan SS ole siihen syypää.


      • Cee-Lila
        Ali-Baba kirjoitti:

        No jopa läväytti Edson Framille oikean "kääkkien" isoäitien mielimusiikin

        Meillä oli lapsuudessani isäpuolen grammari ja savikiekkoja oli jokunen, mm Metrotytöt, Olavi Virta, Georg Malmsten jne soivat, silloin kun isäpuoli kaivoi sen jostain piilosta ja laittoi soimaan milloin hopeista kuuta, mikkihiirtä merihädässä taikka metrotyttöjen kaunista kolmiäänistä laulua, jonka nimeä en muista. Kammesta veivasi siihen vauhdin, mikä kesti sen yhden kipaleen verran.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Nykyään kun kaikki nuoret ovat kaikenmaailman naamakirjoissa, whatsapeissa, tindereissä, instangrammeissa ym on niin suuri tarjonta kaikista mahdollisista partnereista, että siinä ihminen itse jää sinne johonkin alimpaan kattilaan. Tulee runsaudenpulaa kaikkiin niihin upeisiin tyyppeihin, joiden kuvia sieltä löytyy, kaikkien irtoripsikerrosten, hiuslisäkkeiden ja salilla bodattujen lihasten alta löytyy. Herkkupeppuja narubikinien hiertäessä pakaroiden välissä ja rintoja sopivasti pushupp-liiveillä korostaessa, näin huomasin naisilla, miehillä oli sentään sortsit jaloissaan, kellään en nähnyt pelkkää kalukukkaroa, Silti jokainen toivoi partneriltaan olla omana itsenään, reilu ja rehellinen, iloinen ja sosiaalinen. Kukahan noistakin oli?

        Mitä mä oon kattonut noita Rakkauden saarten ja muiden paratiisien miehenpuolia meikeissään, ne kaikki taitavat olla h****a. Ehkä siksi, että vain ne pystyvät pysymään housuissaan itseään tyrkyttävien pikkulikkojen pyörityksessä. Naismaisia jätkiä joka tapauksessa.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Mitä mä oon kattonut noita Rakkauden saarten ja muiden paratiisien miehenpuolia meikeissään, ne kaikki taitavat olla h****a. Ehkä siksi, että vain ne pystyvät pysymään housuissaan itseään tyrkyttävien pikkulikkojen pyörityksessä. Naismaisia jätkiä joka tapauksessa.

        Taidat olla ihan oikeassa.


    • Cee-Lila

      https://www.youtube.com/watch?v=NwTIfVG1i_g

      Tämän levyn olen jopa ostanut itselleni cd:nä kun se soitetaan ja lauletaan niin ihanalla tavalla. Ja vain muutamalla instrumentilla ja laulu kauniilla äänellä, ei huutamalla.

      • Ali-Baba

        Olipa hieno kipale. Jotenkin tuli mieleen miespuolinen Cesaria Evora.
        Tämä tietysti lauloi espanjaklsi ja niin puhtaalla espanjalla että siitä lähes ymmärsi meikäläinenkin maailmalla matkaespansall pärjännyt melkein ymmärssi
        Cee on kyllä melkoinen latinalaisen musiikin ekspertti. Hyvä kuuntelija olen minäkin. Siinä rytmissä on jotain, samoin laulujen kaipuussa mikä ehkä paraiten tulee esiin juuri Cesaria Evoran Kap Verde lauluissa ja heidän emigranttilauluissaan. Niissä henkii kaipuu kotiin mikä on saavuttamattoman kaukana.


      • Cee-Lila
        Ali-Baba kirjoitti:

        Olipa hieno kipale. Jotenkin tuli mieleen miespuolinen Cesaria Evora.
        Tämä tietysti lauloi espanjaklsi ja niin puhtaalla espanjalla että siitä lähes ymmärsi meikäläinenkin maailmalla matkaespansall pärjännyt melkein ymmärssi
        Cee on kyllä melkoinen latinalaisen musiikin ekspertti. Hyvä kuuntelija olen minäkin. Siinä rytmissä on jotain, samoin laulujen kaipuussa mikä ehkä paraiten tulee esiin juuri Cesaria Evoran Kap Verde lauluissa ja heidän emigranttilauluissaan. Niissä henkii kaipuu kotiin mikä on saavuttamattoman kaukana.

        Tuossakin kipaleessa hyvä rytmi saatiin vaikkapa siitä teräksisen tuhkakupin naputuksesta kivi/laattalattiaan, kengän koron avulla. Näin tämän version kerran tv:stä, kun soittivat ulkona ja tuhkakuppia naputettiin katukiviin.

        Vaya Condios on myös ihastuttanut minua muutamalla kappaleella, mm sillä Nana naalla.

        Cecarialta minulla on monta suosikkia koneellani, kokonaisia konsertteja. Oli hän niin mahtava portugalailaisen ja espanjalaisenkin musiikin tulkki. Hänen muusikkonsakin ovat niin monipuolisia, heitä riitti joka lähtöön, sekin viulisti siinä 2004-Pariisin konsertissa on jäänyt mieleeni. On sellainen kaunis, haikea kappale. Olen siitä joskus kanssasi puhunutkin.


    • edson

      Pitää tänne alas ... joo, olen katsonut silloin alussa niitä maajussille morsian jaksoja, sitten vaan kyllästyin. Koitin etsiä, mistä ovat tämän ohjelman kopioineet, mutta en löytänyt. Se ehkä todistaisi, että maanviljelijät kautta maapallon ovat sielunveljiä keskenään. No nykyään on myös sielunsisaria.

      MTV3 ja nelonen ovat oikein erikoistuneet näihin jonninjoutaviin ohjelmiin. Oolrait, siis keveään tarjontaan. Jos sattuisin niitä vilkaisemaan, niin saattaisi tulla halu mainoskatkoille. No tää on vähän sellaista "arvostelua", joka perustuu juuri niihin mainoskatkojen ohjelmista tehtyihin klippeihin.

      • aurora5

        Minä yöllä valvoessani katson piirun verran rankempia ohjelmia. "Ulosottomiehissä" kaksi miehenkörilästä ilmestyy ahdingossa olevien brittiperheiden oville. Oli lapsia, koiria tai mitä hyvänsä, kaksi tuntia saavat aikaa pakata ja muuttaa pois. Perheille kertyneet vuokrarästit ja muut velat ovat sellaisia, että armoa ei anneta. Autot hinataan veks, oviin vaihdetaan lukot. Hätämajoitukseen voi päästä pariksi yöksi, sitten ollaan taivasalla. Luotiliiveihin pukeutuneet voudit tuntuvat usein olevan häädettyjen puolella mutta minkäs teet, paskamaisetkin työt on jonkun hoidettava.

        Vähemmän lohduttomia näkymiä brittikoteihin antaa "Sinkkuillallinen", jota voi katsoa kevyin mielin. Siinä suht tavalliset naiset/miehet kilpailevat, kuka laittaa herkullisimmat sapuskat kylään tulevalle valitsijasinkulle. Humpuukia tai ei, samanlaiseen tilanteeseen pohjaanpalavine kastikkeineen voi ihan tosielämässäkin joutua yksi ja toinen avatessaan ovensa ventovieraalle. Itse leskeydyttyäni viritin verkkoja uudelle suhteelle ja kutsuin erään miekkosen syömään. Ilta oli tuomittu epäonnistumaan. Odottaessaan kutsua valmiiseen pöytään tämä gentlemanni kaivoi taskustaan sipsipussin ja alkoi rapistella siitä syötävää pahimpaan nälkään. Arvaatte kai että toista kutsua pikaruokailevalle ikisinkulle ei tullut.


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        Minä yöllä valvoessani katson piirun verran rankempia ohjelmia. "Ulosottomiehissä" kaksi miehenkörilästä ilmestyy ahdingossa olevien brittiperheiden oville. Oli lapsia, koiria tai mitä hyvänsä, kaksi tuntia saavat aikaa pakata ja muuttaa pois. Perheille kertyneet vuokrarästit ja muut velat ovat sellaisia, että armoa ei anneta. Autot hinataan veks, oviin vaihdetaan lukot. Hätämajoitukseen voi päästä pariksi yöksi, sitten ollaan taivasalla. Luotiliiveihin pukeutuneet voudit tuntuvat usein olevan häädettyjen puolella mutta minkäs teet, paskamaisetkin työt on jonkun hoidettava.

        Vähemmän lohduttomia näkymiä brittikoteihin antaa "Sinkkuillallinen", jota voi katsoa kevyin mielin. Siinä suht tavalliset naiset/miehet kilpailevat, kuka laittaa herkullisimmat sapuskat kylään tulevalle valitsijasinkulle. Humpuukia tai ei, samanlaiseen tilanteeseen pohjaanpalavine kastikkeineen voi ihan tosielämässäkin joutua yksi ja toinen avatessaan ovensa ventovieraalle. Itse leskeydyttyäni viritin verkkoja uudelle suhteelle ja kutsuin erään miekkosen syömään. Ilta oli tuomittu epäonnistumaan. Odottaessaan kutsua valmiiseen pöytään tämä gentlemanni kaivoi taskustaan sipsipussin ja alkoi rapistella siitä syötävää pahimpaan nälkään. Arvaatte kai että toista kutsua pikaruokailevalle ikisinkulle ei tullut.

        Tsiisus, vai ulosottopläjäyksiä.

        Viime yönä taas heräsin ja eiku töllöstä taltiointia. Ja Quentin Tarantinoa. Tässä ohjaaja, jonka käsissä ei selviä hengissä kuin pahis ehkä joskus. Kumma kyllä hänen verisissäkin kohtauksissa ei mässäillä. Tai en osaa kertoa, miten hän pystyy kiehtomaan katsojan. Varmaan ei kuitenkaan jokaista.

        Olisiko niin, että yö vaatii rankempaa katsottavaa? En laita koskaan pyörimään puolen yön jälkeen a-studiota.

        Luvattoman paljon katson, siis tuntitolkulla vuorokaudessa töllöö. Se alkaa syksyllä ja päättyy keväällä tämä tölläys. 'Luvattoman paljon' on taas jostain kuultu tuomio kylläkin. Joopa joo, muistuu mieleeni, eilenköhän se oli, kaksi tyyppiä pohti kellon siirtoa. EK:n edustajaa jaksoi kuunnellakin, mutta sitten joku tohtori piti sellaisen luennon tunnin siirrosta, valon määrästä ja ties mistä, suorastaan luvattoman paljon lasketteli plussia ja miinuksia suuntaan ja toiseen.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Minä yöllä valvoessani katson piirun verran rankempia ohjelmia. "Ulosottomiehissä" kaksi miehenkörilästä ilmestyy ahdingossa olevien brittiperheiden oville. Oli lapsia, koiria tai mitä hyvänsä, kaksi tuntia saavat aikaa pakata ja muuttaa pois. Perheille kertyneet vuokrarästit ja muut velat ovat sellaisia, että armoa ei anneta. Autot hinataan veks, oviin vaihdetaan lukot. Hätämajoitukseen voi päästä pariksi yöksi, sitten ollaan taivasalla. Luotiliiveihin pukeutuneet voudit tuntuvat usein olevan häädettyjen puolella mutta minkäs teet, paskamaisetkin työt on jonkun hoidettava.

        Vähemmän lohduttomia näkymiä brittikoteihin antaa "Sinkkuillallinen", jota voi katsoa kevyin mielin. Siinä suht tavalliset naiset/miehet kilpailevat, kuka laittaa herkullisimmat sapuskat kylään tulevalle valitsijasinkulle. Humpuukia tai ei, samanlaiseen tilanteeseen pohjaanpalavine kastikkeineen voi ihan tosielämässäkin joutua yksi ja toinen avatessaan ovensa ventovieraalle. Itse leskeydyttyäni viritin verkkoja uudelle suhteelle ja kutsuin erään miekkosen syömään. Ilta oli tuomittu epäonnistumaan. Odottaessaan kutsua valmiiseen pöytään tämä gentlemanni kaivoi taskustaan sipsipussin ja alkoi rapistella siitä syötävää pahimpaan nälkään. Arvaatte kai että toista kutsua pikaruokailevalle ikisinkulle ei tullut.

        Minäkin katsoin illalla millaista on brittiläisen ulosottomiehen työ. Aika rankkaa oli, koska laittoivat itselleen luotiliivit päällystakkinsa alle. Jotain työkaveria oli ammuttu. Kun hakivat sitä yhtä autoa, auton haltija raivosi ja uhkasi tappaa nämä miehet ja löi lekalla sen autonsa tuulilasin säpäleiksi. Joutui sitten putkaan, tuli vielä lisää maksettavaa.

        Ulosottomies sanoi kuvaavasti, että kun ihmiset näkevät poliisin, 60 % tykkää siitä, mutta kun näkevät heidät, kukaan ei tykkää. Heidänkin työnsä on jonkun tehtävä, laki on laki, mikäli et maksa vuokriasi häätö uhkaa ja on pakko toteuttaa, kun eivät ole muuttaneet pois säädetyssä ajassa. Jos et maksa autoasi, se haetaan pois.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minäkin katsoin illalla millaista on brittiläisen ulosottomiehen työ. Aika rankkaa oli, koska laittoivat itselleen luotiliivit päällystakkinsa alle. Jotain työkaveria oli ammuttu. Kun hakivat sitä yhtä autoa, auton haltija raivosi ja uhkasi tappaa nämä miehet ja löi lekalla sen autonsa tuulilasin säpäleiksi. Joutui sitten putkaan, tuli vielä lisää maksettavaa.

        Ulosottomies sanoi kuvaavasti, että kun ihmiset näkevät poliisin, 60 % tykkää siitä, mutta kun näkevät heidät, kukaan ei tykkää. Heidänkin työnsä on jonkun tehtävä, laki on laki, mikäli et maksa vuokriasi häätö uhkaa ja on pakko toteuttaa, kun eivät ole muuttaneet pois säädetyssä ajassa. Jos et maksa autoasi, se haetaan pois.

        Lisään vielä, noita sinkkuillallisia olen katsonut paljonkin netin ruudusta, harvoin heistäkään on paria syntynyt.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minäkin katsoin illalla millaista on brittiläisen ulosottomiehen työ. Aika rankkaa oli, koska laittoivat itselleen luotiliivit päällystakkinsa alle. Jotain työkaveria oli ammuttu. Kun hakivat sitä yhtä autoa, auton haltija raivosi ja uhkasi tappaa nämä miehet ja löi lekalla sen autonsa tuulilasin säpäleiksi. Joutui sitten putkaan, tuli vielä lisää maksettavaa.

        Ulosottomies sanoi kuvaavasti, että kun ihmiset näkevät poliisin, 60 % tykkää siitä, mutta kun näkevät heidät, kukaan ei tykkää. Heidänkin työnsä on jonkun tehtävä, laki on laki, mikäli et maksa vuokriasi häätö uhkaa ja on pakko toteuttaa, kun eivät ole muuttaneet pois säädetyssä ajassa. Jos et maksa autoasi, se haetaan pois.

        Minulta ei sille häädetylle taksikuskille sääliä herunut. Hän on kuulemme hirveän väsynyt töistään, mutta voisi sitä koiraparkaa sentään ehtiä ulkoiluttaa. Ulosottomiehet joutuivat keräämään koiran läjät lattialta. Uuteen pieneen vuokrayksiöön ei koiraa saanut ottaa, se on muka annettu ystäville, mitä en lainkaan usko. Laiminlyöty piski on takuulla viety piikille tai itse lopetettu. Sen sijaan sitä arabiperhettä uskoin, kun mies sanoi, että heille ei sitä lopullista häätökirjettä ollut tullut.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Minulta ei sille häädetylle taksikuskille sääliä herunut. Hän on kuulemme hirveän väsynyt töistään, mutta voisi sitä koiraparkaa sentään ehtiä ulkoiluttaa. Ulosottomiehet joutuivat keräämään koiran läjät lattialta. Uuteen pieneen vuokrayksiöön ei koiraa saanut ottaa, se on muka annettu ystäville, mitä en lainkaan usko. Laiminlyöty piski on takuulla viety piikille tai itse lopetettu. Sen sijaan sitä arabiperhettä uskoin, kun mies sanoi, että heille ei sitä lopullista häätökirjettä ollut tullut.

        Huomasin nuo koiranjätökset ja sen koiraparan arkuuden, kun ulosottomiehet tulivat sisälle. Arabiperhettä minäkin uskoin, kun olivat pakanneet jo suurimman osan tavaroistaan ja lapset olivat koulussa sinä päivänä. Suomessakin on tosi vaikea saada vuokrattua asunto, mikäli on maksamattomia vuokria edellisestä ja näin ollen luottotiedot menneet.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Huomasin nuo koiranjätökset ja sen koiraparan arkuuden, kun ulosottomiehet tulivat sisälle. Arabiperhettä minäkin uskoin, kun olivat pakanneet jo suurimman osan tavaroistaan ja lapset olivat koulussa sinä päivänä. Suomessakin on tosi vaikea saada vuokrattua asunto, mikäli on maksamattomia vuokria edellisestä ja näin ollen luottotiedot menneet.

        Siippa katsoo usein Dr. Pol'ia. On eläinlääkäriohjelma. Minä en sitä pysty katsomaan kuin joskus lyhyitä pätkiä. On aivan karmivaa nähdä miten ihmiset hoitavat eläimiään, eli rääkkäävät niitä. Nuo ihmiset pitäisi pistää samanlaiseen kohteluun, minkä ovat eläimilleen järkänneet.


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Siippa katsoo usein Dr. Pol'ia. On eläinlääkäriohjelma. Minä en sitä pysty katsomaan kuin joskus lyhyitä pätkiä. On aivan karmivaa nähdä miten ihmiset hoitavat eläimiään, eli rääkkäävät niitä. Nuo ihmiset pitäisi pistää samanlaiseen kohteluun, minkä ovat eläimilleen järkänneet.

        Oletkohan sekoittanut Dr Polin siihen toiseen ohjelmaan, missä "eläinpoliisit" etsivät huonosti kohdeltuja eläimiä ja hoitavat ja takavarikoivat niitä omistajiltaan. Ne dr Polit, mitä olen sattunut katsomaan, tuovat rakkaat lemmikkinsä itkusilmässä Polin hoidettaviksi taikka Pol käy maatilalla niitä isompia hoitamassa. Saattaa olla. että itse olen nähnyt vain ne hyvät tapaukset.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Oletkohan sekoittanut Dr Polin siihen toiseen ohjelmaan, missä "eläinpoliisit" etsivät huonosti kohdeltuja eläimiä ja hoitavat ja takavarikoivat niitä omistajiltaan. Ne dr Polit, mitä olen sattunut katsomaan, tuovat rakkaat lemmikkinsä itkusilmässä Polin hoidettaviksi taikka Pol käy maatilalla niitä isompia hoitamassa. Saattaa olla. että itse olen nähnyt vain ne hyvät tapaukset.

        Joo, totta, siinä eläinpoliisiohjelmassa on niin hirveitä tapauksia, joten sitä en katso ollenkaan. Polissakin niitä on ollut joskus, ja olen sattunut just silloin hollille, että olen nähnyt. Mutta isoksi osaksi tosiaan Pol pelastaa ja parantaa ihmisten lemmikkejä ja kotieläimiä.


    • edson

      Lisää arviointeija ennen kuin on edes katsonut ohjelmaa.

      Tänään tulevassa Perjantai ohjelmassa päästään just ja just alkua pidemmällä. Samasta aiheesta helekutin pitkä "uutinen" ylen sivuilla.

      • Cee-Lila

        Tänään taitaa olla Perjantaissa aiheena matkailut etelän lämpöön. Huomasin että Folke West täyttää 70-v ja hän oli yhteen aikaan alvariinsa töllössä niillä matkaohjelmillaan. Itse sai lapsia kuubattarien kanssa.


    • amummu

      On jääny telkkari vähälle tällä viikolla. Kaikkea muuta askaretta on piisannut. Lähinnä pojan ja miniän muuttohommiin liittyen; siitä linkki riiviön hoitoon. Kettisraasu on ihan ihmeissään, kun pitää opetella uuden kodin systeemit. Kuulemma viime yönä (eka yö uudessa kodissa, joka sekin vain väliaikainen, uusintaesitys siis vielä tulossa) tassutellut ympäriinsä ja nuuskinut tavaroita ja huonekaluja. Kai yritti muodostaa käsitystä elämästään, vieras ympäristö, mutta tutut hajut.

      Juuri tulimme kotiin heidän vanhan kotinsa siivoustöistä. Puhdasta tuli. En tykkää siivoamisesta, mutta tyhjää kämppää siivoan laulellen: ei ole esteitä vastuksina. Kotona ei semmoista ihanuutta ole ja siksi siivoaminen onkin minulle pakkopullaa, jota aina välillä on syötävä.

      Minulta jää kyllä ihän järkiään katsomatta kaikki deittailu- ja muut vastaavat (teko??)ihmissuhdejutut. Maajussia katsoin takavuosina, mutta sitten lopetin. Noita ihmissuhdejuttuja on joka lähtöön, kun kanavien tarjontaa selaa. Se ohjelma (nimeä en muista), misssä parit tapaavat ekaa kertaa vasta alttarilla on minun mielestäni lähes jo parisuhteen rienausta. Mutta ehkä katsojat vaativat erikoisuuksia. No, eihän taviksissa mitään katsomista olekaan.

      Telkkarin katsominen on muutenkin minulta vähentynyt. Joitakin sarjoja ja krimejä sentään seuraan. Viimeksi tuli mukaan "Särkynyt enkeli", joka taattua brittilaatua, jonka katsomisesta nautin. Nuoresta Morsesta alkaa huomenna uusi tuotantokausi, jota odotan innolla. Morse, niin nuori kuin vanhakin, ovat lemppareitani.

      Nyt saunaan putsaamaan siivoushiet! Mukavaa iltaa.

    • Alkuperäinen-Rapu

      Aamupäivää!

      Näin komean ison "kissan" hiipivän kasviston seassa tuolla Viron kuvissa. Nousi sitten kaatuneen puun rungolle oikein kunnolla poseeraamaan. Viime viikolla näin sen syömässä saalistaan samaisella rungolla.

      Sää on kaunis, mutta nollaa näytti mittari aamulla, joten ei "kylmä aurinko" lämmitä paljon. Onneksi nostin eilen Joulukaktukseni ulkoa sisälle. Se olisi voinut saada hieman liianpaljon "kylmällä kiusaamista" viime yönä. Niitähän täytyy hieman kiusata kylmällä ja kuivuudella näin syksyllä, että kukkivat sitten komeasti, mutta niillekin liika on liikaa.

      Sain torstaina kaksi laatikkoa puolukoita Tampereelta. Tytär oli siellä luennoimassa ja oli ostanut ne sieltä torilta. Täältä hänen poikansa ei saanut, kun olisi hakenut niitä minulle Malmilta. Kuten jo aiemmin kerroinkin. Kirkkonummellakaan ei puolukoita juuri silloin ollut kaupoissa.

      Eipä tässä nyt muuta sen kummempaa. Hyvää syksyistä lauantaipäivää kaikille!

    • aurora5

      Tulipa käytyä perinteisillä syysmarkkinoilla. Autoilta suljetulla pääkadulla seilasi maakunnan väkeä kojulta toiselle. Kaupunginjohtajakin piti puheen. Seurakunta oli varannut paljon ilmaista syötävää, ja sinne makkaranuotion ääreen minäkin jumiuduin pitkäksi aikaa kuuntelemaan hengellisesti painotettua kuorolaulua. Tuomisiksi ostin kurpitsan puolikkaan malliseksi tehdyn muhkean leivän oululaiselta paakarilta, oli kuulemma aamulla leivottu eli varhain niiden on täytynyt herätä. Samalta tiskiltä sieppasin ennennäkemättömän ison voitaikinasta pyöritetyn tötterön täynnä ihanaa kermatäytettä. No, kerran syksyssä voi sellaisen kaloripommin sallia itselleen.

      Kun kaikki kansa oli siirtynyt ulos ostoksille, Cittari oli kerrankin lähes tyhjä. Jopa niin tyhjä, että yhdellä kassaneidillä oli aikaa tulla kysymään, voiko hän auttaa. Seisoin riisihyllyn vieressä puntaroiden, minkä monista lajeista valitsisin toisaalta ostamani broilerpaistin seuraksi.

      Nyt syksyn suurtapahtuma on koettu, ja seuraavaksi odotan kirjastossa pidettävää luentoa runonlaulaja Mateli Kuivalattaresta. Kuka väittää pikkukaupunkeja ikäviksi paikoiksi, jatkuvastihan täällä täytyy pynttäytyä jos jonninlaisiin kissanristiäisiin.

      Tuulisen ja pilvisen eilisen jälkeen aurinko paistaa kirkkaasti. Plussan puolella ollaan, 2,6 astetta oli vielä näin puolelta päivin.

      Iloista viikonloppua!

      • amummu

        Kiinnitin huomioni sanoihisi "...puntaroiden, minkä monista lajeista valitsisin...". Tavaroissa on/olisi nykyään niin tuhottomasti valinnan varaa, että minä en enää jaksa edes tutustua, mitä on saatavilla. Ihmettelen usein, jotta onko tosiaan tarpeen työntää myyntiin joka päivä uusia tuotteita ja makuja. Kuka ne kaikki ostaa ja syö!

        Nyt on kaupan hyllyt putkahtaneet pursuamaan mm. erilaisia kauratuotteita. Itse olen jo vuosia suosinut kauraa ruoan laitossa, leivonnassa, valmiissa kaupan leivissä, missä vain mahdollista. Kauraomenajuomaakin ostin usein niin kauan kuin sitä sai. Nyt on miljoona muuta kaurajuomaa, mutta ei just tuota omaa suosikkiani. Ja muita kauratuotteita pilvin pimein. En jaksa edes niitä selvitellä, vaan tarvittaessa otan vain jonkun, mikä silmiin osuu. Sama juttu jugurteissa ja kaikenlaisissa rahkatuotteissa. Maustettuja jugurtteja en ostele lainkaan ja rahkaakin aika harvoin - vaikka kai protskujen takia pitäisi - ja silloinkin ihan peruskamaa, jota sitten itse maustelen makuni mukaan. Siippa ei syö mätiä maitotuotteita, joten niitä saan itse valita ihan mitä parhaaksi näen.

        Kävipä kylässä uusi pentu. Tänään hakivat kennelistä. Melkoinen pyörintä ja hyörintä kävi, kun iso kettis ja se tutustelivat toisiinsa. Kumma juttu, että kaiken aikaa isompi yritti ottaa suuhunsa pennun kuonoa, ei purrut, mutta yritti kai pitää pentua aloillaan sillä tavoin. Sanonpa vain, että niissä riittää miniälle ja pojalle pientä puhdetta. No, tietysti meillekin, kun niitä aika usein luultavasti hoitelemme ja ulkona "työntelemme".

        Nyt sapuskan laittoon: possua, mustatorvisienikastiketta, salaattia ja pottua. Ja sitten päikkärit jälkiruoaksi, että illalla jaksaa ensi saunoa, kuunnella kolme tuntia Muistojen bulevardia ja vielä päälle katsoa Nuori Morse. Ei kerkiä sudokuja tänään täytellä.

        Mukavaa lauantai- iltaa!


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Kiinnitin huomioni sanoihisi "...puntaroiden, minkä monista lajeista valitsisin...". Tavaroissa on/olisi nykyään niin tuhottomasti valinnan varaa, että minä en enää jaksa edes tutustua, mitä on saatavilla. Ihmettelen usein, jotta onko tosiaan tarpeen työntää myyntiin joka päivä uusia tuotteita ja makuja. Kuka ne kaikki ostaa ja syö!

        Nyt on kaupan hyllyt putkahtaneet pursuamaan mm. erilaisia kauratuotteita. Itse olen jo vuosia suosinut kauraa ruoan laitossa, leivonnassa, valmiissa kaupan leivissä, missä vain mahdollista. Kauraomenajuomaakin ostin usein niin kauan kuin sitä sai. Nyt on miljoona muuta kaurajuomaa, mutta ei just tuota omaa suosikkiani. Ja muita kauratuotteita pilvin pimein. En jaksa edes niitä selvitellä, vaan tarvittaessa otan vain jonkun, mikä silmiin osuu. Sama juttu jugurteissa ja kaikenlaisissa rahkatuotteissa. Maustettuja jugurtteja en ostele lainkaan ja rahkaakin aika harvoin - vaikka kai protskujen takia pitäisi - ja silloinkin ihan peruskamaa, jota sitten itse maustelen makuni mukaan. Siippa ei syö mätiä maitotuotteita, joten niitä saan itse valita ihan mitä parhaaksi näen.

        Kävipä kylässä uusi pentu. Tänään hakivat kennelistä. Melkoinen pyörintä ja hyörintä kävi, kun iso kettis ja se tutustelivat toisiinsa. Kumma juttu, että kaiken aikaa isompi yritti ottaa suuhunsa pennun kuonoa, ei purrut, mutta yritti kai pitää pentua aloillaan sillä tavoin. Sanonpa vain, että niissä riittää miniälle ja pojalle pientä puhdetta. No, tietysti meillekin, kun niitä aika usein luultavasti hoitelemme ja ulkona "työntelemme".

        Nyt sapuskan laittoon: possua, mustatorvisienikastiketta, salaattia ja pottua. Ja sitten päikkärit jälkiruoaksi, että illalla jaksaa ensi saunoa, kuunnella kolme tuntia Muistojen bulevardia ja vielä päälle katsoa Nuori Morse. Ei kerkiä sudokuja tänään täytellä.

        Mukavaa lauantai- iltaa!

        Tietääköhän koirat, tässä tapauksessa isompi kettis, että hän on isä tälle pennulle? Eihän ihminenkään tiedä, kuka on hänen isänsä, jos heidät on erotettu toisistaan jo lapsina, eikä edes tiedä, kuka on hänen mahdollinen sisarensa tai veljensä.

        Mieleeni muistui tapaus Ruotsista vuosien takaa, kun nuori tyttö ja poika tapasivat toisensa, rakastuivat ja saivat lapsenkin. Sitten paljastui, että he olivat sisarukset, jotka oli annettu jo lapsina pois eri tahoille. En enää muista miten heidän kävi, sen mauistan, että heidän lapsensa oli terve, vaikka olivat liian läheistä sukua.


    • Cee-Lila

      On täällä ollut touhua itse kullakin . Rapu saanut puolukoita, Ara viihtynyt markkinoilla ja A-mummu tutustunut nuoreen kettispentuun.

      Viron ilvestä olen onnistunut näkemään vain kerran, silloin vain istui siinä puun rungolla. Riiseistä puheen ollen, kerran aussisukulaisen kanssa meillä kokkasimme riisiä johonkin intialaisittain maustettuun broitsuun, niin hänen mielestään basmati olisi ollut parempaa, sitä hän aina ausseissa tekee. Voihan kele, kun ei ollut basmatia.

      Viime vuonna ollessani Kaunialassa, yksi nainen vaati joka päivä ruokansa kanssa kauramaitoa. Muu ei kelvannut. Huomasi jo heti lasistaan, oliko se kauramaitoa vai tavallista valiota taikka arlaa.

      Meillä ostetaan vain maustettuja jogurtteja, mustikka- ja uuniomenajogurtit suosituimmat. Mätiä meillä myös silloin tällöin syödään, esim kallen kaviaarissa, siitäkin parempi se, jossa on juustoa mukana;-)

    • Cee-Lila

      Eilen näin sen Peltsin ohjelman tv:ssä, missä hän ensin meloi, toiseksi hiihti rullasuksilla, sen jälkeen hän änkeytyi siihen ahtaaseen lohkareluolaan ja lopuksi kiipesi Kolin huipulle. Luola oli kyllä niin ahdas, ettei sinne paksumpi mies mahtuisikaan.

      Seinä-ohjelmassa nuori pari sai välillä jo yli 70tuhannen potin, lopuksi saaliiksi jäi 0 euroa. Ihan kävi sääliksi. Olisin suonut heille edes sen 12tuhatta, mutta mies repi sen lapun, eihän hän tiennyt, mihin oli vastannut oikein jne. Kilpa on todella monivaiheinen, kun siinä laitetaan niitä palloja putoamaan kuin pajatsossa konsanaan. Punaiset pallot lopussa tekivät voittohaaveet nollille, sopimuksen hyväksyminen olisi tuonut heille edes sen 12tuhatta.

      • aurora5

        Peltsin ohjelmasta sinäkin näit, miten suuressa kaupungissa täällä meikäläinen elelee. Siis pinta-alaltaan suuressa, johon mahtuu niin koskia kuin kallioita enemmän kuin koko Uudellemaalla. Koli on aikoinaan ollut yhtä korkea kuin Tiibetin Himalaja, ja on sieltä vieläkin sellaiset näkymät, että heikompaa huimaa.

        Täytyypä katsastaa tuo Wall. En juuri tietokilpailuja harrasta, mutta joskus katson Onnenpyörää ja Etsä tiedä kuka mä oon -visailua. Se Bjurstömin eilinen on näkemättä enkä varmaan mitään menettänytkään.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Peltsin ohjelmasta sinäkin näit, miten suuressa kaupungissa täällä meikäläinen elelee. Siis pinta-alaltaan suuressa, johon mahtuu niin koskia kuin kallioita enemmän kuin koko Uudellemaalla. Koli on aikoinaan ollut yhtä korkea kuin Tiibetin Himalaja, ja on sieltä vieläkin sellaiset näkymät, että heikompaa huimaa.

        Täytyypä katsastaa tuo Wall. En juuri tietokilpailuja harrasta, mutta joskus katson Onnenpyörää ja Etsä tiedä kuka mä oon -visailua. Se Bjurstömin eilinen on näkemättä enkä varmaan mitään menettänytkään.

        Onnenpyörää olen minäkin seurannut. Jethro on ihan ihan hyvä muissa ohjelmissa, (tosin niissäkin aina kiireisen hengästynyt, että jo katsoessa itsekin hengästyy) mutta tässä hän ei ole ihan omana itsenään, kun tuijottaa puheenvuoroissaan johonkin yläsuunnassa olevaan tekstiin ja lukee kuin kirjasta. Ei hänkään kaikkea tiedä tuosta vaan lonkalta, vaikka muistaakseni Diilin voitti vuosia sitten. Siinä haettiin hyvää markkinointihenkistä myyjää ja siinähän Jethro on onnistunut. Ei enää varmaan itse paljoa ehdi enää asuntokauppoja tehdä, kun on joka toisessa tv-ohjelmassa mukana.


    • edson

      Peltsii ei ole tullut katselluksi, mutta tulin ihmettelemään tänne yhtä asiaa

      Mitä ne testaa Midsommerin murhissa? Muistiako? Meinaan, että koko ajan tulee uutta henkilöä nimeltä mainittuna ja kaikkien niiden oletettuja keskenäisiä vyyhtejä ja lankoja sitten aprikoidaan. Koetetaanko kotietsivien työtä hämärtää? Vai peittää lopulta huonoa kässäriä? Murhien määrää en enää ihmettele.

    • amummu

      Cee pähkäili tuossa ylempänä, jotta mitä mahtaa isäkettis pojastaan tuumia. Tuskin tietää olevansa isä, etenkin kun itsekin vielä on kakaroiden kirjoissa:)) Jos tietäisi, niin ei yrittäisi syödä pentunsa päätä:) . Eipä ne taida isäkoirat po. hommasta muuta tajutakaan kuin sen hetken kun pentua alkuun pistävät, eikä sekään kauan muistissa pysy; "uutta vaan sualee ku vanha kualee".

      Sain juuri pojista liikkisvalokuvan, missä kumpikin makaa riehunnan jälkeen raatona samalla sohvalla kuonot vastakkain ja isäkettiksen tassut pentunsa päällä.

      Pitipä saada sunnuntaisuuttumuskin. Tytöllä piti olla ratsastus, mutta oli pantu hänelle tallin isoin ja ilkein hevonen, jolla hän ei vielä koskaan ole ratsastanut, ja tänään piti alkaa uusi jakso esteratsastuksessa. Ei halunnut tyttö sillä mennä. Muutama kurssikaverinsa on po. hevolla saanut kovia kokemuksia, parilta luukin murtunut pudottuaan. Se yrittää kaiken aikaa pudottaa ratsastajan selästään, ei tykkää tehdä mitä käsketään. "Meidän" tyttö on kyllä jo aika taitava, ja lohduttelinkin häntä, että opettajat uskovat hänen pärjäävän kyseisen hevon kanssa. Mutta oikeassa tyttökin on, että pelon kanssa ratsastaminen on kaukana nautinnosta.

      Kuuntelikohan kukaan teistä eilen aiemmin mainitsemaani Sävel on vapaa-ohjelmaa, missä ihmiset saivat toivoa musiikkia teeman "Muistojen bulevardi" alla. Kuuntelin koko kolmituntisen ja voi miten hyvää musaa sieltä tulikaan. Juontajat uumoilivat, että toisenkin kerran saattaisi kyseinen ohjelma saada tilaa; toivomuksia oli kuulemma tullut ihan tolkuttomasti. Kummasti vain se vanhempi musiikki pysyy muistissa. No, kuulemaanhan sitä ei liianusein radiosta pääse, kun meidän sukupolvemme musa hukkuu uudemman tulvan alle.

      Just tuli soitto, että riiviö tulevat käymään. Nyt äkkiä piilottamaan kaikki purtavaksi kelpaava.

      Hyvää pyhäiltaa!

      • Cee-Lila

        Tuleeko se ohjelma joka päivä? Huomasin, että juontajana on Jake Nyman. Hänen ohjelmiaan seurasin jo nuorena. Taisi olla jo ohjelman "Kahdeksan kärjessä" juontajana, mitä U:n kanssa aina kuuntelimme matkaradiostani.


      • aurora5

        Moni koiranomistaja ottaa koiran kuonosta kiinni, jos tämä rupeaa pureskelemaan. Pikkupennut hamuilevat jatkuvasti suu auki jotain purtavaa - meidän naapurin pentu maton hapsuja - ja tätä taipumusta isompi ja viisaampi koira pyrkii hillitsemään pitämällä lapsukaisen kuonosta kiinni - hampaillaan tietysti koska sillä ei ole käsiä.

        Myös ihmisen käden koira voi ottaa suuhunsa ihan hellyyden osoituksena. Muistan kun haimme ekaa bokserin pentuamme Lauttasaaresta, niin ovella tervehti pennun emä "kättelemällä" meidät kuonollaan. Vähän se sävähdytti, kun emme vielä niin hyvin hallinneet koirien kieltä.

        Kuuntelin minäkin Muistojen bulevardin maratonilähetystä. Lailan laulama nimimelodia teki edelleen suurimman vaikutuksen. Ajattelin, kuinka Laila kulki varmaan monet kerran Bulevardia pitkin, koska asui lapsena Hietalahdentorin laidalla. Ja kuinka kauas Bulevardilta minäkin olen joutunut.

        Midsomerin murhakin on mainittu. Inhoan tuollaisia sarjoja, jotka jatkuvat vasta viikon päästä. Ennestäänkin sekavasta henkilögalleriasta ei silloin takuulla enää muista mitään.


    • amummu

      Kyllä meidän isäkettiskin pentuna puri kaikkea, käsiäkin, mutta nyt isona tosiaan ottaa kädestä hampaillaan varovasti kiinni, mutta ei pure enää. Leikin tiimellyksessä kyllä joskus haukkaa vahingossa, kun tavoittelee hampaisiinsa leikkikalua. Säikähtää silloin niin että melkein lirkkii housuunsa, kun sitten tuosta osuman kivusta kiekaisen. Tossun kärkeen joskus vielä iskee hampaansa, mutta silloin juuri kuonosta kiinni ja loppuu jäynä oitis.

      Minua myös rassaa suuresti, että joku krimi tjms. pilkotaan kahtia. Pidemmät sarjat ovat sitten vähän eri juttu, vaikka niitäkin voisin katsoa monta putkeen, jos kiinnostavat. Eikö muka aikuinen ihminen jaksa paria tuntia katsoa yhteen pötköön samaa ohjelmaa. Kuuluukohan tuo samaan kategoriaan kuin nuorten puolen tunnin pätkät; eihän ne jaksa puolta tuntia pidempään. Midsomeriakin kyllä katsoin aina, etenkin kun mukana oli Sykes, B:n koira. Taitaa niillä nytkin olla joku koira, mutta se ei ole enää S., joka kai nyt nauttii eläkepäivistään. Eilisen M:n pistin tallennukseen, ja täytyy perehtyä sen avulla uusiin jaksoihin.

      Cee:lle: Muistojen bulevardi tulee joka arkiaamu radiosta, YLEn ykköseltä klo 09-10. Kannattaa kuunnella.

      • aurora5

        Tänään on illemmalla valinnan vaikeus, katsoisiko Keisari Aarnion vai Diilin? Minulle Ruutu on maksullinen joten katson Aarnion suorana, Katsomossa näytettävä Diili jääköön vaikka huomiseen. Tai ei sentään, huomennahan katson Areenasta Wallanderin ja Nousuveden. Huh, onneksi vakkarivieraani tulee lounaalle jo aamupäivällä.


    • amummu

      Kaunista on taas ulkona. Aurinko paistaa ja korostaa kauniita syksyn värejä. Minulla kohta vielä toinen keikka hammaslääkärissä. Viimeksi käydessäni röntgenkuvan otto ei mennyt ajallaan, kun koneessa joku häikkä. Niinpä pysyäkseen aikataulussa jälkeeni tulevien potilaiden kanssa lääkärini pyysi minua tulemaan vielä tänään hampaiden puhdistusta ja fluorikäsittelyä varten. No, minullahan on aikaa, joten ehdotus oli ihan sopiva. Saanpahan itsenikin liikkeelle tästä sohvan nurkasta, missä luen lehtiä ja naputtelen läppäriäni.

      Tänään piti lehden tuleman jo viikonloppuna pystytettyyn postilaatikkoriviin, mutta niin vain ilokseni kuulin sen yöllä kolahtavan eteisen lattialle. Saa nähdä, tekeekö postilaatikot elämäntyökseen ottanut asoy:mme asukas valituksen sopimuksen vastaisesta palvelusta. Tänään vihdoin sain myös yhteyden aamulehden kannosta joulukuun alussa siitä vastaavaan jakeluyhtiöön. Olen asiaa selvittänyt monen puhelun ja eemelin avulla. Hesariinkin tein jo valituksen asiakaspalvelusta, kun ei yhteyttä siihen saanut vasta kuin viidennellä yrittämällä. No, nyt asia on lähes hoidossa. Kaksi kuukautta kuitenkin joudumme hakemaan HS:n laatikosta, kun nykyinen jakaja, Posti, ei suostu kahden kuukauden soimusta tekemään. Palvelun hinta on määritelty vuositasolla ja kahden kuukauden hinta on kuulemma hankala määrittää; omituista, eihän se ole kuin laskutoimitus perusmatikalla.

      Iloista alkanutta viikkoa!

      • Cee-Lila

        Toivotaan, etteivät tee valitusta kun jonkun postiluukku kolahtaa vastoin sääntöjä.
        Meille tuli taannoin kirje kotiin DNA:lta, että taloyhtiömme ottaa käyttöön DNA:n valokuitukaapelin hintaan se ja se. ilmoita, mikäli liityt siihen. No, emme ilmoittaneet mitään, meillä on mainitun firman yhteys ollut jo 12 vuotta. En tiedä, onko meillä valokuitu vai mikä, mutta juuri viime vuonna päivitimme yhteytemme käymällä Itiksen toimistossa. Joku 4g-yhteys meillä on tässä netissä, puhelimissa joku perusnetti. Eli meillä on maksettavana kaksi eri yhteyttä. Ja tölläriin se 8-mix-maksukanavakortti sieltä. Itsekin maksan kännykässäni jotain nettiyhteyttä, vaikka en ole sillä ikinä käynyt netissä, on niin pieni näyttö ja vanhanaikainen Nokia, mutta valmiudet siinä nettiin oli jo alunalkaen. U:lla on myös mickrosoftin Lumia, mutta menneen talven lumia, ei käytä sitä kuin soittojen vastaanottamiseen ja puheluihin vastaamiseen. Tulleet viestit osaa lukea, mutta vastaaminen tuottaa jo vaikeuksia.

        Muistan, kun muutimme tähän taloon, täällä oli Soneran nettiyhteydet talon puolesta. Edellisessä asunnossamme ne myös olivat, joista luovuimme. Pätki niin paljon, että piti käydä ihan itse siellä Teollisuuskatu 15 olevassa konttorissa valittamassa, kun ei sinne edes puhelimella päässyt valittamaan. Onneksi emme asuneet Lapissa. Tuli mieleeni Hesarista Karlssonin piirros noilta ajoilta.

        Tuota Postin kahden kuukauden pakkotoimitusmuutosta en tajua alkuunkaan. Hehän jakavat lehden eri osoitteeseen jopa viikon ja kahden ajalta, kun ihmiset menevät lomille.


    • amummu

      Reklamaation teko on aina välillä työlästä. Jossain vaiheessa minunkin Elisan yhteydet tökkivät, enkä päässyt nettiin. Asiakaspalvelun puhelin pajatti minuuttitolkulla automaatissa, että muistakaa, että palvelemme myös netissä. Kyllähän sen tietysti muistin, mutta kun juuri netin toimimattomuudesta oli kyse, niin ei muistaminen paljon auttanut. Joskus ajattelen, että jopa pottuilevat meille asiakkaille, siis toimintojensa maksajille, vaikka luulisi, että vastaanottavaisempi asenne olisi firmallekin hyväksi.

    • Ali-Baba

      Minulla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten olen onnistunut kurkkuni vuoksi hoitamaan asiat oikeissa paikoissa näköyhteydellä.
      Kerran oli DNA G2/3 mokkulan kanssa ongelmia ja menin suoraan DNA myymälään missä vaihtoivat välittömästi uuteen todeten että tässä mallissa on ollut paristo-ongelmia ja menee takuuvaihtoon, Sittemmin G4 mokkula on hoitanut liikenteen. DNA 8 kanavan maksupaketin kävin myös liikkeessä sanomassa irti kun täällä uudessa paikassa en saanut sitä näkyviin. Luultavasti siinäkin vika oli minun päässäni, eikä DNA päässä. Mahdollisesti olisi pitänyt tehdä uusi kanavahaku, mutta minäkin usjostelen kaikkea kaukosäätimellä tehtävää säätöä.
      Örjan ihmetteli kuinka ihmeessä saadaan Nordean pankkimaksuohjelmat siirrettyä heidän pöytäkoneeltaan vaimon tablettiin.

      No en ryhtynyt hitaalla kommunikaatiolla häntä opastamaan, mutta eihän sitä tarvitse edes siirtää jos osaa Tabletin selaimesta hakea Nordea.fi ja verkkopankki, niin siitähän se aukeaa joko tunnuslukukortilla, tunnuslukulaitteella ja jopa mobiilina ilman mitään siirrettäviä ohjelmia.
      En kysynyt mikä ihmeen maksuohjelma hänellä Nordeaan on kun minulla ainakin pelittää kaikkialla maailmassa juuri noin. Hae Nordea. Fi ja siitä se lähtee oli pöytäkone tai tabletti.

      Tuokin kyllä kertoo miten vaikeaa hyvinkin oppineella on muuntautua nykyelektroniikan vauhdissa.
      Toinen Örjanin kertoma suuri vaikeus on tulostimen liittämisessä tietokoneeseen. Sekin maailman yksinkertaisin homma viime vuosien tietokoneissa. Senkun liität tulostimen koneesta löytyvään tulostin paikkaan ja kone hoitaa ilamn mitään puuttumista kaikki säädöt paikalleen ja tunnistaa koneen ja ohjelmat. Senkun alat printata. Voi olla, että Örjanilla on vielä Win3.1 koneessaan! :)

      Tässä talossa on Elisa verkko, mutta mokkula pelittää. Tosin kenttä ei juuri tällä kohtaa kaksinen ole, mutta riittävä. Jos käyn tuosta Elisan myymälästä hakemassa maksu TV pakettia niin silloin voin siirtyä kiinteän linjan nettiyhteyteenkin minkä pitäisi olla tosi nopea tässä talossa

      Lehtiä ei mulle ole tullut tilauksena enää herre gud, milloin. Olen kaikki lehdet lukenut netistä kun Hesariakin voi lukea niin paljon kuin huvittaa, jos osaa, paitsi tilaajille suljettuja artikkeleita

      Päivän jorinoita -dagens skvaller

    • Cee-Lila

      Aurinkoista tiistaita. Kauhea tapaus tuo Indonesian tsunami, vieläkään ei tiedetä, mitä kaikkea tuhoja siellä on tapahtunut, kun liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki. Myös se tsunamivaroitus ei toiminut, näytti vain, että tulee niin pienet aallot, että se peruttiin, hetken päästä tulikin ne valtavat jopa kuusimetriset aallot.

    • amummu

      Niinpä, lehtiä voi lukea niin paljon kuin huvittaa. Minulle tärkeimmät ovat nämä kaksi sanomaa, joita haluan lukea päivittäin ja joista toisen lukeminen on siirtynyt nettiin lähes pakottavasta syystä: en tahdo maksaa kahden lehden kannosta omalle ovelle.

      Luettuani nyt jonkin aikaa toista sanomaa netistä huomaan konkreettisesti, mikä sen pilaa sen lisäksi, että sivujen selaaminen netissä on epäkätevää. Kun luen, kuuntelen tai katselen uutisia, niin minulle niiden pitää olla mahdollisimman uusia. Paperilehdessä, radiossa ja telkassa eilisiä tai vanhempiakaan uutisia ei juurikaan seuraavan päivänä enää toistella. Nettilehdessä sen sijaan luettavissa, jopa "toimitus suosittelee"- tai "luetuimmat"- otsakkeen alla olevat "uutiset" voivat olla joskus hyvinkin vanhoja, mikä ärsyttää suunnattomasti (kuten esim. juuri tänään nettilehdessäni) ; luen täydellä keskittymisellä jotain juttua, kunnes jossain vaiheessa huomaan, että hei, tämä "uutinen" onkin jo viikkoja vanha. Ei hyvä. Eli niin kauan kuin varani vyörää, ainakin HS:n haluan lukea paperisena.

      Ja niin on taas yksi oman musiikkimaailmani kiinnekohta, Charles Aznavour lähtenyt laulamaan korkeampiin sfääreihin. Ihkaensimmäinen oma levyni, kun lapsuudenkotiini levysoitin hankittiin, oli juuri yksi C.A.:n levy, jonka toisella puolella La Mamma, toisella puolella taisi olla "surullinen Venetsia", jos en nyt ihan pieleen muista. Hänen konsertissaankin kävimme Kulttuuritalolla joskus 70-luvun alkupuolella. Niin vain aika ja ihmiset menevät, mutta muistot onneksi jäävät - niin kauan kuin niitä nyt pystyy muistamaan; toivottavasti vielä kauan.

      Kohta alkaa vuoroni koirapoikien hoitajana. Toinen "mummu" on alkanut huginsa jo anivarhain, ja kohta siis menen päästämään hänet kotiinsa. Minulle lankeaa myös iltapäivällä tytön vienti terapiaansa, mille retkelle joudun ottamaan pennun mukaan. En uskalla jättää koiria kaksistaan, vaikka ne voisi siksi aikaa sulkea eri huoneisiin; isäkettiksestä kun ei vielä tiedä miten reagoi, kun kuulee että lapsensa on oven takana, mutta ei itse sinne pääse. Ties vaikka raapisi oven pielet puhki tjms. Siipan piti tulla avuksi, mutta hänelle iskeekin juuri siihen aikaan firmansa hallituksen skype-kokous, joten ei pääse irtoamaan koirahommiin.

      Hyvää päivää!

      • aurora5

        Se kertomani naapurin mies jaksoi sietää sitä pentua viikon ja palautti sen sitten kasvattajalleen. Oli kuulemma jo kolme kertaa kompastunut siihen. Eikä penikka ollut millään oppinut kuivaksi, vaan ku**ut ja pa*skonut kämpän täyteen.

        Huokaisin helpotuksesta ja toivon, että nyt siis vasta kaksitoistaviikkoinen rääpäle löytää oikean kodin. Miestä oli harmittanut, ettei saanut koko myyntisummaa takaisin, vaan joutunut kärsimään peräti kaksisataa euroa.

        Aznavourin kappaleista minulle mieluisin on La Boheme. En kyllä itse ole boheemi, kaukana siitä. Juuri kai siksi laulun sanat nuoruudesta ja hulluudesta puhuttelevat.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Se kertomani naapurin mies jaksoi sietää sitä pentua viikon ja palautti sen sitten kasvattajalleen. Oli kuulemma jo kolme kertaa kompastunut siihen. Eikä penikka ollut millään oppinut kuivaksi, vaan ku**ut ja pa*skonut kämpän täyteen.

        Huokaisin helpotuksesta ja toivon, että nyt siis vasta kaksitoistaviikkoinen rääpäle löytää oikean kodin. Miestä oli harmittanut, ettei saanut koko myyntisummaa takaisin, vaan joutunut kärsimään peräti kaksisataa euroa.

        Aznavourin kappaleista minulle mieluisin on La Boheme. En kyllä itse ole boheemi, kaukana siitä. Juuri kai siksi laulun sanat nuoruudesta ja hulluudesta puhuttelevat.

        Hyvä että palautti koiran, ei kai ne pennut heti sisäsiisteiksi opi. Toiset ei ikinä, kuten pojallamme ollut chicu, merkkaili kodissaan kaikki pöydän- ja tuolinjalat, vaikka oli jo 4 v. Siksi poika vei sen viimeiselle piikille. Tuo kodin "pyhänä pitämättömyys" on kuulemma pahe monilla chihuilla. Luin koirakirjasta. Koira oli pojalla jo siinä edellisessä liitossa, kun ero tuli avovaimo ei halunnut sitä itselleen, vaikka oli sen koiran itse halunnut hankkia heille. Koira tuli jostain ulkomailta (väitteensä mukaan jenkeistä) koneella ja oli ensin ollut monta viikkoa karanteenissa ennen näille pääsyä.


      • Cee-Lila

        Kyllä muuten paperihesarissakin on vanhoja uutisia. Ne, mitä eilen illalla luin jo netistä, olivat tänään paperisessa!

        Muuten netissä on tosiaan se paha puoli, ettei aina tiedä, onko uutinen uusi vai vanha. Monista jutuista ei näe, milloin se on alunperin julkaistu.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Kyllä muuten paperihesarissakin on vanhoja uutisia. Ne, mitä eilen illalla luin jo netistä, olivat tänään paperisessa!

        Muuten netissä on tosiaan se paha puoli, ettei aina tiedä, onko uutinen uusi vai vanha. Monista jutuista ei näe, milloin se on alunperin julkaistu.

        Jos lukee pelkästään paperihesaria, kuten minä teen, uutiset ovat joka aamu uusia. Toki vanhoistakin voi olla kertausta, jos on saatu aiheesta syventävää tietoa. Esim. siitä tsunamista on ollut monessa numerossa - ja sitä hirveämpiä uutisia, mitä enemmän päiviä kuluu.

        Nuo pienet chihut ja muut minidogit ovat siitä hankalia, että ostajat luulevat niitä helpoiksi ja laistavat siisteyskasvatuksesta. Minäkin tuolle naapurin miehelle tarjouduin antamaan kaikki luetut hesarini pennun pissa-alustaksi mutta hän ei niitä huolinut. Ainakin meillä kaikki pennut on opetettu kuiviksi viemällä sanomalehteä yhä lähemmäs ulko-ovea, jotta näille valkenisi, että pisut ja kakat on tarkoitus tehdä ulos. Vahinkoja sattuu, se on selvä, kaikenkokoisille koirille, ihan aikuisillekin. Niiltä välttyy vain koko ajan tarkkailemalla, miten koira reagoi esim. uusiin ruokiin. Ja sitten jos se yöllä alkaa vaellella levottomana, heti itselle takki pyjaman päälle ja koira pihalle.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Kyllä muuten paperihesarissakin on vanhoja uutisia. Ne, mitä eilen illalla luin jo netistä, olivat tänään paperisessa!

        Muuten netissä on tosiaan se paha puoli, ettei aina tiedä, onko uutinen uusi vai vanha. Monista jutuista ei näe, milloin se on alunperin julkaistu.

        Juuri niin, monet uutisethan on julkaistu eilen, mutta vasta tänään paperilehdessä painettuna sanana, ja tosiaanvasta tänään "uusia".Tarkoitinkin tosiaan sitä, että päivän nettilehdessä on samaan aikaan (yhtä isoin otsikoin), samalla sivulla, luettavissa uutisia eiliseltä, toispäivältä, viikonkin takaa. Paperisissa ei yleensä ole enää edellisen päivän juttuja saati vanhempia. Poikkeuksena tietysti mm. Auroran esimerkki tsunamista tai jostain muusta isosta jutusta, jonka uutisarvo jatkuu pidemmän aikaa.

        Minä en niin kovasti uutisia seuraa, telkan kahdet iltauutiset riittävät, ja ne aamun paperiset. Päivän aikana radiosta uutisia kyllä tulee parikin kertaa tunnissa, jos sattuu olemaan hollilla kuulemassa. No, tietysti on jotain juttuja, jota pitää seurata, kuten esim. juuri tuo taannoinen iso atakki Turun saaristossa. Siippa on kyllä ihan uutisfriikki, lukee kaiken aikaa puhelimensa uutissivuja.

        Tänään siis kuskasin tyttöä terapiaansa ja sieltä takaisin kotiin. Pikkukoira oli minulla mukana, kun en uskaltanut jättää poikia kaksistaan kotiin. Pieni on kovin vähän ollut autossa, ja outo ympäristö vissiin teki sen, että yrjösi mennen tullen. Ekalla kerralla yrjösi käsilaukkuuni, joka oli lattialla etupenkkien välissä, ja koira sen vieressä myös lattialla. No, mitäs olin jättänyt laukkuni auki!! Eipä siinä kuitenkaan sen kummempaa kuin laukku kotona tyhjäksi, tavarat putsaukseen ja laukku pesuun. Saa nähdä, miten nahka kestää, muuttuuko tuluskukkaroksi kuivuessaan.

        Tänään ajattelin katsoa illan elokuvan Kaunis mieli. Olen nähnyt sen aiemminkin, mutta on niin hyvä, että toinenkin kerta olisi asiaa. Tallennukseen kuitenkin pistän varmuuden vuoksi, jos en pysy hereillä niin kauan, kestää melkein kolme tuntia

        Kauniita unia koko "jalon jengille"


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        Juuri niin, monet uutisethan on julkaistu eilen, mutta vasta tänään paperilehdessä painettuna sanana, ja tosiaanvasta tänään "uusia".Tarkoitinkin tosiaan sitä, että päivän nettilehdessä on samaan aikaan (yhtä isoin otsikoin), samalla sivulla, luettavissa uutisia eiliseltä, toispäivältä, viikonkin takaa. Paperisissa ei yleensä ole enää edellisen päivän juttuja saati vanhempia. Poikkeuksena tietysti mm. Auroran esimerkki tsunamista tai jostain muusta isosta jutusta, jonka uutisarvo jatkuu pidemmän aikaa.

        Minä en niin kovasti uutisia seuraa, telkan kahdet iltauutiset riittävät, ja ne aamun paperiset. Päivän aikana radiosta uutisia kyllä tulee parikin kertaa tunnissa, jos sattuu olemaan hollilla kuulemassa. No, tietysti on jotain juttuja, jota pitää seurata, kuten esim. juuri tuo taannoinen iso atakki Turun saaristossa. Siippa on kyllä ihan uutisfriikki, lukee kaiken aikaa puhelimensa uutissivuja.

        Tänään siis kuskasin tyttöä terapiaansa ja sieltä takaisin kotiin. Pikkukoira oli minulla mukana, kun en uskaltanut jättää poikia kaksistaan kotiin. Pieni on kovin vähän ollut autossa, ja outo ympäristö vissiin teki sen, että yrjösi mennen tullen. Ekalla kerralla yrjösi käsilaukkuuni, joka oli lattialla etupenkkien välissä, ja koira sen vieressä myös lattialla. No, mitäs olin jättänyt laukkuni auki!! Eipä siinä kuitenkaan sen kummempaa kuin laukku kotona tyhjäksi, tavarat putsaukseen ja laukku pesuun. Saa nähdä, miten nahka kestää, muuttuuko tuluskukkaroksi kuivuessaan.

        Tänään ajattelin katsoa illan elokuvan Kaunis mieli. Olen nähnyt sen aiemminkin, mutta on niin hyvä, että toinenkin kerta olisi asiaa. Tallennukseen kuitenkin pistän varmuuden vuoksi, jos en pysy hereillä niin kauan, kestää melkein kolme tuntia

        Kauniita unia koko "jalon jengille"

        Jo oli koiranpennulla eka kokemukset olla autossa. Monet lapset, että aikuisetkin voivat pahoin autossa, isompana siihen tottuu tai sanotaanko siedättyy ja on yrjöpussi valmiina nenän alla. Muistan kun poikamme tuli eka kerran meille näyttämään chihuahuan pentuaan silloin 90-luvun alussa se oli hänen farkkupuseronsa sisällä siinä etumuksessa, perille päästyään pentu piti kaivaa hänen hihastaan, ei sitä kesken ratissaoloa sieltä voinut kaivaa. Poikamme oli erittäin hoikka silloin, mitä on edelleenkin, eli kyseessä ei ollut mikään hehtaaritakki.


      • Cee-Lila
        Cee-Lila kirjoitti:

        Jo oli koiranpennulla eka kokemukset olla autossa. Monet lapset, että aikuisetkin voivat pahoin autossa, isompana siihen tottuu tai sanotaanko siedättyy ja on yrjöpussi valmiina nenän alla. Muistan kun poikamme tuli eka kerran meille näyttämään chihuahuan pentuaan silloin 90-luvun alussa se oli hänen farkkupuseronsa sisällä siinä etumuksessa, perille päästyään pentu piti kaivaa hänen hihastaan, ei sitä kesken ratissaoloa sieltä voinut kaivaa. Poikamme oli erittäin hoikka silloin, mitä on edelleenkin, eli kyseessä ei ollut mikään hehtaaritakki.

        Lisäys vielä edelliseen. Koira ei siis oksentanut sinne takkiin vaan palkäsi aivan tavattomasti olla autossa, vaikka oli suojaisessa paikassa farkkutakin sisällä etumuksen sylissä. Koira vapisi vielä meillä ollessaan kuin haavanlehti. Oli varmaan kokenut kovia kun tuli Suomeen lentokoneen eläinosastolla ja oli sen jälkeen kauan karanteenissa. Oli se ihan rotukoira, jolla oli todella hieno nimikin niissä papereissa, mitä nimeä sille ei Suomessa alettu käyttämään. Muuten en noista luokituksista ole ikinä ollut kiinnostunut. Koiraa he eivät alkaneet näyttelyissä käyttämään, eikä avoeron pian tullessa koiran tilannut ja halunnut avovaimo halunnut sitä itselleen sen kakkosmiehensä kanssa, josta tulikin silloin ykkönen, oli ollut jo kauan eli oli itseasiassa ykkönen jo suurimman osan aikaa heidän 8 vuoden yhdessäolonsa aikana. Jostain syystä se asuntokin piti meidän pojan kanssa hankkia, vaikka tämä toinen oli jo silloin kuvioissa mukana tiiviisti. En ole katsonut Salkkareita ikinä, mutta tämäkin suhde oli kuin suoraan jostain vastaavasta kaunareista ja rohkeista.

        Palatakseni takaisin koiraan, se ei oppinut sisäsiistiksi, pojan uudessa liitossa ja saadessa lapsia, koira ruikki kaikki tuolien ja pöytien jalat kuin vahvistaakseen omaa reviiriään. Pelkäsi kai taas joutuvansa jonnekin muualle. Tiedä sitten mitä koira koki ennen kuin se päätyi pojallemme takaisin tämän exältä. Sinne se ensin jäi.


    • Ali-Baba
      • Cee-Lila

        En onnistunut näkemään, mutta kuvasi paljastaa, että siellä se oli.

        Nyt juuri katson Seiskan uutisten säätiedotusta ja Pekka Pouta sitä selostaa normaalin värisen tukkansa kanssa, Viimeisessä TKK:ssa, jota en katsonut, mutta näin IS:sta, että oli värjännyt tukkansa mustaksi. Oli siis peruukki siellä tanssiessaan.


      • aurora5

        Vastasit Alille, mutta minä tungen nyt väliin ja sanon, että jos jollekin musta tukka sopii huonosti niin sille kalpeanaama säämiehelle.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Vastasit Alille, mutta minä tungen nyt väliin ja sanon, että jos jollekin musta tukka sopii huonosti niin sille kalpeanaama säämiehelle.

        Et sinä mitenkään väliin tunkenut. Tuskin Ali TKK:ta katsoo. Varmaan ei Pekalle musta väri sovi, koska on luontaisesti niin vaalea.


      • Ali-Bab
        Cee-Lila kirjoitti:

        Et sinä mitenkään väliin tunkenut. Tuskin Ali TKK:ta katsoo. Varmaan ei Pekalle musta väri sovi, koska on luontaisesti niin vaalea.

        Aivan oikein, nöin Poudan mustan tukan vain Ilta.Sanomien jutuisaa ja ihmettekin, että Pouta Pouta, mikö Pouta!
        Kokeilen tässä uutta unensaantilääkettä Ataraxia mihin ei jää koukkuunnja hyvin nukuttaa töhön punkkiinkin


    • Ali-Baba

      Voihan mälsä. Olipa todella tehokas nukahduslääke vaikka jo hereillä olenkin. Kirjoitin tuon viimeisen kommentin nimittäin herättyäni istumassa tällä komentoistuimellani (suuri aitoa nahkaa oleva johtajan tuoli, missä on melkein yhtä mukaba iostua kuin autonistuimella)

      Ja pääni ajatteli kirjoittaa : Aivan oikein, näin Poudan mustan tukan vain Ilta-Sanomien jutussa ja ihmettelenkin , että Pout, mikä Pouta.
      Kokeilen tässä uutta unensaantilääkettä, Ataraxia, mihin ei jää "koukkuun" ja hyvin nukuttaa tähän penkkiinkin.

      Nyt tas näkee kiipparin kirjaimet aivan kirkkaasti. Välillä on tuota pöytävalon tulokulmaakin muutettava jotta saisi kirjaimet näkyviin. Pitääpä laittaa pohdintahattuun pitäisikö sittenkin hankkia valaistu kiippari. Niitäkin kun on..
      Ehkä tämän päivän Tammiston rundalla, kun pitää hankkia vähän multaa ja pari viheryrttiäkin lisää. Olen muutaman sesonki kukan jo poistanut joten kukkatelineessäni on tilaa ja muutama vapaa ruukku

    • Cee-Lila

      Johan oli Alilla hyvä nukahduslääke, kun ei edes sänkyyn ehtinyt. Kyllä meilläkin U monesti nukahtaa tv-tuoliinsa kesken ohjelman katsomisen. Meillä ei ole kummallakaan ollut koskaan vielä minkäänlaista nukahduslääkettä.

      Ulkona satelee vettä ja tuntuu pimeältä. Eipä tarvitse mennä sekaan.

    • Cee-Lila

      Katsoin äsken kakkosjakson suomalaisesta ohjelmasta neljät häät Ruudusta. Aurora sanoi jossain, että Ruutu on hänelle maksullinen, niin se olisi minullekin, mutta katson juuri niitä, jotka ovat jo muuttuneet maksuttomiksi. Niitäkään en ole siis aiemmin nähnyt töllöstä. Sama on sinkkuillallisten osalta.

      Noista häistä tuli mieleeni omat häämme. Meidät vihittiin Malmin puukirkossa, läsnä 7 ihmistä. Omaa tätiäni en edes sinne kutsunut, joilla olin asunut 3 ja ½ vuotta. Omat vanhempanikaan ei olleet paikalla. Häiden jälkeen joimme vain kakkukahvit anopilla ja apella. Häävalssina soi U:n vanhemman veljen omiin häihinsä ostaman levyn kääntöpuolen kappale metsäkukkia. Hääpukunani oli hääpukuvuokraamosta valitsemani pitkähihainen prinsessamallinen puku, helma ylettyi suunnilleen pohkeeseen, kengät ostin itse, silloin oli tosi kapeakärkiset suunnilleen 5 cm tyhjää siellä varpaiden jälkeen, korko kapea 5-6 cm, hääkampaukseni teki kälyni, joka oli kampaaja, upean kampauksen saikin minulle aikaan ihan omista hiuksistani, lisukkeita ei tarvittu siihen nutturaan, U:n pukuna oli armeijan lomapuku, jonka hihassa on aliupseerikoulun merkki, ei siis siihen aikaan ollut vielä lomapukuna maastopuku, eli kurkkusalaattipuku, kuten nykyään. Oli siis todella niin vaatimattomat häät kuin ikinä. Mutta tänne asti on yhdessä pysytty. Ei minulla ollut varaa häitämme järjestää, ei ollut vanhemmillanikaan. Juhlimme omiakin häitämme viikon kuluttua omistamme Mikkelissä, oman siskoni häissä, jotka olivat jo isommat, koko suku oli koolla ja U pääsi iltavapaalle kasarmistaan.

      Miten teillä muilla? Onko muistoja. 0ma häämatkamme oli se, että U sai veljensä auton lainaksi, jolloin veimme hääpukuni vuokraamoon takaisin ja auto alkoi keittää takaisin tullessa. Illalla hänen olikin jo taas lähdettävä takaisin inttiin Mikkeliin. Muistan vielä, kun olimme hääiltana lähdössä anopilta minun kämppääni, niin hän kysyi U:lta, että tulethan taas yöksi kotiin? No, ei tullut. Emme tosin olleet avoliitossa yhtään ennen avioitumista, joten kai aika luontevaa äidiltä kysyä noin. Ei halunnut luopua pojastaan, jo toisesta.

      • aurora5

        Meidän häät oli perinteiset kotihäät ilman suuria vierasjoukkoja. Kahvit juotiin sukulaisten kesken. Häävalssina toimi sattumoisin radiosta kuuluva Kielon jäähyväiset, jonka pyörähdimme olohuoneen parketilla. Morsiamena olin kyllä vimpan päälle laitettu. Nutturakampaus oli teetetty kampaajalla. Puku oli omasuunnittelema ja ateljeessa ommeltu, kangas duchessea. Hihatonta mekkoa somisti pieni bolero. Valkoiset teräväkärkiset korkkarit ja huntu lainattu ystävättäreltä.

        Kommelluksilta ei tietenkään säästytty. Kirkkoon kuljetuksessa tuli semmoinen väärinkäsitys, että kun kaikki vieraat oli viety sinne, morsian ja häntä saattava isäpappa unohtuivat kotiin. Juhlan kruusattu päähenkilö joutui siis kävelemään vihkiäisiinsä. Näin saattoi käydä aikana, jolloin suvussa oli vain yksi auto, ja se oli ahdettu täyteen naapurikaupungista tulevia sukulaisia.

        Illan mittaan heitimme hyvästit sukulaisille ja siirryimme juna-asemalle, josta uskoimme selviävämme vielä yöksi häämatkan kohteeseen. Mutta eihän se niin käynyt. Kolmetuntisen matkan puolivälissä höyryveturista loppuivat halot, vai olisiko ollut vesi. Siinä minä istua kökötin loputtoman ajan ensimmäisen luokan samettisessa penkissä ypöyksin...

        Mutta missä sulhanen? Jo alttarilla olin joutunut pitämään punakirjavakasvoista miestä pystyssä ja nyt hänessä puhkesi korkea kuume. Onneksi ei ollut kiire minnekään. Kaunis kesäyö ja sylissä rakkaan ihmisen kuumeinen pää. Perillekin päästiin aamun valjetessa. Kyläpaikassa, jonka sukulaistädit olivat varanneet käyttöömme, odotti kellari täysi herkkuja ja tonkallinen kotiviiniä eli riemuhan siitä lopuksi repesi.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Meidän häät oli perinteiset kotihäät ilman suuria vierasjoukkoja. Kahvit juotiin sukulaisten kesken. Häävalssina toimi sattumoisin radiosta kuuluva Kielon jäähyväiset, jonka pyörähdimme olohuoneen parketilla. Morsiamena olin kyllä vimpan päälle laitettu. Nutturakampaus oli teetetty kampaajalla. Puku oli omasuunnittelema ja ateljeessa ommeltu, kangas duchessea. Hihatonta mekkoa somisti pieni bolero. Valkoiset teräväkärkiset korkkarit ja huntu lainattu ystävättäreltä.

        Kommelluksilta ei tietenkään säästytty. Kirkkoon kuljetuksessa tuli semmoinen väärinkäsitys, että kun kaikki vieraat oli viety sinne, morsian ja häntä saattava isäpappa unohtuivat kotiin. Juhlan kruusattu päähenkilö joutui siis kävelemään vihkiäisiinsä. Näin saattoi käydä aikana, jolloin suvussa oli vain yksi auto, ja se oli ahdettu täyteen naapurikaupungista tulevia sukulaisia.

        Illan mittaan heitimme hyvästit sukulaisille ja siirryimme juna-asemalle, josta uskoimme selviävämme vielä yöksi häämatkan kohteeseen. Mutta eihän se niin käynyt. Kolmetuntisen matkan puolivälissä höyryveturista loppuivat halot, vai olisiko ollut vesi. Siinä minä istua kökötin loputtoman ajan ensimmäisen luokan samettisessa penkissä ypöyksin...

        Mutta missä sulhanen? Jo alttarilla olin joutunut pitämään punakirjavakasvoista miestä pystyssä ja nyt hänessä puhkesi korkea kuume. Onneksi ei ollut kiire minnekään. Kaunis kesäyö ja sylissä rakkaan ihmisen kuumeinen pää. Perillekin päästiin aamun valjetessa. Kyläpaikassa, jonka sukulaistädit olivat varanneet käyttöömme, odotti kellari täysi herkkuja ja tonkallinen kotiviiniä eli riemuhan siitä lopuksi repesi.

        Olipa kiva hääpäivä ja -matka sinulla ja miehelläsi. Teillä häämatkalla tyssäsi juna, meillä auto hääpuvun poisviennissä seuraavana päivänä, eli saimme puvun Malmilta Helsingin keskustaan ja sitten vähän päätimme ajella ympäriinsä, joten Haagassa syylari alkoi keittää. Meilläkin kirkkoon mentiin U:n veljen viemänä, mutta onneksi havaittiin ennen kirkkoa, että U:n veljeltä jäi sormus kotiin, joten kiepautus takaisin ja ehdimme ajallaan kuitenkin kirkkoon. Sitten paluumatka kirkolta sujui siten, että U:n veli oli sitonut auton perään muutaman hernepurkin ja vanhat hokkarit, joista toinen irtosi suunnilleen Malmin elannon edessä ja jäi sinne. Takalasissa luki suurin kirjaimin Just married jne. Jälkeenpäin ajattelin, että hokkari jäi sinne, missä ekan kerran tutustuimme toisiimme, eli Malmin kirkolta tullessa Elannon eteen, ennen Malmin siltaa ja juna-asemaa. Nykyään sillalla on linja-autojen liityntäasema. Junarata kulkee edelleen siitä alitse. Mutta asema on lähellä sitä kohtaa, missä U asui. Malmin kirkkokin rakennettiin jo uusiksi, eli se pitsihuvilakirkko purettiin ja tilalle tuli punatiilinen kirkko. Kumpikin pääsimme myös ripille siinä puukirkossa aiemmin.


      • aurora5

        Nykyiset telkkarihäät ovat niin siloiset ja söpöt, että kysyisivät draaman mallia meistä vanhan ajan morsiamista. Meidän häissämme sattui ja tapahtui. Mutta niillä eväillä päästiinkin pitkän liiton alkuun. Meilläkin taisi ennen miehen kuolemaa tulla kolmekymmentäkuusi enimmäkseen onnellista vuotta täyteen.


    • amummu

      Teillä, Cee ja Aurora, on ollut tapahtumahäät. Minun/meidän häät olivat tosi nuivat, vaikka itse niitä sainkin suunnitella. Tosin suunnitteluaika - eikä silloin mitään suunniteltu, vieraat kutsuttiin, kirkko pappi ja urkuri varattiin, juhlapaikka varattiin, tarjoilut tehtiin itse, se siitä - ei ollut nykytapaan vuosi vaan ehkä pari kuukautta, siinäkin taitaa olla liikaa. Urkurin kanssa kinasin musiikista. Soitti sitten Kuulaa ja Händeliä.

      Työkaverini ompeli minulle kauniin, lyhyen puvun, hunnun ostin jostain, kengät olivat ballerinat, jonka reunoihin ompelijani kiinnitti samaa kukkanauhaa, mitä oli pukuni kaula-aukon reunuksessa ja hihansuissa. Kampaajalla sentään kävin, ja kuvia nyt katsellen se oli täti-kampaus, mutta kaiketi aika ok silloin.

      "Häävastaanotto" oli paikassa, missä oli käytössä useampi huone. Isoimmassa olimme me ja lähipiiri. Loput vieraat, ehkä joku 20 päätä, sijoittuivat mistä paikat löysivät. Kaikille sentään oli istuimet. Isoin juttu äidilleni oli kuohuviinimaljakot, jotka aluksi nostimme. Minä halusin ne. Äitini oli lähes ehdoton alkoholin suhteen, mutta sain hänet löysäämään hieman. Ei ollut ruokailua, vain kahvia, voileipiä, pullaa ja kakkua, ei musiikkiia, ei tanssia. Valokuvassa sentään kävimme, ja kuvamme julkaistiin HS:ssakin. Meiltä ei valokuvaamo kysynyt lupaa. Onneksi kuvan alla oli väärät nimet, joten kukaan tuttu ei ehkä kiinnittänyt siihen huomiota. Häämatkasta emme edes uneksineet, töihin lähdin seuraavana päivänä; silloin vihittiin sunnuntaisin.

      Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten niin "koruttomiin" häihin päädyimmekin. Mutta kaipa se oli sitä vielä vanhanakin jatkunutta periaatetta: ei tehä tästä ny numeroo. Eikä kyllä rahaakaan ollut kovin ihmeellisiin juttuihin.

      Häälahjoista on vielä olemassa kuuden hengen astiastosta yksi pieni kulho, sekin liimattu kasaan. Muut osat hajonneet vuosein mittaan. Yhdet salaattiottimet on tallella ja Ultima Thule-laseja, joissa edelleen on hohto. Silloin ne olivat tosi hienoja, ja ovat vieläkin. Sarpanevan valurautapata on päässyt mökille lomalle. Joitakin lahjaski saamiamme kodin tekstiilejäkin on vielä olemassa, mm. kaksi Dora Jungin kaunista pellavapöytäliinaa, joita edelleen käytän.

      Nyt unta palloon. Sauna unettaa.

    • Cee-Lila

      Meillä kaikilla kolmella on siis ollut hyvin samankaltaiset, pienellä budjetilla tehdyt häät. Ei mitään vuoden kestäviä valmisteluja mutta liittomme ovat sitten kestäneet senkin edestä. Moni serkkunikin, joilla oli suurehkot häät, ovat eronneet muutaman vuoden kestettyään. Harva on ekassa puolisossa pysynyt. Siskonikin on saman kanssa edelleen.

      Häälahjoista minullakin on jäljellä kaksi leipälautasta työkavereiltani saamasta kahvikalustosta. Appi maksoi meille vuodesohvan ja U:n kummitäti antoi täkit. Niitä ei ole aikoihin ollut enää jäljellä.

      Muistan kun U:n serkku vihittiin, heillä oli isot maalaishäät, niin tämä U:n kummitäti (sulhasen äiti) laski seuraavana päivänä arvion saatujen häälahjojen rahallisesta arvosta ja päätyi siihen että juuri ja juuri häiden järjestelyn kattoivat.

      Olenpa nykyään lukenut sellaisistakin häistä, että sinne on sisäänpääsymaksu. Ja häälahjalista tehty johonkin tavarataloon, siellä sitten joku seuraa, mitkä listalta joku on ostanut, ettei tule päällekkäisyyksiä. Sikäli ihan hyvä ajatus, muistan kun U:n toisen serkun häissä he saivat 6 pkt 6 kpl:een kahvilusikoita, kaikki eri mallia ja kolme silitysrautaa.

      Yhden tuttuni ystävä oli pyytänyt häälahjaksi Teema-astioita, kaikkien oli oltava turkoosin värisiä. Itsellänikin oli yhteen aikaan Teema-astioita, minua ei haitannut, että oli sinisiä, valkoisia ja keltaisia. On vielä muutamia jäljellä. Muuten olen hankkinut nykyään Arabian vaaleita lautasia.

    • amummu

      Lueskelin tässä "lukunurkkauksessani" erästä eilen tullutta aikakausilehteä. Siinä oli erään suuren ikäluokan edustajan haastattelu. Hän kertoili siinä oman elämänsä tapahtumista. Hiukan minua kummastutti hänen kertoessaan, että alakoululaisena oli kuullut, kun aikuiset ihmettelivät ääneen, mihin lapset ollenkaan mahtuvat, kun niitä oli niin paljon (suurimmat ikäluokat). Minä en koskaan semmoisia puheita kuullut, kouluakin kävin kolmessa paikassa. Meitä kakaroita oli, mutta se ei ollut mitään ihmeellistä.

      No, ehkä po. nainen on elänyt erilaisissa piireissä. Tai sitten on taas käynyt niin, että silloisia asioita katsellaan tämän päivän laseilla ja ajattelutavoilla.

      Myös Tsekkoslovakian miehitys tuossa jutussa siirtyi 70-luvun puolelle. Itse muistan sen varsin hyvin. Olimme silloisen poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa lomareisussa ja paluumatkalla. Odottelimme lautan lähtöä eräällä lossipaikalla Pohjois-Ruotsissa, lautturin kopissa. Juuri silloin alkoi radiosta uutislähetys, mikä kertoi T:n tapahtumista. Silloin hetken aikaa kävi mielessä olla jatkamatta matkaa. Mutta se tosiaan oli vain hetki. Tuli sitten kiire päästä kotiin. Pelotti, mitä tapahtuu.

      Toinenkin asia ko. lehdessä oli, joka taas ilahdutti meikäläistä kääpää: ruokasivujen toimittaja haluaa nostaa perunan takaisin hyväksytyn sapuskan rooliin. Nykyäänhän pottu on halveksittua muonaa, jota syövät vain ruoka- ja ravintotiedottomat tyypit. Minä esim. olen lähes perunafriikki. Perunaa ei saisi sisällyttää esim. tuohon puolen kilon suositeltuun, päivittäiseen kasvis/juures/hedelmäsatsiin. Kai pottu on niin vanhanaikainen ja rahvaanomainen ruoka-aine, että se on parhaimmillaan biojätteissä. Bataattia pidetään perunaa parempana. Minä ainakaan en tykkää siitä. Bataatti on minun suussani liian makea.

      Nonni, nyt sitten tuli jo nälkä. Onneksi tein eilen Janssonin kiusausta (siipalle kinkkukiusausta) ja sitä jäi täksikin päiväksi. Sen jälkeen lähden käymään eläkeläisyhdistyksen kuukausikokoukseen ja kuuntelemaan Sirkka Hämäläistä, joka "luennoi" meille finanssiasioista iltapäiväkahvin ryystämisen kyytipojaksi.

      Leppoisaa syyspäivää!

      • Cee-Lila

        Onko sinulla kiertoilmauuni, että voit paistaa kaksi erilaista kiusausta vai paistatko ne erikseen? Tietysti näihin kapeisiin uuneihin, millainen meilläkin on ilman kiertoja, sopii kaksi vuokaa samalle ritilälle, jos vuoat ovat tarpeeksi pieniä.

        Finanssiasioita siellä kahvilla sitten kuuntelette. Miten saan rahani riittämään -luento olisi minullekin tarpeen, mikäli U heittää luut kuppiin ennen minua. Ei sen puoleen, että olisin tuhlari, osaan kyllä hallita rahankäytön. En/emme ole velkaa mihinkään suuntaan. Taustaa: luin tänään IS:sta, että nimimerkki Arja valitti sekä Sipilälle, että Niinistölle siitä, että on korvia myöten veloissa eronsa jälkeen, kun sai pikavippejä ilman vakuuksia. Nyt kun on bankrotissa, niin vieläkin hänelle tulee tarjouksia netissä, että ota pikalainoja. Saneeraukseen ei ole kuulemma päässyt, vaikka Sipiläkin sitä hänelle ehdotti.

        Tämä Arja ei ainoita Suomessa, itsellenikin tuli jatkuvasti sähköpostiini noita mainoksia pikavipeistä, moneltakin taholta, lopetin ne kieltämällä niiden lähettämisen ja se toimi. Ikinä en ole niitä ottanut, joten ihmettelin, mistä s-postiosoitteeni saivat tähän mahdolliseen "lainantarpeeseeni". Toinen s-posti tuli aina Viron puolelta, ihan suomenkielellä kuitenkin.


      • aurora5

        Itse kuulun suuria ikäluokkia vähän vanhempaan luokkaan, mutta paljon oli meitäkin, tyttöyseossa neljänkymmenen oppilaan luokkia ja sitä ennen kansakoulussa niin hurjasti, että tilanpuutteen vuoksi opiskeltiin aamu ja iltavuorossa. Ei sitä lapsimäärää mitenkään outona pidetty. a-mummun lukemassa jutussa oli selvästi kysymys muistelijan "näköharhasta". Mistä sen ajan aikuiset olisivat osanneet päivitellä isoja lapsimääriä, mihin verrata niitä. Aikaisemmissakin ikäluokissa oli ollut paljon lapsia kautta historian. Esim. minun äidilläni oli ollut seitsemän sisarusta ja isällä viisi. Tosin kulkutaudit verottivat lapsimääriä, äidiltäkin oli kuollut pari veljeä vastasyntyneinä. Sivuhuomautuksena mainitsen että kuolleiden lasten tilalle syntyneille annettiin usein sama nimi.

        Häälahjoista minulla ei ole mitään muistikuvaa, vaikka kuinka miettisin. Kodin pientä tarvekalua kai vähiltä vierailta saatiin. Ihan kuitenkin passelisti sen verran että köyhä opiskelijapari saattoi alkaa yhteiselon ja huushollin pidon yksiössä Haagassa. Laverit, sohvapöydän ja nojatuolit ostimme itse ja juuri muuta sinne ei mahtunutkaan. Keittokomerossa mahtui juuri ja juuri syömään jakkaroilla pöytätason ääressä.

        Tyttären häät kustannettiin korpihotelliin, mutta aika vaatimattomin tarjoiluin edelleen. Ruokaa oli mutta juhlajuomat nuori vierasjoukko sai nauttia omalla kustannuksellaan siirryttyään yökerhoon tanssimaan. Ohjelma käsitti puheiden ohella morsiamen ryöstöä ja muita hupsuja leikkejä, Sellaisetkin ovat nykyään kuulemma vanhanaikaisia. Laman painamalla 90-luvulla osattiin vielä iloita pienistä lapsellisuuksista.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Itse kuulun suuria ikäluokkia vähän vanhempaan luokkaan, mutta paljon oli meitäkin, tyttöyseossa neljänkymmenen oppilaan luokkia ja sitä ennen kansakoulussa niin hurjasti, että tilanpuutteen vuoksi opiskeltiin aamu ja iltavuorossa. Ei sitä lapsimäärää mitenkään outona pidetty. a-mummun lukemassa jutussa oli selvästi kysymys muistelijan "näköharhasta". Mistä sen ajan aikuiset olisivat osanneet päivitellä isoja lapsimääriä, mihin verrata niitä. Aikaisemmissakin ikäluokissa oli ollut paljon lapsia kautta historian. Esim. minun äidilläni oli ollut seitsemän sisarusta ja isällä viisi. Tosin kulkutaudit verottivat lapsimääriä, äidiltäkin oli kuollut pari veljeä vastasyntyneinä. Sivuhuomautuksena mainitsen että kuolleiden lasten tilalle syntyneille annettiin usein sama nimi.

        Häälahjoista minulla ei ole mitään muistikuvaa, vaikka kuinka miettisin. Kodin pientä tarvekalua kai vähiltä vierailta saatiin. Ihan kuitenkin passelisti sen verran että köyhä opiskelijapari saattoi alkaa yhteiselon ja huushollin pidon yksiössä Haagassa. Laverit, sohvapöydän ja nojatuolit ostimme itse ja juuri muuta sinne ei mahtunutkaan. Keittokomerossa mahtui juuri ja juuri syömään jakkaroilla pöytätason ääressä.

        Tyttären häät kustannettiin korpihotelliin, mutta aika vaatimattomin tarjoiluin edelleen. Ruokaa oli mutta juhlajuomat nuori vierasjoukko sai nauttia omalla kustannuksellaan siirryttyään yökerhoon tanssimaan. Ohjelma käsitti puheiden ohella morsiamen ryöstöä ja muita hupsuja leikkejä, Sellaisetkin ovat nykyään kuulemma vanhanaikaisia. Laman painamalla 90-luvulla osattiin vielä iloita pienistä lapsellisuuksista.

        Tuo nmorsiamen ryöstö -ohjelman olen itsekin joissain häissä kokenut. Kukkakimpun heitto morsiamelta ja sukkanauhan otto morsiamelta sulhasen repertuaariin näkyy kuuluvan vieläkin. Ja se että morsian ja sulhanen kakkua leikatessaan polkaisee jalkaa, kumpi ensin ehtii, ei meillä ollut tiedossa. Olemme siis tasaväkisiä.

        Tuo, että kuolleen lapsen nimi annetaan seuraavalle lapselle, on tuttu minulle yhden enoni kautta. Heidän lapsensa kuoli 1,4 vuoden ikäisenä ja he tekivät vielä iltatähden, jolle annettiin tämän kuolleen pojan toinen nimi etunimeksi.


    • Cee-Lila

      Itse muistan omasta koulunkäynnistäni, että meitä oppilaita oli aina 30 ellei ylikin samassa luokassa. Sellaista kuin koulukiusaamista en ole kokenut koskaan, en edes "isompana" aloittaessani uudelleen koulunkäynnin. Onkohan tuokin kaikki nyky-yhteiskunnan varjopuolia kun kaikilla on kaikkea. Vaikka minulla ei lapsena ollut juuri mitään, verrattuna luokallani oleviin parempien perheiden lapsiin, ei minua silti mistään kiusattu.

      Perunaa syömme lähes joka päivä, jos ei sitä, niin pastaa taikka riisiä. U tykkää eniten perunasta. Joskus lisään perunalaatikkoon hieman bataattia, antaa mukavan säväyksen. Myös pottumuusiin joskus laitan sekaaan bataattia taikka porkkanaa. Aina lisään siihen myös ruohosipulia tai raakaa muuta sipulia voin ja suolan lisäksi.

    • Cee-Lila

      Katsoin äsken uusinnan IS:sta viime viikon TTK:sta Edis Tatlin ja Katri Mäkisen cha-cha-chaan, kun en sitä silloin nähnyt. Kyllä oli upeata katsottavaa. Luin myös että harjoituksissa Edisin kantapää oli vioittunut, tanssi silti upeasti. On tottunut kipuihin, minkä ymmärtää kun on nyrkkeilijä. Tanssii ensi kerralla pasodoblen, siihen hän on kuin luotu, uskoo itsekin.

    • aurora5

      Satuin huomaamaan, että Cee tuolla kertoi haisevasta laamapiposta. Tuli mieleen Tunisian pääkaupungista katukauppiaalta ostamani vuohennahka, joka tarkemmin katsoessa kihisi elukoita. Seuraavalla kerralla luotin "oikeaan" kauppiaaseen ja se nahka on tallella vieläkin. Ollut keinutuolin mattona liki 30 vuotta, vasta nyt nuhjaantunut sen verran, että harkitsen pois heittämistä.

      • Cee-Lila

        Ne meidänkin ostamat pipot ostimme tosiaan siellä jossain Madeiran vuoristossa olevalta "kotikauppiaalta", joten ne haisivat niin eltaantuneelta rasvalta niin kauan, ettei niitä voinut käyttää. Ostohetkellä sitä ei huomannut. Ostin silloin samalla reissulla myös ihanan pehmeän villapuseron itselleni, sellaista angoravillan tapaista, se on edelleen minulla tallessa, värit ovat vaaleanpinkki, vaaleanharmaa ja valkoinen. Salmiakkikuvioinen.

        Tuotin kerran yhdellä tuttavallani itselleni sellaisen punaisen kultakoristeisen kaftaanin hänen Tunisian matkaltaan. Se haisi niin kamelinkuselle, että piti pestä pariin kertaan varovasti isossa vesimäärässä hömpsyttäen, että se kusen haju lähti pois. Tai en tiedä, oliko haju kusta vai kamelin sylkeä, mikä myös haisee kuulemma kamalalta. Sitä en ole vielä pois heittänyt. Ehkä joskus se päällä menen johonkin halloveen-juhlaan taikka naamiaisiin. Kerran olin vapputanssiaisissa punainen peruukki päässä, jossa oli kiinni valkoinen kypärä, kypärän kahta puolta oli telineissä muoviset cocislasit ja pilli josta saatoin muka imeä juomaa. Minulla oli aurinkolasit päässä, lei kaulassa ja kukaan ei muka tunnistanut minua. Oli hauskaa.


      • aurora5

        Ostin minäkin etelänmatkoilta leninkejä. Joku oli niin räikeä, toinen muuten vai niin lumppumainen, että kotivaatteiksi jäivät. Muista tuliaisista muistan tyttären vaatiman isohkon aasin ja molempien "kultaiset" riipukset, jossa roikkui oman nimen mukainen arabialainen versio. Sekä tietysti lasiset silmäkorut, joiden piti suojella jostain.

        Anoppi oli kova tuomaan tuliaisia. Minulla on vieläkin Costa Ricasta tuotu iso ja pitkä "intiaani look" kangas. Italiasta hän roudasi Muranon lasia ja kaikille pojilleen/miniöilleen samat satsit. Joskus minua ärsytti hänen pyrkimyksensä tasapuolisuuteen. Vanhemmiten olen ymmärtänyt hänn anteliaisuuttaan paremmin.


    • amummu

      Noihin "näköharhoihin" törmää aika useinkin. Pahimpia ne ovat, kun vanhoja asioita ja niiden tekijöitä kritisoidaan tämän päivän ajattelutapojen, saatavilla olevan tiedon ja kokemusten valossa. Eräs sotatutkija jossain lehdessä sanoikin, että hyvähän se täällä on rauhan vallitessa, lämpimässä olkkarissa, upottavassa nojatuolissa, pehmeän lukulampun valokeilassa arvostella sodissa tehtyjä (huonoja) päätöksiä. Niinpä.

      Päivällä kuulemani Hämäläisen luento piti sisällään paljon muutakin kuin finanssijuttuja. Hän mm. valotti todennäköistä tulevaisuutta neljännen "teollisen" murroksen jälkeen. On arvioitu, että nelisenkymmentä prosenttia nykyisistä työpaikoista, tai itse asiassa työtehtävistä voi hävitä robotisoitumisen myötä. Uusia tulee kyllä tilalle, mutta niihin pitää saada tekijöitä, joilla paljon älliä ja ihan erilaista, korkean tason osaamista. Koulutus olisikin yksi tärkeimmistä julkisenkin sektorin sijoituskohteista. Mutta vastahan koulutuksesta on poliitikkojen toimesta leikattu, tosin nyt kai jo jotain ollaan palauttamassa.

      Hämäläinen kyllä piti tuota robotisoitumista hyvänä asiana, koska silloin hänen mielestään tunneälyä vaativat tehtävät jäävät ihmiselle, esim. hoitoaloilla. Minä en kyllä oikein jaksa niin vaaleanpunaiseen näkymään uskoa. Kun kerran päästään/on päästy ihmistyövoiman karsimisen makuun, niin mistä/kenestä lähtisi se tunneäly, joka käskisi ottaa niille paikoille takaisin lisää ihmisiä, tai vaikka edes pitää entiset palkkalistoilla. Pessimistisesti uskon, että ihmistyövoima vähenee edelleen, missä vähänkin mahdollista.

      Cee, kyllä meillä on kiertoilmauuni ja aika isokin, mutta en voi yhtaikaa paistaa siinä kalaruokaa muun (siipan) ruoan kanssa; hajujenkin kanssa pitää olla varovainen. Oman Janssonini tein mikrossa. Kypsyy siinä hieman nopeammin - käytän siinä paljon haudutustehoa, joten ihan ei minuuteissa hoidu - eikä kuiva kuten uunissa, jossa paistettavaa kiusausta tai esim. valkosipuliperunoita pitää parikin kertaa kostuttaa lisäkermalla. Nuo valkosipuliperunat, muuten, teen em. syystä aina mikrossa. Niistä tulee tosi muhevia, kun malttaa kypsyttää alemmalla teholla. Silloin, kun pojat vielä asuivat kotona tein paljon ruokaa mikrossa, joskus jopa joulukinkunkin. Sitäpaitsi mikron puhdistaminen on paljon helpompaa kuin uunin.

      Tämän päivän suuttumuksen sain tytön matikan opetuksesta. Kasiluokkalaiset (14-15v, pahimmassa iässä olevat) on jätetty opiskelemaan omaehtoisesti. Opetusta kyllä annetaan, mutta oppilaan ei ole siihen pakko osallistua, jos uskoo itsenäisesti pystyvänsä omaksumaan asiat, voi olla tunnit vaikka pihalla tai käytävässä (näpläämässä puhelintaan?!)

      Oppilaille on annettu portfolio (mitä lie tarkoittaa koulumaailmassa), missä lueteltiin matikan kirjan kymmenen kappaleen asiat ja niistä tiettyjen tehtävien tekeminen (6-8 laskua/aihe) paitsi jos haluaa kurssista ysin tai kympin niin muutama tehtävä lisää. Tehtäviä ei tarkisteta opettajan johdolla, vaan lapset saavat oikeat vastaukset opettajan nettisivuilta, jos ne haluavat tietää.

      Kokeita ei ole po. kymmenestä kappaleesta, mutta saatekirjeessä luki, että jos opettaja huomaa, että oppilas ei pysy kärryillä, niin oppilas siirtyy normaaliopetukseen - mitä lie normaaliopetus luokassa, missä kaikki oppilaat eri vaiheissa oppimisessaan. Ja mistä hitosta opettaja tietää, ettei oppilas pärjää itsekseen, jos ei edes kokeita pidetä eikä kotitehtäviä tarkisteta. Onkohan kyseessä OPS:n ilmiöoppiminen, missä tuo ilmiö on opetuksen puute. Lupasin tyttöä auttaa, mutta olen liian läheinen, joten ei ehkä paras ratkaisu. Aion pyytää apuun siskoani, joka on eläkkeellä oleva matikan opettaja.

      Ei ehkä ihan paras opetusmetodi jättää po. ikäiset murkut opiskelemaan itsekseen. Se kun ei onnistu vanhemmillekaan. Sekin on nähty.

      • aurora5

        Kuulostaa käsittämättömältä, en muuta voi sanoa.

        Millaiset hörhöt tuota koulunkäyntiä nykyään johtavat? Viimeistään nyt pitäisi laittaa stoppi tuollaiselle "uudistukselle".

        Huhhuh, ainahan matikka on ollut monelle vaikeaa, mutta jos sen opetusta sotketaan tuolla tavalla...


      • Cee-Lila

        No jo on aikoihin eletty, että yläasteelaiset laitetaan itse opiskelemaan matikkaa. Muistan, kun olin itse kauppaopistossa niin matikanopettaja tuli luokkaan, puhui aluksi noin 5 minuutissa, mitä seuraavissa matikantehtävissä ajetaan takaa ja sitten sanoi, että alkakaa laskea. Itse sitten nojasi opettajanpöytään, kädet poskea vasten, näytti jopa nukkuvan, katseli välillä ulos ikkunasta ja pohti varmaan, mitä puhuu illalla olevassa uskonyhteisönsä tilaisuudessa. Oli hurahtanut johonkin uskonlahkoon. Ei häneltä mitään uskaltanut kysyä. Siinä sitä sitten tunti tuherrettiin kuka mitäkin.


      • Ali-Baba
        Cee-Lila kirjoitti:

        No jo on aikoihin eletty, että yläasteelaiset laitetaan itse opiskelemaan matikkaa. Muistan, kun olin itse kauppaopistossa niin matikanopettaja tuli luokkaan, puhui aluksi noin 5 minuutissa, mitä seuraavissa matikantehtävissä ajetaan takaa ja sitten sanoi, että alkakaa laskea. Itse sitten nojasi opettajanpöytään, kädet poskea vasten, näytti jopa nukkuvan, katseli välillä ulos ikkunasta ja pohti varmaan, mitä puhuu illalla olevassa uskonyhteisönsä tilaisuudessa. Oli hurahtanut johonkin uskonlahkoon. Ei häneltä mitään uskaltanut kysyä. Siinä sitä sitten tunti tuherrettiin kuka mitäkin.

        Juuripa tuosta syystä minä käytin ihan merenkulkuopistossakin englantilaisa oppikirjoja niin matematiikan kuin merenkulun laskelmienkin oppimiseen. Niissä kun oli kaikki laskelmat tehty kokonaan malliksi eli jokainen näki kuinka homma etenee alusta loppuun asti ja oppi sitten ilman opettajaakin päättelemään miten lasketaan tai hommia hoidetaan. Muut opintoni ja kemian oppimisenihan sitten tapahtuikin kaikkia amerikaksi ja englanniksi.
        Ei kylläkään ole hajuakaan minkälaisia oppikirjoja nykykouluissa ja opinnoissa on, mutta ennen oli aika kehnoa materiaalia itseopiskeluun.
        Toisaalta eivätköhän kunkin ajan lapset keksi mitä heidän on tehtävä oppiakseen asioita tai päästäkseen mahdolliseen tavoitteeseensa.


    • amummu

      On todettu, että monilla lukiolaisillakin on vaikeuksia saada itsensä käymään koulua niin, että menisi sujuvasti. Mitä sitten miettii pahimmassa iässä oleva murkku, joka jo periaatteesta vastustaa kaikkea, ja jota monissa toimissaan pitää aikuisen valvoa, että tekee mitä pitää. Sisarenikin oli aivan kauhuissaan, kun kuuli, miten matikkaa nyt opetetaan.

      Ei matikka ole mahdotonta, mutta se vaatii työtä: laskemista, laskemista ja laskemista. Ja sitä, että joku korjaa virheet niissä laskuissa, selittää, mistä on kysymys.

      Kaipa kohta eskarilainenkin jo pistetään itse opettelemaan kirjaimet ja numerot: mallit on tuossa, ala piirtää.

    • amummu

      Piti vielä ihmetellä - tai ei kai se mikään ihme enää ole - että kaikkea tekemäämme vahditaan. Miniä ja äitinsä olivat keskustelleet (suomeksi) puhelimessa, mistä saisi hyvän koiraportin huusholliin nyt, kun pentu siellä on. Ei mennyt monta minuuttia, kun joku suomalainen eläintarvikefirma pisti mainoksen miniän tietsikkaan.

      Tuota puhelua operaattorin älylaite siis seurasi, ja jonkun sanan (koira..?) perusteella mainos lähetettiin osoitteeseensa. Puhelu käytiin Whatsappin alustalla, ja sieltä sitten tietysti "iso veli" jakoi tiedon ao. tahoille. Ei pysy enää mikään piilossa. Ja onhan se ollut jo aika pitkään selvää, että kengän numerokin meistä tiedetään, mutta että näin tarkkaan seurantaan puhelutkin on jo otettu, sitä en minäkään ole jaksanut uskoa. Mitä turhaan enää tiedustelulakiakaan muuttamaan, kun kaikki on jo valvonnassa. No, juu, ei: syytä sen lain muuttamiseen ja kiirehtimiseenkin todellakin on, vaikka sitä tietyt tahot kovasti vastustivatkin eduskunnassa.

      Nyt tekemään HS:n sudokua, sitten päätä tyynyyn ja huomenna kohti mökkimaisemia. Pitää päästä tarkistamaan onko mustatorvisienirihmasto vielä toiminut. Ajankohta olisi kyllä edelleen sopiva. Tai itse asiassa nyt vasta olisi otollisin aika, viileää ja pimeää.

      Gunatt, sov gott, dröm vackra drömmar om mej.

    • Cee-Lila

      Sateista ja pimeätä perjantaita. Varmaan mustia torvisieniä löytyy hyvin, kun on niin kosteata. Sadevermeet päälle ja metsään A-mummulle ja mahdollisesti Auroralle?

      • aurora5

        Täällä on alkanut juuri sataa räntää. Maalla kuulemma lampemme on riitteessä. Parempi viettää aikaa kotona kaupungissa. Löysin Areenasta jännän sarjan, jota en ole nähnyt: Syyttömänä tuomittu.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä on alkanut juuri sataa räntää. Maalla kuulemma lampemme on riitteessä. Parempi viettää aikaa kotona kaupungissa. Löysin Areenasta jännän sarjan, jota en ole nähnyt: Syyttömänä tuomittu.

        Areena on siitä mukava kanava, että siellä ei ole mainoksia vähän väliä ja hyviä ohjelmia sisältää. Ruutu ja Katsomo katkaisevat ohjelman vähän väliä, mikäli et ota sitä maksullista ja ilman mainoksia. Nuokin Youtube-videot, joita myös katson nykyään paljonkin, esim katukeittiöistä eri puolilla maailmaa, tai japanilaisten sushiravintoloiden mestarikokkien taiteellisista makupalojen tekemisistä, hiustaiteilijoiden luomista kampauksista tai vaikka Miamin rannoilla vietetyistä jammailutilaisuuksista, Madeiran levada-kävelyistä sun muista, katkeavat vähän väliä mainoksiin. Vähän väliä niihin ilmestyy myös kapea kaitale jotain mainosta siihen alalaitaan, jonka saa pois ruksia painamalla. Ärsyttävää.

        Olen huomannut että esim Ruotsissa oli se syyttömänä tuomittu mies, joka pääsi vankilasta, elää nyt jossain Etelän lämmössä, sai isot rahat Ruotsin valtiolta. Hän on syntyperältään suomalainen.


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä on alkanut juuri sataa räntää. Maalla kuulemma lampemme on riitteessä. Parempi viettää aikaa kotona kaupungissa. Löysin Areenasta jännän sarjan, jota en ole nähnyt: Syyttömänä tuomittu.

        Kesti muuten aikansa Syyttömänä tuomittua katsella, kun vänkäsin itselleni, että ei se ole syytön. Vasta ihan parin viime jakson aikana taisi kääntyä fiilis, en muista ihan sitä kohtaa, missä näin kävi.


      • aurora5
        edson kirjoitti:

        Kesti muuten aikansa Syyttömänä tuomittua katsella, kun vänkäsin itselleni, että ei se ole syytön. Vasta ihan parin viime jakson aikana taisi kääntyä fiilis, en muista ihan sitä kohtaa, missä näin kävi.

        Se siinä sarjassa oli just hyvä, että liki loppuun asti oli useita epäiltyjä, jopa sitä irtisanottua jeparia myöten. Päähenkilö esiintyi myös siinä yhdessä sarjassa, jonka nimeä en muista, villikkopoliisina semmosen vakavamman vanhemman skouden aisaparina. Tuo kuviohan toistuu useimmissa dekkarisarjoissa, esim. Beckissä, jossa pääpoliisin rinnalla ja ajoittaisena riesana oli se hurmaava kovis Gunvald Larsson.

        Saas nähdä, miten uusi Sorjonen puhuttelee meikäläistä, Ekassa sarjassa vähän möhlittiin sen karjalan murteen kanssa. Kuuluu menestyneen hyvin ulkomaillakin samoin kuin Karppi, josta tykkäsin kyllä enemmän.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Täällä on alkanut juuri sataa räntää. Maalla kuulemma lampemme on riitteessä. Parempi viettää aikaa kotona kaupungissa. Löysin Areenasta jännän sarjan, jota en ole nähnyt: Syyttömänä tuomittu.

        Minusta Syyttömänä tuomittu oli hyvä. Siinä on pääosassa Gentlyn poliisikollega/-alaista esittänyt Lee Ingleby. Sama mies näyttelee myös pikkupojan isää sarjassa Poika joka katosi musiikkiin. Poliisin rooli on aivan erilainen kuin nuo kaksi muuta, mutta L.I. onnistuu minusta niissä erittäin hyvin. Poliisina hänen piti esittää "äijää", jonka pomonsa vähän väliä joutui pistämään ruotuun. Äijästä ei noissa kahdessa muussa sarjassa ole paljonkaan jäljellä.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Se siinä sarjassa oli just hyvä, että liki loppuun asti oli useita epäiltyjä, jopa sitä irtisanottua jeparia myöten. Päähenkilö esiintyi myös siinä yhdessä sarjassa, jonka nimeä en muista, villikkopoliisina semmosen vakavamman vanhemman skouden aisaparina. Tuo kuviohan toistuu useimmissa dekkarisarjoissa, esim. Beckissä, jossa pääpoliisin rinnalla ja ajoittaisena riesana oli se hurmaava kovis Gunvald Larsson.

        Saas nähdä, miten uusi Sorjonen puhuttelee meikäläistä, Ekassa sarjassa vähän möhlittiin sen karjalan murteen kanssa. Kuuluu menestyneen hyvin ulkomaillakin samoin kuin Karppi, josta tykkäsin kyllä enemmän.

        Minä en oikein päässyt Sorjosen kaveriksi, vaikka yritin. Ehkä suurin syy on se, etten ole kovin V. Virtanen fani. Ja tuossa Sorjosessa hän joutuu tekemään samanlaisia eleitä kuin siinä vanhassa amerikkalaisessa poliisisarjassa (nimi on kadonnut muististani jo), missä pääosan esittäjä leuhtoi paikasta toiseen vaalean perperin helmat hulmuten, vai olikohan poplari, ja teki myös noita sormi-otsaan-eleitä.
        Karppi on minulta myös jäänyt katsomatta. Areenassa kai ne vielä on katseltavissa. Jospa jonain päivänä.


      • amummu
        amummu kirjoitti:

        Minä en oikein päässyt Sorjosen kaveriksi, vaikka yritin. Ehkä suurin syy on se, etten ole kovin V. Virtanen fani. Ja tuossa Sorjosessa hän joutuu tekemään samanlaisia eleitä kuin siinä vanhassa amerikkalaisessa poliisisarjassa (nimi on kadonnut muististani jo), missä pääosan esittäjä leuhtoi paikasta toiseen vaalean perperin helmat hulmuten, vai olikohan poplari, ja teki myös noita sormi-otsaan-eleitä.
        Karppi on minulta myös jäänyt katsomatta. Areenassa kai ne vielä on katseltavissa. Jospa jonain päivänä.

        PS. Tuo amerikkalainen poliisisarja taisi olla Columbo.


      • Cee-Lila
        amummu kirjoitti:

        PS. Tuo amerikkalainen poliisisarja taisi olla Columbo.

        Columbon muistan hyvin. Nyt olen siis täysin hakoteillä siihen nyt menevään Syyttömänä tuomittu. On siis joku sarja, jota en ole katsonut. Tuli varmaan mieleeni joku National Geographikin sarja, joss puidaan oikeita oikeusjuttuja syyttöminä vankinä olleista henkilöistä ja jotka on vapautettu.


    • Cee-Lila

      Nyt kun eletään lokakuuta, alkaa postilaatikosta tippumaan eri järjestöiltä joulukorttipakkauksia. Tänään tuli eka kerran mukaan maailmanlaajuinen diabetesliitto. Onneksi en vielä sitä tautia sairasta. Mistä lie saaneet taas tietoni, tarkka kotiosoite. No elokuun verenkuvan mukaan sokeriarvoni oli 6,2, uusi tutkinta ensi vuonna. Johtuneeko siitä?

      Eilen sain taas Näkövammaisten liitosta Annansilmäkalenterin ensi vuodeksi. Sitä liittoa olen aina tukenut, olihan appi lähes sokea, kalenteri on hyvä. Reumaliitolta ja WWW-norppa-arpoja saan aina myydäkeni, nykyään myös Hengitysliitolta, vaikka en sairasta astmaa.

      Joka vuosi saan myös korttipinon Jalalla ja suulla maalavien -liitosta, samoin Invalidi-liitolta, vai onko sama asia, olen jo ulalla noista kaikista. Joka vuosi tulee uusia avustettavia lisää.

      Noin neljälle noista joka vuosi jotain maksan ja vaikka en maksaisikaan joillekin niin taas uudet korttilähetykset tulevat seuraavana vuonna. Joka joulu olen lähettänyt noin 40 joulukorttia, mutta näistä saamistani lähetän vain muutaman, koska en kelpuuta niitä kuvia. Ne lähetykset, joista olen itse maksanut vain niitä saatan lähettää edelleen.

      Joulukortit ovat nykyään todella kalliita kaupoista ostettuina.

    • Ali-Baba

      Minä olen säästynyt aika hyvin kaikilta arpajais ja joulukorttilähetyksiltä. Nyt näkyi tulleen Unicefin kirje. Kirkon ulkomaanavulta on myös tullut vaikka teoriassa olen pakana eli en kuulu kirkkoon. Minulla ei vaan ole mitään erityistä sitä vastaankaan vaan olen nähnyt osan sen toimintaa jopa tarpeellisena sosiaalisena funktiona.
      Liioin ei ole tullut bpuhelinmarkkinointia kun numeroni on ollut prepaida ja nyt kun vaihdoin sen saman numeron tavalliseksi perusliittymäksi niin sekin meni suoraan täyssalaiseksi eli lehtimyyjät eivät tavoita ja jos tavoittaisivat niin en tietenkään vastaisi

    • Cee-Lila

      Kummasta ohjelmasta puhutte, siitä britti- vai ruotsalaisesta sarjasta, joilla on melkein sama nimi.

      • aurora5

        Brittisarjasta. Löysin Syyttömänä tuomitun etsiessäni jännäreitä Areenasta. a-mummu tiesi, että päähenkilöä näytteli Gently-sarjasta tuttu Lee Ingleby.


    • aurora5

      Näinpä huvittavan unen. Olin olevinani Helsingin rauatieaseman nurkalla Kaivokadun puolella ja yritin ostaa bussilippua jonkinlaiselta tiskiltä. Myyjinä olivat entisajan ratikkarahastajien tyyppiset matamit. Tarjosin ensin sitä kapeaa pahviläpyskää, johon kone raksuttaa päivämäärän. Ei kelvannut. Löysinkin taskustani sen nykyaikaisemman version, jota vilautetaan koneen ohi. Ei kelvannut sekään, helsinkiläisyyttä osoittava koodi puuttui. Jono takanani kasvoi ja kasvoi. Aloin selitellä, kuinka olin ollut kauan poissa ja kysyin, kelpaako edes käteinen. Tietenkään en omistanut viisikymppistä pienempää. Siihen pulmaan heräsin ja nauroin itsekseni. Täällähän minä syrjäkylällä haikailemassa olematonta bussikyytiä.

      Johtuikohan uneni siitä, että olin lukenut paikallislehdestä, kuinka huonosti matkalipun ostaminen Joensuuhun menevässä pikkujunassa toimii. Tai ei siis toimi ollenkaan; automaatti aina rikki eikä konduktöörejä ole ollut vuosikausiin. Lehdessä joku päätteli tuonkin Anne Bernerin liikenneministeriön juoneksi: koska matkalippua ei voi ostaa, matkustusmääriä ei myöskään rekisteröidä ja koko rataosuus joutaa tulla sillä varjolla lopetetuksi. Siis vaikka tosiasiassa yksivaunuinen moottorijuna pullistelee asiakkaita silloin kun se kulkee, he ovat gogolilaisesti näkymättömiä "kuolleita sieluja".

      Fantastista viikonloppua!

      • Alkuperäinen-Rapu

        Huomenta!

        Hauska juttu aurora tuo sinun Helsingissä käyntisi unessa. Minä nimittäin "tapasin" sinut viime yönä unessani. Se oli "ensitapaaminen" ja kun heräsin aamulla, niin muistin jotakin siitä tapaamisesta, mutta ne "unikuvat" häipyivät hyvin nopeasti mielestäni kun heräsin kunnolla. Loppujen lopuksi muistiin tuosta unesta jäi vain se, että olen tavannut unessa auroran! Ei mitään muuta sen selvempää kuvaa jäänyt.

        Nyt täytyy vihdoinkin ryhtyä taas vaihtamaan lakanoita ja tekemään muitakin "pakollisia" hommia.

        Hyvää viikonlopun alkua kaikille!


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Huomenta!

        Hauska juttu aurora tuo sinun Helsingissä käyntisi unessa. Minä nimittäin "tapasin" sinut viime yönä unessani. Se oli "ensitapaaminen" ja kun heräsin aamulla, niin muistin jotakin siitä tapaamisesta, mutta ne "unikuvat" häipyivät hyvin nopeasti mielestäni kun heräsin kunnolla. Loppujen lopuksi muistiin tuosta unesta jäi vain se, että olen tavannut unessa auroran! Ei mitään muuta sen selvempää kuvaa jäänyt.

        Nyt täytyy vihdoinkin ryhtyä taas vaihtamaan lakanoita ja tekemään muitakin "pakollisia" hommia.

        Hyvää viikonlopun alkua kaikille!

        Huomenta sullekin!

        Olisipa kiva tietää, minkänäköisenä hahmona "kummittelin" unessasi.

        Nyt on niin kaunis sää kuin ei ensilunta olisi tullutkaan. Eilen sai kyllä tuntuman siihen, kuinka jokaista askelta täytyy varoa. Märkä sohjo saattaa olla yhtä liukasta kuin jää. Varsinkin tällaiselle konkkapolvelle. Eipä fyssarin venytys-, kiristys ym. ohjeet oikein tunnu toimivan, aremmaksi vain tulee koko koipi.

        Miten sinun sormesi jaksaa? Mullakin on vasemmassa etusormessa ekassa nivelessä kova patti. Se ei ole kipeä, mutta jos ärtyy, pitänee näyttää lääkärille.

        Nyt se sinun Poldarkisi tulee uusintana, huomasin. Vielä ehtisin minäkin hypätä seikkailuun.


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Huomenta sullekin!

        Olisipa kiva tietää, minkänäköisenä hahmona "kummittelin" unessasi.

        Nyt on niin kaunis sää kuin ei ensilunta olisi tullutkaan. Eilen sai kyllä tuntuman siihen, kuinka jokaista askelta täytyy varoa. Märkä sohjo saattaa olla yhtä liukasta kuin jää. Varsinkin tällaiselle konkkapolvelle. Eipä fyssarin venytys-, kiristys ym. ohjeet oikein tunnu toimivan, aremmaksi vain tulee koko koipi.

        Miten sinun sormesi jaksaa? Mullakin on vasemmassa etusormessa ekassa nivelessä kova patti. Se ei ole kipeä, mutta jos ärtyy, pitänee näyttää lääkärille.

        Nyt se sinun Poldarkisi tulee uusintana, huomasin. Vielä ehtisin minäkin hypätä seikkailuun.

        Terve!

        Mielikuva unesta häipyi nopeasti herättyäni, kuten usein käy unilleni. Jotkut unet jää kyllä mieleen pidemmäksikin aikaa. Sellainen aivan hämärä kuva sinusta unessani näkemästä jäi, että et ollut kovin pitkä kooltasi ja sinulla oli sellainen A-linjainen, polvipituinen mekko päälläsi! Se on hyvin "hailea" muistikuva, mutta heti herättyäni muistan muistaneeni jotain enemmän tapaamisestamme. Sattuma vaan oli jotenkin hauska tuon sinun "unimatkasi" kanssa.

        Minulla on nyt varattu aika tk-lääkärille kuun lopussa kortisonipiikkiä varten, jos se auttaisi, kun laitetaan täsmähoitoa juuri tuohon niveleen. Kipeä se mokoma on. Polvet parani (kop,kop) sillä kortisoni pilleri kuurilla, joten nyt on jo se kipu poissa, toivottavasti pysyykin. Se ei kuitenkaan tehonnut tuohon sormeen.

        Minä kyllä tykkäsin tuosta Poldarkista. Olen lukenut ne kaikki kirjatkin. Yksi uusi kausi sitä vielä tulee, mutta en tiedä koska?


      • aurora5

        Tulipahan katsottua Poldarkin eka osa Areenasta. Toinen osa tulee sinne tänään 15.45.

        Hienot Cornwallin näkymät, sympaattinen sankari ja väkivaltakin hillittyä, kun vertaa samanlaisiin maisemiin ja aikoihin sijoittuvaan vastenmielisen raakaan Jamaica Inniin.

        Tykkäsin oikein kovasti. Romantiikka on mukavaa vaihtelua rikossarjojen lomassa.

        Sinulta lähti siis polvikipu kortisonikuurilla. Mulla on annos Prednisolonia, mutta olen säästellyt sitä astman pahenemiseen, johon se on määrätty. Menen sille fyssarille ensi viikolla ja kysyn, voinko ottaa ne tabletit polvisärkyyn ja pistää uusintapyynnön apteekkiin tai kantaan. Mulla on kelakortissa merkintä kroonisesta astmasta, joten eiköhän vanhan reseptin uusinta onnistune.


    • Cee-Lila

      Unikuvat ovat monesti toteenkäyviä. Muistan kun odotin ensimmäistä lastamme, näin unta että odotin jo toista ja sillä ekalla oli punamustat skottiruutuiset kurahousut jalassaan ja hän oli vaaleatukkainen poika, josta näin unessani ihan lähivalokuvan kasvoistaan. Olin unessa Mikkelissä serkkuni punaisessa minissä. Se uni toteutui siltäkin osin, että kun näin siitä pojastamme myöhemmin kaitafilmikameralla otetun viipyilevän lähikuvan, kuva oli otettu anopin pihalla ja minua ei ollut paikalla. Näin sen filmin eka kerran kun poikamme oli jo noin 5 vuotias. Uni tuli mieleeni heti, poikamme oli tosiaan ihan vaalea pellavapää pienenä ja hän sai naapurin rouvalta punaruutuiset kurahousut ihan oikeassa elämässä. Ja laitokselle menin häntä synnyttämään Mikkelissä ja minin kyydissä, mutta kuskina siskoni mies, vaalea mini, jossa punainen katto. Meille syntyi toinen poika reilun vuoden kuluttua, eli paikkansa piti uni ennen ekankaan syntymää näiden "näkyjeni" osalta.

    • aurora5

      Ostin marketista sen hesarissa mainostetun uniliitteen, liki 6 euroa, huomaamatta että ne olivatkin jo hesarissa olleita vanhoja unijuttuja. Kierrätin sen heti naapurin rouvalle, jonka kanssa meillä on lehtienvaihtodiili.

      On se Partonen aikamoinen uniguru, ilmeisesti ainoa maassamme, koska liki joka jutussa kerrotaan hänen näkemyksensä, jonka mukaan uneton saa kokeilla kaikkea muuta paitsi unilääkkeitä, koska ne "koukuttavat" ja lyhentävät elinikää. Kuitenkin hänkin pitää jatkuvaa valvomista äärimmäisen vaarallisena elimistölle. No, minä pidän yllä omaa niukkuusohjelmaani: valvon kaksi yötä ja kolmantena otan sen pillerin puolikkaan.

      Viime aamuyön tunnit ennen sitä unennäköäni valvoin aika rattoisasti Kjell Westön lehtipakinakokoelman seurassa. On se viisas ja humaani kirjoittaja. Veikkaaja-lehden futispakinatkin menivät kuin vettä vaan.

      Halkeamia on kirjan nimi, joka tulee ajatuksesta, että halkeamat ovat tärkeitä, niistä tihkuu valoa elämään. Suosittelen, jos kirjastossa käytte.

    • aurora5

      Nyt kun kaura on tullut muotiin eri muodoissa, muun muassa kauramaitona lehmänmaidon korvikkeena ja nyhtökaura lihan vastineena, nostaisin esiin myös lapsuuteni jälkiruuan, kauraryynivanukkaan. Tein sitä juuri, ladoin vuokaan ryynejä ja puolukkahilloa kerroksittain, päälle vaniljalla maustettú munamaito, pinnalle korppujauhokuorrus sekä voinokare ja uuniin. Hyvää tuli. Puuromainen rakenne vaati lautaselle maitoa tirauksen.

      Tekeeköhän kukaan perheellinen tällaisia pula-ajan jälkkäreitä? Meillä kyllä siitä tykkäsivät mies ja tytärkin. Nyt yksin leskenä oikein huvittelen näillä vanhanaikaisilla.

      • amummu

        Ruokakohkaamiseen saisi kyllä tulla joku tolkku. Lueskelin juuri eräästä lehdestä ravintoloiden ruokatarjonnasta. Ja mikä hitto on, että mikään tavallinen ei enää käy. Jopa ruoka-aineiden nimet ovat niin vieraita, että pitää katsoa Googlesta, mitä mikäkin aines on, eikä sittenkään tule hullua hurskaammaksi.

        Miksei kouluissa kävisi tavallinen, yksinkertainen kotiruoka. Voihan siitäkin tehdä terveellistä, esim. lisäämäällä kasviksia ja vaikkapa vähentämällä lihan määrää. Ja jonain päivänä voisi tarjota kaikille, nimenomaan kaikille, oppilaille kasvissapuskaa. Vanhanajan sapuskat kunniaan. Tuo kauravanukas on yksi meilläkin kotona silloin tällöin valmistettu jälkkäri.

        Nyt on juuri asuinkuntani naapurikaupungeissa todettu, että vegaanikoululaiselle/-tarhalaiselle ei (vanhempien) vakaumuksellissista syistä valmisteta erikoisannosta. Hyvä niin. Sen sijaan meidän kunnassa vakaumuksellinenkin ruokavalio huomioidaan. Mutta kun kyseessä sairaus, eli esim. keliakia, mitä pojantyttömme sairastaa, saa hän syödä sitä, mitä annetaan. Kun "terveet" koululaiset syövät uunimakkaraa tai lihamakaronilootaa niin koulun kaksi keliaakikkoa syö vegaaniannoksen. Kumpikin keliaakikko on sekasyöjä ja tykkäisivät siitä mitä terveetkin sekasyöjät syövät, eli gluteenittomana niitä. Mutta sairauden hoito ei kiinnosta kunnan ruokatointa, "vakaumus" ja muotivirtaukset kyllä.

        Veronmaksajana minua ottaa päähän, että koulussa suositaan hifistelyä ja muuta ruokakikkailua. Hoitakoot sen kukin kotonaan. Verovaroilla kaikille tarhalapsille ja koululaisille terveellistä kotiruokaa, jota kaikki lapset syövät. Etenkin huono-osaisille lapsille, joita kotona ruokitaan köyhästi, jos aina ollenkaan, maistuva ruoka olisi tervetullutta. Ei ole yhteiskunnan (veronmaksajien) asia tukea vanhempien ruokahörhöilyä. Sairaus on eri juttu. Myös vegaaniruoka voi hoitaa sairautta, mutta ei sitä tarvitse levittää muita ruoka-sairauksia sairastaville. Kasviksia voi ja pitääkin tarjota kaikille lapsille

        Nyt iltikselle. Tultiin just saunasta, lounas syöty yhden aikaan, joten pieni iltapala maistuu.


    • Ali-Baba

      Tuosta yläpuolelta poistettiin aivan mahottoman muhkean pihvin kuva osin ja viipaloituna.
      Ilmeisesti robo on vegaani, kun kävi poistamassa sen salamannopeasti.
      Oli tosi hieno pihvi

    • edson

      Elkäähän ny. Vegaaneja ja meit sateenkaarivärisii aina synfatko ! Jos turkulainen tänne pääsee vielä, niin käännän. Juu ja jos puututte Kalliossa syntyneiden sielunelämään, niin... :)

      Olen vähän sitä mieltä, että paluu entisiin kotiruokiin voidaan tehä kotona (ja ainakin täällä meil tehään) ja kouluissa voidaan yhä enemmän suosia kasvisvoittoisia ruokia kaikille. Saattaa nostaa tosin hieman annoksen hintaa, mutta järjetettäkööt asia seuraavissa eduskuntavaaleissa paremmalle tolalle. Juu ja jos välipalat otetaan mukaan tulevaisuudessa kouluihin, niin välttäisin kotona aikoinaan tarjottuja pullasiivuja, missä oli puolen sentin voikerros päällä. Tai sitä hokemaa, että ruisleipä se ihmisen tiellä pitää.

      Se on sitten koulukohtaista leväperäisyyttä, jollei gluteenittomia valmisteita riitä nimenomaa keliakiaa sairastaville. Ainakin meittin koulussa tai siis pojan koulussa keittiö varmisti aina keliakiaa sairastavien annosten saannin esimerkiksi pitämällä ruokasalissaannokset erillään. Näin saivat keliaakikotkin sen oman lihamakaroonilaatikkonsa.

      Minäpä vaan luulen, ettei koulut määrärahoineen niin vain hifistele euron annoksilla ja varmaan huomiovat keliaakikotkin, jos ja kun heillä on todistus näytettynä sairaudestaan. Jolleivat huomioi, niin tasan tarkaan huomioivat, jos asiasta vähänkin pistää juttua etiäpäin.

      • Dr.Whoo

        Mie oon puolivegaani siitä syystä, että kyseiset sapuskat ovat hyviä maultaan ja tuntuvat sopivan ainakin miun ruuansulatukselle. Bonuksena tulee vielä terveellisyys muutenkin, sekä ekologinen näkökulma: maailma pelastuu.

        Tarkemmin määriteltynä olen tattivapaa kalatipuvegaani, syön kalaa ja paremman puutteessa myös lintua. Pääasiassa kuitenkin kasvikuntaa ilman sieniä.

        Siispä kouluihin lisää hyvin tehtyjä kasvisruokia. Ja punaiselle lihalle olisi pikaisesti määrättävä ankarat haittaverot. Samoin kaikki "pikaruoka" vielä ankarimmille haittaveroille.


    • Alkuperäinen-Rapu

      Sunnuntaista keskipäivää kaikille!

      Ruoista ja nimenomaan liharuoista puheenollen katselin tässä muutama päivä sitten kun Viron ilves "leikki ruoalla", heitteli saalistaan puunrungolla hyppien ilmaan ja otti sitten kopin, tai antoi sen pudota maahan, ja hypähti pian saalis hampaissaan taas puunrungolle. Jatkoi kauan aikaa tuota pallottelua, mureuttikohan noin "pihviään"? kunnes lähti se suussaan pois kuvasta.

      Minun nuorin tyttäreni ryhtyi vegaaniksi jo lukioon mennessään ja on pysynyt siinä ruokailussa. Minäkin olen aika pitkälle vegaani hänen ansiostaan, mutta nautin kyllä kun saan hyvää liharuokaakin aina silloin tällöin. Ja kalaruoat ovat herkkua.

      Asiasta kolmanteen - Hesarissa on taas häikkää. En pääse kirjautumaan sinne, enkä siis lukemaan, enkä kommentoimaan. Ilmoittaa vain että teknisiä häiriöitä. Soitin asiakaspalveluun ja he olivat kuulemma saaneet juuri tiedon häiriöstä. Lähetin "uutisvinkin", että laittakaa HETI tieto otsikoihin, etteivät ihmiset joudu soittelemaan ja kasvattamaan vielä puhelinlaskuaankin. Onneksi paperilehti tuli, mutta sisareni kertoi eilen, että hän on joutunut nyt taas monena päivänä soittelemaan, kun paperi Hesari ei ole tullut.

      Mukavaa sunnuntaita!

      • aurora5

        Hesarissa on torstaisin kysely Bongaa paikka. Kun olisin kerrankin tiennyt ja vastasin, meili tuli takaisin, hesarissa ei oltu tunnistettu sitä. Käskettiin soittamaan! Että enemmänkin häikkää siellä tuntuu olevan. Jakelu kyllä pelaa hyvin täällä.

        Kasvisruoista puheen ollen kävin äsken Lidlissä ja ostin aika maukkaan valmissalaatin, missä oli vehnänjyviä, porkkanaa, punajuurta ja soijapapuja. Tosin ostin myös ranskalaisen jälkiruoan, jonka mahtava kalorimäärä tasaa salaatin keventävän vaikutuksen.

        Mukavaa iltapäivää tansseja odotellesa!


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Hesarissa on torstaisin kysely Bongaa paikka. Kun olisin kerrankin tiennyt ja vastasin, meili tuli takaisin, hesarissa ei oltu tunnistettu sitä. Käskettiin soittamaan! Että enemmänkin häikkää siellä tuntuu olevan. Jakelu kyllä pelaa hyvin täällä.

        Kasvisruoista puheen ollen kävin äsken Lidlissä ja ostin aika maukkaan valmissalaatin, missä oli vehnänjyviä, porkkanaa, punajuurta ja soijapapuja. Tosin ostin myös ranskalaisen jälkiruoan, jonka mahtava kalorimäärä tasaa salaatin keventävän vaikutuksen.

        Mukavaa iltapäivää tansseja odotellesa!

        Hei!

        Minä en koskaan tunnista mitään noista bongauskuvista. Nyt en ole tänään sitä vielä katsonut.

        Häiriöitä tietysti voi tulla lehteen, mutta kyllä niistä pitäisi heti ilmoitella, tavalla tai toisella, eikä jättää lukijoita pähkäilemään itsekseen, että mitä nyt? Nyt olivat kyllä laittaneet sitten myöhemmin häiriöilmoituksen. Minä ainakin "kehoitin" heitä niin tekemään.

        Täytyypäs minunkin käydä taas Lidlissä katselemassa salaatteja. Tuo mainitsemasi vaikutti aivan "ostettavalta."

        Kyllä - tansseja odotellaan ja sitten alkaa myös uudet jaksot Aika on meidän-sarjasta.

        Nyt on rentoutettava selkää. Jalat seinälle ja levoksi.

        Mukavaa iltapäivää!


    • edson

      Toi on hyvä määrite : kalatipuvegaani. Nyt tulee taas paha virke. Näyttävät joskus broilerikanojen kärsimyksiä niissä roikottamistappolinjoissa, mutta kysyn vaan, kärsiikö kana ylipäätään? Jos joku ottaa tästä sukupuolikopin, niin vetoan heti, että siat ne kärsivät, koska niillä on kärsä

      Meillä nuo sienet ovat talviajan talousruokia. Ai ai, jos oisin ahkera, niin kalat olisivat sitä samaa eli kunnollista perhebudjetin järkkäämistä ja sit tuhlaamaan taas Eurooppaan ja tulevana kesänä pistän kaikki talven säästöt siel kasvisruokiin pärkkele. Johonkin nää älyttömät säästöt on pantava liikkeelle. Siis en kannata sitä Orpon kehumaa osakesäästämistä, mikä se nimi nyt sitte sille olikaan.

      Tää ekolokisuus on jo meittin ikäpolven vastuulla. Mehän kait ollaan oltu niitä suurkuluttajia, ainoa sukupolvi, joka ei suuremmin ole kärsinyt kuin vilua joskus. Ja kuitenkin on kaikenlaista kanttia huudella paossa oleville ja levittää omia paskasia fantasijoitaan vielä omille lapsilleenkin. Ei pärkkele, ei mene jakeluun, sano.

      2017 panin vanhimmalle pojallemme kuvan jostain saksalaisesta parkista, missä taustalla näkyin Macin etuovi. Palaute tuli heti, että vai sitä käydään syömässä paikallista ruokaa. Täytyi lähettää toinen kuva, missä kumppani hääräsi just välipalaa nelipyöräasunnon keittiössä. Eli ilmaisella parkilla vain yövyttiin.

      • edson

        Pakkohan tämäkin on laittaa eli paikka http://bot.fi/2tr7 ja sitten se kuva, missä kehuin joo ja tämän kerran kumppanin häärinnän tulos http://bot.fi/2tr8

        Tässä herää ymmärrettävästi muutama kymysys. Mutta tähänkin on jo vastaus valmiina. Vasta ensimmäistä kertaa elämässäni Pohjoismaiden ulkopuolella ja vuodessa ole oppinut http://bot.fi/2tr9 eli annokset kylläkin ostettua vihannessekoitusta. Tällä tiellä ollaan ja paino myös sanalla tie


    • Cee-Lila

      Sunnuntaita. Tuo Auroran mainitsema kaurajälkkäri oli minullekin lapsena tuttua. Samoin joku leipäressu, eli esim kuivat ruisleivän palaset kasteltiin maidossa ja paistettiin pannulla voissa, oli hyvää. Köyhät ja rikkaat ritarit ja pappilan hätävara- nimiset olivat herkkua.

      En ole allerginen millekään, mutta nilviäisiä, simpukoita, ostereita, mustekaloja ym niljaisia en syö, katkarapuja syön mutta vain valmiiksi kuorittuja ja kypsiä. Olen katsonut viime aikoina paljonkin, miten esim Japanissa tehdään isoista simpukoista sushia. Kun se kuori on saatu auki ja kaivettu sisältä se niljakas monivärinen möhkäle, se huuhdellaan ja pilkotaan paloiksi ja laitetaan tarjolle joko riisin ja levän kera käärölle rullattuna taikka sellaisenaan, viereen kuppi joko soijakastiketta ja wasabia tai muuta vihreätä mönjää, mihin ne kastetaan ja syödään, siis raakana. Hyvin näkyvät maistuvan. Suuren hummerin tai langustin lihaakin voisin kypsänä syödä, mutta en halua nähdä sitä ötökkää lautasellani sellaisenaan. Kerran etelänmatkallamme sellainen tuotiin ruotsalaispariskunnan pöytään kokonaisena keitettynä, niin että otuksen kaikki jalat roikkuivat suuren lautasen ulkopuolella. Siinä sitten alkoivat purkamaan sitä otusta saadakseen sisäosat syötyä. Näkyivät nauttivan siitä jalkojen ja kuorien irtirepimisestä.

      • Dr.Whoo

        Juu, ei kuulu (yleensä) meitinkään pöytään noi nilviäiset. Vielä kauheampia kuin sienet. Rva W kyllä syö molempia, joten minun kauhukseni semmoisiakin hirvityksiä joskus on pöydässä.

        Mutta tänään oli meillä taasen kelpo ruokaa, eli vuohenjuustolla kuorrutettua uunilohta. Lisäksi perunoita ja runsas salaatti, eli puoli vegeä siis.


      • Cee-Lila
        Dr.Whoo kirjoitti:

        Juu, ei kuulu (yleensä) meitinkään pöytään noi nilviäiset. Vielä kauheampia kuin sienet. Rva W kyllä syö molempia, joten minun kauhukseni semmoisiakin hirvityksiä joskus on pöydässä.

        Mutta tänään oli meillä taasen kelpo ruokaa, eli vuohenjuustolla kuorrutettua uunilohta. Lisäksi perunoita ja runsas salaatti, eli puoli vegeä siis.

        Onpa teitiiä ollut herkullinen lounas/sunnuntaiateria tänään. Vuohenjuustosalaatti on tosi hyvää, olipa sitten vaikka lohen päällä se vuohenjuusto ja salaatti erikseen.


    • aurora5

      https://youtu.be/46GS3BtwbdQ

      Yritin löytää Julie Londonin kappaleen 'Love' mutta eihän sitä mistään löytynyt. Se olisi ollut minulle niin tärkeä. Leskeksi jäätyäni kuuntelin sitä savikiekolta yksin mökillä. Tämä on nyt hätävara, ehkä rohkaistun soittamaan Jake Nymanille Kadonneiden levyjen metsästys -ohjelmaan.

      Onko Ceellä tai muilla musiikkidiggareilla levyjä, joita kaipaatte mutta joista ei löydy jälkeäkää, edes somesta?

    • Cee-Lila

      Huomenta/päivää.

      Ei ole minulla muistoissa jotain tiettyä levyä, jota en olisi löytänyt netistä. Joitakin olen metsästänyt kauan, mutta sitten ovat lopulta löytyneet. Tuonne tuubiinhan ihmiset lisäilevät musaa kaiken aikaa ja joskus on käynyt niinkin, että se on poistettu sieltä. Välillä esim omaiset ovat vaatineet poistoon jonkun kuolleen laulajan levyn kun ovat kiistoissa tekijänpalkkioiden takia.

      Ota Jake Nymaniin yhteyttä, taatusti auttaa mielellään.

    • aurora5

      Lueskelin viime yönä kirjaa, jonka eräässä kohtauksessa venäläismummo myi torilla kissanpentuja muovipussista. Kuinka ollakaan, aihe jäi kytemään mieleen, ja kun lopulta nukahdin, unessa minulle töihin oli tuotu muovipussissa valkoinen kani. Elukka oli valtava, varmaan metrin pituinen. Kotona mieheni alkoi heti järjestelemään sille häkin paikkaa, työnteli isoa kaappia sivuun seinänviereltä. Eikä sanonut mitään, koska oli tottunut siihen, että meille ilmaantui elukoita noin vain. Kun hän siinä puuhaili, kani oli ehtinyt lorottaa ison lätäkön valkoiselle paimentolaismatolle. Heräsin vessahätään.

      Tyypillistä unilleni on se, että aikoja sitten edesmennyt mieheni esiintyy niissä usein, mutta ei koskaan puhu mitään. Mitään pelottavaa hänen läsnäoloonsa ei kuitenkaan liity.

      Toisessa unessa tänä aamuna olin ostamassa televisiota. Se oli joku outo hikipaja, jossa oli hyvin heikko valaistus. Silti minun olisi pitänyt allekirjoittaa iso pinkka sopimuspapereita. Hamuilin valonappulaa seiniltä, mutta myyjä sanoi, ettei valoja saa laittaa, koska omistaja on poissa.

      Ovatkohan nämä hullut unet joku varaventtiili, keino säilyä järjissään? Kuka tietää...

      • Cee-Lila

        Minäkin näen usein noita unia, missä minulla on asiaa vessaan ja aina ne ovat sellaisia vessoja, ettei siihen pytylle voi istua, koska ne ovat niin täynnä p**kaa että tulee jo pyramidi ulos pytystä tai on vähintään siinä lauteiden reunan tasalla. Etsin kauan ja kaikki ovat yhtä täynnä.. Sitten herään.

        Myös kuolleet läheiseni seikkailevat aina unissani. Ei niihinkään uniin mitään kamalaa liity. Mutta ne unet ovat ahdistavia, missä aina tarvon, milloin liejussa, milloin jäissä, milloin laskettelen rinteitä alas ja taas seuraavan pudotuksen kun olen laskenut jalkojani katkomatta huokaisen taas helpotuksesta hetkeksi ja yritän katsoa johonkin ylös, jospa pääsisin takaisin sinne mistä lähdin, mutta huomaan että on liian jyrkkää, Pakko taas pudottautua seuraavalle tasanteelle. En ole ikinä esim laskettelua harrastanut, että nämä uneni ovat aina ilman suksia taikka kelkkoja, ja tasaiselle päästyäni minun on tavattoman vaikea päästä eteenpäin, aina joku lieju tai muu hidastaa. Kun sitten pääsen vaikka jonkun talon luo, en pysty avaamaan ovea. Sitten herään ja huomaan, että käteni on puutunut, oltuaan liian kauan jossain asennossa, mikä ei ollut sille hyväksi. Siirrän sen eri asentoon ja alkaa tunto palata.


    • edson

      Ei paha, ei paha alku tuolle Sorjoselle

      Ei paha, ei paha tuo Hannes Suomisen foksi

      • Cee-Lila

        Tuo Hannes Suominen osaa todella hyvin tanssia. Edis Tatli on myös todella hyvä. Edisin ja Katin pasodoble oli kuitenkin niin modernia pasoa, olisin halunnut sitä perinteisempää. Mutta TTK:n musiikki on jo vuosia ollut sitä niin modernisoitua, ettei sitä enää perinteiseksi tunnista millään.

        Sorjosta en ole katsonut, siitä en osaa sanoa mitään.


      • amummu
        Cee-Lila kirjoitti:

        Tuo Hannes Suominen osaa todella hyvin tanssia. Edis Tatli on myös todella hyvä. Edisin ja Katin pasodoble oli kuitenkin niin modernia pasoa, olisin halunnut sitä perinteisempää. Mutta TTK:n musiikki on jo vuosia ollut sitä niin modernisoitua, ettei sitä enää perinteiseksi tunnista millään.

        Sorjosta en ole katsonut, siitä en osaa sanoa mitään.

        Kyllä tosiaan minunkin mielestäni (Uotisen kommenttiin yhtyen) Hanneksen foxi oli parasta antia koko TTK:n historiassa.

        Se po. ohjelmassa välillä rasittaa, kun tiettyyn tanssilajiin ei valita juuri sen lajin oikeaa musaa. Pasoakin voi tallustaa vaikka Porilaisten marssin tahdissa, mutta ei se (minun mielestäni) silloin mitään pasodoblea ole. Musiikki on iso osa tanssiesityksestä.


    • edson

      Voiko korkean paikan kammo tulla jo esiin ja pahentua niinkin, kun katsoo jotain telkkusarjaa, missä kuvataan jumalattoman ylhäältä vaikka suoraan alas katutasoa, niin puistattaa?

      • Cee-Lila

        Kyllä se sieltäkin, jostain telkkusarjasta voi tulla esiin. En vain muista katsoneeni sellaista telkkusarjaa. Sen videon, missä Chisu taiteilee siellä korkealla katonreunalla, olen katsonut moneen kertaan, minkä kerran minulle osoitit. Ihastuin hänen lauluunsa ja siihen musiikkiin, mutta vaikka olen nuollut haavojain viimeiset pari vuotta, ei ole tullut itsetuhoisia ajatuksia vieläkään.

        En tiedä, mistä tuo korkeanpaikankammo on minulle tullut jo nuorena, jolloin en ollut koskaan asunut kerrostalossa, en ollut lentokoneessa ikinä, mutta sitten vajaa 18 vuotiaana muutin kaksikerroksisen talon yläkertaan, eli toiseen kerrokseen ja se talo oli 36 metriä merenpinnasta olevan mäen puolivälissä Malmilla. Myös Herttoniemen puiseen mäenlaskutorniin uskalsin nousta vain ehkä puoliväliin, saati Aarnikan mäkeen nykyisessä Pihlajamäessä, missä toinen serkuistani laski alvariinsa mäkeä ja hänen veljensä mursi heti jalkansa ekalla hypyllä.

        Siellä mäessä asuessani sain myös kammon puihin, jotka reunustivat sitä taloa, jossa asuin. Katsoin silloin töllöstä jotain avaruusaiheista sarjaa, missä puut liikkuivat ja viimeinen niitti oli kun katsoin elokuvan Triffidien kapina, missä suuret kasvit söivät ihmisiä, jotka olivat piiloutuneet majakkaan ja huomasivat, että ne kasvit kuolevat kun merivettä ruiskutetaan niiden päälle. Leffa oli sellainen "kolmannen maailman" juttu, missä jotkut idut levisivät pitkin maailmaa ja lähes kaikki olivat kuolleet. Oikea kauhun skenaario. Sellaisia leffoja en ikinä halua enää katsoa. Niitä on paljon. Asuin silloin yksin sen talon yläkerrassa, U oli armeijassa ja jouduin aina menemään talon alakertaan saunatiloihin pesemään vauvan pyykkiä, kun olin saanut vauvan nukahtamaan. Siinä talossa oli kantovesi, saunatiloissa sain vettä pumpun avulla, ei tarvinnut mennä ylös ja alas vesiä kantamaan. Talossa oli myös ulkovessa, jonka paskis oli aina täynnä. Siitä varmaan ne pa''kauneni ehkä vieläkin johtuvat. Talon isäntä vielä teki samana kesänä itsarin hypäten siltä kalliolta alas juhannuksen tienoilla, jolloin U:kin oli jo kotona minun ja vauvan kanssa. Muistamme, kun tämä mies oli juhannuksen aikoihin talon keinussa, kun menimme hänen ohitseen niin U sanoi myöhemmin, että hän näki kalman katseen miehen silmissä.


      • Ali-Baba

        Se Triffidien kapina saisi itse asiassa tulla jo uusintana. Oli se niin hirvee kauhuleffa
        Se korvaisi kyllä Rambot ja Arnoldin vastaavat.
        Mutta kukas muistaa sellaisen englantilaisen sarjan kuin Sapphire and Steel


      • mummu
        Ali-Baba kirjoitti:

        Se Triffidien kapina saisi itse asiassa tulla jo uusintana. Oli se niin hirvee kauhuleffa
        Se korvaisi kyllä Rambot ja Arnoldin vastaavat.
        Mutta kukas muistaa sellaisen englantilaisen sarjan kuin Sapphire and Steel

        Minä muistan hämärästi, jotenkin erikoinen, oliko jännäkin. Sen verran muistan myös, että Joanna Lumley taisi lyödä po. sarjassa itsensä läpi ainakin tv-katsojien tietoisuuteen. Miespääosan esittäjää en muista.


      • Ali-baba

        David MacCallum ja Joanna Lumley. David MacCallum on viime vuosina näytellyt NCIS tohtoria patologia.
        Sapphire and Steel oli oman aikansa science fiction ja ainakin m,inusta silloin varsin jännä. Saatoin asua sen sarjan alkuaikoina itse Londoniumissa


      • Cee-Lila
        Ali-baba kirjoitti:

        David MacCallum ja Joanna Lumley. David MacCallum on viime vuosina näytellyt NCIS tohtoria patologia.
        Sapphire and Steel oli oman aikansa science fiction ja ainakin m,inusta silloin varsin jännä. Saatoin asua sen sarjan alkuaikoina itse Londoniumissa

        Minäkin muistan Safiirin ja Teräksen jollakin tavalla. Joanna Lumleyn tunnistan paremmin sarjasta Todella upeeta. Hän on kyllä todella upea nainen ulkonäöltään, vaikka siinä sarjassa dokaa ja tupakoi koko ajan.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Minäkin muistan Safiirin ja Teräksen jollakin tavalla. Joanna Lumleyn tunnistan paremmin sarjasta Todella upeeta. Hän on kyllä todella upea nainen ulkonäöltään, vaikka siinä sarjassa dokaa ja tupakoi koko ajan.

        Joanna Lumleysta tuli vanhemmilla päivillään hieno matkareportteri. Kiehtova maailma -sarjan osa Niili on jäänyt mieleen.


    • amummu

      Kyllä kai kaikki mennyt(kin) uniin vaikuttaa. Minun painajaiseni liittyvät melkein aina joko ylioppilaskirjoituksiin tai matkustamiseen. Yo-kirjoituksissa on aina jäljellä kirjoittamaton aine, matikka tai joskus saksa. En ole koko lukion aikana oppikirjaa avannut ja paine on hirveä opetella kaikki kolmen vuoden jutut. SIlti unessa olen jo yliopistostakin valmistunut. Matkustamiseen liittyy aina kello, joka näyttää jo lentsikan lähtöaikaa, en ole pakannut, tai minulla ei ole lippuja, tms. Puhelimella yritän asiaa selvittää, mutta joko puhelimesta ei löydy numeroita, tai sitten se vain ei toimi. Noista unista herääminen on iso helpotus.

      Korkean paikan kammo minulla on elävässä elämässä, vieläpä niin, että kun katson vaikka telkasta filmiä, missä joku seisoo katon reunalla, tulee silloinkin se hirveä tunne. Kammo iskee jo, kun joskus olen joutunut käymään talomme (yksikerroksinen) katolla. Ylöspäin vielä menen aika keposasti, mutta katolta alas katsominen hirvittää. Enää en katollekaan kiipeä.

      Ahtaankin paikan kammoa poden. Hissit ovat pahimpia, etenkin nämä uudenaikaiset, joista ei näe ulos. Luolissakin olen matkoilla pari kertaa joutunut käymään. Toisella kerralla tajusin, etteivät ole minun paikkojani. Joskus Limassa käydessäni, olin saitsarilla, kuten aina tapanani on uusissa paikoissa, ja siinä mentiin jonkun luostarin kellareihin. Kellari koostui pienistä tiiliholveista, joihin piti aina jäädä odottamaan ja antaa liikkumistilaa, jos joku toinen ryhmä oli juuri kulkemassa samoilla jäljillä. Se oli ihan kamalaa: kopissa meitä oli 12 henkeä, ja juuri ja juuri siinä mahtui hengittämään. Mihinkään muualle ei nähnyt kuin holvin kapeasta aukosta seuraavaan holviin tai käytävään. Yhdestä holvista kaiteen yli näkyi alla luukasoja; opas sanoi, että siellä oli monta sataa ruumista. Ne luut eivät minua kammottaneet, mutta se ahtaus ahdisti.

      Tänään olin melkein koko päivän koirapoikia vahtimassa. On ne hauskoja veikkoja. Hereillä ollessaan pieni roikkui kaiken aikaa isomman parrassa, ja puri sitä kuonoon naskaleillaan. Isäkettis oli kyllä kärsivällinen, ei ärähdellyt, vaan antoi pennun riekkua. Välillä nukkuivat autuaasti kylki kyljessä. Minäkin sain ottaa silloin pienet päikkärit.

      Nyt pitää lähteä taas ajamaan pesukonetta. Toimme mökiltä kaamean kasan pyykkiä, joka pitää saada hoidettua.

      Mukavaa syysviikkoa!

      Hyvää alkanutta viikkoa!

    • Cee-Lila

      Hyvää tiistai-iltapäivää kaikille. Sateista on ollut. Meillä on sisäpihalla pari puuta, joissa on punaisia marjoja. Valtavat rastaslaumat ovat verottaneet niitä nyt muutaman päivän ajan. Puut eivät ole pihlajia mutta hyvin marjat maistuvat.

      Lämmintä on luvattu viikonlopuksi. Lähdemme lauantaina S-joelle, toivottavasti ei silloin vielä kylmene.

      Auroralle: Muistan Joanna Lumleyn myös siitä matkaohjelmastaan. Oli upea myös siinäkin ohjelmassa. Osasi luonnollisella tavallaan kertoa asioista, ääntään korottamatta, toisin, kuin jotkut matkaohjelmien tekijät puhuvat huutamalla.

    • edson

      Juupa, minä tykkäsin kans Joanna Lumleyn Niili juonnosta. Sit on sellainen hiljainen nuorehko mies, en muista nimeä. Ja onhan noita, siis matkaohjelmien vetäjiä.

      Hitto, satuin katsomaan eilen uusintaa teemalta eli Arne Dahlin tekstiin viritettyä ... surkeeta suurimmaksi osaksi. Pitkästä aikaa käytin virtakytkintä.

    • amummu

      Sateista on täällä böndelläkin ollut. Niin sateista jopa, että pentukettis lenkillä vain kyykkäsi ja kiireesti takaisin sisälle. Isompi kyllä menisi vaikka maan ääriin, ei pittaa keleistä.

      Saapa nähdä tuleeko se 19 asteen lämpö. Minä tykkäisin kyllä enempi kirpeistä syyspäivistä kuin tämmöisestä kosteasta tuhnukelistä. Vaan ei noita säitä minulta (enää;) kysytä.

      Sitä Lumleyn matkaohjelmaa minäkin aikoinaan katsoin. Oli kyllä hyvä.

      Tänään tulikin menoja roppakapalla. Yhden menon, eläkeläisten lounaskerhon tapaamisen jo peruutinkin. Menin kymmenen aikaan koiria vahtimaan ja lenkittämään. Siippa tuli alkuiltapäivästä vuoron vaihtoon, että minä pääsin viemään tyttöä terapeutilleen. Sieltä kiireesti takaisin syömään; ostin kaupasta itselleni susheja ja siipalle homejuustokiusausta, ei siis tarvinnut laittaa mitään. Nyt pitää laittaa vähän vookuja tukkaan. Eilen illalla sen pesin, mutta en jaksanut tehdä sille mitään, joten nyt on pakko: tänään alkaa uusi METin oopperakausi, eikä ihmisten ilmoille samana kahnapäänä viitsi mennä kuin koirapaimeneen. Mukavaa kun on taas tiedossa talven mittaan monta upeaa esitystä. Tänään näen Aidan, ties monenneko kerran, mutta se on joka kerta yhtä mahtavaa kuunneltavaa ja katseltavaakin. Ennen oopperaan lähtöä menen vielä hetkeksi kettisten kanssa, jotta siippa pääsee asoy:n hallituksen kokoukseen.

      Mutta ei eläkeläisellä saisi olla kuin yksi meno päivässä, eikä sitäkään joka päivä. Menee melkein hengästyksen puolelle kun koko ajan pitää olla lähdössä, matkalla tai tulossa. No, huomenna luultavasti sitten on lepopäivä, kun miniä yrittää pitää etäpäivää. Aina hänelle ei se onnistu, kun työssään välillä tulee pikatilanteita, joissa hänen pitää olla paikalla. Toivotaan ettei huomenna tule.

    • Alkuperäinen-Rapu

      Harmaan keskiviikon huomenet!

      Minun pitäisi lähteä pian tuonne liikenteeseen, enkä "kehtaisi" (suom. viitsisi) millään, mutta kun on annettava taas vertakin ja kauppaan on myös mentävä. Minä melkein hengästyn, kun luen amummun päiväohjelmista. Minusta on tullut laiska! Lykkään aina sellaisten asioiden tekemistä, mitkä eivät tunnu niin kovin tärkeiltä, aina vaan seuraavaan päivään. Alkaa jo huolestuttaa tuollainen lorvailu.

      Eilen siivoilin hieman sisäpihalla, mutta ei siellä vielä kannata haravoida kun villiviinissä on vielä paljon lehtiä, vaikka on niitä jo paljon maassakin.

      Cee on lähdössä lauantaina S-joelle, puolukkaretkellekö? Tuosta retkeilystä tuli mieleeni, että minäkin tykkäsin katsella niitä Joanna Lumleyn juontamia matkaohjelmia, mutta nykyisin en ole enää löytänyt oikein "mieleistäni" matkaselostajaa.

      Millaiset "retkeilysäät" ovat nyt tuolla auroran maisemissa? Maisemat ainakin ovat siellä loistavat.

      Hyvää keskiviikkoa - säässä kuin säässä!

      • aurora5

        Hei!

        Täällä ilmat vaihtelevat päivittäin. Eilen oli musta sadepäivä ja yölläkin ropisi. Nyt on valostumassa ja lämmintä luvattu liki kymmeneen asteeseen. Minulla täällä kaupungissa ei ole retkeilymaastoja. Tai olisi jos saisi kyytiä tuonne Pielisen rannoille. Eli itse asiassa kivikylässä täälläkin liikun. Ei ole edes Keskuspuistoa hollilla kuten M:ssa. Mutta stadilainenhan sopeutuu minne vain, niin se on ajateltava.

        Monet matkaohjelmat ovat älyttömän meluisia ja juontaja möykkää yli kaiken.

        Kohta tytär tulee pyykille ja syömään. Saan taas kuulla miten uudessa (osaviikko)duunissa menee. Palkalla ei voi leveillä, mutta ihmisläheistä työtähän tuo on ja merkityksellistä. Jossain juuri kirjoitettiin, että elämän merkityksellisyys on tärkeämpää kuin onnellisuus. Onni on vain utopiaa, merkityksellisyys voi kestääkin.

        Illalla on kirjastossa tapahtuma ja perjantaina kaksikin menoa päällekkäin. Näin se aika kuluu.

        Keskiviikkoterveisin


    • Cee-Lila

      Heips kaikille! Emme mene S-joelle puolukkaan, vaan katsomaan pojanpoikaa ja hänen perhettään, eli pikkuista tyttöä. Kysyi milloin tulemme, kun viimeksi näimme skypessä. Sunnuntaina tulemme Kauhajoen kautta pois, siellä näemme pojantyttäremme, poikakaverinsa, äitinsä ja isäpuolensa. Ensin pesimme yön S-joen Sorsanpesässä.

      Katsoin illalla taas sitä hömppäohjelmaa Love Island. Yksi pari äänestettiin ulos sieltä ja voi sitä surun ja itkun tyrskettä, mikä siitä seurasi. Juontaja vielä sanoi lopuksi, että ei tänne pelkkiä ystäviä tulla haalimaan vaan rakkautta etsimään. Voi mitä naittamista. Jos ei ala rakkaus leiskumaan, niin pois, hus hus!

      • aurora5

        Hyvää Aleksis Kiven päivää - ja muistanko, että jonkun muunkin synttäriä???

        "Jos ei ala rakkaus leiskumaan, niin pois hus hus!"

        Vähän samanlaista pakkolempeä on Maajusseissa. Nyt farmeilla on yksityistreffien aika. Kun joku nainen ei heti taipunut halailemaan ja pussailemaan, maajussi epäili, että tällä ei ole tunteita häntä kohtaan.

        Muuten en ole ikinä ymmärtänyt tuota ystävyyden ja rakkauden kuroutumatonta kuilua; jos rakastaa, ei voi olla ystävä. Haloo! Ainakin tosi elämässä voidaan olla parhaat ystävät ja uskotut, vaikka on sitä kuumaa lempeäkin. Tietysti noissa rakkauden saarien pikaelämassä kuuluukin mennä heti tositoimeen, vaikka vääristyneen kuvan ne antavat nuorille ihmisille rakkaudesta.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Hyvää Aleksis Kiven päivää - ja muistanko, että jonkun muunkin synttäriä???

        "Jos ei ala rakkaus leiskumaan, niin pois hus hus!"

        Vähän samanlaista pakkolempeä on Maajusseissa. Nyt farmeilla on yksityistreffien aika. Kun joku nainen ei heti taipunut halailemaan ja pussailemaan, maajussi epäili, että tällä ei ole tunteita häntä kohtaan.

        Muuten en ole ikinä ymmärtänyt tuota ystävyyden ja rakkauden kuroutumatonta kuilua; jos rakastaa, ei voi olla ystävä. Haloo! Ainakin tosi elämässä voidaan olla parhaat ystävät ja uskotut, vaikka on sitä kuumaa lempeäkin. Tietysti noissa rakkauden saarien pikaelämassä kuuluukin mennä heti tositoimeen, vaikka vääristyneen kuvan ne antavat nuorille ihmisille rakkaudesta.

        En tiedä, onko meistä kellään synttäriä tänään, siis 10.10. Itselläni on 10.11., Alilla 16.11., A-mummulla muistelen olevan 30.1., sinulla taisi olla 19.1., Rapu on joka tapauksessa ravun merkeissä syntynyt, eli kesä-heinäkuussa, kuten sisareni 10.7. on rapu, Edson on 8.12., HHRiitu on 19.6., Websiä en tiedä, ei ole tainnut paljastaa, muistelisin, että olisi tammikuussa, Whoo ei ole paljastanut myöskään, Akentti on myös hämärän peitossa, en muista, onko synttäripäiväänsä paljastanut. Unohtuikohan joku?

        TV-ohjelmista: Sama pakkonainti on tuossa Ensitreffit alttarilla -systeemissä, mutta itsehän ovat itsensä siihen halunneet. Jos ei sitten rakkaus leimahdakaan, niin en tajua, että mitä siitä hyötyvät. Maksetaankohan heille vain siitä, että osallistuvat ja kokeilevat huvikseen kepillä jäätä. Jospa vaikka synkkaisi? Nytkin luen aina Iltiksestä, että miten heidän yhteiselonsa sujuu, en jaksa niitä katsoa, Iltis antaa hyvän referaatin. Rosa on tuskastunut Eetuun, ottavat jo välimatkaa, Heikki ja Miina on suht sopuisia, vaikka Heikki ei tykkää Miinan tatuoinneista ja ehkä suorasukaisuudesta, pitäisi vähän hienostella? Ja se kolmas pari, ei taida hyvin mennä heilläkään.

        Itse en voisi ajatellakaan mennä avioon miehen kanssa, jota en ole ennen edes nänyt. Vakiotilanne kyllä muslimimaissa. Onneksi ei meillä. Edes joku muutaman viikon lomasaarella oleilu ei siihen riittäisi, taikka jonkun maajussin maatilalla yhdestä miehestä kilpaileminen, ihan sanoisinko idioottimaista touhua.


    • Cee-Lila

      Meillä alkoi jo aurinko paistaa. Ne marjaiset puut pihallamme ovat kohta tyhjiksi kalutut, niin paljon niissä on lintuja vieraillut. Alkavat olla jo melko keltaisia lehdiltäänkin. Talomme pihalla on kaksi lipputankoa, molemmissa Suomenliput riippuvat alaspäin, on aivan tuuletonta. Kaksi tankoa siksi, että vastapäisen ja meidän taloyhtiömme piha on kahden eri taloyhtiön yhteinen. Siksi pihallamme on esim kaksi eri keinua, kaksi eri lasten liukurataa, kaksi eri hiekkalaatikkoa ja toisen talon pihalla vielä sellainen lasten huvimaja ja meidän puolella yksi lasten jousella varustettu keinuhevonen. Toisen poistivat siltä puolelta jostain syystä.

      Mitään aitaa ei piha-alueella ole, sen olen huomannut, että pihan poikki kulkee sellainen lauta siinä maassa, mikä erottuu, jos se ei ole hävinnyt lasten hiekkalaatikosta heittämien hiekkojen alle. Meidän talossamme ei ole montaakaan lasta, mutta vastapäisessä sitäkin enemmän. Lapset leikkivät useimmiten meidän talon puolella, olen huomannut. En tiedä, mikä vastapäinen talo on, mutta sen olen huomannut, että heidän puoleisen pihan ja kadun hoitaa Helsingin kaupunki, meidän puolemme oma talonmiespalvelu. Meillä myös eri roskakatokset, lukolliset kummallakin ja eri piharakennukset mm polkupyörille ja ulkoiluvarusteiile, kuten kelkoille, suksille jne.

      Olen huomannut oman talomme yhden asukkaan olevan raivoissaan siitä, että naapuritalon lapset laittoivat esim oman jalkapallomaalinsa meidän talon puoleiselle nurmikolle. Kerran U:n mennessä roskia viemään, tämä nainen pyysi U:ta viemään sen maalitolpan sinne toiselle puolelle. U ei vienyt.

      • aurora5

        Meidän talossa täällä ei ole yhtään lasta, jonkun lapsenlapsi joskus käy. Naapureita ei muutenkaan näy eikä kuulu. Toisella puolella on villiintynyt tontti autiotaloineen, toisella puolella asuttu iso puutalo, jonka erottaa meidän pihasta tiheä ja korkea pensasaita.

        Eihän tuollaisella kahden yhtiön pihalla, jossa ei ole selvää rajaa merkitty, voi olettaa että penskat pysyvät omalla puolellaan. Jotkut ne vaan jaksavat vahtia kaikkia "rajaloukkauksia". Stadissa naapuritalossa asui nainen, joka hyökkäsi aina ulos huutamaan, jos joku, varsinkin koiran kanssa oikaisi kymmenen metrin matkan heidän pihansa kautta. Varmaan oli rapussa oikein kyttäämässä, että pääsee valittamaan. Sanoimme häntä käkikelloksi.

        Jossain aikaisemmassa asunnossa sain minäkin tarpeekseni lasten pompottelusta palloa seinään juuri makkarini ulkopuolella. Jumps jumps jumps. Vanhempiin taloihin jätettiin ikkunattomia päätyseiniä, uudemmissa taloissa ei juuri vapaita seinäpintoja näy. Tuossakin vastapäätä on hyvin koristeellinen talo, jonka kaikki sivut ovat täynnä suuria parvekkeita lasituksineen ja kukkaritilöineen. Kuka sinne nyt uskaltaisi mitään heitellä.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        Meidän talossa täällä ei ole yhtään lasta, jonkun lapsenlapsi joskus käy. Naapureita ei muutenkaan näy eikä kuulu. Toisella puolella on villiintynyt tontti autiotaloineen, toisella puolella asuttu iso puutalo, jonka erottaa meidän pihasta tiheä ja korkea pensasaita.

        Eihän tuollaisella kahden yhtiön pihalla, jossa ei ole selvää rajaa merkitty, voi olettaa että penskat pysyvät omalla puolellaan. Jotkut ne vaan jaksavat vahtia kaikkia "rajaloukkauksia". Stadissa naapuritalossa asui nainen, joka hyökkäsi aina ulos huutamaan, jos joku, varsinkin koiran kanssa oikaisi kymmenen metrin matkan heidän pihansa kautta. Varmaan oli rapussa oikein kyttäämässä, että pääsee valittamaan. Sanoimme häntä käkikelloksi.

        Jossain aikaisemmassa asunnossa sain minäkin tarpeekseni lasten pompottelusta palloa seinään juuri makkarini ulkopuolella. Jumps jumps jumps. Vanhempiin taloihin jätettiin ikkunattomia päätyseiniä, uudemmissa taloissa ei juuri vapaita seinäpintoja näy. Tuossakin vastapäätä on hyvin koristeellinen talo, jonka kaikki sivut ovat täynnä suuria parvekkeita lasituksineen ja kukkaritilöineen. Kuka sinne nyt uskaltaisi mitään heitellä.

        Meillä oli sama juttu edellisessä asunnossamme, meillä oli alakerran päätyasunto, jossa ei ollut yhtään ikkunaa sillä seinällä, joten pikkupojat intoutuivat potkimaan palloa siihen. Sellainen jytke kävi seinällä, että U meni ulos sanomaan heille siitä. Lopettivat oitis. Siellä oli niin suuri piha-alue, ettei juuri talon seinään tarvinnut potkia. Siellä oli ihan kenttä ja skeittiratakin parin talon päässä, ei tarvinnut kauas mennä omalta alueelta. Nykyisessä talossamme ei ole sitä mahdollisuutta, mutta tuossa kadun puolella on nurmikolle tehty sellainen alue, jossa voi skeitata, vaikka ei siinä niitä kaiteita ja ramppeja ole.


      • aurora5
        Cee-Lila kirjoitti:

        Meillä oli sama juttu edellisessä asunnossamme, meillä oli alakerran päätyasunto, jossa ei ollut yhtään ikkunaa sillä seinällä, joten pikkupojat intoutuivat potkimaan palloa siihen. Sellainen jytke kävi seinällä, että U meni ulos sanomaan heille siitä. Lopettivat oitis. Siellä oli niin suuri piha-alue, ettei juuri talon seinään tarvinnut potkia. Siellä oli ihan kenttä ja skeittiratakin parin talon päässä, ei tarvinnut kauas mennä omalta alueelta. Nykyisessä talossamme ei ole sitä mahdollisuutta, mutta tuossa kadun puolella on nurmikolle tehty sellainen alue, jossa voi skeitata, vaikka ei siinä niitä kaiteita ja ramppeja ole.

        M:lassa oli skeittirata leikkikentän yhteydessä. Siitäkin jotkut jaksoivat valittaa. vaikka heidän talon ja skeittaajien välissä oli kuusimetsä. Jotain kolahduksia kuulemma oli kantautunut heidän kiusakseen.

        Suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi kirjastoon oli kutsuttu esitelmöitsijä. Ilomantsilainen runonlaulaja 1700-luvulta oli hänen aiheensa. Tupa oli täynnä kuulijoita, suurin osa meitä harmaapäitä. Ilta oli aidosti viihdyttävä, kiitos nuoren yhtyeen, joka esitti kyseisen, Lönnrotin "keksimän" muinaisnaisen runoja itse säveltäminään, rokkaavina versioina, Ei paha ollenkaan.

        Oli kaunis, melkeinpä lämmin ilta. Tyttären kanssa oli kokeiltu uudenlaisia kasvispyöryköitä. Molemmat päädyimme toteamaan, että samalta ne kaikki maistuvat, ei voi mitään.

        Rattoisaa junamatkaa Pohojanmaalle. Koetan etsiä yhden aiheeseen sopivan laulunkin.


      • aurora5

        https://youtu.be/fsBEIyo-2E0

        Tässä menneiden aikojen tunnelmaa Pohojanmaan radalta, joka minullekin tuli lapsena tutuksi sukulaisvierailulla Evijärvelle.


    • amummu

      Mukavaa reissua minunkin puolestani Ceelle ja Uulleen. Pienten vuoksi voisin minäkin matkustaa vaikka maan ääriin, jos meidänkin "pienet" siellä olisivat. Eikä paljon puuttu etteivät olisi. Ex-miniä haki aikoinaan USAan töihin, mutta meidän onneksi jäi kisassa kakkoseksi. Siellä varmaan olisivat vieläkin, jos munkki olisi käynyt. Ex-miniä on USA-friikki, eikä poikammekaan sinne päin sylje.

      Olin sittenkin tänään kettisvahdissa. Miniä joutui kuitenkin lähtemään työpaikalleen. Onneksi ei kovin aikaista herätystä minulle tullut, joten aamu ei ihan hirveä ollut. Mutta päikkärit kyllä otin koirain kanssa. Hauskoja vekkuleita ovat. Tänään vähän harjoittelivat tappeluakin, murinan ja irvistelyn säestämänä. Saa nähdä kuinka se sektori niillä kehittyy. Isäkettis on kyllä kovin kärsivällinen pennun riepotuksissa, mutta välillä sekin hermostuu. Herkkupaloista saavat riidan aikaan, ja ainakin minä menen silloin väliin, on se sen verran vihaista touhua. Omistajat eivät niinkään puutu, sanovat vain, että siinähän oppivat. Ja tokkiisa, niinhän se tietysti on. Mutta minä en sellaista uskalla katsella, jos vaikka pahastikin alkavat toisiaan riepottaa.

      Mutta nyt tyhjentämään pesukoneesta pyykit, ja sitten sudokun kanssa punkkaan.

      Kaunounia kaikille!

    • Ali.Baba

      Kerro meilla kansantajuisesti joskus a-mummu, mitä kaikkea taahtuu siinä ilmastokorkeudessa, 10-12 km, missä lentokoneet pääosin lentävät ja mihin tyhjentävät pakokaasunsa.
      Jos tiedät, niin kerro myös mitä tapahtuu niille lukemaattomille kerosiiniin tyhjentämisille lentokorkeuksissa, joita tarvitaan koneen hätäkeventämisen vuoksi?

      • amummu

        Tuolla toisaalla jo jotain pientä pistinkin tulemaan. - Tankkien tyhjennyksestä ilmassa: dumppaus yleensä tehdään niin korkealla, että kerosiini haihtuu ennen kuin kerkiää maahan, eli normaalitapauksessa ei ympäristöhaittoja tule. Sitä en sitten enää muista, minkälaisia mahdollisia kemiallisia reaktioita haihtuneen kerosiinin ja ilman kaasujen välillä tapahtuu; sinä varmaan äkkiä reaktioyhtälöt meille tempaiset:)). Toisaalta dumppauksia ainakin siviilipuolella (sotilasilmailusta ei ainakaan minulla tietoa) tehdään erittäin harvoin, joten tuskin niillä kovin isoa merkitystä ilmastoon sinänsä on.

        Dumppaushan on turvatoimenpide, kun koneen jostain syystä (useimmiten tekninen vika) pitää laskeutua nopeasti, eikä ilman dumppausta saada konetta maksimilaskupainoon. Joissakin tilanteissa, kun dumppausta ei jostain syystä (esim. tietyt konetyypit) voida tehdä, kone sitten laskeutuu ylipainoisena, mutta vaurioita voi rakenteisiin tulla.


    • Cee-Lila

      https://www.youtube.com/watch?v=GTDlSFjw5fA

      Tässä aivan ihana Havannan hurmiossa Matti Jurvan laulamana. Tätä kipaletta etsin kerran tuubista vaikka kuinka kauan kun en tiennyt tämän nimeä. Etsin Havannan yössä nimellä, sillä sitä ei löytynyt.

      Menemme muuten S-joelle omalla autolla, koska sieltä Kuahajoelle ei pääse junalla, eikä Kauhajoelta pääse junalla edes Helsinkiin. Joutuisivat siellä kuskaamaan meitä omilla autoillaan.

      • Cee-Lila

        Lapsuuden kotini grammarissa oli juuri tuollainen levysoittimen neulavarsi ja paksu neula, jonka pidike oli tuollainen iso pyöreä möhkäle, kampi josta veivattiin ja sillä satiin soimaan yksi savikiekko kerrallaan.


      • Cee-Lila

        https://www.youtube.com/watch?v=vHyTN5DQT6E

        Tässä nuoruuteni lempparikipale, silloin kun olimme U:n kanssa rautalankahurmiossa. Tätäkin kipaletta etsin kauan tuubista ennen kuin löysin. Tämä levy oli U:lla ja faijansa hävitti kaikki hänen levynsä muutossa stadista Vantaalle. Siinä meni mm Moliendo cafeet, rautalankaemmat ja kitaratangot.


      • aurora5

        Onpa menevä kipale. Itse olin silloin liian vanha rautalankahurmioon. Sen sijaan -48 syntynyt pikkubroidini joutui sen valtaan täysillä. Hän kasvatti biitlestukan, ja oli kaveriporukalla joku bändin tapainenkin. Isosysterinä vähän ihmettelin tuota villitystä; vanhan kunnon Emma-valssinkin olivat rautalankapojut "pilanneet".

        Tyttärellä oli aikuistuttuaan brittipoppikausi. Hän ei kylläkään soitellut sitä minun kuulteni, vaan aina kuulokkeilla. Kun hän muutti kotoa, muodissa oli taas jokin muu tyyli. Tiedän sen siitä, että hän jätti muovikassillisen Duran durania, Whamia ja lukemattomia kokoomakasetteja meidän vanhusten iloksi.

        Nyt kun kuuntelen Idolsin koelauluja, en tunne juuri yhtään kappaletta. Harvassa kuulen edes alkeellista melodiaa. Olen pihalla kuin lumiukko.


      • amummu
        aurora5 kirjoitti:

        Onpa menevä kipale. Itse olin silloin liian vanha rautalankahurmioon. Sen sijaan -48 syntynyt pikkubroidini joutui sen valtaan täysillä. Hän kasvatti biitlestukan, ja oli kaveriporukalla joku bändin tapainenkin. Isosysterinä vähän ihmettelin tuota villitystä; vanhan kunnon Emma-valssinkin olivat rautalankapojut "pilanneet".

        Tyttärellä oli aikuistuttuaan brittipoppikausi. Hän ei kylläkään soitellut sitä minun kuulteni, vaan aina kuulokkeilla. Kun hän muutti kotoa, muodissa oli taas jokin muu tyyli. Tiedän sen siitä, että hän jätti muovikassillisen Duran durania, Whamia ja lukemattomia kokoomakasetteja meidän vanhusten iloksi.

        Nyt kun kuuntelen Idolsin koelauluja, en tunne juuri yhtään kappaletta. Harvassa kuulen edes alkeellista melodiaa. Olen pihalla kuin lumiukko.

        Nostalgiaksi menee taas. Minä kuuntelin Beatlesia levyltä ja hyvin hiljaa, kuulokkeita ei silloin ollut. Vaikka heidän "Girl" ja "Yesterday" olivat kaukana räimeestä, niin silti isäni, joka meidän tyttöjen oikkuja sieti paljon paremmin kuin äitimme, marisi, että "tuommoista moskaa pitää kuunnella". Ensimmäinen om levyni, Charles Aznavour, sen sijaan sai soida vähän äänekkäämminkin.

        Whamin ja Duran Duranin samoin kuin Ironmaidenin (naamat mutta en musiikkiaan) muistan ajanjaksolta, jolloin toimin Kuopiossa peruskoulun viidennellä luokalla sijaisopena melkein puoli vuotta. Nokkani edessä, etupulpetissa istui tyttö, joka oli em. bändien ihailija, ja kaikki hänen koulutavaransa olivat täynnä soittajien nimiä ja kuvia. Ja tyttö taisi noista bändin pojistakin uneksia niin, että välillä tuntui olevan ihan poissa tästä maailmasta. Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä hänestä tuli isona.

        Joskus Idolsin alkuaikoina seurasin kilpailua ihan säännöllisesti. Silloin tosiaan laulettiin sellaisia kappaleita, jotka minäkin tunsin. Yhden erikoisesti muistan, Kristian Meurmanin, lauloi koelauluna Lapin kesän. Kaveri melkein vei sydämeni. En tiedä, tuliko hänestä musiikin työläinen, en ainakaan missään ole törmännyt nimeensä. Tämän päivän laulut ovat myös minulle kaikki täysin outoja, etenkin tässä alkuvaiheessa kun ei ole säestystä eikä melodiasta saa mitään tolkkua.


    • edson

      Olin jälkeenjäänyt, 1948 syntynyt. Vaikka pitkä tukka olikin jossain vaiheessa, en päässyt oikein rautalankaan mukaan millään. Faijan vanha grammari, juuri tuo veivattava, mikä on minulla edelleen, oli tehnyt salaiset tehtävänsä, vaikuttanut suoraan selkäytimeen. Samoin tanssikoulu.

      Jälkeenjääneisyys musiikinkuuntelutaipaleellani on jatkunut ja jatkuu. Koskaan en ole muistaakseni maksanut minkään yhtyeen kuulemiseksi pääsylippuja. Ja jos nyt sellainen erehdys on joskus sattunutkin, niin enää ei satu. Ilmaislipun viimeksi sain vuosia sitten Sillanpään konserttiin, missä miniä lauloi pari kappaletta. Jumalavita, ihan Porvoossa asti piti käydä, muuten olisi miniä ottanut nokkiinsa :)

      Mutta mutta, jos törmään mukavaan katumusaan, niin hattuun kolikko varmaan tippuu

    • Ali-Baba

      EDSON kohta 70 V

    • Cee-Lila

      Totta on, että nuorina teineinä musiikkimaut vaihtelevat todella nopeata tahtia, riippuen mikä bändi silloin on huipulla. Itselläni ja U:lla se osui sinne 60-luvun alkupuolen rautalankaan, olimme ihastuneita Beatlesiin, Rolling Stonesiin, Shadowsiin, Renegadesiin, samoin tykkäsimme esim Ricky Nelsonin Hello Mary Lousta, Pat Boonen Speedy Conzalesista, suomalaisista Saundseista, Scaffoldseista ym ym. Tietenkin myös monista Elviksen kipaleista sekä Paul Ankan Dianasta, unohtamatta lattareista Los Paraguayosta, Hugo Blancoa ja kuubalaisia muusikoita.

      Poikamme tultua murrosikään opimme pitämään mm jonkin verran jopa hevistä, Black Sabbath, Deep Purple ( itse asiassa aivan ihanaa musaa) Judas Priest, Accsept, Santana, noita levyjä hän osti. Itse kuitenkin aloin pitää enemmän espanjalaisesta klassisesta kitaramusiikista, sen myötä flamencosta, latinosta ja argentiinalaisesta tangosta.

      Yhdessä vaiheessa ostin paljon suurien orkestereiden soittamia levyjä, jotka soittavat isolla kokoonpanolla poppia. Se on ns vanhusmusaa, eli instrumentaaliversioita kuuluisista ikisävelmistä sekä nuoremmista hittikipaleista. Näitä levyjä on esim Paul Mauriat, James Last, 101 Strings, on pianisteja, saksofonisteja, kitaristeja, ym pääosassa niissä tuolla yläkaapissa olevilla älppäreillä. Sieltä löytyy myös Narcisko Yepesiä, John Williamsia, Paco de Luciaa, Paco Penaa, Manitas de Plataa, Los Paraguayosta, samoja löytyy myös CD-levyiltä, mutta helpointa on kuunnella niitä tuubista. Meillä on myös LP-levysoitin, harvoin kuitenkin jaksan kaivaa niitä levyjä esiin.

      Myös tietyistä klassisista kipaleista pidän, mutta kokonaista oopperaa tai sinfoniaa en jaksa kuunnella kerralla, niissä on tiettyjä osia, jotka ovat klassikoita ja niitä jaksan kuunnella. Carmen on sellainen ooppera, jonka olen katsonut kokonaan töllöstä.

      Mutta monesti olen flamencoesityksiin mennyt Savoy-teatteriin. Harvoin käyn nykyään edes elokuvateatterissa, mutta viimeksi kävin katsomassa Carlos Sauran Iberian. Hankin sen jopa DVD:nä itselleni. Tästä on jo monta vuotta aikaa. Mitään orkesteriakaan en yleensä mene katsomaan mihinkään suurtapahtumaan, jollei oteta huomioon Paul Ankaa Lintsillä, Los Paraguayosia 2 kertaa Kokkolan Vaakunassa, Renegadesia kerran Hgin Expo-hallissa ja Taljankaa Savoyssa, aihe oli Lorcan runoihin sävelletty musiikki ja flamenco-tyyliin sovitettu, heidän levynsä myös hankin, oli melko vaikea saada, musakaupoissa ei sitä niin vain ollut saatavilla ilman eri tilausta. Erillisenä levynä sain hupaisan singlen hirvenmetsästyksestä flamencon tahtiin.

    • aurora5

      https://youtu.be/2amoMIuzKAk

      Ooppera ei ole aina ollut lempilajejani, mutta tästä aariasta pidän aivan hurjasti. Ihan kylmät väreet tulevat Dido-kuningattaren kohtalokkaasta valituksesta.

      Noista Ceen vanhusmusiikeista tuli heti mieleen Mantovani-levyni, joka saattaisi hyvin soida palvelukotien rauhallisena Muzak-antina kenenkään huomaamatta, ketään häiritsemättä.

    • Cee-Lila
      • aurora5

        "Käyn pitkin hiekkarantaa yksin vain", laulaa myös joku meidän omista humppaveikoista. Kaunis melodia, jota nuorempikin voisi kuunnella.

        Luulin ensin, yhtään tahtia kuuntelematta, että soitat sen tutun rallin Quando calienta el sol a la playa (tai jotain sinne päin). Se oli mieheni ja veljiensä kotiorkan bravuuri noin 50 vee sitten


      • edson

        Miten suomalaiset ja muutkin onnistuvat sössimään omissa orkesterisovituksissaan suurimman osan kappaleista? Se taustalla jumputtava ... mikä lie, se on aina saatava sovituksiin, pärkkeletto Ei sen puoleen, tuossa ceenkin kappaleesta ... Ja mitä tuossa kappaleessa käytettiin ksylofonin tapaista jumputtavaa nuijaa ? ... Juu ja mitä etelämmäs mennään, sitä parempi olisi suomalaisten vaan keskittyä oman musan ja pojennon tekoon ja jättää alkuperäiset koskematta.


      • Cee-Lila
        aurora5 kirjoitti:

        "Käyn pitkin hiekkarantaa yksin vain", laulaa myös joku meidän omista humppaveikoista. Kaunis melodia, jota nuorempikin voisi kuunnella.

        Luulin ensin, yhtään tahtia kuuntelematta, että soitat sen tutun rallin Quando calienta el sol a la playa (tai jotain sinne päin). Se oli mieheni ja veljiensä kotiorkan bravuuri noin 50 vee sitten

        Tuon Quando calienta el solin esittää myös Los Paraguayos upeasti ja sitä että La playaa voi kuunnella minkä ikäinen tahansa. Tosin ei taida nykyistä 15-vuotiasta kiinnostaa, pitää olla räppiä ja Almaa. Itse pidin näistä laplayoista ja blackaiceista jo teininä ja pidän edelleen, hyvin erilaisina kokoonpanoina esitettyinä, mutta kitaralle se kai on sävelletty, ainakin 1964 sen levytti italialainen jonka nimi ei nyt tule mieleen. Tuo mustat silmät on tosi ihana unkarilaisena mustalaisviuluversiona. Tuolla yläkaapissamme on se levy, joiden soittamana en ole sitä vielä netistä löytänyt. Monen muun vastaavana versiona kylläkin.

        Katsoin äsken ISTV:stä prinsessa Eugenien häihin käveleviä ihmisiä siinä kirkon edessä, niin kyllä oli tuulista siellä. Naisten hatut olivat lähdössä lentoon, samoin hameen helmat nousivat korviin monilla, kirkon rappusilla morsiuslapsia saattvan naisen helmat nousivat ylös juuri ennen kirkkoon astumista ja hänen tummansiniset alkkarinsa paljastuivat vyötärölle asti. Eivät olleet stringit, eikä tangat, vaan ns normaalisloggit.


    • Cee-Lila

      Mielenkiintoinen arvio sinulta. Tarkoititko tuota La Playaa vai sitä Jet Harrisin Diamondsia? La Playan esittää iso orkesteri jousineen, mihin ei rummut eikä lautaset kuulu, mutta saadakseen siihen ns iskelmäkevennystä aikaan niin sitä ei saada ilman jonkinlaisia rumpusysteemejä.

      Ei siinä ole mielestäni ksylofonia, vaan se sellainen rumpalin edessä oleva tanko, jossa roikkuu sellaisia metallisia puikkoja, joita välillä vetäistään sormilla. Tyypillinen instrumentti monissa Cecaria Evoran portugueesamusiikeissa. Ja rummuille on monenlaisia "paukuttimia", on omat sormet, pampulapäiset puikot, vispilät jne. Sen olen huomannut, että esim Los Paraguayosien ja Savia Andina -bändien kokoonpanoon ei kuulu kuin sellaiset rummut, joita taotaan käsillä, ei siis niitä mitä iskelmäorkestereissa on.

      Aurora osaa paremmin selostaa näistä instrumenteistä, koska miehensä oli muusikko. Lattarimusaan kuuluu hyvin isosti erilaiset marakassit, kurkut ja harput, siis ne isot, ei huuliharput ja he saavat ilman iskelmärumpuja mahtavan soundin aikaan. Heidän musiikkinsakin on etupäässä juuri kansanmusiikkia, kuten Savia Andinalla, joka on mahtava bändi.

    • Cee-Lila

      Muistan kun sellainen orkesteri kuin Valdo de los Rios ilmestyi markkinoille, niin johan alkoi klassinen musiikki maistua kansalle, kun lisäsivät rummut kokoonpanoonsa ja soittivat Mozartin 40. Kevennetty versio siis. Myös Toggata ja Fuga alkoi maistua kun Vanessa Mae soitti sen viululla ja pian seurasi oma Linda Lampeniuksemme kyykkyasennossa korkkarit jalassa ja lyhyt hame päällään. Ja moni muu on seurannut perässä kuten vaikkapa Albinonin Adagion soittajat viuluinneen suurissa konserteissa, vaikka sekin on urkuteos alunperin. Sikäli hyvää musiikkikasvatusta saada isot nuorisojoukot tykkäämään klassisesta(kin).

    • Cee-Lila

      Vastasin äsken pitkällä kirjoituksellani Edsonin viestiin, missä hän ihmetteli ksylofonin ym jumputtavaa nuijaa musiikissa, että miksi ovat siellä? Kysyin, tarkoittiko La Playaa, vai Jet Harrisia. Mainitsin nimeltä Norman Chanderin, Harald Winklerin ja selvitin pitkän stoorin omasta näkemyksestäni ja pyysin Auroraltakin selvitystä, koska miehensä oli muusikko. Tekstissä mainitsin monta bändiä, latinalaisen musiikin taitajia ja isoja orkestereita, jotka keventävät musiikkia lisäämällä sinne rummut, saaden sen iskelmällisemmäksi. Sen ksylofonin äänen sanoin kuuluvan sille soittimelle, joka on usein mukana Cecarian musiikissa. Se on sellainen tanko, jossa on paljon niitä metallipuikkoja roikkumassa, joita välillä kädellä vetäistään.

      Nyt se viestini on poistettu sopimattomana ja sääntöjen vastaisena. Aivan outoa. Ja en haukkunut Edsonia ja musiikkimakuaan millään tavoin, aloitinkin sen sanomalla mielenkiintoinen mielipide sinulla jne klo 13:34 luettavaan viestiisi. Oletko itse sen poistoa pyytänyt vai onkohan kyseessä joku "oikea" muusikko, joka on eri mieltä kanssani.

      • edson

        Mä olen itse haukkunut oman musiikkimakuni ja minulla ei mitään tekemistä minkään poiston kanssa. Ihan hieno kappale se ikivihreä La Playa oli, upee melodia.

        Palaan joskus näihin omiin harhaisiin musiikkimieltymyksiini. Se takova komppi on alkanut minua häiritsemään yhä enemmän ja enemmän.


      • Cee-Lila
        edson kirjoitti:

        Mä olen itse haukkunut oman musiikkimakuni ja minulla ei mitään tekemistä minkään poiston kanssa. Ihan hieno kappale se ikivihreä La Playa oli, upee melodia.

        Palaan joskus näihin omiin harhaisiin musiikkimieltymyksiini. Se takova komppi on alkanut minua häiritsemään yhä enemmän ja enemmän.

        Kiitos vastauksestasi. Robo salli sen kirjoitukseni, mutta sitten se poistettiin yhtäkkiä sopimattomana. Siinä ei ollut edes linkkiä mihinkään kipaleeseen, joista kyllä nimeltä mainiten mainitsin mm bolivilaisen Savia Andinan, jotka soittavat lähinnä paikallista kansanmusiikkia ja joiden musiikki on todella täyteläistä, bändi koostuu parista kitarasta, ukulelesta, panhuilusta ja rummuista, jota soittaja sutii eli ei ole ns hurriganes rummut. Poistetaankohan tämäkin.


    • Ali-Baba

      Vedätkö Edson jonkun Korsuorkesterin esiin kuin kanin hatusta.
      Tässä vähän tyyliä kunnon balalaikkarämpytyksestä. Ei mitkään kompit häiritse:
      https://www.youtube.com/watch?v=a_hljrej7TA
      Se Ceen poistettu on mahdollisesti sisältänyt liitteen tai sitten liikaa vieraan kielisiä nimiä. Ne ovat ne yleisimmät poiston syyt.

      • Ali-Baba

        Ilmeisesti Ceen tämäkin kommentti on poistettu, missä mainittiin sen perulaisen bandin nimi, eikä juurikaan muuta. Cee taitaa olla autossa istumassa nokka kohti Pohojanmaata
        On se kyllä tosi outoa, jos pelkän yhden bändin mainitsemisen perusteella poistetaan oli robo miten tahansa ohjelmoitu


    • Ali-Baba

      Ja kun ollaan saatu paljon hienoa muzakkia, niin laitetaanpa vaihteeksi ihan teknologia esittely.
      Miehiä, ja oari naistakin, Dieseli ja kuulamoottorikoneidensa kanssa ähräämässä.
      Ihan kun olisi kymmeniä Stetsoneja mielipuuhissaan:
      https://www.youtube.com/watch?v=LNJFk8N9BGo

    • aurora5

      Huomenta

      Onpa hassua mitä väärän puhelinnumeron valinta voi saada aikaan. Soitin vahingossa numeroon, jota vastaaja (miespuolinen) ei tunnistanut. Sain palautteeksi vihaisen tekstiviestin, että miksi helvetissä tänne soittelet, oliko kiireellistäkin asiaa. Vastasin vain, että tavoittelin S***aa, hänen puolisoaan.

      Sitten meni tunteja ollessani poissa puhelimen äärestä. Jätän sen usein kotiin, kun menen kaupungille. Lopulta lähellä keskiyötä häirityn herran vaimo S***a tunnisti numeroni ulkomuistista ja väärinkäsitys selvisi. Mutta vahinko oli jo tapahtunut. Mustasukkainen mies oli käynyt läpi kaikkien miespuolisten perhetuttujen numerot kärsien helvetin tuskia vaimon kuvitellusta uskottomuudesta.

      Oma syynsä, että käyttävät toistensa puhelimia. Olenpa vastedes entistä tarkempi, ettei sormi osu väärälle riville nimivalikossa.

      Tietenkin tähän kolmiodraamaan kuuluu soiton oikean kohteen myöhempi ihmettely, että minäkö muka yrittänyt soittaa hänelle, ei hänelle mitään soittoa ollut tullut.

      Vähän noloa yhden sormen lipsahduksen takia tulla leimatuksi sekä salarakastajaksi että olemattomia höriseväksi valehtelijaksi...

    • aurora5

      Kenestähän K. Suonperästä nuo naapurin muotimiehet juttelevat? En tiedä, kun en lue heidän naistenlehtiään.

      Minä muistan Suonperän oikein komeana, harteikkaana upseerina. Makuasia tietysti, pitääkö univormuista.

      • Alkuperäinen-Rapu

        Tervehdys aurora ja terveisiä saunasta. Huomasin, että tuosta on poistettu kommentti ja se on varmaan ollut vastaus sinulle, koskien tuota K. Suonperää. Saa nähdä pysyykö tämä minunkaan kommenttini, mutta kerron nyt kuitenkin, että tuo K. Suonperä on tuon edesmenneen upseerin leski, ja toimii nyt muotikonsulttina ja on myös uusissa naimisissa, mutta käyttää edellisen miehensä sukunimeä.

        Minä aion nyt juhlia, kun katselin kalenteriani, eikä siellä ole mitään "pakollisia" lääkäri-, eikä labrakäyntejä ennen kuin aivan kuun lopulla. Saunoin juuri ja nautiskelin mahtavista ruskanäkymistä löylyjen välillä istuen viherhuoneessani ja nautin kuivasta omenasiideristä.

        Nyt menen föönaamaan hiukseni ja löhähdän sen jälkeen sohvalle nautiskellen vielä illanmittaan lasillisen hyvää punaviiniä. Katselen Avaraa luontoa ja Haluatko miljonääriksi. Ne ainakin ja sitten kirjan kimppuun.

        Mukavaa viikonlopun alkua!


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Tervehdys aurora ja terveisiä saunasta. Huomasin, että tuosta on poistettu kommentti ja se on varmaan ollut vastaus sinulle, koskien tuota K. Suonperää. Saa nähdä pysyykö tämä minunkaan kommenttini, mutta kerron nyt kuitenkin, että tuo K. Suonperä on tuon edesmenneen upseerin leski, ja toimii nyt muotikonsulttina ja on myös uusissa naimisissa, mutta käyttää edellisen miehensä sukunimeä.

        Minä aion nyt juhlia, kun katselin kalenteriani, eikä siellä ole mitään "pakollisia" lääkäri-, eikä labrakäyntejä ennen kuin aivan kuun lopulla. Saunoin juuri ja nautiskelin mahtavista ruskanäkymistä löylyjen välillä istuen viherhuoneessani ja nautin kuivasta omenasiideristä.

        Nyt menen föönaamaan hiukseni ja löhähdän sen jälkeen sohvalle nautiskellen vielä illanmittaan lasillisen hyvää punaviiniä. Katselen Avaraa luontoa ja Haluatko miljonääriksi. Ne ainakin ja sitten kirjan kimppuun.

        Mukavaa viikonlopun alkua!

        Kommentoin K. Suonperän ja muiden naisten haukkumista. Ei robo sallinut, lienee miespuolinen.

        Hyää viikonloppua, Rapu, seraavan Elämän aloittaja


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Kommentoin K. Suonperän ja muiden naisten haukkumista. Ei robo sallinut, lienee miespuolinen.

        Hyää viikonloppua, Rapu, seraavan Elämän aloittaja

        Nopeasti ennen kuin käyn kirjan seuraan sanon, että minä en ole jostakin syystä kovin "suosiossa" (syytä en tiedä), joten joku, joka on hyväksytympi kuin minä, saa avata uuden ketjun. "Vierailen" siellä sitten, jos ei kovin pahasti paheksuta käyntejäni. Kiitos kuitenkin aurora ehdotuksestasi. Hyvä että kaikki eivät ole saaneet kyllikseen seurastani kirjoittajana.

        Hyvää yötä!


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Nopeasti ennen kuin käyn kirjan seuraan sanon, että minä en ole jostakin syystä kovin "suosiossa" (syytä en tiedä), joten joku, joka on hyväksytympi kuin minä, saa avata uuden ketjun. "Vierailen" siellä sitten, jos ei kovin pahasti paheksuta käyntejäni. Kiitos kuitenkin aurora ehdotuksestasi. Hyvä että kaikki eivät ole saaneet kyllikseen seurastani kirjoittajana.

        Hyvää yötä!

        Luovun minäkin avausvuorostani suosiolla. Saa joku muu osoittaa johtajuuttaan silläkin tavalla.

        Kaunista, lämmintä sunnuntaita ketjun naisille.


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Luovun minäkin avausvuorostani suosiolla. Saa joku muu osoittaa johtajuuttaan silläkin tavalla.

        Kaunista, lämmintä sunnuntaita ketjun naisille.

        Aurinkoista sunnuntain keskipäivää ketjuun!

        Minulla on kokeilu kohoamassa. Pian saan tuoretta leipää. Otin netistä yhden padassa kypsennettävän siemen-, lese-, jauholeivän ohjeen ja nyt se leipä on kohoamassa. Sitten padassa uuniin kypsymään. Jännä nähdä ja maistaa sitten, mitä sain aikaan. En ole tuollaista kypsennystä ennen kokeillut.

        Ruoaksi keitin eilen juures-peruna-makkarakeiton. Sitä syön monta kertaa. Hyvää sekin oli.

        Mukavaa, kesäistä sunnuntaipäivää!


      • Alkuperäinen-Rapu

        Leivän leipominen ja valurautapadassa sen kypsentäminen onnistui. Leivästä tuli iso ja pullea, sekä rapeakuorinen. Miedosti paahdetut, kuoritut auringonkukansiemenet tuntuvat sopivan rapeilta kun leipää pureskelee. Siihen tuli myös spelttijauhoja, leseiden ja vehnäjauhojen lisäksi. Otin voin pehmenemään huoneenlämpöön, koska voita halusin tuon lämpöisen leivän päälle levittää. Hieman oli kyllä hankala ja aikaavievä valmistettava, kun taikinankin piti kohota ainakin 12-tuntia. Tein sen eilen illalla ja leivoin tänään joskus puolilta päivin. Kun otin tuota painavaa pataa uunista, poltin hieman kättäni uunin vastuksiin. Nyt se on punainen, vaikka laskin heti kylmää vettä kauan aikaa kädelleni.

        Siivosin äsken tuota avoparveketta ja nostin sieltä pöydän ja tuolit pois, suojaan sateilta. Tuskinpa siellä tulee enää tänä syksynä istuttua. Onhan tuo viherhuone missä voi vielä nautiskella maisemien katselusta ja katsella kun koiran ulkoiluttajat menevät tuonne joenrantaan lenkille.

        Nyt minä käyn oikaisemaan selkääni ja nostan jalat seinälle.


      • aurora5

        Kuulostaa ihanalta tuo pataleipäsi. Minulla ei tällä hetkellä ole rautapataa eikä oikein mitään kunnon uunivuokaa paitsi yksi keraaminen, mutta se on liian pieni. Pellillä tein omenapannaria, kuten melkein joka viikonloppu.

        Olen liikustellut koirani kanssa paljon ulkona. Juuri uutisissa sanottiin, että Kronobyssä oli tehty lokakuun lämpöennätys, 20,9 astetta. Täällä idässä ollaan alle viidessätoista mutta hyvä sekin on.

        Katsoin äsken Poldarkin kolmannen osan Areenasta. On siinä ovelasti punottua juonta kerrakseen. Kohta sitten Nybergin Artsin kera edetään kohti tansseja, ja illassa on niin paljon jännitysohjelmia, että ei tiedä, mitä katsoa, mitä säästää.

        Viihtyisää sunnuntai-iltaa!


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Nopeasti ennen kuin käyn kirjan seuraan sanon, että minä en ole jostakin syystä kovin "suosiossa" (syytä en tiedä), joten joku, joka on hyväksytympi kuin minä, saa avata uuden ketjun. "Vierailen" siellä sitten, jos ei kovin pahasti paheksuta käyntejäni. Kiitos kuitenkin aurora ehdotuksestasi. Hyvä että kaikki eivät ole saaneet kyllikseen seurastani kirjoittajana.

        Hyvää yötä!

        Hei Rapu

        Vaikka emme ole täällä suosiossa, meillä on silti vaatimaton tehtävämme, joka yksinkertaistaen kuuluu: me olemme osa selkärankaa joka pitää Elämä-ketjun pystyssä. Vaikka viidestä "skribentistä" kaksi on erään mielestä turhia, riittävätkö kolme pitämään ketjun elossa, kun toisaallekin pitää ehtiä kirjoittaa, vaalia siellä olevia ystävyyssuhteita?

        Vaikka joku yrittää murentaa itsetuntomme, hän ei siinä onnistu. Olemme vahvoja naisia, joiden elämän perusta on aivan muualla kuin siinä, hyväksyykö tuntematon nimimerkki meidät vai ei. Niinhän sen ainakin pitäisi olla. Määrätietoisen, täysin ansaitsemattoman rasismin kohteena oleminen vaatii kuitenkin sisua, jota ei aina jaksaisi puristaa itsestään.

        Näihin tunnelmiin liittyi se, että ilmoitin antavani ketjun avausvuoron pois. En koe, että täällä mukana oloni on enää mielekästä, koska syrjintä on niin selvää. Silti sepustelen tänne
        edelleen latteuksiani vain jottei Elämä kaatuisi liian vähäiseen osanottoon, vaan saisi edes jonkinlaisen saattohoidon.

        Puun lehdet varisevat ja loistavat keltaista, kuoleman väriä. Kuitenkin puissa ja niiden juuristoissa elää tulevan kevään lupaus.

        Tsemppiä elämääsi!


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Hei Rapu

        Vaikka emme ole täällä suosiossa, meillä on silti vaatimaton tehtävämme, joka yksinkertaistaen kuuluu: me olemme osa selkärankaa joka pitää Elämä-ketjun pystyssä. Vaikka viidestä "skribentistä" kaksi on erään mielestä turhia, riittävätkö kolme pitämään ketjun elossa, kun toisaallekin pitää ehtiä kirjoittaa, vaalia siellä olevia ystävyyssuhteita?

        Vaikka joku yrittää murentaa itsetuntomme, hän ei siinä onnistu. Olemme vahvoja naisia, joiden elämän perusta on aivan muualla kuin siinä, hyväksyykö tuntematon nimimerkki meidät vai ei. Niinhän sen ainakin pitäisi olla. Määrätietoisen, täysin ansaitsemattoman rasismin kohteena oleminen vaatii kuitenkin sisua, jota ei aina jaksaisi puristaa itsestään.

        Näihin tunnelmiin liittyi se, että ilmoitin antavani ketjun avausvuoron pois. En koe, että täällä mukana oloni on enää mielekästä, koska syrjintä on niin selvää. Silti sepustelen tänne
        edelleen latteuksiani vain jottei Elämä kaatuisi liian vähäiseen osanottoon, vaan saisi edes jonkinlaisen saattohoidon.

        Puun lehdet varisevat ja loistavat keltaista, kuoleman väriä. Kuitenkin puissa ja niiden juuristoissa elää tulevan kevään lupaus.

        Tsemppiä elämääsi!

        Maanantai tervehdys!

        Olen ihmetellyt itsekseni sitä, miten ovelasti "hivuttaen" on saatu katoamaan kirjoittamisen ilo ja "elämänmaku" ainakin minulta nykyisin tässä Elämä-ketjussa? Kirjoittelen kuitenkin silloin, tällöin, vaikka yleensä kommenttieni jälkeen seuraa pitkä hiljaisuus! Sen huomaa niin hyvin, kun joku/jotkut muut kirjoittavat, niin heti tulee vastauskommentteja. Sinä ja weepeli yritätte (weepeli ei taida enää viitsiä/haluta tulla tänne?) ottaa kaikki mukaan keskusteluihin. Minäkin olen syyllistynyt tuohon "vastaamattomuuteen", mutta kun tuntuu siltä, ettei sitä juuri noteerata, vastaanko, vai en?

        No, mutta, ei se mitään. Kirjoitellaan kun mieli tekee jotain sanoa. Sitä elämä on, eikä kukaan määrää täällä, saako joku kirjoitella tai ei. Kirjoittamisen "hauskuus" näin ollen on kyllä hieman hakusessa, mutta ei se mitään - odotellaan, jos ilo vielä palaa ketjuun?

        Syksyisenraikasta päivänjatkoa!


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Maanantai tervehdys!

        Olen ihmetellyt itsekseni sitä, miten ovelasti "hivuttaen" on saatu katoamaan kirjoittamisen ilo ja "elämänmaku" ainakin minulta nykyisin tässä Elämä-ketjussa? Kirjoittelen kuitenkin silloin, tällöin, vaikka yleensä kommenttieni jälkeen seuraa pitkä hiljaisuus! Sen huomaa niin hyvin, kun joku/jotkut muut kirjoittavat, niin heti tulee vastauskommentteja. Sinä ja weepeli yritätte (weepeli ei taida enää viitsiä/haluta tulla tänne?) ottaa kaikki mukaan keskusteluihin. Minäkin olen syyllistynyt tuohon "vastaamattomuuteen", mutta kun tuntuu siltä, ettei sitä juuri noteerata, vastaanko, vai en?

        No, mutta, ei se mitään. Kirjoitellaan kun mieli tekee jotain sanoa. Sitä elämä on, eikä kukaan määrää täällä, saako joku kirjoitella tai ei. Kirjoittamisen "hauskuus" näin ollen on kyllä hieman hakusessa, mutta ei se mitään - odotellaan, jos ilo vielä palaa ketjuun?

        Syksyisenraikasta päivänjatkoa!

        "Odotellaan, jos ilo vielä palaa ketjuun"

        Epäilen, riittääkö "suosikeillekaan" ilonaiheiksi, että heidät huomioidaan imarteluun asti. Meidän kahden kohtaama syrjintä ei toki ole heidän syynsä, useinhan Cee ja a-mummu vastailevat meillekin.

        Kyllä minäkin olen ennen tuntenut kuplivaa iloa, kun vaikkapa Weepeli veisteli hauskoja kommenttejaan kaikille. Tuli heti mieli lohkaista jotain vitsikästä takaisin.

        Ja ihan tavallisista asioista puhuttiin. Ei tarvinnut olla kymmenien alojen erikoistuntija. Tai jos oli, tietonsa kannatti pitää piilossa, sillä leuhkimista ei katsottu hyvällä silmällä. Nyt niillä viisauksilla lyödään toisia päähän.


    • amummu

      Jaa-a, jos on miespuolinen robo, niin voi olla, että deletoisi esim. minun oopperajutut, joten niistä ei tässä kohdassa mitään; ähäkutti, pitäköön tunkkinsa. Eikähän ooppera muutenkaan kovin suosittua ole. Minä vain satun siitä nauttimaan; kuulunhan porukkaan nimeltä "Omituisten otusten kerho".

      Sen sijaan valtavirran mukaisesti voisi mennä läpi kehut Stravinskin Kevätuhrista, jota olin torstaina kuuntelemassa Musiikkitalossa. En kuitenkaan sitä mainosta. Itse en tuota S:n tuotosta diggaa. Hirveätä melua koko vähän yli puoli tuntia kestävä teos, joka muodostuu 15:sta lyhyestä "episodista". S. Mälkki kyllä saa orkesteristaan irti vaikka mitä, mutta silti ei ole minun musiikkiani. Samainen teos sai viime vuonna, vai oliko jo edellisenä huippuarvostelut. Minä olen sen verran vanhanaikainen, että en oikein ymmärrä sen kaltaista musaa. Mutta kovin suosittu se on; katsomo melkein täynnä piippuhyllyjä myöten, jotka HKO:n konserttisarjoissa ovat useimmiten tyhjiä.

      Mutta eilen olin konsertissa, jonne menin varauksin. Yllätyin positiivisesti. Oli "Kolme tenoria" ja Jukka Nykäsen pumppu. Tenorit olivat vissiin keränneet uudelleen voimansa, kun Tomi Metsäketo sai "vapautuksen", ja pestanneet hänen tilalleen nimen, josta en ole kuullutkaan, Tero joku, mutta ihan kohtuullinen hänkin. Hienon ohjelman olivat rakentaneet. Tosin Jyrki Anttila (oopperakoulutetun) äänensä kanssa pesi kaksi muuta laulajaa, ja orkesterin johtaja Jukka Nykänen oli toinen konsertin voima. Nykänen on vallan mahtava pianisti. Hän on esiintynyt monesti TV:n ykkösellä RSO:n konserttiesittelyissä. Parasta kuitenkin po. konsertissa oli kaksi argentiinalaista (Piazzolla-)tangoa, jotka Nykäsen pumppu soitti aivan uskomattomalla osaamisella. Tuttuja molemmat biisit, mutta nimiä en muista, Cee varmaan olisi nimennyt ne ensi tahdista. Kuitenkin: kymmenen plus!

      Mutta nyt saunaan. Sen jälkeen pieni iltapala ( huom. haloo Whoo): lämmin sienivoileipä. Ja sitten odottelemaan Nuorta Morsea.

      Mukavaa viikonvaihdetta!

      • Cee-Lila

        Oletan, että se A-mummun kuulema Piazzollan oli Libertango, ainakin toinen niistä

        https://www.youtube.com/watch?v=VHrWO7KWciU

        Siitä on lukematon versio tuubista löydettävissä, milloin bandoneonilla, pianolla, viululla, sellolla jne.


      • Ali-Baba

        Minulla on muutamien aivan mahottoman loistavien klassisten kappaleiden soundit ilman ääntä suurimmassa mielihyvämuistissda. Mutta miten hakea edes kadonneiden levyjen metsästäjästä noin vähillä lähtötiedoilla. Ainoa ,ahdollisuus olisi kuunnella tunnista toiseen klassisten näytteitä ja sitten noukkisa ne selville. Ne mitkä minulta ovat kadonneet kuulunevat romanttiseen klassiseen

        Tervetuloa takaisin sieltä "Kalajoelta" ehjänä Suomen Roomaan


    • Ali-Baba
    • Cee-Lila

      Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille täällä:-) Palasimme äsken kotiin, ajosää oli loistava mennen tullen. Aurinko paistoi ja tänään Kauhajoelta lähtiessämme oli lämpöä mittarissa jopa 21. Täällä stadissa oli 16, eli hiukka viileämpää. Tapasimme kaikki rakkaamme ja pikkuinen oli kysellyt heti peräämme kun olimme lähteneet, hekin olivat tänään kanssamme Kauhajoella, että näkivät meidät kahtena päivänä.

      Nyt lueskelen mitä olette kirjoitelleet, huomaan ettei ketju ole vielä täynnä.

    • amummu

      Saas nähdä pääsenkö tänään kirjoittamaan. Olemme mökillä ja jostain syystä netti alkoi eilen tökkiä, enkä päässyt lähettämään mitään. Lukemaan kyllä pääsin juttujanne. Käytän täällä läppäriäni puhelimen hotspotin kautta. Se on yleensä toiminut erittäin hyvin, ja nytkin muuten, mutta tänne kirjoittaminen oli työlästä, Kirjaimet ruudulle ilmestyivät pitkällä viiveellä, ja lähettämisen jälkeen ympyrä vain kieppui. Joskus kyllä on sama ilmiö vaivannut ihan kotioloissakin.

      Lähtemättömässä kirjoituksessani oli vastaus Ravulle hänen kommenteistaan HS:ssä. Luen ne aina ja asiaa ovat joka kerta. Itse olen myös välillä HS:iin kirjoittanut, mutta kahdesta kirjoituksesta ainakin toinen sensuroidaan, joten en enää paljon kirjoittele sinne.

      Nyt, tässä kommentoin Rapu pataleivän tekoasi. Olen itsekin mielinyt sitä kokeilla, mutta kun sen tekeminen vie niin kauan, en ole ryhtynyt. Olen reseptejä lueskellut kyllä, mutta en tunne ketään, joka olisi niitä kokeillut. Mutta nyt "tunnen" jonkun, ja "kuulen", että resepti tosiaan toimii. Taidankin tänään täältä kotiuduttuamme pistää leipätaikinan tulemaan.

      Ara ja Rapunen, se mikä ei tapa, vahvistaa. Kyllä minäkin semmoista sontaa täällä niskaani olen saanut, että eräs "tuttu tuomarikin" joitakin pahimpia viestejä hänelle näyttäessäni ihmetteli niiden kirjoittajaa ja sanoi niiden olevan hyvinkin kunnianloukkauksen "arvoisia". Eli likat: pää pystyyn ja tänne aina kun jotain tekee mieli sanoa. Minä ainakin tykkään lukea kirjoituksianne. Tiedän kokemuksesta, että fiilis kirjoittamiseen pitää hakea uudestaan, kun oikein on ensin silitetty päätä silitysraudalla, mutta kyllä se sieltä taas nousee.

      Ceelle: taisi todellakin olla juuri tuon niminen se Piazzolla. Po. konsertissa ei jaettu sen ohjelmaa, ja esiintyjät spiikkasivat itse kappaleensa. Tangojen nimet menivät minulta ohi, mutta mainitsemasi nimi kuullosti tutulta. Kuten sanoin, tangon olen kuullut monesti ja tuttu oli. Ja esitys hieno.

      Jahas nyt tuli lähtökäsky. Siis pakkaamaan. Hyvää alkanutta viikkoa!

      • Alkuperäinen-Rapu

        Kiitos amummu! Nauratti tuo "päänsilitys raudalla" - voi siitäkin olla jotain hyötyäkin, kun poltteen kestää. Rypyt oikenee! Niin tässäkin oiottiin ja hyvä niin.

        Tuo leipä on tosi hyvää ja ihmekumma, se onnistui, vaikka lähdin sitä tekemään sillä mielellä, että onnistuipa, tai ei, niin kokeilen. En ole käyttänyt kuivahiivaa ja sitä pähkäilin. Ohjeessani kehoitettiin laittamaan yksi teelusikallinen, mutta Sunnuntai-kuivahiivapussissa oli paljon pienempään jauhomäärään ohjeena koko pussillinen ja siinä oli kyllä montakin teelusikallista. Laitoin sen koko pussillisen ja taikina näytti ja tuntuikin, hyvin "löysältä" aamulla.

        Laitoin paljon jauhoja pöydälle ja kaavin taikinan siihen jauhokasaan ja sain sen taputeltua levyksi ja taiteltua ensin kolmeen taitokseen pitkittäin ja sitten vielä toisin päin "kuutioksi." Vuorasin padan ihan omatoimisesti varmuudeksi leivinpaperilla ja nostin sen leivän myös leivinpaperin avulla kuumaan pataan. Ensin kansi päällä paistoa ja sitten ruskistus ja rapeutus ilman kantta. Hyvältä maistuu! Kannattaa kokeilla. Erilaisia siemeniä voi myös käyttää ja jauhoja varmaan myöskin.

        Tuosta HS:n kommenttien sensuroinnista on nyt tullut todella tiukkaa - ja monet todella hyvätkin kommentit saavat "huutia", sitä monet valittaa.

        Turvallista matkantekoa ja hyvää viikonalkua!


    • Cee-Lila

      Nyt kun tämän ketjun kuolinkellot soivat (on jo niin pitkä, että katkeaa kohta siihen 500 täytyttyä) niin puolustan itseäni hiukan sillä, että vaikka porisen monesti vain omia juttujani niin ne on tarkoitettu kyllä kaikille, vastaa joku sitten taikka ei, ja koska olen saanut täällä sapiskaa ihmisten nimeämisestä, niin sitäkään ei saisi käyttää, ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi. Tuo kommentoikenttäkään ei aina toimi, joten pakko vastata vain yleisellä tasolla ja poimia sieltä nimellä henkilö, jolle halusi johonkin lauseeseen vastata.

      Aurora vastasi äsken hyvin Ravulle, että koska meitä on näin vähän, pakko ylläpitää ketjun selkärankaa pystyssä, vaikka sitten väkisin, eikä välittää saako aina huomiota vai ei. Muuten iskee skolioosi ja hajoamme taivaan tuuliin.

      Toivottavasti ilopilleri Websi saapuu tänne, nythän luvattiin jo kylmenevää tähän intiaanilokakuuhun, joten tuskin hän sinne möksälleen jää talveksi. Ja Akenttikin saattaa lopettaa kesäilyn siellä papan luona. Saamme vähän sutinaa tänne.

    • Ali-Baba

      Terveisiä Eikkalasta, jos ketään kiinnostaa. Eikka edelleen kivuissaan eikä saa tarvittavaa määrää opiaattikipupillereitä. Pää kuitenkin partaveitsen terävä ja pystyy täysin seuraamaan huonompaakin koneellista puhetta.
      Örjan myös entisensä vaikka ilmeisesti tilanne painaa ja keskittymiskyky hajoaa. Kullo myös taitaa koko ajan hiukan heiketä. Eikka se kyllä on sitkeä tyyppi ollakseen tuossa kunnossa niin pitkän harmillisen vaivan vuoksi.
      Itse hilpaisen huomenna musikantin kanssa Tallinnaan. Teemme syysmarkkinakäynnin ja täydennämme talvivarastomme. kuka milläkin.

    • Cee-Lila

      Hyvää matkaa Alille sinne Tallinnan keikalle. Itsekin olen arvellut U:n kanssa siellä päivämatkalla käyvämme ehkä parin viikon sisällä, onhan meillä merkkipäiviä marraskuussa, mm 53 v hääpäivä, samoin siskollani ja miehellään. 45-v hääpäivänämme olimme koko revohka Tallinnan matkalla syömässä hiukan paremmin ja katsomassa revyytä laivalla keskiyöllä. Yhtenä hääpäivänämme olimme Madeiralla kaikki neljä jne.

      Muuten en ole synttäreitäni ikinä viettänyt, en halua vanheta, niin että kutsuisin tuntemattomat ja tutut isoihin bileisiin, saadakseni tarpeetonta roinaa ja lasimaljakkoa lahjaksi kotiimnme. Yksi ystävänikin kutsui meidät aikoinaan viisikymppisilleen ja ilmoitti tilinumeronsa, mihin saa lahjarahat laittaa hänen haaveilemalleen matkalle, minkä sitten myös toteutti. En tiedä, riittivätkö rahat siihen. Itse en ole tuollaistakaan ikinä edes ajatellut tehdä. Ja nythän meidänkin juhlat ovat pelkkiä välivuosia.

      U:n veli vietti isot 40-v päivät, seuraavien jälkeen ei muita enää nähnytkään. Kohtalo sekin. U:n yksi serkku aikoi viettää hiukan isommat 60-v päivät, mutta kuoli edellisessä kuussa. Kohtalon ivaako? En ole kuitenkaan kovin taikauskoinen, mutta aina kiva aamuisin herätä ja huomata, ettei ole kuollut.

      • aurora5

        Minä en oikein kehtaisi laittaa tänne tilinumeroani rahalahjan toivossa siksikään, koska vietän tulevaa merkkipäivää vaatimattomin menoin ja luultavasti ilman ainoatakaan vierasta.

        Marraskuinen merkkipäivä on, itsellenikin suureksi hämmästykseksi, se että tapasin mieheni, armeijan harmaissa olevan sotasankarin, kuusikymmentä vuotta sitten.

        Juhlan syy on itse asiassa se, että olen selvinnyt elämästä hengissä. Vaikka Juice kuinka väittää väittää sen olevan mahdotonta.


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Minä en oikein kehtaisi laittaa tänne tilinumeroani rahalahjan toivossa siksikään, koska vietän tulevaa merkkipäivää vaatimattomin menoin ja luultavasti ilman ainoatakaan vierasta.

        Marraskuinen merkkipäivä on, itsellenikin suureksi hämmästykseksi, se että tapasin mieheni, armeijan harmaissa olevan sotasankarin, kuusikymmentä vuotta sitten.

        Juhlan syy on itse asiassa se, että olen selvinnyt elämästä hengissä. Vaikka Juice kuinka väittää väittää sen olevan mahdotonta.

        Sumuisen tiistain huomenet!

        Minäkään en juhli mitään omia merkkipäiviäni, mutta lapsukaiset joskus järjestävät yllätyksiä, vaikka "yllätysjuhlat" eivät ole myöskään lemppareitani. Hauskaa sitten on kuitenkin ollut.

        Marraskuussa on minullekin tapahtunut asioita. Oli marraskuun loppupuoli, kun minäkin tapasin tulevan mieheni, joka oli myös armeijan harmaissa. Upseerikokelas ja lomalla. Se oli sitten menoa ja jo toukokuussa, äitienpäivänä meidät vihittiin. Se oli aurinkoinen, mutta tuulinen päivä.

        Kaksikymmentäviisivuotta myöhemmin, marraskuussa, hän lähti etsimään "onnea", jota ei ollut (ainakaan sen hetkisen arvionsa mukaan) saanut perheensä kanssa eläessään ja uusi rakkaus houkutteli mukaansa. Varmaan hän sitten löysi sen "oikeanlaisen" onnen, koska on sillä tiellä pysynyt! Muuta omaa perhettä ei kuitenkaan perustanut enää siellä uudessa kodissaan, mutta antoi ylimääräisen elintason toisen miehen jo olemassaoleville lapsille - unohti omansa kokonaan.

        Taidan jättää nuo "merkkipäivätkin", kuten muutkin, juhlimatta! Minulle riittää tämä arkipäivien tavallinen onni!

        Tänään on mentävä taas tekemään hieman pihatöitä. Kottikärryt esiin ja kaatopaikkaa kohti kärräysmatkoja. Eilen haravoin pihaa, mutta nyt niitä lehtiä on taas piha kirjavana, joten haravakin esiin.

        Mukavaa, hieman tuulistakin tiistaita kaikille. Kun tuulee, niin sumut hälvenee.


      • aurora5

        Ihanan Lammion.

        Kysyit tuolla, pitääkö riidan haastaminen minut elossa.

        Osuit oikeaan. Suurisuisia pikku miehiä on aina hauska kurmoottaa.

        Pysy mulli omassa karsinassas.


      • aurora5
        Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Sumuisen tiistain huomenet!

        Minäkään en juhli mitään omia merkkipäiviäni, mutta lapsukaiset joskus järjestävät yllätyksiä, vaikka "yllätysjuhlat" eivät ole myöskään lemppareitani. Hauskaa sitten on kuitenkin ollut.

        Marraskuussa on minullekin tapahtunut asioita. Oli marraskuun loppupuoli, kun minäkin tapasin tulevan mieheni, joka oli myös armeijan harmaissa. Upseerikokelas ja lomalla. Se oli sitten menoa ja jo toukokuussa, äitienpäivänä meidät vihittiin. Se oli aurinkoinen, mutta tuulinen päivä.

        Kaksikymmentäviisivuotta myöhemmin, marraskuussa, hän lähti etsimään "onnea", jota ei ollut (ainakaan sen hetkisen arvionsa mukaan) saanut perheensä kanssa eläessään ja uusi rakkaus houkutteli mukaansa. Varmaan hän sitten löysi sen "oikeanlaisen" onnen, koska on sillä tiellä pysynyt! Muuta omaa perhettä ei kuitenkaan perustanut enää siellä uudessa kodissaan, mutta antoi ylimääräisen elintason toisen miehen jo olemassaoleville lapsille - unohti omansa kokonaan.

        Taidan jättää nuo "merkkipäivätkin", kuten muutkin, juhlimatta! Minulle riittää tämä arkipäivien tavallinen onni!

        Tänään on mentävä taas tekemään hieman pihatöitä. Kottikärryt esiin ja kaatopaikkaa kohti kärräysmatkoja. Eilen haravoin pihaa, mutta nyt niitä lehtiä on taas piha kirjavana, joten haravakin esiin.

        Mukavaa, hieman tuulistakin tiistaita kaikille. Kun tuulee, niin sumut hälvenee.

        Huomenta

        Upseerikokelas tämäkin oli hurmatessaan minut pianonsoitolla Karjalan prikaatin kurssijuhlassa. Olin vasta koulutyttö, Kihloihin menimme puolentoista vuoden päästä ja siitä kahden vuoden kuluttua vihille. Hitaasti siis edettiin. Oliko pelkkää laiskuutta, varattomuutta vai"viktoriaanista" sovinnaisten tapojen noudattamista, sitä en tiedä.

        Sumuista täälläkin on, mutta puistoon alkaa kertyä paksu keltainen lehtimatto. Se tuo minulle mieleen Vanhan kirkon puiston, jonka halki vuosikymmenien syksyinä kahlasin töihin.
        Ei ollut keksitty niitä kaameita pörisijöitä, joilla lehdet nykyään puhalletaan veks alta aikayksikön maisemia "rumentamasta".

        Vähän jännittää, kelpaanko sen polvipistoksen ottajaksi. Fysioterapeutti nimittäin sanoi, ettei se kaikille sovi. "Katsotaan, sanoi lääkäri."


      • edson
        aurora5 kirjoitti:

        Ihanan Lammion.

        Kysyit tuolla, pitääkö riidan haastaminen minut elossa.

        Osuit oikeaan. Suurisuisia pikku miehiä on aina hauska kurmoottaa.

        Pysy mulli omassa karsinassas.

        Lammion muija se vaan tekee ihmetekoja ("olen selvinnyt elämästä hengissä") vaikka pääsiäiseen on vielä aikaa.

        Kyl se Lammion pianoviritys saksalaisesta marssista panee varsinkin sovinnaiset naiset hehkumaan. Voisiko olla kyse myös kotikasvatuksesta? Meinaan, että ei ne kansakoulunopettajan karttakepit, valkoinen Suomi ja saksalaisihanteet kovin helposti selkäydinnesteestä ... ja voipi mahdollisesti sitten siirtyä ihan tyttäreen äidinmaidossa ja silloinhan juuri ihanan Lammionsa löytäminen musiikin avulla on tosi ymmärrettävää. Joillekin se saa aikaan suorastaan kulduurellisiakin elämän ratkaisuja ja aina silloin tällöin varmaan on ihan pakko ottaa kirjahyllystään Mein Kampf.


      • aurora5

        Älä turhaan tänne herjojas heittele, ne poistetaan kumminkin.

        Mitä tulee Hitlerin Taisteluni-teokseen se oli hyllyssäni appiukon perintönä, vaan ei ole enää. Ennen tänne muuttoa myin sen stadissa divariin. Hiton huonosti kuriositeetista maksoivat, vain viskybää. Oletko lukenut? Minä selasin sen joskus harppoen, mutta naiivilta teksti tuntui eikä siinä ollut varhaisen julkaisuajankohdan takia tietoakaan Aatun "urotöistä". Tuollaisista perverssin lapsuuden kokeneista taiteilijapojuista voi kasvaa mitä vain.

        Kirjoitat kansakoulun karttakepeistä ihan kuin et olisi elänyt samaa aikaa. Ota nyt lusikka kauniiseen käteen ja usko, että täytät joulukuussa hyvin korkeita vuosia sinäkin.

        Niin, olisi minulla samoissa tanssiaisissa ollut valittavana myös kaksi tamperelaista kaksosta. Heidän kotitaustastaan ei tullut tangon pyörteissä kysyttyä.

        Kun menit kumppanisi kanssa yhteen, selvititkö että hän varmasti toi käpykaartilaisuutta kulduurellisena ratkaisuna sukuunne?


      • Alkuperäinen-Rapu
        aurora5 kirjoitti:

        Huomenta

        Upseerikokelas tämäkin oli hurmatessaan minut pianonsoitolla Karjalan prikaatin kurssijuhlassa. Olin vasta koulutyttö, Kihloihin menimme puolentoista vuoden päästä ja siitä kahden vuoden kuluttua vihille. Hitaasti siis edettiin. Oliko pelkkää laiskuutta, varattomuutta vai"viktoriaanista" sovinnaisten tapojen noudattamista, sitä en tiedä.

        Sumuista täälläkin on, mutta puistoon alkaa kertyä paksu keltainen lehtimatto. Se tuo minulle mieleen Vanhan kirkon puiston, jonka halki vuosikymmenien syksyinä kahlasin töihin.
        Ei ollut keksitty niitä kaameita pörisijöitä, joilla lehdet nykyään puhalletaan veks alta aikayksikön maisemia "rumentamasta".

        Vähän jännittää, kelpaanko sen polvipistoksen ottajaksi. Fysioterapeutti nimittäin sanoi, ettei se kaikille sovi. "Katsotaan, sanoi lääkäri."

        "Uniformut" ovat minun "heikkokohtani" ollut aina. En tiedä mikä niissä niin hurmaa?

        Minä olen saanut kerran polveeni tuon polvipistoksen ja kyllä se silloin auttoi, mutta sitten kun se kipeytyi uudestaan, niin tämä pillerikuuri vei sen polvikivun pois, mutta ei sormikipua, joten nyt sitten on aika sitä sormen täsmäpistosta varten lääkärille tilattu.

        Toivottavasti saat avun polveesi. Tiedän mitä polvikipu on.


    • Ali-Baba

      Mäyrät ovat lopulta todennettu sinnikkään katselun jälkeen. Tai oikeammin siten että selvitin mäyrän elintapoja ja mihin aikaan se liikkuu ja siellähäne ne olivat kaikki kolme, eli koko mäyräperhe täysin lajiennustettuun aikaan käytäviensä parannushommissa 0.5-1.0 tuntia auringonlaskun jälkeen
      http://but.fi/7t8

      • edson

        Mäyrän elintavat ovatkin kiinnostavia. Mutta niin on lehmienkin. 16.10.2018 4:15 eräs yöeläin kävi pötsiään tyhjentämässä, metaaniaan päästelemässä


    • Cee-Lila

      Huomenta. Illalla taas kai tekivät täällä S24:ssä jotain hommia, kun ei tänne päässyt. Ei ollut edes niitä apinanaamoja, jotka sanoo, että se on nyt rikki. Tuli vaan heti erroria.

      Niitä polvipistoksia minulle on laitettu monet kerrat, sormiin yhdessä vaiheessa jatkuvasti, mutta nyt ei ole polveen voitu pistää kun samassa jalassa on ollut niitä muita ongelmia.

      Täältä näkyy taas jotain viestejä poistetun.

    • edson

      Hei Ali, tehään suunnitelma. Sinä avasit ketjun ja minulla lienee velvollisuus tää päättää eli aakkosjärjestyksessähän nää toivoi. Meinaan, että olisi se metkaa ja taas tulis ähkyä Elämään.

      Hitsi, keksin aasinsillan eli ähkyn, mikä yleistä lehmille. Eräs jo toivoi tuolla, että kutsuisin lehmäksi ja hän juuri onkin ähkyissään.

      Cee, sen poiston teki aurora, siitä lyön vetoa.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      3880
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      78
      2037
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      548
      1641
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      85
      1308
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1097
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1028
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      214
      898
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      873
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      854
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      808
    Aihe