GGR ongelmia etelämerellä, 7 jäljellä?

korjaan virheeni: Gregor ei ole skotti vaan irlantilainen. Hätäriki ilmeisesti jo pystyssä ja Gregor yrittää ehtiä apuun.

sirvivaltaistelu kirjoitti:

korjaan virheeni: Gregor ei ole skotti vaan irlantilainen. Hätäriki ilmeisesti jo pystyssä ja Gregor yrittää ehtiä apuun.

Miten tuolla voi auttaa toisella purjeveneellä liikuntakyvytöntä? Äärimmäisen vaikeaa olisi veneestä toiseen siirtyminen terveelläkin ja täyden miehistön avulla. Aika pieni aallokko on oltava, että uskaltaisi jättää oman veneen.

Joakim1 kirjoitti:

Miten tuolla voi auttaa toisella purjeveneellä liikuntakyvytöntä? Äärimmäisen vaikeaa olisi veneestä toiseen siirtyminen terveelläkin ja täyden miehistön avulla. Aika pieni aallokko on oltava, että uskaltaisi jättää oman veneen.

Lue lisää

Yllättäin aivan ko. veneiden lähellä on kaksi saarta. Toisessa hyvä satama, mutta ei asutusta ja toisessa 30 asukasta. Molemmat alle 100 M Abhilashista, joka ei pysty kävelemään eikä juuri muutenkaan liikkumaan selkävamman takia.

Joakim1 kirjoitti:

Yllättäin aivan ko. veneiden lähellä on kaksi saarta. Toisessa hyvä satama, mutta ei asutusta ja toisessa 30 asukasta. Molemmat alle 100 M Abhilashista, joka ei pysty kävelemään eikä juuri muutenkaan liikkumaan selkävamman takia.

Lue lisää

Tarkoitat Ranskalle kuuluvia Saint-Paulin ja Amsterdamin pikkusaaria . Kummassakaan ei taida olla asukkaita eikä juomavettä. Saint-Paulissa on jyrkkärantainen luonnonsatama, johon kalastajat v. 1938 haaksirikkoutuivat. He onnistuivat saamaan radioyhteyden mantereelle ja pelastettiin. Laitapa linkki, jossa kerrotaan 30 asukkaasta. Googlaamalla en onnistunut löytämään.

En ole AP, mutta ... ei se tämän vaikeampi ole se tiedon löytäminen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Île_Amsterdam

asdfff kirjoitti:

En ole AP, mutta ... ei se tämän vaikeampi ole se tiedon löytäminen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Île_Amsterdam

Lue lisää

Siinäkö kerrotaan Saint-Paulin 30 asukkaasta?? Saari taitaa nykyisin olla autiosaari, jossa kukaan ei voi järjestää SAR-toimintaa selkänsä loukanneelle purjehtijalle, joka ajelehtii mastonsa menettäneessä veneessä. Olisikohan hengissä säilymisen kannalta sittenkin parempi olla ajautumatta vulkaanisille kalliorannoille kovassa merenkäynnissä?

Jep, siellä kerrotaan siitä ohimennen että asukkaita on. Kukaan ei kyllä laske niiden asukkaiden varaan, kunhan vaan pointtasin sulle linkin kun luulin kiinnostavan.

Nyt on muu apu tarpeen ja onneksi näyttää olevan useampi matkalla huomiseksi.

St.Paul kirjoitti:

Tarkoitat Ranskalle kuuluvia Saint-Paulin ja Amsterdamin pikkusaaria . Kummassakaan ei taida olla asukkaita eikä juomavettä. Saint-Paulissa on jyrkkärantainen luonnonsatama, johon kalastajat v. 1938 haaksirikkoutuivat. He onnistuivat saamaan radioyhteyden mantereelle ja pelastettiin. Laitapa linkki, jossa kerrotaan 30 asukkaasta. Googlaamalla en onnistunut löytämään.

Lue lisää

Ei tuo amsterdam kovin asumattomalta näytä googlen kartassa (-37.7975235,77.5719772)

St Paul onkin jo ikävämpi paikka. Katto ja perutuksia paikassa
(-38.7141320,77.5313494)

Nuo saarethan ovat kuin salaisia tulivuorisaaria nuoruuden seikkailukirjoista. Tässä lennetään helikopterilla Amsterdamilta St Paulille.

https://youtu.be/5qJ2sZPRI5Y

En tiedä mistä hatusta vetäisit tuon 0,9 solmua koska viimeisimmän tiedon (08:00 UTC) mukaan Tapion nopeus on ollut 6,2 solmua. Viimeisen vuorokauden aikana hän on ollut 3. nopein.

Karu tilanne. Ei pysty syömään / juomaan eikä liikkumaan.

Onneksi näytti olevan ehkä huomenna jo paikalla apua, Gregor kenties pätkivällä moottorillaan, ja joku ranskalainen kalastajien partioalus. Ja parikin lentokonetta käymässä arvioimassa tilannetta ilmasta.

Ei auta kuin pitää peukkuja ettei asiat eskaloidu enempää Tomyn kannalta.

asdfff kirjoitti:

Karu tilanne. Ei pysty syömään / juomaan eikä liikkumaan.

Onneksi näytti olevan ehkä huomenna jo paikalla apua, Gregor kenties pätkivällä moottorillaan, ja joku ranskalainen kalastajien partioalus. Ja parikin lentokonetta käymässä arvioimassa tilannetta ilmasta.

Ei auta kuin pitää peukkuja ettei asiat eskaloidu enempää Tomyn kannalta.

Lue lisää

Joo, totinen paikka. Tomy ei ole pystynyt juomaan, makaa yhä toimintakyvyttömänä punkassaan. Vhf:n akkukin on tyhjä. Gregor on enää 68 nm päässä ja purjehtii hätärikillä Tomyn suuntaan. Uutisen mukaan hän ehkä yrittää päästä Tomyn veneeseen, jos sää huomenna sallii. Aika uhrautuva asenne kaverin hengen pelastamiseksi! Varmaankin nestehukka ja mahdollinen alilämpöisyys pahentavat Tomyn tilaa. Trackerin mukaannäyttää puhaltavan n. 30 kn luoteesta ja Gregor seilaa 3 kn vauhtia.. Pelastusaluksen arvellaan sään takia ehtivän paikalle vasta 25.9.

kaveriaeijätetä kirjoitti:

Joo, totinen paikka. Tomy ei ole pystynyt juomaan, makaa yhä toimintakyvyttömänä punkassaan. Vhf:n akkukin on tyhjä. Gregor on enää 68 nm päässä ja purjehtii hätärikillä Tomyn suuntaan. Uutisen mukaan hän ehkä yrittää päästä Tomyn veneeseen, jos sää huomenna sallii. Aika uhrautuva asenne kaverin hengen pelastamiseksi! Varmaankin nestehukka ja mahdollinen alilämpöisyys pahentavat Tomyn tilaa. Trackerin mukaannäyttää puhaltavan n. 30 kn luoteesta ja Gregor seilaa 3 kn vauhtia.. Pelastusaluksen arvellaan sään takia ehtivän paikalle vasta 25.9.

Lue lisää

Jos ei oikeasti pysty juomaan mitään, ei kai montaa vuorokautta hengissä pysy. Sentään 3-4 vrk on joku arvio, mutta tuleeko 25.9. jo liian myöhään?

Voisivathan ne olla, jos ne varustettaisiin asianmukaisesti. Mutta koska testaamiseen ei ole rahaa tai koska kilpailulliset arvot ajavat turvallisuuden yli, niin mennään tuurilla.

Ei tuosta kilpailusta erityisen ammattimaista kuvaa synny. Edes varajärjestelmät eivät toimi.

Kyllä ne kestävät kun niitä käytetään oikein, kilpailussa yritetty mennä täysin purjein olosuhteissa joissa kuuluisi reivata ja purjehtia pienin purjein.

kaiken.saa.rikki kirjoitti:

Kyllä ne kestävät kun niitä käytetään oikein, kilpailussa yritetty mennä täysin purjein olosuhteissa joissa kuuluisi reivata ja purjehtia pienin purjein.

No mutta eikö tuo sama päde uudempiin veneisiin? Näiden valtamerten laatuveneiden piti olla täysin pomminvarmoja!

Täytyy myöntää, että vaikka Vendeehen verrattuna on käynyt kova kato. Yksi syy on pieni budjetti, mikä haittaa valmistautumista, mutta silti eivät nuo kovin luotettavia ole olleet.

Bossu kirjoitti:

Täytyy myöntää, että vaikka Vendeehen verrattuna on käynyt kova kato. Yksi syy on pieni budjetti, mikä haittaa valmistautumista, mutta silti eivät nuo kovin luotettavia ole olleet.

Lue lisää

Kaikki nämä vuodet jauhettu palstalla kuinka uudet veneet on halpaa roskaa ja vanhat todellista laatua. No nyt kun laatukalusto on elementissään niin päitä putoilee ja vehkeet hajoaa. Eihän tuolta maaliin pääse kukaan. Kuinka väärässä voikaan olla. Ihan romuja, museo olisi oikea paikka.

Runko on hyvin kestävä, mutta takilanhan saa tietysti rikki menemällä ylösalaisin täysin purjein, eihän sellaista mikään kestä.

järkiä kirjoitti:

Runko on hyvin kestävä, mutta takilanhan saa tietysti rikki menemällä ylösalaisin täysin purjein, eihän sellaista mikään kestä.

Ei ole totta, näiden piti olla ihan hajoamattomia! Mutta nyt näyttää, että on vaan että mastot menee paskaksi. Uusien veneiden piti olla tällaisia häkkejä ja niistä piti olla näitä otsikoita.

Mutta nyt tilanne onkin, että jumalaiset merten valtiaat, nämä kaikkien veneiden kuninkaat, ovat ihan halpisroskaa kun pikkuisen puhaltaa. Mitä ihmettä, miten näin kävi?

isoahuijausta kirjoitti:

Ei ole totta, näiden piti olla ihan hajoamattomia! Mutta nyt näyttää, että on vaan että mastot menee paskaksi. Uusien veneiden piti olla tällaisia häkkejä ja niistä piti olla näitä otsikoita.

Mutta nyt tilanne onkin, että jumalaiset merten valtiaat, nämä kaikkien veneiden kuninkaat, ovat ihan halpisroskaa kun pikkuisen puhaltaa. Mitä ihmettä, miten näin kävi?

Lue lisää

Uudet lättäveneet on häkkejä vedenalaisine osineen; syvine tikkuköleineen ja puikkomaisine lapioperäsimineen.
Purjeita mastossa ei uiteta veden alla, ja sehän vältetään vähentämällä ajoissa purjeita.

isoahuijausta kirjoitti:

Ei ole totta, näiden piti olla ihan hajoamattomia! Mutta nyt näyttää, että on vaan että mastot menee paskaksi. Uusien veneiden piti olla tällaisia häkkejä ja niistä piti olla näitä otsikoita.

Mutta nyt tilanne onkin, että jumalaiset merten valtiaat, nämä kaikkien veneiden kuninkaat, ovat ihan halpisroskaa kun pikkuisen puhaltaa. Mitä ihmettä, miten näin kävi?

Lue lisää

Ei kai edes mikään 36 -jalkainen vene kestä pystyssä 15 -metrin aallokossa ja 50 solmun blosiksessa jotka kestivät 2 vrk ja veneissä yksi jamppa?

Veneiden pieni koko kaataa ne noissa oloissa. Harkimon Swan 51 kaatui sekin kerran ja toisessa tapauksessa hän joutui ajamaan sitä tauoitta pari vrk välttääkseen kaadon.
50 -jalkaisen ja 36 -jalkaisen kaatoaaltojen korkeuksien suhde lienee suoraan verrannollinen veneiden pituuteen?
Kuolemanpelko pitää kyllä mielen valppaana 2 vrk, mutta fysiikka ei ihmisellä kestä tuollaista ja sitten lipsahtaa.

Pulmana on varmaan sekin että kelin mennessä mahdottomaksi ei yksin toimiessa enää pysty muuttamaan purje -set-uppia ja laskemaan ajoankkuria, vaan joutuu reagoimaan vain siihen mitä päälle tulee.

Silti on iso juttu se että veneitä ei ole uponnut. Se kuitenkin on se äärimmäisin merikelpoisuuden mitta.

järkiä kirjoitti:

Uudet lättäveneet on häkkejä vedenalaisine osineen; syvine tikkuköleineen ja puikkomaisine lapioperäsimineen.
Purjeita mastossa ei uiteta veden alla, ja sehän vältetään vähentämällä ajoissa purjeita.

Lue lisää

No mutta miksi nämä jumaloidut, taivaalliset paatit nyt failaa? Venehän kestää tarinassa aina enemmän kun kippari. Mutta nyt tulee romua ja myös henkilövahinkoja.

Ariel371 kirjoitti:

Ei kai edes mikään 36 -jalkainen vene kestä pystyssä 15 -metrin aallokossa ja 50 solmun blosiksessa jotka kestivät 2 vrk ja veneissä yksi jamppa?

Veneiden pieni koko kaataa ne noissa oloissa. Harkimon Swan 51 kaatui sekin kerran ja toisessa tapauksessa hän joutui ajamaan sitä tauoitta pari vrk välttääkseen kaadon.
50 -jalkaisen ja 36 -jalkaisen kaatoaaltojen korkeuksien suhde lienee suoraan verrannollinen veneiden pituuteen?
Kuolemanpelko pitää kyllä mielen valppaana 2 vrk, mutta fysiikka ei ihmisellä kestä tuollaista ja sitten lipsahtaa.

Pulmana on varmaan sekin että kelin mennessä mahdottomaksi ei yksin toimiessa enää pysty muuttamaan purje -set-uppia ja laskemaan ajoankkuria, vaan joutuu reagoimaan vain siihen mitä päälle tulee.

Silti on iso juttu se että veneitä ei ole uponnut. Se kuitenkin on se äärimmäisin merikelpoisuuden mitta.

Lue lisää

Selittelyä, uudet veneet piti olla tälläisiä, ei vanhat luottoratsut. Juuri tälläisi veneitä ei pitänyt alkaa valmaistamaan, ja vielä halvalla.

lättäpohja kirjoitti:

No mutta miksi nämä jumaloidut, taivaalliset paatit nyt failaa? Venehän kestää tarinassa aina enemmän kun kippari. Mutta nyt tulee romua ja myös henkilövahinkoja.

Kuten jo on sanottu, ne kilpayksinpurjehtijat lykkäävät purjeiden pienentämistä liian pitkään, menevät ympäri ja takila hajoaa. Pienin purjein tai ilman purjeita takilakin kestäisi ympärimenon.

järkiä kirjoitti:

Uudet lättäveneet on häkkejä vedenalaisine osineen; syvine tikkuköleineen ja puikkomaisine lapioperäsimineen.
Purjeita mastossa ei uiteta veden alla, ja sehän vältetään vähentämällä ajoissa purjeita.

Lue lisää

McGuckinin masto meni nollatuulessa. Tuuli putosi 60 solmusta nollaan vartissa, sopii arvata, tekivätkö aallot samoin. Eipä heti tule mieleen, mitä siinä olisi tehtävissä. Wiigin vene putosi arviolta 15 m aallon murtuvalta harjalta kyljelleen. Ei siihenkään purjeita säätelemällä voi vaikuttaa.

Noi veneet nyt vaan ovat pieniä aaltoihin verrattuina, eli kaatuilevat ihan teoriankin mukaan. Samalla ne ovat hitaita, joten sääilmiöitä ei pysty välttelemään. Silti, kuten jo todettu, pinnalla ne pysyvät. Turha niitä on miltään osin verrata purjehduksiin Itämerellä.

isomeri.pienivene kirjoitti:

McGuckinin masto meni nollatuulessa. Tuuli putosi 60 solmusta nollaan vartissa, sopii arvata, tekivätkö aallot samoin. Eipä heti tule mieleen, mitä siinä olisi tehtävissä. Wiigin vene putosi arviolta 15 m aallon murtuvalta harjalta kyljelleen. Ei siihenkään purjeita säätelemällä voi vaikuttaa.

Noi veneet nyt vaan ovat pieniä aaltoihin verrattuina, eli kaatuilevat ihan teoriankin mukaan. Samalla ne ovat hitaita, joten sääilmiöitä ei pysty välttelemään. Silti, kuten jo todettu, pinnalla ne pysyvät. Turha niitä on miltään osin verrata purjehduksiin Itämerellä.

Lue lisää

Siten siihen voi vaikuttaa purjeita säätämällä että pienentää purjeita jotta se masto kestää ympärimenonkin

isomeri.pienivene kirjoitti:

McGuckinin masto meni nollatuulessa. Tuuli putosi 60 solmusta nollaan vartissa, sopii arvata, tekivätkö aallot samoin. Eipä heti tule mieleen, mitä siinä olisi tehtävissä. Wiigin vene putosi arviolta 15 m aallon murtuvalta harjalta kyljelleen. Ei siihenkään purjeita säätelemällä voi vaikuttaa.

Noi veneet nyt vaan ovat pieniä aaltoihin verrattuina, eli kaatuilevat ihan teoriankin mukaan. Samalla ne ovat hitaita, joten sääilmiöitä ei pysty välttelemään. Silti, kuten jo todettu, pinnalla ne pysyvät. Turha niitä on miltään osin verrata purjehduksiin Itämerellä.

Lue lisää

Varmaan just noin, nollatuulessa - ilman selityksiä. Mutta kun nämä nyt on nyt Jeesuksesta seuraavia oikeita purjeveneitä joille ei näin pitäisi tapahtua, edes nollatuulessa.

Uusille lättäpohjille tottakai, mutta ei näille, ei. Uusille lättäpohjille noin käy jo ihan viikonloppureissullakin kun ajetaan koneella, kun ensin viilulaminaatti on irronnut.

Mutta ei näille jumalaisille veneille, ei ole viilua joten näin ei käy. Eihän?

mikänytmättää kirjoitti:

Selittelyä, uudet veneet piti olla tälläisiä, ei vanhat luottoratsut. Juuri tälläisi veneitä ei pitänyt alkaa valmaistamaan, ja vielä halvalla.

Etelämeri on kova paikka myös moderneille veneille. Vendee Globen reitti taitaa olla sama kuin GGR:n, mutta veneet huippumoderneja ja huippukalliita. Silti on ollut runsaasti ongelmia ja haaksirikkoja. Niistä löytyy tilastoja: https://en.wikipedia.org/wiki/Vendée_Globe

Ariel371 kirjoitti:

Ei kai edes mikään 36 -jalkainen vene kestä pystyssä 15 -metrin aallokossa ja 50 solmun blosiksessa jotka kestivät 2 vrk ja veneissä yksi jamppa?

Veneiden pieni koko kaataa ne noissa oloissa. Harkimon Swan 51 kaatui sekin kerran ja toisessa tapauksessa hän joutui ajamaan sitä tauoitta pari vrk välttääkseen kaadon.
50 -jalkaisen ja 36 -jalkaisen kaatoaaltojen korkeuksien suhde lienee suoraan verrannollinen veneiden pituuteen?
Kuolemanpelko pitää kyllä mielen valppaana 2 vrk, mutta fysiikka ei ihmisellä kestä tuollaista ja sitten lipsahtaa.

Pulmana on varmaan sekin että kelin mennessä mahdottomaksi ei yksin toimiessa enää pysty muuttamaan purje -set-uppia ja laskemaan ajoankkuria, vaan joutuu reagoimaan vain siihen mitä päälle tulee.

Silti on iso juttu se että veneitä ei ole uponnut. Se kuitenkin on se äärimmäisin merikelpoisuuden mitta.

Lue lisää

Muistelen, että Harkimolla olisi ollut seilit ylhäällä (ei varmaan täydet mutta kuitenkin) silloin, kun kertomansa mukaan meni ympäri. Tuolloin hämmästeltiin, miten vene kesti episodin käytännössä vahingoittumatta kun kyseessä oli kuitenkin periaatteessa sarjavalmisteinen vene.

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että masto on käytännössä entinen jos purjeita on ympärimenossa nenäliinaa enempää. Lähestulkoon venetyypistä riippumatta.

modernien.haaksirikot kirjoitti:

Etelämeri on kova paikka myös moderneille veneille. Vendee Globen reitti taitaa olla sama kuin GGR:n, mutta veneet huippumoderneja ja huippukalliita. Silti on ollut runsaasti ongelmia ja haaksirikkoja. Niistä löytyy tilastoja: https://en.wikipedia.org/wiki/Vendée_Globe

Lue lisää

Noissa Vendee Globe -kisoissa on ollut paljon keskeytyksiä haaksirikkojen ja mm. köli/peräsinongelmien takia. "Lost at sea" tapahtumiakin on näköjään ollut.
Kummasti täällä "tiedetään", että GGR:ssä ei muka osata vähentää purjeita ajoissa jne. tai että veneet on surkeita kun eivät kestä ympärimenoja ilman maston menetystä.

täällä.neuvotaan kirjoitti:

Noissa Vendee Globe -kisoissa on ollut paljon keskeytyksiä haaksirikkojen ja mm. köli/peräsinongelmien takia. "Lost at sea" tapahtumiakin on näköjään ollut.
Kummasti täällä "tiedetään", että GGR:ssä ei muka osata vähentää purjeita ajoissa jne. tai että veneet on surkeita kun eivät kestä ympärimenoja ilman maston menetystä.

Lue lisää

Selvältä v:ttuilulta tuo vaikuttaa. Täällä ”asiantuntijat” ovat vuositolkulla jankuttaneet sitä, että uudet veneet eivät kestä, pitää olla pitkäkölinen S&S jos haluaa pärjätä noissa oloissa. Pomminkestäviä ovat. Aina kun VOR:ssä tai VG:ssä jotain on hajonnut, sitä on pidetty esimerkkinä tästä. Onhan tämä virkistävää vaihteeksi näinkin päin.

siten kirjoitti:

Siten siihen voi vaikuttaa purjeita säätämällä että pienentää purjeita jotta se masto kestää ympärimenonkin

Paljonkohan purjeita mahtoi ollakaan 60 kts tuulessa? Sillä purjekerralla ympäri mentiin. Vain saaristopurjehtija muutenkaan ajattelee maston menevän liian purjealan takia. Kun veneen pyöräyttää tarpeeksi nopeasti, kuten iso murtuva aalto sen tekee, iskee masto veteen liian nopeasti.

Oeoeoeeoeo kirjoitti:

Selvältä v:ttuilulta tuo vaikuttaa. Täällä ”asiantuntijat” ovat vuositolkulla jankuttaneet sitä, että uudet veneet eivät kestä, pitää olla pitkäkölinen S&S jos haluaa pärjätä noissa oloissa. Pomminkestäviä ovat. Aina kun VOR:ssä tai VG:ssä jotain on hajonnut, sitä on pidetty esimerkkinä tästä. Onhan tämä virkistävää vaihteeksi näinkin päin.

Lue lisää

"Onhan tämä virkistävää...", kettuilee Oeoeoeeoeo

Hyi hitto mikä dorka, virkistyy kun veneet ovat merihädässä :-/

Jurristikko kirjoitti:

"Onhan tämä virkistävää...", kettuilee Oeoeoeeoeo

Hyi hitto mikä dorka, virkistyy kun veneet ovat merihädässä :-/

Sama tulee itsellekin mieleen kun täällä kritisoidaan GGR-veneitä ja yksinpurjehtijoiden osaamista mm. purjeiden reivaamisissa. Haaksirikkoutunut Abhilash Tomy (39) on ammattimerenkulkija, Intian laivaston luotsi, joka 2012-13 purjehti yksin pallon ympäri. Sitä ennen oli seilannut Kapkaupunki-Rio -kisan jne. GGR-kippareiden tiedot voi lukea GGR:n sivuilta ja verrata niitä kunkin omiin purjehduskokemuksiin.
Youtubesta löytyy muutamien GGR-veneiden esittelyt. Niistä voi päätellä onko valmisteluita tehty vai ei. McIntyren ja Robin Davien mastokeskustelu kannattaa katsoa (löytyy ainakin GGR:n facebook-sivuilta).

täällä.neuvotaan kirjoitti:

Sama tulee itsellekin mieleen kun täällä kritisoidaan GGR-veneitä ja yksinpurjehtijoiden osaamista mm. purjeiden reivaamisissa. Haaksirikkoutunut Abhilash Tomy (39) on ammattimerenkulkija, Intian laivaston luotsi, joka 2012-13 purjehti yksin pallon ympäri. Sitä ennen oli seilannut Kapkaupunki-Rio -kisan jne. GGR-kippareiden tiedot voi lukea GGR:n sivuilta ja verrata niitä kunkin omiin purjehduskokemuksiin.
Youtubesta löytyy muutamien GGR-veneiden esittelyt. Niistä voi päätellä onko valmisteluita tehty vai ei. McIntyren ja Robin Davien mastokeskustelu kannattaa katsoa (löytyy ainakin GGR:n facebook-sivuilta).

Lue lisää

Tähän yhteyteen laitan Yachting Monthlyssä julkaistun jutun purjeveneiden kaatumisesta, koska siinä on hyviä näkökohtia matkapurjehtijoille. Riski kaatumiseen on suuri, jos vene on kyljittäin aaltoihin ja aallonkorkeus on 55% veneen pituudesta. Moderneilla leveärunkoisilla kaatumisriski tulee jo 40% kohdalla. Ei siis tarvitse mennä Etelämerelle saakka. Haveri voi tapahtua vaikkapa Pohjanmeren ylityksessä, jos sattuu paha keli. Veneen kaatuminen/ympärimeno aiheuttaa vaarallisen kaaoksen veneen sisällä ellei turkkilevyjä, hellaa, akkuja yms ole kiinnitetty kunnolla.
https://www.admiralyacht.com/wp-content/uploads/2016/07/crash-test-boat-capsize.pdf

Ariel371 kirjoitti:

Ei kai edes mikään 36 -jalkainen vene kestä pystyssä 15 -metrin aallokossa ja 50 solmun blosiksessa jotka kestivät 2 vrk ja veneissä yksi jamppa?

Veneiden pieni koko kaataa ne noissa oloissa. Harkimon Swan 51 kaatui sekin kerran ja toisessa tapauksessa hän joutui ajamaan sitä tauoitta pari vrk välttääkseen kaadon.
50 -jalkaisen ja 36 -jalkaisen kaatoaaltojen korkeuksien suhde lienee suoraan verrannollinen veneiden pituuteen?
Kuolemanpelko pitää kyllä mielen valppaana 2 vrk, mutta fysiikka ei ihmisellä kestä tuollaista ja sitten lipsahtaa.

Pulmana on varmaan sekin että kelin mennessä mahdottomaksi ei yksin toimiessa enää pysty muuttamaan purje -set-uppia ja laskemaan ajoankkuria, vaan joutuu reagoimaan vain siihen mitä päälle tulee.

Silti on iso juttu se että veneitä ei ole uponnut. Se kuitenkin on se äärimmäisin merikelpoisuuden mitta.

Lue lisää

Fastnet 1979:ssä meni lukuisia veneitä ympäri, menettäen mastoja ja peräsimiä. Veneitä hylättiin tuon jälkeen useita. Melkein kaikki löytyi kellumasta tuulen laannuttua, mutta miehistöä kuoli valitettavan paljon pelastuslauttoihin tai pelastusyrityksiin. Tuon jälkeen ne uudet IOR-kisaveneet tuomittiin merikelvottomiksi, vaikka pysyivät pinnalla. Ei siis riitä pysyä pinnalla.

McInen007 kirjoitti:

Muistelen, että Harkimolla olisi ollut seilit ylhäällä (ei varmaan täydet mutta kuitenkin) silloin, kun kertomansa mukaan meni ympäri. Tuolloin hämmästeltiin, miten vene kesti episodin käytännössä vahingoittumatta kun kyseessä oli kuitenkin periaatteessa sarjavalmisteinen vene.

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että masto on käytännössä entinen jos purjeita on ympärimenossa nenäliinaa enempää. Lähestulkoon venetyypistä riippumatta.

Lue lisää

Tuosta maston kestämisestä purjeet ylhäällä voin kertoa esimerkkinä 606:n. Sillä tiedän menneen 360 tai jopa 720 astetta lukuisia tapauksia täysillä purjeilla, yleensä jopa spinnu ylhäällä. Toki vene on aika jollamainen ja pieni, mutta on tuossa 50% painosta kölissä ja normaalisti tuettu kannella seisova masto yhdellä saalinkiparilla. Yhtään tapausta en tiedä, jossa masto olisi tuossa pettänyt.

varustautumisesta kirjoitti:

Tähän yhteyteen laitan Yachting Monthlyssä julkaistun jutun purjeveneiden kaatumisesta, koska siinä on hyviä näkökohtia matkapurjehtijoille. Riski kaatumiseen on suuri, jos vene on kyljittäin aaltoihin ja aallonkorkeus on 55% veneen pituudesta. Moderneilla leveärunkoisilla kaatumisriski tulee jo 40% kohdalla. Ei siis tarvitse mennä Etelämerelle saakka. Haveri voi tapahtua vaikkapa Pohjanmeren ylityksessä, jos sattuu paha keli. Veneen kaatuminen/ympärimeno aiheuttaa vaarallisen kaaoksen veneen sisällä ellei turkkilevyjä, hellaa, akkuja yms ole kiinnitetty kunnolla.
https://www.admiralyacht.com/wp-content/uploads/2016/07/crash-test-boat-capsize.pdf

Lue lisää

2010-2011 oli jossain englantilaisessa venelehdessä juttu purjeveneestä, joka oli kaatunut Puolan rannikolla n. 20 m/s tuulessa heinäkuussa. Kyseessä oli englantilainen vene ja miehistöstä osa oli ammattilaisia. Taisi olla 34 jalkainen Bavaria? Meni 360, masto lähti ja osa porukasta meressä. Vene ajautui hiekkarantaan ja pysyi ehjänä. Kaikki selvisivät lämpimän veden ja rantaan tuovan aallokon ansiosta.

Ei siis pidä tuudittautua, että Itämerellä tuollaista ei voisi tapahtua. Ja vieläpä keskikesällä.

Ei ole turhaan hajoamaton ja pomminvarma maine näillä jumaloiduilla vanhoilla pitkäkölisillä avomeriveneillä. Alkuperäistä designiä edustavat rungot, kölit ja peräsimet ovat kestäneet!

Uudemmat osat, takilat, tuuliperäsimet ja koneet ovat olleet heikompi, tosin se ei ole mikään yllätys.

Ja mikä tärkeintä, toivottavasti nämä jumal veneet pitävät kilpailijat edelleen elossa!

Ei tarvita pelastusvenettäkään, koska ollaan jo siinä

isoahuijausta kirjoitti:

Ei ole totta, näiden piti olla ihan hajoamattomia! Mutta nyt näyttää, että on vaan että mastot menee paskaksi. Uusien veneiden piti olla tällaisia häkkejä ja niistä piti olla näitä otsikoita.

Mutta nyt tilanne onkin, että jumalaiset merten valtiaat, nämä kaikkien veneiden kuninkaat, ovat ihan halpisroskaa kun pikkuisen puhaltaa. Mitä ihmettä, miten näin kävi?

Lue lisää

Vor-veneethän onvarmaankin hyllytetty ja niissä joka reissulla kuolee ihmisiä, kun aallot vapaasti huuhtoo kantta. Ensi kisa purjehditaan Vendee globe-veneillä, eli IMOCA-60, joissa miehistö on paremmassa turvassa.

Fullkeel kirjoitti:

Ei ole turhaan hajoamaton ja pomminvarma maine näillä jumaloiduilla vanhoilla pitkäkölisillä avomeriveneillä. Alkuperäistä designiä edustavat rungot, kölit ja peräsimet ovat kestäneet!

Uudemmat osat, takilat, tuuliperäsimet ja koneet ovat olleet heikompi, tosin se ei ole mikään yllätys.

Ja mikä tärkeintä, toivottavasti nämä jumal veneet pitävät kilpailijat edelleen elossa!

Lue lisää

Nythä on heitetty läppää, että hajonneet ovat. Tästähän ei ole kyse. Olisiko nykyinen sarjatuotantovene ketänyt tuonne saakka? Nykyisissä vuokravenekäyttöön tarkoitetuissa purkkareissa kaikki on niin heikkoa, että ei olisi kestänyt. Kaikki ce kategoriat ovat perseestä. Katsokaa nyt ihmeessä vaikka mastojanne. 2 vaijeria eri kiinnityskohdassa on vahvempi kuin yksi vaijeri.

Zjzjcc kirjoitti:

Nythä on heitetty läppää, että hajonneet ovat. Tästähän ei ole kyse. Olisiko nykyinen sarjatuotantovene ketänyt tuonne saakka? Nykyisissä vuokravenekäyttöön tarkoitetuissa purkkareissa kaikki on niin heikkoa, että ei olisi kestänyt. Kaikki ce kategoriat ovat perseestä. Katsokaa nyt ihmeessä vaikka mastojanne. 2 vaijeria eri kiinnityskohdassa on vahvempi kuin yksi vaijeri.

Lue lisää

Varsin moni nykyinen sarjatuontantovene on tehnyt pallonkierron. Tässä esimerkkinä Bavaria 36: http://blog.mailasail.com/valentina
Reitti tosin oli pohjoisempi ko. kohdalla, mutta johan tuolla yksi masto meni Afrikan rannikolla. Varmaankin ajankohtakin oli eri, en tiedä.

Mistä päättelet, että uudemmat eivät olisi kestäneet?

Ei ole kovinkaan mairitteleva saldo, että jo kolme mastoa on mennyt, vaikka reilu kolmannes on vasta takana.

varustautumisesta kirjoitti:

Tähän yhteyteen laitan Yachting Monthlyssä julkaistun jutun purjeveneiden kaatumisesta, koska siinä on hyviä näkökohtia matkapurjehtijoille. Riski kaatumiseen on suuri, jos vene on kyljittäin aaltoihin ja aallonkorkeus on 55% veneen pituudesta. Moderneilla leveärunkoisilla kaatumisriski tulee jo 40% kohdalla. Ei siis tarvitse mennä Etelämerelle saakka. Haveri voi tapahtua vaikkapa Pohjanmeren ylityksessä, jos sattuu paha keli. Veneen kaatuminen/ympärimeno aiheuttaa vaarallisen kaaoksen veneen sisällä ellei turkkilevyjä, hellaa, akkuja yms ole kiinnitetty kunnolla.
https://www.admiralyacht.com/wp-content/uploads/2016/07/crash-test-boat-capsize.pdf

Lue lisää

Selittäkääpä, miksi noissa ympärimenon todennäköisyyttä ilmaisevissa luvuissa aallonkorkeus on sidottu veneen pituuteen. Kaatuminenhan tapahtuu veneen ollessa sivuttain aaltoon nähden, jolloin olennaisempaa luulisi olevan leveys tai syväys, kölin koko.

Oeoeoeeoeo kirjoitti:

Selvältä v:ttuilulta tuo vaikuttaa. Täällä ”asiantuntijat” ovat vuositolkulla jankuttaneet sitä, että uudet veneet eivät kestä, pitää olla pitkäkölinen S&S jos haluaa pärjätä noissa oloissa. Pomminkestäviä ovat. Aina kun VOR:ssä tai VG:ssä jotain on hajonnut, sitä on pidetty esimerkkinä tästä. Onhan tämä virkistävää vaihteeksi näinkin päin.

Lue lisää

Voitko laittaa edes yhden linkin näihin viittaamiisi vuositolkulla jatkuneisiin jankutuksiin, jos innostukseltasi kykenet.

Muuten, kisassa kaikki mukana olevat pitkäköliset S&S veneet ovat pysyneet pystyssä ja rakenteellisesti ehjinä, ei mastovaurioita.

Olinkovaikoen kirjoitti:

Voitko laittaa edes yhden linkin näihin viittaamiisi vuositolkulla jatkuneisiin jankutuksiin, jos innostukseltasi kykenet.

Muuten, kisassa kaikki mukana olevat pitkäköliset S&S veneet ovat pysyneet pystyssä ja rakenteellisesti ehjinä, ei mastovaurioita.

Lue lisää

Tapiolla taitaa olla kisan ainoa S&S:n piirtämä vene? Taidetaan täällä yleisesti S&S-veneistä puhuttaessa viitata 70-luvun taitteen S&S Swaneja. Antilloja jne. muistuttavia veneitä suunnittelijoista riippumatta.

Ovatko GGR:ssä sallitut veneet tällaisia? Ehkä. Tapion venehän on melkein sama kuin Swan 36. Oleellisena erona kuitenkin köli ja peräsin. 70-luvun taitteen S&S veneissä, kuten Swan 36, ei enää ollut täyspitkää köliä siihen nivelletyllä peräsimellä.

Onhan täällä ollut lukuisia juupas-eipäs -ketjuja valtameri tai vain avomeripurjehdukseenkin sopivista venetyypeistä ja aina löytyy joukko, jonka mielestä nykyveneet ovat siihen kelvottomia ja 70-luvun veneet parempia.

GGR-veneistä Rustler 36 näyttää olevan aivan ylivoimainen. Lähteneistä 6:sta 4 jatkaa ja muodostavat kisan kärkinelikon. Keskeyttäneistä kummankaan syy ei liittynyt itse veneeseen.

Sayulan masto kesti, mutta kannelta lähti järeitä heloja, oliko peräti joku vinssi. Täydet eskimot ovat eri asia kuin knock-downit, masto voi mennä molemmissa. Jos aallonharjalta pudotaan masto edellä, ei mikään masto sitä kestä. Ja GGR-veneiden mittasuhteet ovat sellaiset, että sieltä aallonharjalta voi hyvinkin sillä tavalla pudota. Sayula paljon isompana veneenä sietää paljon enemmän ja knock-down on paljon pehmeämpi, kuten Hjalliksen Belmontillakin.

Kölipainolla ei ole paljoa merkitystä, Sayula olisi lisätylläkin kölipainolla kellistynyt. Alunperin Swan 65:n kölissä oli iso, muistikuvan mukaan halkaisijaltaan n. puolimetrinen reikä keskellä. Arvattavasti myöhemmin se reikä jätettiin täyteen lyijyä.

On jo saanut juotua jääteetä.

Joakim1 kirjoitti:

On jo saanut juotua jääteetä.

...mutta oksentanut sen. Toivottavasti silti jotain sisäänkin jäi.

Kuulostaa itsemurhatehtävältä tuo laskuvarjotouhu.

Kuinka veneen pituus (55%-sääntö) estää ympärimenoa, kun tiputaan sivuttain aallonharjalta? Tuntuisi, että leveys, korkeus, syväys olisi vomakkaammin vaikuttavia tekijöitä. Ja mitä pituus, kokonaispituus vai vesilinjan?

puolikassääntö kirjoitti:

Kuinka veneen pituus (55%-sääntö) estää ympärimenoa, kun tiputaan sivuttain aallonharjalta? Tuntuisi, että leveys, korkeus, syväys olisi vomakkaammin vaikuttavia tekijöitä. Ja mitä pituus, kokonaispituus vai vesilinjan?

Lue lisää

Kaatumisen todennäköisyysluvut perustuvat todennäköisesti pienoismalleilla altaassa tehtyihin kokeisiin. Löytyy esim. Heavy weather sailing kirjasta.
Mutta kukaan järkevä ei purjehdi sivutuuleen jos tilaa on.

puolikassääntö kirjoitti:

Kuinka veneen pituus (55%-sääntö) estää ympärimenoa, kun tiputaan sivuttain aallonharjalta? Tuntuisi, että leveys, korkeus, syväys olisi vomakkaammin vaikuttavia tekijöitä. Ja mitä pituus, kokonaispituus vai vesilinjan?

Lue lisää

Vaarallisempi on kait keulan kautta ympäri (pitch pole). Siihen vaikuttaa veneen pituus oleellisesti.
Tässä väitetään että jo korkeudeltaan 30% veneen pituudesta olevat aallot voivat kaataa veneen jos se on kylki aaltoa vasten. 60% veneen pituudesta aallot ovat jo merkittävä kaatumisriski.
Mutta nyt mastonsa menettäneet 32-36 ft veneet olivat tietojen mukaan 15 m korkeassa aallokossa, eli yli 130% veneen pituudesta. Keulan kautta ympäri on hyvin mahdollista noissa olosuhteissa.
http://www.oceannavigator.com/Ocean-Voyager-2011/Dangerous-waves-and-your-boat/
Pidetään peukkuja pelastumisen puolesta!

Clubswan lehdessä oli juttu Sidney Hobart kisasta 1998. Swan 44 meni 360 ympäri, kun oli vielä kisaamassa. Kippari kuvasi tilannetta oudoksi, kun kaikki köydet roikkui alaspäin kuin käärmeet. Jutun mukaan 30 metrinen jättiaalto kaatoi veneen, joka haverin jälkeen keskeytti kisan.
Vaurioina pikkuikkunan rikkoutuminen, kun kamera lensi siihe.

kjhgffd kirjoitti:

Clubswan lehdessä oli juttu Sidney Hobart kisasta 1998. Swan 44 meni 360 ympäri, kun oli vielä kisaamassa. Kippari kuvasi tilannetta oudoksi, kun kaikki köydet roikkui alaspäin kuin käärmeet. Jutun mukaan 30 metrinen jättiaalto kaatoi veneen, joka haverin jälkeen keskeytti kisan.
Vaurioina pikkuikkunan rikkoutuminen, kun kamera lensi siihe.

Lue lisää

Viisastelen hieman. Köydet roikkuvat aina alaspäin veneen asennosta riippumatta. Ylöspäin riippuva , ei alaspäin riippuva , köysi olisi outo.
Toistaiseksi korkein eteläisen pallonpuoliskon aalto on ollut 25m

seppomartti kirjoitti:

Viisastelen hieman. Köydet roikkuvat aina alaspäin veneen asennosta riippumatta. Ylöspäin riippuva , ei alaspäin riippuva , köysi olisi outo.
Toistaiseksi korkein eteläisen pallonpuoliskon aalto on ollut 25m

Lue lisää

Mistä tiedät aallon korkeuden?

Joakim1 kirjoitti:

Mistä tiedät aallon korkeuden?

Vaikka tuolta sen korkeuden voi lukea..
http://www.abc.net.au/news/2018-05-11/largest-wave-ever-recorded-in-southern-ocean/9751680

Seilori kirjoitti:

Vaikka tuolta sen korkeuden voi lukea..
http://www.abc.net.au/news/2018-05-11/largest-wave-ever-recorded-in-southern-ocean/9751680

Lue lisää

Luulin Sepon tarkoittaneen itse näkemäänsä aaltoa.

Joakim1 kirjoitti:

Mistä tiedät aallon korkeuden?

Itselläni on ollut se käsitys, että valtamerien sääraporteissa tiedot aallonkorkeuksista perustuvat satelliittien mittausohjelmiin. Itämerellä aaltopoijuihin. "Laituriparlamenttien" kauhukertomukset monen metrin korkeista aalloista esim Hangon läntisellä perustuvat tunteisiin. Tietysti aallot aina näyttävät korkeilta pienestä veneestä käsin.
Intian valtameren merikartassani on huomautus Agulhasin virrasta, joka voi aiheuttaa merenkululle vaarallisia 20 m aallonkorkeuksia kovan tuulen puhaltaessa virtaa vastaan.
Kun norjalaisen Are Wiigin vene meni rajusti ympäri, raportoitiin lähistöllä olleen laivan ilmoitusta keskimääräisen aallonkorkeuden olleen 10 m. Mihin tuo laivan ilmoittama aallonkorkeus mahtoi perustua? Windyn sääraporttiin vai arvioon??
Tässä jotain perustietoa https://wikiwaves.org/Measurement_of_Waves
Tuoreessa GGR haaksirikossa oli ilmeisesti poikkeuksellisen paha ristiaallokko, kun pohjoisesta puhaltanut 60 kn tuuli kääntyi äkillisesti etelänpuoleiseksi ja voimistui 75 solmuun.

Toivotaan tietysti että Tomy toipuu vakavilta vaikuttavista vammoistaan ilman pysyvää invaliditeettiä.

mittausohjelma kirjoitti:

Itselläni on ollut se käsitys, että valtamerien sääraporteissa tiedot aallonkorkeuksista perustuvat satelliittien mittausohjelmiin. Itämerellä aaltopoijuihin. "Laituriparlamenttien" kauhukertomukset monen metrin korkeista aalloista esim Hangon läntisellä perustuvat tunteisiin. Tietysti aallot aina näyttävät korkeilta pienestä veneestä käsin.
Intian valtameren merikartassani on huomautus Agulhasin virrasta, joka voi aiheuttaa merenkululle vaarallisia 20 m aallonkorkeuksia kovan tuulen puhaltaessa virtaa vastaan.
Kun norjalaisen Are Wiigin vene meni rajusti ympäri, raportoitiin lähistöllä olleen laivan ilmoitusta keskimääräisen aallonkorkeuden olleen 10 m. Mihin tuo laivan ilmoittama aallonkorkeus mahtoi perustua? Windyn sääraporttiin vai arvioon??
Tässä jotain perustietoa https://wikiwaves.org/Measurement_of_Waves
Tuoreessa GGR haaksirikossa oli ilmeisesti poikkeuksellisen paha ristiaallokko, kun pohjoisesta puhaltanut 60 kn tuuli kääntyi äkillisesti etelänpuoleiseksi ja voimistui 75 solmuun.

Toivotaan tietysti että Tomy toipuu vakavilta vaikuttavista vammoistaan ilman pysyvää invaliditeettiä.

Lue lisää

Kun Viig meni ympäri, muistelen aallonkorkeudeksi ensiksi raportoidun 7-8m. Lopuksi enimmillään taidettiin puhua 15 m aalloista. Sen pitäisi merkitä, että joka 3000:s aaalto olisi liki 30 m. Kun suomalainen Malö Portugalin ulkopuolella hylättiin sanottiin (miehistö sanoi?) aaltojen olleen 8 m. Helikopterimiehistön mukaan 4m. Pahaa ristiriitaa ei ole jos 8m on yksittäinen ja 4m on "merkitsevä aallonkorkeus".
Kun Swanin miehistö Sidney- Hobart kilpailussa kertoi 30m aalloista niin toistaiseksi ei missään maapallolla ole sellaista todettu.
Akaisemmin yllä on linkki valtameren aalloista. Siinä sanotaan aaltojen alkavan murtua jos pituus / korkeus on alle 7. Se ei pidä paikkaansa koska aallon pituus usein on yli 100m ja ne voivat murtua ikävästi jo 4-5 m aallonkorkeudella. Riippuu paikallisen tuulen voimasta ja kestosta. Pelkkä maininki ei murru vaikka olisi korkea. Jos matalan keskus on kaukana ja paikallinen tuuli vähäinen syntyy korkea "swell", jossa murtuva aalto on pieni. Sitä on mukava purjehtia avotuuleen vaikka aallon korkeus olisi suuri. Ja olosuhteiden ollessa päin vastoin keli voi samalla aallonkorkeudella olla pienelle veneellä ylipääsemättömän vaikea. Kun Ariel kertoi 8 m aalloissa ja joku toinen 15m aalloissa purjehtimisesta niin ainakin jälkimmäistä sopii epäillä. 8 m aaltoihin en uskaltaisi ajaa kuin käsiohjauksella myötätuuleen jarrutettuna. Tänä vuonna kerran oli muutama vrk 5-7m aallonkorkeus satelliitista mitattuna, vaikkei tuulta ollut kuin 25 kts matalan reuna-alueella. Alkoi olla vaarallisen rajamailla enkä missään nimessä olisi pistänyt venettä enää piihin tai kääntänyt tuuleen asim. reivauksen vuoksi.

seppomartti kirjoitti:

Kun Viig meni ympäri, muistelen aallonkorkeudeksi ensiksi raportoidun 7-8m. Lopuksi enimmillään taidettiin puhua 15 m aalloista. Sen pitäisi merkitä, että joka 3000:s aaalto olisi liki 30 m. Kun suomalainen Malö Portugalin ulkopuolella hylättiin sanottiin (miehistö sanoi?) aaltojen olleen 8 m. Helikopterimiehistön mukaan 4m. Pahaa ristiriitaa ei ole jos 8m on yksittäinen ja 4m on "merkitsevä aallonkorkeus".
Kun Swanin miehistö Sidney- Hobart kilpailussa kertoi 30m aalloista niin toistaiseksi ei missään maapallolla ole sellaista todettu.
Akaisemmin yllä on linkki valtameren aalloista. Siinä sanotaan aaltojen alkavan murtua jos pituus / korkeus on alle 7. Se ei pidä paikkaansa koska aallon pituus usein on yli 100m ja ne voivat murtua ikävästi jo 4-5 m aallonkorkeudella. Riippuu paikallisen tuulen voimasta ja kestosta. Pelkkä maininki ei murru vaikka olisi korkea. Jos matalan keskus on kaukana ja paikallinen tuuli vähäinen syntyy korkea "swell", jossa murtuva aalto on pieni. Sitä on mukava purjehtia avotuuleen vaikka aallon korkeus olisi suuri. Ja olosuhteiden ollessa päin vastoin keli voi samalla aallonkorkeudella olla pienelle veneellä ylipääsemättömän vaikea. Kun Ariel kertoi 8 m aalloissa ja joku toinen 15m aalloissa purjehtimisesta niin ainakin jälkimmäistä sopii epäillä. 8 m aaltoihin en uskaltaisi ajaa kuin käsiohjauksella myötätuuleen jarrutettuna. Tänä vuonna kerran oli muutama vrk 5-7m aallonkorkeus satelliitista mitattuna, vaikkei tuulta ollut kuin 25 kts matalan reuna-alueella. Alkoi olla vaarallisen rajamailla enkä missään nimessä olisi pistänyt venettä enää piihin tai kääntänyt tuuleen asim. reivauksen vuoksi.

Lue lisää

Puhuuko Pelle Miljoona siis pötyä: ”aallot on jossain kuuskyt metrii korkeat, kun tuulet suuttuvat”?

Eikö aallonkorkeuden mittaaminen poijuja lukuun ottamatta perustu ”kokeneiden merenkäviöiden arvioihin” - siis silkkaan mutuun ja lapinlisään. Ei sitä kukaan oikeasti tiedä, millaisia aaltoja tuolla on. Riittävän suuria veneiden kaatamiseen kuitenkin.

Hulkkoin kirjoitti:

Puhuuko Pelle Miljoona siis pötyä: ”aallot on jossain kuuskyt metrii korkeat, kun tuulet suuttuvat”?

Eikö aallonkorkeuden mittaaminen poijuja lukuun ottamatta perustu ”kokeneiden merenkäviöiden arvioihin” - siis silkkaan mutuun ja lapinlisään. Ei sitä kukaan oikeasti tiedä, millaisia aaltoja tuolla on. Riittävän suuria veneiden kaatamiseen kuitenkin.

Lue lisää

Muistaakseni PM selitti sen perään: "tahtoisin selittää, mutta laiva odottaa"

Hulkkoin kirjoitti:

Puhuuko Pelle Miljoona siis pötyä: ”aallot on jossain kuuskyt metrii korkeat, kun tuulet suuttuvat”?

Eikö aallonkorkeuden mittaaminen poijuja lukuun ottamatta perustu ”kokeneiden merenkäviöiden arvioihin” - siis silkkaan mutuun ja lapinlisään. Ei sitä kukaan oikeasti tiedä, millaisia aaltoja tuolla on. Riittävän suuria veneiden kaatamiseen kuitenkin.

Lue lisää

Korkein mitattu aalto oli 524 metriä korkea. Se mitattiin Alaskassa maanjäristyksen jälkeen vuonna 1958.

seppomartti kirjoitti:

Viisastelen hieman. Köydet roikkuvat aina alaspäin veneen asennosta riippumatta. Ylöspäin riippuva , ei alaspäin riippuva , köysi olisi outo.
Toistaiseksi korkein eteläisen pallonpuoliskon aalto on ollut 25m

Lue lisää

Osaan minäkin viisastella. Avauksessa kerroit, tässä lainaus; "Tänään menetykset 2 mastoa ( Abhilash ja McGuckin)".
Molemmilla herroilla oli kaksimastoiset veneet, joten päivän menetykset oli neljä mastoa.
No, leikki sikseen. Clubswan on myynninedistämislehti, siksi kirjoitin aallon korkeudeksi "jutun mukaan" varauman.
Joka tapauksessa aalto kaatui veneen päälle maston yli (n.20m) ja olennaisinta oli veneen säilyminen vauriotta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yli 20 m aallonkorkeutta, vene ei varmastikkaan ollut pystysuorassa ja ihmishavainto ja muisti liiottelee kauhunhetkeä.

Knockdown on ihan eri juttu. Joka veneen pitää kestää broutsi, ss:n veneillä niitä taisi tulla lähes päivittäin ensimmäisessä Whitbredissä. 55:ssa oli valitettava kuolemantapauskin, kun meriupseeri sai iskun päähän ja putosi broutsissa. Jos ei broutsia kestä niin ei voi purjehtia spinnulla avomrellä.

Abdilashin takila näyttää kuvissa melko heppoiselta? Ohut profiili.Tietysti venekin on pieni.

Ymmärsin GGR:n palstoilta, että haaksirikkoisten veneiden kohtalosta ei vielä oltu tehty päätöstä. Yksi ajatus oli, että Tomyn vene vietäisiin tavalla tai toisella St.Paul-saaren laguuniin purjehduskuntoon laittamista varten. Sieltä se ehkä purjehdittaisiin Australiaan (2000 mpk).
Todennäköisesti Etelämerelle hylätyt veneet uppoavat piankin, jos luukut on jätetty auki. Olosuhteet ovat paljon rajummat kuin Atlantilla, jossa Portugalin ulkopuolella ajelehtimaan jätettyjä on löydetty kuukausia myöhemmin Karibialta.

julmameri kirjoitti:

Ymmärsin GGR:n palstoilta, että haaksirikkoisten veneiden kohtalosta ei vielä oltu tehty päätöstä. Yksi ajatus oli, että Tomyn vene vietäisiin tavalla tai toisella St.Paul-saaren laguuniin purjehduskuntoon laittamista varten. Sieltä se ehkä purjehdittaisiin Australiaan (2000 mpk).
Todennäköisesti Etelämerelle hylätyt veneet uppoavat piankin, jos luukut on jätetty auki. Olosuhteet ovat paljon rajummat kuin Atlantilla, jossa Portugalin ulkopuolella ajelehtimaan jätettyjä on löydetty kuukausia myöhemmin Karibialta.

Lue lisää

McGuckin on siivonnut kannen,sulkenut luukut ja varmistanut AIS:n virran saannin aurinkokennosta. Ilmeisesti molemmat hylätyt veneet on tarkoitus pelastaa. Purjeveneen hinaus on vaikea laji. Laivat ajavat niin lujaa, ettei pursi kestä.
Tomy on hetken ollut pystyssäkin, eli ei ole halvaantunut.

Jutussa kerrottiin, että Osirikselta olisi kerrottu ettei upottaminen olisi ollut laillinen menettelytapa.

”Osiris instructed McGuckin that scuttling the vessel would be in breach of international maritime regulations. ”

Sinkthatship kirjoitti:

Jutussa kerrottiin, että Osirikselta olisi kerrottu ettei upottaminen olisi ollut laillinen menettelytapa.

”Osiris instructed McGuckin that scuttling the vessel would be in breach of international maritime regulations. ”

Lue lisää

Huomasin tuon maininnan veneen upottamisen laittomuudesta. Mahtaakohan käsitys perustua mihinkään?. Kai omistaja saa upottaa veneensä valtamerellä jos haluaa. Vakuutusintressi on muuta kuin "international maritime regulations". Yhden tarinan muistan lukeneeni, missä Biskajalla hylätyn purjeveneen upotti Ranskan laivasto. Veneellä ei ilmeisesti hylättynä ole omistajaa. Olen ollut siinä käsityksessä, että olisi hyvä merimiestapa vetäistä vesiletku poikki lähtiessä.
Asiasta toiseen. Slats ajaa 2.8s/283*. Väärä halssi ja kohti tyventä.

seppomartti kirjoitti:

McGuckin on siivonnut kannen,sulkenut luukut ja varmistanut AIS:n virran saannin aurinkokennosta. Ilmeisesti molemmat hylätyt veneet on tarkoitus pelastaa. Purjeveneen hinaus on vaikea laji. Laivat ajavat niin lujaa, ettei pursi kestä.
Tomy on hetken ollut pystyssäkin, eli ei ole halvaantunut.

Lue lisää

Joo, purjevettä ei voi hinata laivalla. ARC:ssä ollut Embla, Swan 44, menetti peräsimen akselin katkettua hitsisaumasta ja alus jätettiin Pohjois-Atlantille ajelehtimaan.
Ryssien sotalaiva otti myöhemmin tyhjän Emblan hinaukseen, mutta se upposi. Hinauksesta on ainakin ollut youtubessa pätkä. Hurjan näköistä oli ja voi heti nähdä, ettei vene tule kestämään.

seppomartti kirjoitti:

Huomasin tuon maininnan veneen upottamisen laittomuudesta. Mahtaakohan käsitys perustua mihinkään?. Kai omistaja saa upottaa veneensä valtamerellä jos haluaa. Vakuutusintressi on muuta kuin "international maritime regulations". Yhden tarinan muistan lukeneeni, missä Biskajalla hylätyn purjeveneen upotti Ranskan laivasto. Veneellä ei ilmeisesti hylättynä ole omistajaa. Olen ollut siinä käsityksessä, että olisi hyvä merimiestapa vetäistä vesiletku poikki lähtiessä.
Asiasta toiseen. Slats ajaa 2.8s/283*. Väärä halssi ja kohti tyventä.

Lue lisää

Vai "väärä halssi ja kohti tyventä"? Windyn mukaan Slats näyttäisi saavan parempaa tuulta jo 1700utc lähtien. Voipi olla niinkin, että Slats kokeneena pallonkiertäjänä osaa päätellä kumpi halssi siellä paikan päällä on hänelle edullisempi ;-)

Kenties veneen upottaminen riippuu siitäkin, miten lähellä muuta liikennettä se ajelehtii. McGugkinin ja Tomyn veneet ovat mahdollisimman kaukana väylistä ja ainakin McGugkinin paatissa on toimiva AIS-lähetin. Onko molempien veneiden pelastamisajatuksista luovuttu? Intian laivastolla taisi olla jotain ajatuksia Tomyn veneestä.

maalla.tiedetään kirjoitti:

Vai "väärä halssi ja kohti tyventä"? Windyn mukaan Slats näyttäisi saavan parempaa tuulta jo 1700utc lähtien. Voipi olla niinkin, että Slats kokeneena pallonkiertäjänä osaa päätellä kumpi halssi siellä paikan päällä on hänelle edullisempi ;-)

Kenties veneen upottaminen riippuu siitäkin, miten lähellä muuta liikennettä se ajelehtii. McGugkinin ja Tomyn veneet ovat mahdollisimman kaukana väylistä ja ainakin McGugkinin paatissa on toimiva AIS-lähetin. Onko molempien veneiden pelastamisajatuksista luovuttu? Intian laivastolla taisi olla jotain ajatuksia Tomyn veneestä.

Lue lisää

On aivan selvä, että kyseessä oli väärä halssi. Toinen halssi olisi vienyt samaa vauhtia maalia kohti ja 183- kurssilla purjehdittava matka ei lyhene yhtään. Ja keula oli suoraan tyvenen keskustaan on harvoin perusteltua, vaikka myöhemmin saisikin purjehdittavaa tuulta. Van den Heede purjehtii hämmästyttävän suoraan kohti maalia. Venevauhti ei ole muita veneitä kummempi mutta johto kasvaa hitaasti?. Aika hitaita veneitä kaiken kaikkiaan.

seppomartti kirjoitti:

On aivan selvä, että kyseessä oli väärä halssi. Toinen halssi olisi vienyt samaa vauhtia maalia kohti ja 183- kurssilla purjehdittava matka ei lyhene yhtään. Ja keula oli suoraan tyvenen keskustaan on harvoin perusteltua, vaikka myöhemmin saisikin purjehdittavaa tuulta. Van den Heede purjehtii hämmästyttävän suoraan kohti maalia. Venevauhti ei ole muita veneitä kummempi mutta johto kasvaa hitaasti?. Aika hitaita veneitä kaiken kaikkiaan.

Lue lisää

Katsoimme varmaankin eri tavalla tai eri aikoina Windyn säätietoja. Se sinun ehdottamasi halssi olisi omasta mielestäni suunnannut nimenomaan tyynen vyöhykkeen keskustaa kohti eikä poispäin siitä! Seuraillaanpa mitä Slatsin etenemiselle päivän mittaan tapahtuu!

seppomartti kirjoitti:

On aivan selvä, että kyseessä oli väärä halssi. Toinen halssi olisi vienyt samaa vauhtia maalia kohti ja 183- kurssilla purjehdittava matka ei lyhene yhtään. Ja keula oli suoraan tyvenen keskustaan on harvoin perusteltua, vaikka myöhemmin saisikin purjehdittavaa tuulta. Van den Heede purjehtii hämmästyttävän suoraan kohti maalia. Venevauhti ei ole muita veneitä kummempi mutta johto kasvaa hitaasti?. Aika hitaita veneitä kaiken kaikkiaan.

Lue lisää

"Aika hitaita veneitä kaiken kaikkiaan". Riippuu tietysti mihin verrataan. BOC-yksinpurjehduskisassa veneet olivat isompia. 40-50 -jalkaisten luokassa v. 1986-87 Luc Van Den Heeden keskivauhti oli 7.0 kn, Harry Harkimolla 6.71 kn, Pentti Salmella 6.42 kn. V.1994-5 BOC:ssa 40-50ft veneiden keskinopeudet vaihtelivat 8.73-4.72 kn. Vendee Globen Open60-luokan veneet ovat tietysti näitäkin paljon nopeampia.

windynäyttää kirjoitti:

Katsoimme varmaankin eri tavalla tai eri aikoina Windyn säätietoja. Se sinun ehdottamasi halssi olisi omasta mielestäni suunnannut nimenomaan tyynen vyöhykkeen keskustaa kohti eikä poispäin siitä! Seuraillaanpa mitä Slatsin etenemiselle päivän mittaan tapahtuu!

Lue lisää

Slatsin etelään ajo näkyy nyt hyvin. Noin 60 mailia väärää halssia ja kun nopeus oli 3 s luokkaa niin ainakin puoli päivää hukattu. Nyt matka sujuu vauhdilla oikeaan suuntaan. Oppimisen kannalta olisi hyvä. jos tuulitiedot saisi kartalle takautuvasti kunkin ajamien outojen lkurssien ymmärtämiseksi.. Minä en onnistunut saamaan menneitten aikojen tuulia kartalle.. Tulevaisuuteen katsoessa on yllättävän heikkotuulisia alueita reitillä Australian eteläpuolella

Onkohan asia sittenkään niin, että aluksen saisi upottaa ilman viranomaisten lupaa? Googlaamalla hakusanoilla scuttling tai intentional sinking tuli niin runsaasti osumia, etten jaksanut käydä läpi kuin joitakin. Vastaan tuli sekin, että aluksen upottaminen on nykyisin "illegal" ympäristösäädösten mukaan. Tahallinen upottaminen on tietysti halvempi tapa päästä hylystä eroon kuin hinaaminen romutukseen. Myös vakuutuspetoksia on tehty upottamisilla.
Jos veneessä on toimiva radioyhteys, eiköhän kannattaisi ensin selvittää tilanne viranomaisille ja vasta sitten upottaa! Tilanne on aivan toinen, jos alus jo on uppoamaisillaan ja siitä pelastaudutaan lauttaan tms. pelastusalukseen/helikopteriin.

scuttle kirjoitti:

Onkohan asia sittenkään niin, että aluksen saisi upottaa ilman viranomaisten lupaa? Googlaamalla hakusanoilla scuttling tai intentional sinking tuli niin runsaasti osumia, etten jaksanut käydä läpi kuin joitakin. Vastaan tuli sekin, että aluksen upottaminen on nykyisin "illegal" ympäristösäädösten mukaan. Tahallinen upottaminen on tietysti halvempi tapa päästä hylystä eroon kuin hinaaminen romutukseen. Myös vakuutuspetoksia on tehty upottamisilla.
Jos veneessä on toimiva radioyhteys, eiköhän kannattaisi ensin selvittää tilanne viranomaisille ja vasta sitten upottaa! Tilanne on aivan toinen, jos alus jo on uppoamaisillaan ja siitä pelastaudutaan lauttaan tms. pelastusalukseen/helikopteriin.

Lue lisää

Kun olet kansainvälisillä vesillä niin mihin viranoamiseen otat yhteyden kysyäksesi veneen upotuksesta? Soitatko Suomeen poliisille? Vai kysytkö asiaa Tuvalun presidentiltä?

On tää kyllä ihme touhua tää Tsaarin aikainen usko että kaikkeen tarvitsee kysyä lupa viranomaisilta.

Tsaari_käskee kirjoitti:

Kun olet kansainvälisillä vesillä niin mihin viranoamiseen otat yhteyden kysyäksesi veneen upotuksesta? Soitatko Suomeen poliisille? Vai kysytkö asiaa Tuvalun presidentiltä?

On tää kyllä ihme touhua tää Tsaarin aikainen usko että kaikkeen tarvitsee kysyä lupa viranomaisilta.

Lue lisää

Jos olet merihädässä valtamerellä, ota yhteys HF-radiolla tai satelliittipuhelimella meripelastuskeskukseen. Sitä viranomaista tarkoitin. Niin myös meneteltiin, kun ARC 2002:ssa päädyttiin veneen upottamiseen. Silloin upotuslupa kysyttiin paitsi meripelastuksesta myös vakuutusyhtiöltä ARC-järjestäjän välityksellä.
Tietoa HF-radioyhteyksistä voit lukea vaikkapa tästä: https://en.wikipedia.org/wiki/International_distress_frequency

Nimim. kruiseri ei muistanut ainoatakaan upottamista. Itse muistan yhden hyvin, koska tilanne tiedotettiin ARC:n aikana SSB:llä. Peräsinvaurion korjaaminen oli toisen aluksen avusta huolimatta epäonnistunut. Upotuksesta kysyttiin lupa sekä viranomaisilta että vakuutusyhtiöltä. Vasta luvan jälkeen letkut katkaistiin ja miehistö siirtyi avustaneeseen alukseen. Ehkäpä luvan kysyminen on paikallaan, jos vene on vakuutettu! Aina ei ole niinkään, että veneen kippari olisi sen omistaja.

Asiasta toiseen: Istvan Kopar toimitti äsken Vagabond 31:llä seilanneelle ruotsalaiselle yksinpurjehtijalle kanisterillisen juomavettä. Ruotsalainen oli toisella pallonkierrollaan, joten kokemuksen puutteesta kai ei ollut kysymys. Jostain syystä hänen juomavetensä oli yllättäen lopuillaan.

Livetrackerin valikosta voit avata Windy-ohjelman tuulitiedot ja -ennusteen. Siitä näkisit, että kumpikin vene on parhaillaan 5 solmun tuulialueella ja tuulen suunta on kaakosta. Päätelmäsi tuuliperäsimestä tai jaksamisesta voi johtua tuulitiedon puuttumisesta!

Venäläisellä oli muuten aiemmin ongelmia keulapurjeen rullamekanismin kanssa. Lopulta hän päätyi samaan kuin hollantilainen kisan kaakkostilalla seilaava Mark Slats eli hakasilla ("hankseilla") varustettuihin keulapurjeisiin. Igorin mielestä rullamekanismi ei sovi Etelämerelle ja voi vaarantaa etustaagin kestämisen, koska purjeen pienentäminen kovassa tuulessa aiheuttaa väistämättä ravistamista ja tärinää.

windy.näyttää kirjoitti:

Livetrackerin valikosta voit avata Windy-ohjelman tuulitiedot ja -ennusteen. Siitä näkisit, että kumpikin vene on parhaillaan 5 solmun tuulialueella ja tuulen suunta on kaakosta. Päätelmäsi tuuliperäsimestä tai jaksamisesta voi johtua tuulitiedon puuttumisesta!

Venäläisellä oli muuten aiemmin ongelmia keulapurjeen rullamekanismin kanssa. Lopulta hän päätyi samaan kuin hollantilainen kisan kaakkostilalla seilaava Mark Slats eli hakasilla ("hankseilla") varustettuihin keulapurjeisiin. Igorin mielestä rullamekanismi ei sovi Etelämerelle ja voi vaarantaa etustaagin kestämisen, koska purjeen pienentäminen kovassa tuulessa aiheuttaa väistämättä ravistamista ja tärinää.

Lue lisää

Ok. Kuinka sinä selität heidän 1,5 solmun nopeuden ja pohjois-luode-ajosuunnan, jota livetracker heille näytti aamulla?

KolmeKutonen kirjoitti:

Ok. Kuinka sinä selität heidän 1,5 solmun nopeuden ja pohjois-luode-ajosuunnan, jota livetracker heille näytti aamulla?

Olin katsonut aamutilanteen! Silloin tuulikartan mukaan kumpikin oli 0-5 kn:n tuulivyöhykkeessä. Siksi luonnollista, että venevauhtikin oli pieni. Luulen, että kumpikin yritti päästä pois tuulettomasta vvyöhykkeestä. Etelämeren tuulet näyttävät vaihtuvan nopeasti kuten kai windyn tuulikartasta itsekin huomasit. Todennäköiseti on korkea swelli (mainingit), vaikka tuuli välillä lopahtaisikin. Tuulen suunnan muutokset johtavat ristiaallokkoon, joka voi olla hankala. Mainingit kulkeutuvat jopa tuhansia maileja.

windy.näyttää kirjoitti:

Olin katsonut aamutilanteen! Silloin tuulikartan mukaan kumpikin oli 0-5 kn:n tuulivyöhykkeessä. Siksi luonnollista, että venevauhtikin oli pieni. Luulen, että kumpikin yritti päästä pois tuulettomasta vvyöhykkeestä. Etelämeren tuulet näyttävät vaihtuvan nopeasti kuten kai windyn tuulikartasta itsekin huomasit. Todennäköiseti on korkea swelli (mainingit), vaikka tuuli välillä lopahtaisikin. Tuulen suunnan muutokset johtavat ristiaallokkoon, joka voi olla hankala. Mainingit kulkeutuvat jopa tuhansia maileja.

Lue lisää

Sekin on hyvä huomata, että livetrackerissä veneiden sijainti- ja nopeustietoja ei päivitetä yhtä nopeasti kuin windyn tuulitietoja. Esim. äsken venetiedot olivat 0800 utc, kun tuulitiedot olivat 1000 utc.

Ehkä ne nukkuvat ja vene menee silloin tuuliperäsimellä minne sattuu, kunheikko tuuli kääntyilee. Van den Heede nukkuu pienissä pätkissä eikä halua päästää jälkijoukkoa iskuetäisyydelle.

Voi olla raskasta nukkua pienissä pätkissä kuukaudesta toiseen, lopulta tullee hallusinaatioita?

Seppomartin vahva kanta on hänen mielipiteensä, kokeneemmilla GGR-purjehtijoilla on omansa. J-L VDH (73 v) puolusteli omaa valintaansa eli lyhennettyä mastoa ja furleria sekä etu- että välistaagissa. Häntä huomattavasti nuorempi Mark Slats ei puolestaan halunnut lainkaan rullapurjeita tähän kisaan. Kummankin, hanks vs furler, etuja ja haittoja on helppo luetella. Valmis lista löytyy vaikkapa täältä: https://www.riggingdoctor.com/life-aboard/2015/9/1/hank-on-vs-furling
Vanha koettu sääntö on silti aina voimassa: "se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon". Rulla on ongelma silloin, kun se menee epäkuntoon. Yksi syy mikä voi yllättää, on furlerin köyden poikkihankautuminen. Niinkin pieni syy kuin kuorellisen dyneeman repeytynyt kuori voi jumittaa ja estää purjeen rullaamisen. Igorin furlingissa taisi olla köyden pettämisestä/sotkeutumisesta johtuva syy, joka johti purjeen vaaralliseen lepattamiseen myrskytuulessa.
Tavallisin järjestely pallonkiertoveneissä on omien havaintojeni mukaan se, että keulassa on rulla ja välistaagissa hakaset. Tapion Asteriassa näyttää olevan päinvastoin: keulassa hakaset, molemmissa välistaageissa rullat.

välistaaginhakaset kirjoitti:

Seppomartin vahva kanta on hänen mielipiteensä, kokeneemmilla GGR-purjehtijoilla on omansa. J-L VDH (73 v) puolusteli omaa valintaansa eli lyhennettyä mastoa ja furleria sekä etu- että välistaagissa. Häntä huomattavasti nuorempi Mark Slats ei puolestaan halunnut lainkaan rullapurjeita tähän kisaan. Kummankin, hanks vs furler, etuja ja haittoja on helppo luetella. Valmis lista löytyy vaikkapa täältä: https://www.riggingdoctor.com/life-aboard/2015/9/1/hank-on-vs-furling
Vanha koettu sääntö on silti aina voimassa: "se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon". Rulla on ongelma silloin, kun se menee epäkuntoon. Yksi syy mikä voi yllättää, on furlerin köyden poikkihankautuminen. Niinkin pieni syy kuin kuorellisen dyneeman repeytynyt kuori voi jumittaa ja estää purjeen rullaamisen. Igorin furlingissa taisi olla köyden pettämisestä/sotkeutumisesta johtuva syy, joka johti purjeen vaaralliseen lepattamiseen myrskytuulessa.
Tavallisin järjestely pallonkiertoveneissä on omien havaintojeni mukaan se, että keulassa on rulla ja välistaagissa hakaset. Tapion Asteriassa näyttää olevan päinvastoin: keulassa hakaset, molemmissa välistaageissa rullat.

Lue lisää

Etelämerta lievemmissä oloissa olen käyttänyt rullia genaakkeripuomissa ja keulastaagissa sekä irroitettavassa välistaagissa hakasia.
Rullareivin köyden pitäisi kestää katkeamatta kierroksen verran. Sehän ei ole liikkuva köysi kuten skuutit ja fallit.

Kotitietokoneiden ääressä "tiedetään" taaskin millä halssilla Etelämerellä olisi pitänyt purjehtia ;-)
En osallistu siihen viisasteluun, mutta oikaisen seppomartin virheellisen käsityksen pätkäunien tarpeesta.
Yksinpurjehtijoiden pätkäuni on välttämätön ja pätkäuniin sopeutumista voidaan valmentaa etukäteen ennen pallonkiertokisoja. Mm. Vendee Globe -kisojen osallistujia on valmennettu uniklinikoilla neurologien opastuksella. Edinburgh Sleep Centerin mukaan lyhyet 15min nukahtamiset ovat ideaalisia, koska uni ei ehdi olla liian syvä heräämistä ja toimintakykyä varten. Kuuluisin yksinpurjehtijoiden univalmentaja lienee milanolainen unitutkija Claudio Stampi. Hänen mielestään paras tulos yksinpurjehtijoiden elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta olisi nimenomaan pätkäunet, mutta unta pitäisi olla yhteensä 4 tuntia/vrk. Kuuluisa yksinpurjehtija Mike Golding totesi eräässä esityksessään, että kisat voidaan hävitä nukkumalla eikä itse koskaan olisi nukkunut kahta tuntia pitempiä nokosia kisan aikana, tavallisesti nukkuu 20min kerrallaan. Kaikki eivät kuitenkaan sopeudu pätkittäiseen nukkumiseen eli polyfaasiseen unirytmiin. Joillekin se on luonnollista.

pätkäunetmerellä kirjoitti:

Kotitietokoneiden ääressä "tiedetään" taaskin millä halssilla Etelämerellä olisi pitänyt purjehtia ;-)
En osallistu siihen viisasteluun, mutta oikaisen seppomartin virheellisen käsityksen pätkäunien tarpeesta.
Yksinpurjehtijoiden pätkäuni on välttämätön ja pätkäuniin sopeutumista voidaan valmentaa etukäteen ennen pallonkiertokisoja. Mm. Vendee Globe -kisojen osallistujia on valmennettu uniklinikoilla neurologien opastuksella. Edinburgh Sleep Centerin mukaan lyhyet 15min nukahtamiset ovat ideaalisia, koska uni ei ehdi olla liian syvä heräämistä ja toimintakykyä varten. Kuuluisin yksinpurjehtijoiden univalmentaja lienee milanolainen unitutkija Claudio Stampi. Hänen mielestään paras tulos yksinpurjehtijoiden elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta olisi nimenomaan pätkäunet, mutta unta pitäisi olla yhteensä 4 tuntia/vrk. Kuuluisa yksinpurjehtija Mike Golding totesi eräässä esityksessään, että kisat voidaan hävitä nukkumalla eikä itse koskaan olisi nukkunut kahta tuntia pitempiä nokosia kisan aikana, tavallisesti nukkuu 20min kerrallaan. Kaikki eivät kuitenkaan sopeudu pätkittäiseen nukkumiseen eli polyfaasiseen unirytmiin. Joillekin se on luonnollista.

Lue lisää

Pätkäuni on kovasti tuttu asia. Olen pienestä pitäen pystynyt nukkumaan pätkäunia istuallaan junassa, autossa, myöhemmin jopa purjekoneessa. Ajaessa autoa itse on ollut jopa vaikeaa torjua lievää narkolepsiaa. Yksinpurjehduksessa ja avomeripurjehduksen vahtisysteemeissä pätkäunien vaivattomuudesta on ollut hyötyä. Tänä vuonna soolona Kuubassa ja Atlantin yli. Rannikkojen ja matalikkojen läheisyydessä jopa 5-10 minuutin pätkäunet ovat olleet joskus tarpeen. En sen sijaa usko 4h/ vrk pätkäunia laisinkaa riittävän vaan johtaa väsymykseen 2-3 :ssa vrk:ssa.
Mutta itse asiaan. Etelämerellä tai keskellä Atlanttia on turha kiusata itseään pätkäunilla. Sitä tarkoitin sanoa. Tähystämisen sijaan siellä kannattaa turvautua elektroniikkaan ja nukkua hyvin kun siltä tuntuu. Käytännössä se merkitsee nukkumaan menoa auringon laskun jälkeen ja ylösnousemusta auringon nousun aikoihin. Pimeällä tähystetään, trimmataan purjeita tai navigoidaan vain tarpeen, ei kellon mukaan.

seppomartti kirjoitti:

Pätkäuni on kovasti tuttu asia. Olen pienestä pitäen pystynyt nukkumaan pätkäunia istuallaan junassa, autossa, myöhemmin jopa purjekoneessa. Ajaessa autoa itse on ollut jopa vaikeaa torjua lievää narkolepsiaa. Yksinpurjehduksessa ja avomeripurjehduksen vahtisysteemeissä pätkäunien vaivattomuudesta on ollut hyötyä. Tänä vuonna soolona Kuubassa ja Atlantin yli. Rannikkojen ja matalikkojen läheisyydessä jopa 5-10 minuutin pätkäunet ovat olleet joskus tarpeen. En sen sijaa usko 4h/ vrk pätkäunia laisinkaa riittävän vaan johtaa väsymykseen 2-3 :ssa vrk:ssa.
Mutta itse asiaan. Etelämerellä tai keskellä Atlanttia on turha kiusata itseään pätkäunilla. Sitä tarkoitin sanoa. Tähystämisen sijaan siellä kannattaa turvautua elektroniikkaan ja nukkua hyvin kun siltä tuntuu. Käytännössä se merkitsee nukkumaan menoa auringon laskun jälkeen ja ylösnousemusta auringon nousun aikoihin. Pimeällä tähystetään, trimmataan purjeita tai navigoidaan vain tarpeen, ei kellon mukaan.

Lue lisää

En kylläkään kysynyt foorumille kirjoittajien omia nukkumistapoja. Yksinpurjehtijoiden univalmennuksessa pyritään siihen, että unen REM-vaiheen saavuttaminen onnistuisi pätkäunien avulla. Yksinpurjehtijoiden univajeesta on useita tieteellisiä julkaisuja. Vanhin lienee julkaistu n. 50 vuotta sitten Lancetissa.
Uskon, että pätkäunien rytmi on tarpeen nimenomaan vaikeissa olosuhteissa, joissa tunteja kestävä yhtäjaksoinen uni voisi olla liian vaarallinen sään ja merenkäynnin takia. Toisaalta univaje johtaa arviontikyvyn alenemiseen ja on vaarallinen. Siksi pätkäunia usein harjoitellaan jo etukäteen niinkuin Vendee Globeen valmentautuessa on tehty. Toisaalta jotkut tunnetut yksinpurjehtijat, mm. Ellen McArthur, eivät koskaan oppineet pallonkierrolle soveltuvaa unirytmiä ja potivat jatkuvaa väsymystä koko reissun ajan.
GGR-kisassa, josta nyt keskustellaan, elektroniikkaan turvautuminen tähystyksen ylläpidossa ei ole sääntöjen takia mahdollista. Myöskään elektroniset tuulimittarit eivät ole sallittuja - seppomartti ehdotti mittaristoa punkan lähelle. Kruisailussa pallon ympäri tutka ja AIS tietenkin ovat yksinpurjehtijalle valtava apu, mutta on eri asia kuin GGR-kisa non-stoppina Etelämeren ja Kaphornin kautta!

Kyllä tuossa kelissä menisi VOR- ja Vendee-veneetkin lunastukseen. Tomyn veneen kunniaksi on luettava se, että masto kesti pitkään hirmumyrskyssä, vaikka vene oli poikittain ja pysyi pinnalla.

Ilmeisesti pitkäkölisillä on myös taipumus kääntyä poikittain hallitsemattomasti pahassa kelissä ja monet pitävät eväkölistä turvallisempana vaihtoehtona tuollaiseen reissuun paremman ohajattavuutensa ansiosta. Esim Swan 36 vs. Gaia 36. Sinänsä erikoista, että 1967 esitelty Swan 36 ei kelvannut 1968 hengessä ajettuun kisaan, mutta 80-luvun Rustler kelpasi.

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti pitkäkölisillä on myös taipumus kääntyä poikittain hallitsemattomasti pahassa kelissä ja monet pitävät eväkölistä turvallisempana vaihtoehtona tuollaiseen reissuun paremman ohajattavuutensa ansiosta. Esim Swan 36 vs. Gaia 36. Sinänsä erikoista, että 1967 esitelty Swan 36 ei kelvannut 1968 hengessä ajettuun kisaan, mutta 80-luvun Rustler kelpasi.

Lue lisää

Oma veneeni on pitkäkölinen, saman kokoinen ja hyvin samantyylinen ja samalta aikakaudelta kuin GGR-veneet. Mielestäni se on ollut helpompi ohjata kuin eväköliset. Eväköliset veneet tekee helposti broachin, mutta minun veneeni ei ole kertaakaan karannut ohjauksesta, vaikka olisi paljon liikaa purjeita kovassa tuulessa. En ole toki noin kovissa oloissa ollut, kovin myötätuuli avomerellä oli suunnilleen 21 m/s ja 3-metrinen aallokko. VOR-veneissä on suuri etu siinä, että ruorissa on aina levännyt huipputason ruorimies, joka näkee ja aistii lähestyvät aallot, mihin auto- tai tuulipilotti ei pysty. Vendee-veneet tekee knockdowneja kevyemmissäkin keleissä, kuten selostuksessa ohessa. Tekstissä alempana on Jossen selostus tilanteesta.


https://www.sail-world.com/Europe/Vendee-Globe-BT-suffers-damage-after-knockdown/-52231?source=google.fi

Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. Aivan samankaltaisia tilanteita on kuvattu moderneilla konstruktioilla, kun myrskyn voima on ollut samaa luokkaa.
Sydney-Hobart kilpailussa v. 1998 sattui useita haaksirikkoja myrskyn takia. Mitattu max tuulennopeus oli 47 m/s. Tietoa löytyy Rob Mundlen kirjassa Fatal storm. Kun tuuli ja merenkäynti on tarpeeksi voimakas, vene saattoi pitkään olla 90° kumollaan ohjauskyvyttömänä. Tämä ei varmaankaan ole pitkäkölisten veneiden tyyppiominaisuus! En tiedä mihin Joakim perusti käsityksensä, ehkä seppomartin otaksuntaan??
Bob Mundlen kirjassa on mm. kuva Stand Aside nimisestä veneestä, joka menetti ruffin kattonsa ympärimenossa. Viisi venettä upposi. Kun ympärimeno on tarpeeksi raju, saattaa hellan kiinnityskin pettää kuten Tomyn veneessä nyt kävi. Itse tiedän tapauksen Intian valtamereltä, jossa 45-jalkainen teräsketsi teki yöllisessä myrskyssä pituussuunnassa 360°:een kiepin. Sen seurauksena akkujen kiinnityshihnat ratkesivat ja veneeseen tuli black out. Akut olivat "lennelleet sisällä kuin ohjukset".
GGR:n McIntyren ja Robin Davien keskustelu myrskytekniikasta on hyvä katsoa. Kumpikaan ei suositellut köysillä jarruttamista.

myrskynvoima kirjoitti:

Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. Aivan samankaltaisia tilanteita on kuvattu moderneilla konstruktioilla, kun myrskyn voima on ollut samaa luokkaa.
Sydney-Hobart kilpailussa v. 1998 sattui useita haaksirikkoja myrskyn takia. Mitattu max tuulennopeus oli 47 m/s. Tietoa löytyy Rob Mundlen kirjassa Fatal storm. Kun tuuli ja merenkäynti on tarpeeksi voimakas, vene saattoi pitkään olla 90° kumollaan ohjauskyvyttömänä. Tämä ei varmaankaan ole pitkäkölisten veneiden tyyppiominaisuus! En tiedä mihin Joakim perusti käsityksensä, ehkä seppomartin otaksuntaan??
Bob Mundlen kirjassa on mm. kuva Stand Aside nimisestä veneestä, joka menetti ruffin kattonsa ympärimenossa. Viisi venettä upposi. Kun ympärimeno on tarpeeksi raju, saattaa hellan kiinnityskin pettää kuten Tomyn veneessä nyt kävi. Itse tiedän tapauksen Intian valtamereltä, jossa 45-jalkainen teräsketsi teki yöllisessä myrskyssä pituussuunnassa 360°:een kiepin. Sen seurauksena akkujen kiinnityshihnat ratkesivat ja veneeseen tuli black out. Akut olivat "lennelleet sisällä kuin ohjukset".
GGR:n McIntyren ja Robin Davien keskustelu myrskytekniikasta on hyvä katsoa. Kumpikaan ei suositellut köysillä jarruttamista.

Lue lisää

Tässä on menneet puurot ja vellit sekaisin. Toiset puhuvat, miten pitkäkölinen ei broachaa missään tuulessa. Se on paljolti totta, kuutosen saa kyllä uppoamaan kallistamalla spinnuslöörillä kansiaukot veteen saakka, mutta suunta säilyy. Aallokossa sen sijaan saa kyllä tehdä oikein hartiavoimin töitä, ettei se kääntyisi poikkiaaltoon. IOR-vene puolestaan ei edusta ohjattavuudeltaan läheskään nykyveneitä ja puuskissa se broachaa kohtalaisen herkästi. Isoon myötäaaltoon sitä silti ajaa paljon, siis todella paljon kuutosta kevyemmällä kädellä.

puuroetvelli kirjoitti:

Tässä on menneet puurot ja vellit sekaisin. Toiset puhuvat, miten pitkäkölinen ei broachaa missään tuulessa. Se on paljolti totta, kuutosen saa kyllä uppoamaan kallistamalla spinnuslöörillä kansiaukot veteen saakka, mutta suunta säilyy. Aallokossa sen sijaan saa kyllä tehdä oikein hartiavoimin töitä, ettei se kääntyisi poikkiaaltoon. IOR-vene puolestaan ei edusta ohjattavuudeltaan läheskään nykyveneitä ja puuskissa se broachaa kohtalaisen herkästi. Isoon myötäaaltoon sitä silti ajaa paljon, siis todella paljon kuutosta kevyemmällä kädellä.

Lue lisää

Voi olla, että jossain vaiheessa pitkästä kölistä tulee enemmän haittaa kuin eväkölisestä. En ole tästä kyllä oikein vakuuttavaa tietoa nähnyt. Kutosissa köli ei ole kauhean pitkä, Tomyn veneessä se on ns "full keel", kuten minullakin. Minusta tuntuu, että köli tällöin "syö" pois osan kääntävistä voimista, jolloin peräsimelle jää vähemmän työtä. Voin kuvitella, että tuo ei toimi etenkään olosuhteissa, joissa veneen ja aaltojen vauhdit on lähellä toisiaan. Ehkä Tomy ei siis osannut ajaa oikein veneellään ja jarrutus vain haittasi, kuten nimim. Misse spekuloi.

puuroetvelli kirjoitti:

Tässä on menneet puurot ja vellit sekaisin. Toiset puhuvat, miten pitkäkölinen ei broachaa missään tuulessa. Se on paljolti totta, kuutosen saa kyllä uppoamaan kallistamalla spinnuslöörillä kansiaukot veteen saakka, mutta suunta säilyy. Aallokossa sen sijaan saa kyllä tehdä oikein hartiavoimin töitä, ettei se kääntyisi poikkiaaltoon. IOR-vene puolestaan ei edusta ohjattavuudeltaan läheskään nykyveneitä ja puuskissa se broachaa kohtalaisen herkästi. Isoon myötäaaltoon sitä silti ajaa paljon, siis todella paljon kuutosta kevyemmällä kädellä.

Lue lisää

Hydrodynamiikka ei ole niin yksioikoinen kuin halusit kuvata. Kyllä itsekin tiedän, että kölin takareunaan saranoitua tasapainoittamatonta peräsintä on raskas käännellä sivumyötäisessä aallokossa ja navakassa tuulessa. Peräsin on tehokkaampi, jos se on erotettu kölistä ja siirretty taaksepäin. Sitä on kevyempi kääntää, jos osa lavasta on peräsinakselin etupuolella.
Toinen kysymys on kölin pinta-alan merkitys. Vauhdin kannalta pienempi märkäpinta on tietysti edullisempi. Toisaalta pitkä köli, iso märkäpinta, vastustaa veneen rullausta. En tiedä aiheuttaako pelkkä kölin pituus sinun havaitsemaasi kutosen taipumusta kääntyä poikkiaaltoon. En muista, että folkkarilla olisi ollut sellaiseen erityistä taipumusta (folkkarilla seilasin viimeksi n. 50 vuotta sitten). Ehkä nuoremmat folkkaripurjehtijat kommentoivat! GGR:n suosituin venemalli Rustler 36 muistuttaa mielestäni enemmän folkkarin kölimuotoa ja peräsinmallia kuin 6mR.

Itse olen purjehtinut valtamerellä pitkäkölisellä veneellä, mutta se ei ole näyttänyt myrskytuulissakaan taipumusta kääntyä poikkiaaltoihin. Ohjaaminen sivumyötäisellä on raskasta varsinkin, jos purjebalanssi ei ole hyvä. Käytännössä tuuliperäsin on hoidellut n. 90% ajasta valtamerten ylityksillä.
Abhilash Tomyn ja Gregor McGuckinin haaksirikoissa oli ääriolosuhteet. Niiden perusteella tuskin voi päätellä, että pitkästä kölistä olisi ollut erityistä haittaa ja että eväköli lapioperäsin olisi ollut parempi. Mastonmenetykset liittyivät korkeisiin murtuviin aaltoihin. Veneet eivät hajonneet ja kelluvat yhä.

myrskynvoima kirjoitti:

Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. Aivan samankaltaisia tilanteita on kuvattu moderneilla konstruktioilla, kun myrskyn voima on ollut samaa luokkaa.
Sydney-Hobart kilpailussa v. 1998 sattui useita haaksirikkoja myrskyn takia. Mitattu max tuulennopeus oli 47 m/s. Tietoa löytyy Rob Mundlen kirjassa Fatal storm. Kun tuuli ja merenkäynti on tarpeeksi voimakas, vene saattoi pitkään olla 90° kumollaan ohjauskyvyttömänä. Tämä ei varmaankaan ole pitkäkölisten veneiden tyyppiominaisuus! En tiedä mihin Joakim perusti käsityksensä, ehkä seppomartin otaksuntaan??
Bob Mundlen kirjassa on mm. kuva Stand Aside nimisestä veneestä, joka menetti ruffin kattonsa ympärimenossa. Viisi venettä upposi. Kun ympärimeno on tarpeeksi raju, saattaa hellan kiinnityskin pettää kuten Tomyn veneessä nyt kävi. Itse tiedän tapauksen Intian valtamereltä, jossa 45-jalkainen teräsketsi teki yöllisessä myrskyssä pituussuunnassa 360°:een kiepin. Sen seurauksena akkujen kiinnityshihnat ratkesivat ja veneeseen tuli black out. Akut olivat "lennelleet sisällä kuin ohjukset".
GGR:n McIntyren ja Robin Davien keskustelu myrskytekniikasta on hyvä katsoa. Kumpikaan ei suositellut köysillä jarruttamista.

Lue lisää

"Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. "
Väärä tulkinta. Selitys on yksinkertainen eikä lainkaan omituinen. Lapioperäsin on tehokkaampi ja eväkölinen vene kääntyy paremmin. Mutta vaaditaan aktiivinen ohjaus tuuliperäsimestä tai käsin. Tätä tukee saksalaisen Erdmanin kokemukset 10,5 m veneellä soolona non stop ja kaatumatta. Sekä itään, että länteen.
Tomyn kertomuksen mukaan vene ei ollut ohjattavissa laisinkaan.
Köysillä jarruttaminen on vanha tekniikka ja kohtalaisen tehoton. Jordan`s series drogue on moderni jarrutustekniikka ja tästä löytyy paljon turvallisuutta tukevia myrskukokemuksia.

Bossu kirjoitti:

Voi olla, että jossain vaiheessa pitkästä kölistä tulee enemmän haittaa kuin eväkölisestä. En ole tästä kyllä oikein vakuuttavaa tietoa nähnyt. Kutosissa köli ei ole kauhean pitkä, Tomyn veneessä se on ns "full keel", kuten minullakin. Minusta tuntuu, että köli tällöin "syö" pois osan kääntävistä voimista, jolloin peräsimelle jää vähemmän työtä. Voin kuvitella, että tuo ei toimi etenkään olosuhteissa, joissa veneen ja aaltojen vauhdit on lähellä toisiaan. Ehkä Tomy ei siis osannut ajaa oikein veneellään ja jarrutus vain haittasi, kuten nimim. Misse spekuloi.

Lue lisää

" köli tällöin "syö" pois osan kääntävistä voimista, jolloin peräsimelle jää vähemmän työtä. Voin kuvitella, että tuo ei toimi etenkään olosuhteissa, joissa veneen ja aaltojen vauhdit on lähellä toisiaan" Allot etenevät noin 10m/s. Vaikka ajaisit spinnulla 15 notsin surffeja 150m aalloissa niin aaltojen nopeus on paljonsuurempi. Tuoreemmillakaan konstruktiolla kuin GGR-veneet ei pysy aaltojen vauhdissa

seppomartti kirjoitti:

"Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. "
Väärä tulkinta. Selitys on yksinkertainen eikä lainkaan omituinen. Lapioperäsin on tehokkaampi ja eväkölinen vene kääntyy paremmin. Mutta vaaditaan aktiivinen ohjaus tuuliperäsimestä tai käsin. Tätä tukee saksalaisen Erdmanin kokemukset 10,5 m veneellä soolona non stop ja kaatumatta. Sekä itään, että länteen.
Tomyn kertomuksen mukaan vene ei ollut ohjattavissa laisinkaan.
Köysillä jarruttaminen on vanha tekniikka ja kohtalaisen tehoton. Jordan`s series drogue on moderni jarrutustekniikka ja tästä löytyy paljon turvallisuutta tukevia myrskukokemuksia.

Lue lisää

Eväkölinen vene kääntyy nopeammin, mutta menettää helpommin otteen vedestä, koska köli on niin lyhyt, että sen pyörittämiseen ei vaadita suurta voimaa. Tällöin peräsin yksin vastaa suunnan pitämisestä. Suuntavakautta pitäisi tutkia laskemalla "momentit" vedenalaisen osan lateraalisesta keskipisteestä. Pitkäkölisessä veneessä pinta-alaa on enemmän kauempana tuosta keskipisteestä, eli sen kääntämiseen vaikkapa keulasta työntämällä tarvitaan suurempi voima. Peräsimen ei tarvitse olla yhtä iso, koska köli hoitaa ison osan suunnassa pysymisestä.

myrskynvoima kirjoitti:

Aika erikoinen päätelmä, että pitkä köli olisi ollut syy Tomyn veneen ohjailukyvyttömyyteen. Aivan samankaltaisia tilanteita on kuvattu moderneilla konstruktioilla, kun myrskyn voima on ollut samaa luokkaa.
Sydney-Hobart kilpailussa v. 1998 sattui useita haaksirikkoja myrskyn takia. Mitattu max tuulennopeus oli 47 m/s. Tietoa löytyy Rob Mundlen kirjassa Fatal storm. Kun tuuli ja merenkäynti on tarpeeksi voimakas, vene saattoi pitkään olla 90° kumollaan ohjauskyvyttömänä. Tämä ei varmaankaan ole pitkäkölisten veneiden tyyppiominaisuus! En tiedä mihin Joakim perusti käsityksensä, ehkä seppomartin otaksuntaan??
Bob Mundlen kirjassa on mm. kuva Stand Aside nimisestä veneestä, joka menetti ruffin kattonsa ympärimenossa. Viisi venettä upposi. Kun ympärimeno on tarpeeksi raju, saattaa hellan kiinnityskin pettää kuten Tomyn veneessä nyt kävi. Itse tiedän tapauksen Intian valtamereltä, jossa 45-jalkainen teräsketsi teki yöllisessä myrskyssä pituussuunnassa 360°:een kiepin. Sen seurauksena akkujen kiinnityshihnat ratkesivat ja veneeseen tuli black out. Akut olivat "lennelleet sisällä kuin ohjukset".
GGR:n McIntyren ja Robin Davien keskustelu myrskytekniikasta on hyvä katsoa. Kumpikaan ei suositellut köysillä jarruttamista.

Lue lisää

Minä en ole sanonut, että Tomyn onnettomuus johtuisi pitkäkölisyydestä ja en myöskään ole sanonut omana mielipiteenäni, että eväkölinen olisi parempi ko. kisassa. Sen sijaan moni muu on tuota jälkimmäistä sanonut. Jopa sen 1968 kisan voittajan piti kuulemma alunperin rakennuttaa eväkölinen vene 1968 kisaan, mutta se jäi haaveeksi. Tomyn venehän oli Suhali replika eli.

En myöskään sanonut sanaakaan VOR- tai IMOCA-veneistä tai edes moderneimmista C/R-veneistä, vaan käytin esimerkkinä Swan 36:sta, joka on samoista piirrustuksista tehty kuin Tapion Gaia 36, mutta siihen on jo tullut eväköli erillisellä peräsimellä. Noita 60-luvun lopun ja 70-luvun alun S&S-veneitä on siis sanottu merikelpoisimmiksi ko. olosuhteissa kuin nyt kisassa olevat.

Minulla ei ole omaa kokemusta valtamerimyrskyistä millään veneellä,

Vaihteeksi seppomartin mietintöjen lomassa voi olla hyvä kuunnella kokeneiden yksinpurjehtijoiden, Don McIntyren ja Robin Davien jutustelua GGR:n palstoilla samasta aiheesta. Heillä on eri käsitys mm. jarrutuksesta köysillä. Kumpikin suosii vauhdin säilyttämistä myötätuulessa, koska jarrutus voi johtaa veneen joutumiseen poikittain murtuvaan aaltoon nähden.
https://www.youtube.com/watch?v=-XoXbhxdNuM

Jos radioyhteys maihin pelaa, niin sekstantti on tuossa kisassa vain romantiikan vuoksi. Alusten gps-sijainnit ovat meillä näkyvissä, kuten maa-asemalla kilpailijaa sparravan tiiminkin. Tapiohan yhdessä keskustelussa kilpailujohdon kanssa suoraan tunnusti tuon, kun kysyttiin että onko ollut liika pilvistä sijainnin määrityksiin.
Ja johtavalla veneellä on varmaan parhaasta päästä maatiimi: sijaintien, sääennusteiden, virtaolosuhteiden ym. optimointia varten.
Sikäli ollaan periaatteessa 1968 tekniikalla liikkeellä, mutta käytännössä kaikki avut mitä radioteitse maista saadaan tämän päivän tekniikalla on käytettävissä.

"Romantiikka" loppuu, kun radio kastuu tai sähkö loppuu.
Sekstantti näytti muuten kuuluvan Etelämerellä säännöllisesti liikkuvan tutkimusaluksen varustukseen samoin kuin perinteisen lokikirjan pito. Chileläisen kipparin mukaan sekstanttia myös käytettiin säännöllisesti, jotta taito olisi hallussa black-out tilanteissa. Myös US Navy kouluttaa nykyisin sekstantin käyttöön mahdollisen GPS-häirinnän varalle - ei romantiikan takia ;-)
Eikös Istvan Kopar hiljattain selittänyt GGR:n satelliittipuhelimessa, että hänen HF- ja VHF-radionsa joutuivat veden alle ja kastuivat knockdowneissa. Lokikirjakin oli likomärkä. Don McIntyre neuvoi laittamaan kuivaa vessapaperia kirjan lehtien väleihin. Sillä tempulla hän oli aikanaan kuivattanut oman lokikirjansa. Istvanilla se konsti ei toiminut, koska ei ollut kuivaa vessapaperia.

vai.romanttista kirjoitti:

"Romantiikka" loppuu, kun radio kastuu tai sähkö loppuu.
Sekstantti näytti muuten kuuluvan Etelämerellä säännöllisesti liikkuvan tutkimusaluksen varustukseen samoin kuin perinteisen lokikirjan pito. Chileläisen kipparin mukaan sekstanttia myös käytettiin säännöllisesti, jotta taito olisi hallussa black-out tilanteissa. Myös US Navy kouluttaa nykyisin sekstantin käyttöön mahdollisen GPS-häirinnän varalle - ei romantiikan takia ;-)
Eikös Istvan Kopar hiljattain selittänyt GGR:n satelliittipuhelimessa, että hänen HF- ja VHF-radionsa joutuivat veden alle ja kastuivat knockdowneissa. Lokikirjakin oli likomärkä. Don McIntyre neuvoi laittamaan kuivaa vessapaperia kirjan lehtien väleihin. Sillä tempulla hän oli aikanaan kuivattanut oman lokikirjansa. Istvanilla se konsti ei toiminut, koska ei ollut kuivaa vessapaperia.

Lue lisää

Siis joutuuko Istvan seilaamaan puolen maailman ympäri ilman vessapaperia. Siinä eu auta edes Börje Salmingit.

vai.romanttista kirjoitti:

"Romantiikka" loppuu, kun radio kastuu tai sähkö loppuu.
Sekstantti näytti muuten kuuluvan Etelämerellä säännöllisesti liikkuvan tutkimusaluksen varustukseen samoin kuin perinteisen lokikirjan pito. Chileläisen kipparin mukaan sekstanttia myös käytettiin säännöllisesti, jotta taito olisi hallussa black-out tilanteissa. Myös US Navy kouluttaa nykyisin sekstantin käyttöön mahdollisen GPS-häirinnän varalle - ei romantiikan takia ;-)
Eikös Istvan Kopar hiljattain selittänyt GGR:n satelliittipuhelimessa, että hänen HF- ja VHF-radionsa joutuivat veden alle ja kastuivat knockdowneissa. Lokikirjakin oli likomärkä. Don McIntyre neuvoi laittamaan kuivaa vessapaperia kirjan lehtien väleihin. Sillä tempulla hän oli aikanaan kuivattanut oman lokikirjansa. Istvanilla se konsti ei toiminut, koska ei ollut kuivaa vessapaperia.

Lue lisää

Kyllä sekstantti navigaatiovälineenä on nostalgiaa tai romantiikkaa. Paljon tarkemmin, nopeammin ja helpommin sijainti selviää sijainti itsenäisellä GPS:lla, joka ei ole riippuvainen laivan sähköjärjestelmästä eikä pilvisestä taivaasta, mikä etelämerellä on ollut sekstanttisuunnistajan ongelma.. Vai tarkoititko että kaikki satelliitit pimenevät yhtáikaa?.

seppomartti kirjoitti:

Kyllä sekstantti navigaatiovälineenä on nostalgiaa tai romantiikkaa. Paljon tarkemmin, nopeammin ja helpommin sijainti selviää sijainti itsenäisellä GPS:lla, joka ei ole riippuvainen laivan sähköjärjestelmästä eikä pilvisestä taivaasta, mikä etelämerellä on ollut sekstanttisuunnistajan ongelma.. Vai tarkoititko että kaikki satelliitit pimenevät yhtáikaa?.

Lue lisää

Olen käsittänyt että GGR veneessä ei ole gps-näyttöä missään: "The following are typical things NOT allowed. GPS, radar, AIS, chart plotters and electronic charts..."

Mutta radioyhteys maatiimiin on sallittu, joten sitä kautta kierretään sääntöä kuin porsas reikäänsä.

En tietenkään väittänyt etteikö sekstantti silti olisi tarpeellinen, etenkin jos yhteydet katkeavat, mutta esimerkiksi tuossa johtavan veneen tapauksessa, 6 mailia kielletystä alueesta, uskoisin että hyvällä yhteydellä maihin (tuokin) on saatu tehtyä.

Hienoa työtä kyllä - muitten kurssit on ns. juostenkustuja, kun VDH:n vanavesi on melkoisen suora ja puolitoistatuhatta mailia rakoa seuraavaan eli yli 10% parempi nopeus (VMG).

seppomartti kirjoitti:

Kyllä sekstantti navigaatiovälineenä on nostalgiaa tai romantiikkaa. Paljon tarkemmin, nopeammin ja helpommin sijainti selviää sijainti itsenäisellä GPS:lla, joka ei ole riippuvainen laivan sähköjärjestelmästä eikä pilvisestä taivaasta, mikä etelämerellä on ollut sekstanttisuunnistajan ongelma.. Vai tarkoititko että kaikki satelliitit pimenevät yhtáikaa?.

Lue lisää

Romantiikkaa tulee ikävä kun ”Itsenäinen GPS” lakkaa toimimasta - virta loppuu, kastuu, putoaa mereen, menee muuten rikki.

Nos.talgia kirjoitti:

Romantiikkaa tulee ikävä kun ”Itsenäinen GPS” lakkaa toimimasta - virta loppuu, kastuu, putoaa mereen, menee muuten rikki.

Normaali purjehtija ottaisi seuraava GPS esiin ja pistetään virta päälle. Virran loppuminen, kastumine ja veteen putoaminen eivät ole suuri riski veneessä - vai käykö näin puhelimellesi purjeveneessä?. Pudottamalla olen toki rikkonut kaksikin iPadia mutta varsin monta GPS-sirua on jäänyt toimimaan.
Kun ilmeisesti GPS ja jopa 40-luvilla Suomeenkin rantautunut tutka ovat kiellettyjä laitteita niin asia saa uuden ulottuvuuden. On pakko navigoida sekstantilla olipa black out tai ei.

seppomartti kirjoitti:

Normaali purjehtija ottaisi seuraava GPS esiin ja pistetään virta päälle. Virran loppuminen, kastumine ja veteen putoaminen eivät ole suuri riski veneessä - vai käykö näin puhelimellesi purjeveneessä?. Pudottamalla olen toki rikkonut kaksikin iPadia mutta varsin monta GPS-sirua on jäänyt toimimaan.
Kun ilmeisesti GPS ja jopa 40-luvilla Suomeenkin rantautunut tutka ovat kiellettyjä laitteita niin asia saa uuden ulottuvuuden. On pakko navigoida sekstantilla olipa black out tai ei.

Lue lisää

Jos vene on tehnyt pari knockdownia, polttoaine saastunut merivedestä ja vessapaperi märkää, niin voi olla useampikin GPS pimentynyt samalla kertaa. Jos vielä akut on pimeinä, niin viimeinenkin gps lopettaa toimintansa parin viikon päästä, ja sitten pitäisi vielä pari kuukautta selvitä.

Ovatko älykännykätkin kiellettyjä? Kännykästä näkee sijaintinsa gps-koordinaatit.

Jurristikko kirjoitti:

Olen käsittänyt että GGR veneessä ei ole gps-näyttöä missään: "The following are typical things NOT allowed. GPS, radar, AIS, chart plotters and electronic charts..."

Mutta radioyhteys maatiimiin on sallittu, joten sitä kautta kierretään sääntöä kuin porsas reikäänsä.

En tietenkään väittänyt etteikö sekstantti silti olisi tarpeellinen, etenkin jos yhteydet katkeavat, mutta esimerkiksi tuossa johtavan veneen tapauksessa, 6 mailia kielletystä alueesta, uskoisin että hyvällä yhteydellä maihin (tuokin) on saatu tehtyä.

Hienoa työtä kyllä - muitten kurssit on ns. juostenkustuja, kun VDH:n vanavesi on melkoisen suora ja puolitoistatuhatta mailia rakoa seuraavaan eli yli 10% parempi nopeus (VMG).

Lue lisää

Ilmeisesti GPS-koordinaattien välittäminen trackeristä kisaajalle on kiellettyä. Näin ainakin kansainvälisillä palstoilla väitetään. Vähintäänkin säännöt vaativat lokikirjan palauttamista kisan jälkeen ja lokikirjan merkinnät eivät saa perustua GPS-tietoon.

kännykkäsyyni kirjoitti:

Ovatko älykännykätkin kiellettyjä? Kännykästä näkee sijaintinsa gps-koordinaatit.

Älykännyköitä ei ollut vuonna 1968, joten ovat kiellettyjä kuten kaikki muukin yleiseen käyttöön viimeisen 50-vuoden aikana tullut tekniikkaa ja mm. synteettiset kuidut kuten kevlar tai dyneema, hiilikuidusta puhumattakaan. Ainoa poikkeus sääntöön on turvallisuuden vuoksi mukana oleva satelliittipuhelin (viikottainen yhteys kisaorganisaatioon ja luvan saatua esim. terveyteen liittyvät konsultaatiot) sekä epirb että myös gps transponderi jolla seurataan aluksen liikettä merellä.

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti GPS-koordinaattien välittäminen trackeristä kisaajalle on kiellettyä. Näin ainakin kansainvälisillä palstoilla väitetään. Vähintäänkin säännöt vaativat lokikirjan palauttamista kisan jälkeen ja lokikirjan merkinnät eivät saa perustua GPS-tietoon.

Lue lisää

Tuossa pari viikkoa sitten Tapio tunnusti saaneensa sijaintitietoja maista, mikäli lontoon murretta oikein tulkitsin viikottaisen keskustelun tallenteesta?
Helppohan tuo toisaalta on kiertää, ja toisaalta hyvin vaikeaa jos kilpailijoiden radioliikennettä seurattaisiin?
Tuo kielletyn alueen välttäminen esim. voidaan ohjeistaa maista ihan hyvin, neuvomalla optimisuuntia tuulten mukaan ja suunnat joihin ei saa ajaa.

hii-ohoi kirjoitti:

Jos vene on tehnyt pari knockdownia, polttoaine saastunut merivedestä ja vessapaperi märkää, niin voi olla useampikin GPS pimentynyt samalla kertaa. Jos vielä akut on pimeinä, niin viimeinenkin gps lopettaa toimintansa parin viikon päästä, ja sitten pitäisi vielä pari kuukautta selvitä.

Lue lisää

Epirb, YB, käsi-GPS tai pari kpl, satellittipuhelin ja muuta tarvittavaa voi pistää vesitiiviiseen grab bagiin. Sinne kuuluu myös yllä mainittu ongelmatuote vessapaperi, juomavesi ja energiapatukat jne.
Sähköä voi saada hydrogeneraattorista (vesitiivis) ja aurinkopaneelista (yksinkertainen kytkeä). Patterteiden sijaan voi käyttää ladattavia AA tai AAA pattereita. Kyllä varautumiskeinoja on olemassa mutteivät ne kaikki siis ole sallituja.

hii-ohoi kirjoitti:

Jos vene on tehnyt pari knockdownia, polttoaine saastunut merivedestä ja vessapaperi märkää, niin voi olla useampikin GPS pimentynyt samalla kertaa. Jos vielä akut on pimeinä, niin viimeinenkin gps lopettaa toimintansa parin viikon päästä, ja sitten pitäisi vielä pari kuukautta selvitä.

Lue lisää

Voi se sekstanttikin hajota knock-downissa. Veikkaan, että käsi-GPS kestää paremmin kolhimista kuin sekstantti

seppomartti kirjoitti:

Normaali purjehtija ottaisi seuraava GPS esiin ja pistetään virta päälle. Virran loppuminen, kastumine ja veteen putoaminen eivät ole suuri riski veneessä - vai käykö näin puhelimellesi purjeveneessä?. Pudottamalla olen toki rikkonut kaksikin iPadia mutta varsin monta GPS-sirua on jäänyt toimimaan.
Kun ilmeisesti GPS ja jopa 40-luvilla Suomeenkin rantautunut tutka ovat kiellettyjä laitteita niin asia saa uuden ulottuvuuden. On pakko navigoida sekstantilla olipa black out tai ei.

Lue lisää

Monestakin lähteestä seppomartti voisi lukea, miten vakavasti US Navy on ottanut gps-häiriöiden mahdollisuuden ja siksi opettaa jälleen astronavigointia:
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-4747640/US-Navy-start-teaching-sailors-navigate-stars.html
Oma kokemus on viime keväältä Pohjois-Lapin vaellukselta lähellä Norjan rajaa. Venäjän sotaharjoituksen aikana gps lakkasi toimimasta. Muutama muukin vaeltaja oli havainnut saman. Myöhemmin kerrottiin, että gps:ien ohimennyt katkos olisi johtunut sotaharjoitukseen liittyvästä gps-järjestelmän häirinnästä. Hyvä, että oli perinteinen paperikartta ja kompassi!

seppomartti kirjoitti:

Epirb, YB, käsi-GPS tai pari kpl, satellittipuhelin ja muuta tarvittavaa voi pistää vesitiiviiseen grab bagiin. Sinne kuuluu myös yllä mainittu ongelmatuote vessapaperi, juomavesi ja energiapatukat jne.
Sähköä voi saada hydrogeneraattorista (vesitiivis) ja aurinkopaneelista (yksinkertainen kytkeä). Patterteiden sijaan voi käyttää ladattavia AA tai AAA pattereita. Kyllä varautumiskeinoja on olemassa mutteivät ne kaikki siis ole sallituja.

Lue lisää

Jos sähköt on poissa, niin ei niillä gepseillä paria kuukautta kestä pattereilla. Ainakin se on valtavaa riskinottoa uskoa joihinkin pattereihin. Radioamatöörivehkeet vaatii myös sähköä.

Kaikki kipparit siis saavat gps-koordinaattinsa avustajiltaan radion välityksellä vaikka se on kielletty?

kännykkäsyyni kirjoitti:

Ovatko älykännykätkin kiellettyjä? Kännykästä näkee sijaintinsa gps-koordinaatit.

Kännykät, ainakin vanhemmat mallit ovat aika onnettomia paikannuksessa ilman verkkoa. Ne toimivat tosi nopeasti silloin kun Assisted GPS toimittaa niille etukäteen laskettua tietoa verkon kautta. Kun ne joutuvat tekemääni kaiken laskennan ja mittaukset itse, se on hidasta. Ns. cold boot voi kestää 10-20 minuuttia ilman verkkoa.

Macee kirjoitti:

Kännykät, ainakin vanhemmat mallit ovat aika onnettomia paikannuksessa ilman verkkoa. Ne toimivat tosi nopeasti silloin kun Assisted GPS toimittaa niille etukäteen laskettua tietoa verkon kautta. Kun ne joutuvat tekemääni kaiken laskennan ja mittaukset itse, se on hidasta. Ns. cold boot voi kestää 10-20 minuuttia ilman verkkoa.

Lue lisää

Verkot voi merellä unhoittaa, niitä ei ole. Kännykän gps navionics toimii aivan riittävän nopeasti purjeveneessä vaikkei se mikään kunnon plotteri olekaan. Nopeus ei ole ongelma vaan ruudun oienuus.

"missä tomyn ja gregorin veneet on ?" Paikallaan, yleensä alle 1 s nopeus.
Aikaisemmin kovin hidas Sinclair 6.5s heikommassa sivutuulessa kuin Igor, jonka vauhti on vain 3,7s. Kuinka voi olla noin hidas, vaikea uskoa todeksi. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka lyhyestä ajanjaksosta nopeus mitataan. Vrk matkat olisi parempi mittari mutta poistettiin kun näytti ihan mitä sattui.

Radiosuuntiminen oli käytössä jo ainakin 30-luvulla ja siis täysin sallittu. Tapiokin oli jostain löytänyt vanhan Seafixin. Olisihan minullakin sellainen kellarissa muinaismuistojen osastolla, vain kompassista taitaa olla nesteet huvenneet. Lähettimet ovat kuitenkin avomerellä oltaessa hyvin kaukana, joten tarkkuus on olematon.

" Sinclair jälleen sekoilee"?? Etkö huomannut windy-ohjelmasta, että Mark Sinclair oli joutunut tyynen vyöhykkeen keskelle? Varmaankin hän yrittää pyrkiä Igoria kohti, joka on yhä tuulivyöhykkeellä.
Jean Luc on nyt kuudennella yksinpurjehduksellaan pallon ympäri. Kokemuksella on merkitystä. Siinä voit olla oikeassa, että Jean Lucin Hydrovane-tuuliperäsin on luotettava ja hänelle tuttu jo entuudestaan. Myös Etelämeren olosuhteet ovat tuttuja hänelle, mutta hyvää tuuriakin oli myrskyjen suhteen. Loppumatkan Hobartin kääntöpoijulle Jean Luc on ilmoittanut ajavansa koneella, koska tuulen tyyntyminen näyttää olevan pitkäkestoinen. Maa näkyy jo!
Tapio on kysellyt radioamatööreiltä neuvoja kamiinan savutorven vesivuotoon. Onneksi sää lämpeni. Susie on yhä n. 300 mpk edellä, vaikka Tapion tavoite on saavuttaa.

VDHnäkeejomaata kirjoitti:

" Sinclair jälleen sekoilee"?? Etkö huomannut windy-ohjelmasta, että Mark Sinclair oli joutunut tyynen vyöhykkeen keskelle? Varmaankin hän yrittää pyrkiä Igoria kohti, joka on yhä tuulivyöhykkeellä.
Jean Luc on nyt kuudennella yksinpurjehduksellaan pallon ympäri. Kokemuksella on merkitystä. Siinä voit olla oikeassa, että Jean Lucin Hydrovane-tuuliperäsin on luotettava ja hänelle tuttu jo entuudestaan. Myös Etelämeren olosuhteet ovat tuttuja hänelle, mutta hyvää tuuriakin oli myrskyjen suhteen. Loppumatkan Hobartin kääntöpoijulle Jean Luc on ilmoittanut ajavansa koneella, koska tuulen tyyntyminen näyttää olevan pitkäkestoinen. Maa näkyy jo!
Tapio on kysellyt radioamatööreiltä neuvoja kamiinan savutorven vesivuotoon. Onneksi sää lämpeni. Susie on yhä n. 300 mpk edellä, vaikka Tapion tavoite on saavuttaa.

Lue lisää

" Etkö huomannut windy-ohjelmasta, että Mark Sinclair oli joutunut tyynen vyöhykkeen keskelle? Varmaankin hän yrittää pyrkiä Igoria kohti, joka on yhä tuulivyöhykkeellä. "
Kyllä huomasin windyn. Ei Sinclair voi pyrkiä aktiivisesti minnekään tyvenessä. Tuskin koskaan on järkevää kilpailussa purjehtia poispäin maalista. Melkein yhtä harvoin kohti tyvenen keskustaa kohti pois tuulesta.
Tässä tapauksessa minusta halssi on sikäli väärä, että jatkamalla löysilä skuuteilla itään hän olisi saanut pohjoistuulta vuorokauden kuluessa. Suurin piirtein samaan aikaan kun hän tulee saamaan tuulta purjehtimalla negatiivista vmg:ta suuntaan205-210. Toki tuuli tulee etelässä alkamaan voimakkaampana.
Alle 2 solmun nopeudella tuulialueen valinta on kylläkin enemmän sitä, ettei itse voi vaikuttaa vaan joutuu odottamaan mikä keli tulee kohdalle.

Ei näköjään kelvannut jatkaa tuolla lyhyemmässä ketjussa.