Näin Maapallo menettää lämpöä avaruuteen

Tuossa artikkelissa johon viittaat oli monta mielenliintoista tietoa, vaikka siinäkin käsiteltiin asiaa kasvihuoneteorian perusteiden pohjalta. Siinä oli ensinnäkin se,minkä minä oivalsin talvella. Mitä enemmän lämpöä tulee, sitä enemmän sitä myöskin poistuu ja vaikutus on lineaarinen.

Toinen mielenkiintoinen tieto oli, että keskilämpötilan pitäisi nousta todella paljon ennenkuin tapahtuu mitään peruuttamatonta. Niin suuri nousu on mahdoton. Siinä täytyisi auringon todella riehaantua.

Se että maasta voisi tulla Venuksen kaltainen on myöskin mahdotonta nykyisellä maapallon radalla. Ei se olisi mahdollista edes sitten, jos maa siirtyisi Venuksen radalle.

Laajat matalapainealueet on maapallon varoventtiilejä jotka päästävät Tellukselta liiat lämmöt avaruuteen.
Ilmaston lämpenemin voimistaa myrskyjä>>> matalapaineet syventyvät>>> lämmönsäätely voimistuu.

Tuo termi että maapallo menetää lämpöä avaruuteen on aivan väärä. Todellisuudessa ilmakehä aktiivisesti poistaa lämpöä avaruuteen. Sitähän tulee valtavasti lisää joka päivä auringosta.

!800-luvulla todellakin uskottiin että maapallo menettää lämpöä. Silloin ei vielä ollut tietoa siitä kuinka paljon sitg tulee auringosta. Oletettiin, että täytyy olla jokin, mikä estää lämmön karkaamista avaruuteen. Sitä selittämään keksittiin kasvihuoneteoria. Sillä samalla tolatta on ilmastotiede edelleen.

On tuo vesihöyryn rooli ollut ihan selvä ja se tasaa lämpötilaeroja yön ja päivän aikana.
Kuussa on suuret lämpötilaerot yön ja päivän aikoina. Toistoa: aavikolla on myös suuret lämpötilaerot, koska sielä ei ole vesihöyryä.

Yön aikana tyynellä säällä kesälläkin lämpötila (onneksi) putoaa noin 10..12 C. Pallo jäähtyy säteilemällä infrapunaa avaruuteen.

Ilmakehästä ulos lähtevän säteilyn spektri poikkeaa kuitenkin pintalämpötilaa vastaavan mustan kappaleen ominaisspektristä. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän kh-kaasut "syövät" osan aallonpituuksista melkein pois. Tämä sitten kompensoidaan nostamalla hieman pintalämpötilaa, jotta "tulot" ja "menot" saadaan tasapainoon.

Tuon tutkimuksen mukaan simulaatioissa lineaarinen suhde ulospäin säteilevän lämpötehon ja Maapallon pintalämpötilan välillä pitäisi päteä huomattavasti nykyistä korkeammissakin lämpötiloissa. Kasvihuoneilmiön ryöstäytyminen vesihöyryn avulla Venuksen kaltaiseksi tapahtuisi tuossa vasta 340 K keskilämpötilassa (67ºC) eli tulisi vastaan joskus luokkaa miljardin vuoden kuluttua. Ei siis pitäisi olla sellaisesta pelkoa ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen puitteissa.

Stefan-Boltzmannin lain mukaan kappaleesta lämpösäteilynä lähtevän tehon pitäisi olla verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Pienikin kasvu lämpötilassa johtaisi säteilytehon suureen muutokseen. Vesihöyryn aihettama takaisinkytkentä (kasvihuoneilmiö) heikentää tuota riippuvuutta siten, että ulos säteillyn tehon ja lämpötilan muutoksen suhde on suunnilleen vakio (lineaarinen).


Koko Maapallon yli laskettuna pilvet vähentävät ulospäin lähtevää säteilyä keskimäärin 30 W/m^2.
Pilvettömillä alueilla ulospäin karkaavan pitkäaaltoisen lämpösäteilyn teho P lämpötilan T (kelvineissä) funktiona on

P = A B*T

missä A = −339.647 W/m^2 ja B = 2.218 W/Km^2
Lämpötila T kelvineinä = 273 lämpötila celsiusasteina

Stefan-Boltzmannin lain ja toteutuvan lineaarisen mallin välinen ero selviää hyvin artikkelin kuvasta 1.